Aloitin myös seuraamaan yhtiötä Tammikuussa 2020 sulautumisen alkaessa. Mielestäni markkinat alussa suhtautuivat sulautumiseen positiivisesti ja kurssi oli hyvässä nosteessa. Korona rysähdyksessä tuli tämä osake kunnolla alas aina 18.40€ tasolle. Siitä osake lähti hitaaseen nousuun 20.10€-21€ kohdilla pysähdyttiin. Positiivisten uutisten ja integraation hyödyt julkistettiin Q2 aikana ja osake pomppasi 25-26€ tasolle jossa ollaan mörnitty.
Olen miettinyt usein syytä miksi tälläinen pitkät perinteet (toki nimi vaihtunut välissä useasti) omaava yhtiö on näin aliarvostettu. Onko syynä nollakorko maailma jossa elämme ja kaikki hakevat nopeista kasvuyhtiöistä pikavoittojen haaveissa nostetta sijoitusuralle vai mistä johtuu tälläisen 5% osinkotuotto yhtiön kasvavalla osingon jaolla oleva aliarvostus.
Viimeistään markkinapäivän pitkän aikavälin tavotteiden julkaisu olisi luullut avaavan sijoittajien silmät mutta paikalla olo jatkui.
Tarkistin koko korona dipin aikana evryn historian todella pitkältä ajalta ja tilinkertomukset. Olen sitä mieltä, että evry oli nappihankinta ja vahvisti yhtiötä sekä osakkeenomistajia tuntuvasti.
Tuntuu kokonaisuudessaan useasti itsestäni, että tietoevry on juuri sellainen yhtiö johon kannattaa sijoittaa ja olla kärsivällisesti mukana. Bisnes on todella tylsää ja yksinkertaista pääsääntöisesti mutta jatkuva laskutustyö tuo erittäin varman kassavirran. Kukapa olisi uskonut helmikuussa 2020 ,että PE 9 kertoimella 5% osinkoa ja mahdollisesti 3-5% kasvavaa yhtiötä saa pörssistä nollakorko maailmassa.
Osakkeen arvostus tulee vuosien saatossa realisoitumaan sijoittajille paremmin mikäli nollakorko ympäristö kiristyy, korkopaine nousee ja kryptovaluuttoihin sijoittaneet sijoittajat hakevat vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.
TietoEvry on pieni tekijä IT globaalisti mutta juuri sopivan suuri pohjoismaiden johtaviin IT palveluyhtiöihin. Mikäli korona tuo oikeasti suuremman digiloikan niin en näe erikoisena sitä, että yhtiö hakisi kasvua ja kannattavuutta euroopasta tai aasiasta laajemmin
Omassa paperissa kun arvostuskertoimet ja kasvu on asetettu 5% vuodessa on tietoevryn hinta ollut 37.15€ osakkeelta markkinapäivän jälkeen joten olen lisännyt positiota yhtiössä lisää. Olen ollut yhtiön suhteen onnekas koska sain korona dipin pohjilla ongittua isoimman osuuden ja lokakuun dipistä pääsi 24€ hintaan lisäilemään isosti.
Huolestuneena toki seuraan välillä keskustelua laadusta. Sen pidän yhtiön suuurimpana riskitekijänä kasvun tiellä.
Alalla olevien tuttujen fiilisten perusteella Tieto on yksi alansa haukutuimpia firmoja työnantajana, mutta toisaalta tämä tuntuu olevan yleistä useille isoille alan firmoille.
Olisi mukava lukea erityisesti "alalla" olevien ihmisten näkemyksiä firmasta sekä työnantajana että firman osaamisesta/kilpailueduista suhteessa muihin alan yrityksiin.
Itse olen ollut lähes vuosikymmenen töissä koodari-konsulttina pienehkössä 50-100 hengen konsulttifirmassa ja mielikuvani Tiedosta on myös vähän kehno, ei olisi ykköspaikka, johon hakisin töihin. Mielikuvani ei kuitenkaan perustu oikeastaan mihinkään faktoihin. En ole törmännyt juurikaan Tiedolla töissä oleviin koodareihin; testaajiin ja jonkin tason managereihin kyllä: mitään pahaa sanottavaa ei näistä minulla ole ollut. Vaikka mielikuvani Tiedosta on kehno, olen siihen kuitenkin sijoittanut, osin siksi, että koen mielikuvani olevan myös hieman "vääristynyt" ("biased"): pyörin melko pienissä pienempien projektien koodaripiireissä, joka on jonkinlainen kupla, jonka ulkopuolella Tiedon isompien projektien koodarit ovat. Uskoisin, että ne projektit, joihin työnantajani osallistuu ovat niin pieniä Tiedolle, että ei heitä pahemmin kiinnosta edes niihin osallistua.
Mikäli Tiedolla palkka on kilpailukykyinen ja heillä on hyviä mielenkiintoisia projekteja, voisin varmaan mennäkin Tiedolle töihin. Vaikka työskentelyssä pienessä softa-talossa on etunsa, totta puhuen, ei nämä pienet projektit aina kovin mielenkiintoisia ole. Eikä pienet softatalot osaa välttämättä edes tehdä kunnolla tulosta (mukaan lukien oma työnantajani) ja ne projektit, joissa itse olen ollut mukana eivät ole aina olleet kovin hyvin johdettuja vaan enemmänkin olleet sellaista hallittua kaaosta: lopputulos on ollut ihan ok, mutta olisi nämä voinut paremminkin johtaa. Hyvä puoli pienehköissä projekteissa on ainakin, että itse saan suht vapaasti päättää miten jonkun ominaisuuden teknisesti teen ja voin myös kyseenalaistaa asiakkaan kanssa miten jonkun ominaisuuden pitäisi toimia; vaikea sanoa miten asia on sitten Tiedon isoissa projekteissa - olisinko vain yksi koodaava resurssi, joka toteuttaa speksin mukaista koodia sen kummemmin itse ajattelematta. Kuten sanoin, mielikuvani Tiedosta ei perustu mihinkään faktoihin enkä oikeasti tiedä yhtään miten he näitä isoja projekteja tekevät näin koodarin näkökulmasta.
Kyllä itseäni kiinnostaisi periaatteessa olla mukana jossain yhteiskunnalle tärkeissä projekteissa, esim. HSL:n lippujärjestelmän uusiminen tai jossain terveys-alan projektissa, joissa Tieto on ollut mukana. Kyllä nämä periaatteessa kuulostavat mielekkäämmiltä kuin jonkun verkkokaupan virittäminen asiakkaalle tms. isossa kuvassa melko merkityksettömät projektit. Nämä ovat vaan niin eri levelin projekteja, että niihin ei pienet softa-talot pääse mukaan kuin korkeintaan tekemään jotain hyvin pientä tarkasti rajattua osaa.
Loppujen lopuksi itselleni on aika se ja sama millä työnantajalla olen koodaamassa. Enemmän merkitsevät itse asiakas-projektit: jos ne eivät ole mielekkäitä projekteja, on ihan sama vaikka olisin alan parhaimmassa firmassa töissä; ottaisiin loparit jos en huonosta projektista pääsisi irti. Myös projektissa olevat työkaverit ovat erittäin tärkeitä: jos työkaverit on täysiä epäsosiaalisia mulkkuja niin eipä sellaista kauaa jaksa katsella vaikka projekti olisi muutoin kuinka kiinnostava. Nämä ovat taas itselleni vähän hämärän peitossa Tiedon osalta: kuinka mielenkiintoisia projekteja siellä on koodareille ja millaisia ihmisiä siellä on töissä.
Minulla oli aiemmin kaksi tuttua töissä Tiedossa perus työntekijöinä. Toinen koodarina ja toinen hallinnossa. Heidän kertomansa perusteella oli silloin ylhäältä alas kulttuuria ja ei niin hyvin organisoitua tekemistä. Molemmat vaikuttivat tyytyväisiltä kun pääsivät muihin ympyröihin.
No isommissa corporaatioissa se fiilis valitettavasti on usein tämän kaltaista.
Kuulemani on vaikuttanut jonnin verran sijoitusintoon osakkeessa.
Tiedon ja pienten IT-kiskojen välissä on monta sellaista, joilla on muskeleita isompiinkin vääntöihin. Gofore, Vincit, Solita, Reaktor ja monta muuta... sieltä Tiedon businesta on myös syöty vuosien varrella koko ajan isompia siivuja. Alan kokonaismarkkina on samalla hieman kasvanut, muuten jälki olisi rumempaa.
Olen nähnyt työelämässä mitä se Tiedon kulttuuri ja meno on. Vaikka osake vaikuttaa välillä edulliselta niin en sijoita ellen näe jotain selkeää muutosta firman toiminnassa. En kerta kaikkiaan usko että Tiedon tapa toimia on pitkässä juoksussa hyvä ja voittava malli. Goforea on tällä hetkellä salkusta noin 10% koska siellä näkyy positiivisia asioita tulevaisuudessa. Katson toki asiaa alan sisältä, en pelkästään numeroiden ja pörssitiedotteiden valossa.
Mutta saatan toki olla väärässäkin ja Tieto on osoittautunut sitkeämmäksi kuin uskoin. Mutta täytyy betsata sen perusteella minkä uskoo "totuudeksi" ja tästä IT-alan touhusta minulla on kuitenkin pari vuosikymmentä käytännön kokemusta.
Olen nähnyt työelämässä mitä se Tiedon kulttuuri ja meno on. Vaikka osake vaikuttaa välillä edulliselta niin en sijoita ellen näe jotain selkeää muutosta firman toiminnassa. En kerta kaikkiaan usko että Tiedon tapa toimia on pitkässä juoksussa hyvä ja voittava malli. Goforea on tällä hetkellä salkusta noin 10% koska siellä näkyy positiivisia asioita tulevaisuudessa. Katson toki asiaa alan sisältä, en pelkästään numeroiden ja pörssitiedotteiden valossa.
Mikä Tiedon kulttuurissa ja tavassa toimia on sellaista ettet siihen usko? Olisiko antaa jotain konkreettisia esimerkkejä? Itsekin olen alalla töissä.
TietoEvryllä on Wikipedian mukaan noin 24000 ihmistä töissä, toimintoja 20 maassa, ja muutenkin firma kattaa useita eri toimialoja. Nimenomaan alalla töissä olevan (helou kaikki iloiset koodioravat) näkökulma taitaa pakostakin olla aina kapea siivu tiettyä toimintoa, sen kulttuuria ja myös aikakautta.
Omat muistoni ovat yli kymmenen vuoden takaa, ja silloisessa vastaantulleessa ERP-projektissa oli johtoa myöten löysä ote, aikataulut paukkuivat ja ketään ei oikein tuntunut kiinnostavan. Yksi tapaamani Tiedolta lähtenyt integraatiokoodaaja oli innostunut ja pätevä. Tiedolla oli myös muistaakseni Latviassa joku near-shore-keskus, ja sieltä muutamat vastaantulleet tekijät vaikuttivat ihan asiallisilta ja pirteiltä. Esimerkit ovat konkreettisia, mutta myös yksittäistapauksia.
Ehkä jos tätä koittaa kiteyttää, niin "virkamiesmentaliteettia" löytyy, mutta myös valopilkkuja. Julkiset projektit taitavat olla keskimäärin samaa kamaa toimittajasta riippumatta, tosin joistakin toimittajista jäi selvästi vielä Tietoa kehnommat fiilikset.
Olen nähnyt työelämässä mitä se Tiedon kulttuuri ja meno on. Vaikka osake vaikuttaa välillä edulliselta niin en sijoita ellen näe jotain selkeää muutosta firman toiminnassa. En kerta kaikkiaan usko että Tiedon tapa toimia on pitkässä juoksussa hyvä ja voittava malli. Goforea on tällä hetkellä salkusta noin 10% koska siellä näkyy positiivisia asioita tulevaisuudessa. Katson toki asiaa alan sisältä, en pelkästään numeroiden ja pörssitiedotteiden valossa.
Mikä Tiedon kulttuurissa ja tavassa toimia on sellaista ettet siihen usko? Olisiko antaa jotain konkreettisia esimerkkejä? Itsekin olen alalla töissä.
Tekijät ovat olleet pääsääntöisesti päteviä ja osaavia, mutta firman toimintamallien vankeja. Konkreettinen esimerkki: Asiakkaan projektiin piti saada yksi testiserveri, jotta saadaan tiettyjä asioita tehtyä. Ketterämässä IT-putkassa ihan no-brainer, asiakas maksaa ja laitetaan serveri ja homma pyörii viikossa eteenpäin. Tiedon kanssa tämä meni niin että oli mahdottoman vaikea saada lupaa hankkia serveri, Tiedon IT:n kyky toimittaa se tarkoitti kuukausien odotusta ja koko asiasta piti jauhaa ties minkä "delivery managerin" kanssa siten että työaikaa paloi keskusteluun enemmän kuin koko serveri olisi maksanut.
Meinasin lopulta hermostua ihan kunnolla shaissenjauhantaan ja ehdotin että oma työnantajani maksaa sen serverin, emme laskuta asiakasta ja voin hakea sen vaikka samantien Verkkokaupasta ja homma on hoidettu huomenna...
Vastaavia esimerkkejä olisi kyllä enemmänkin kuin yksi. Systeemiajattelusta tiedämme että organisaation kokonaissuorituskyky ei ole kiinni siitä ovatko yksittäiset tekijät osaavia jos systeemi on suunniteltu huonosti ja siinä on paljon pullonkauloja ja wastea. Kun vertaan tätä Tiedon toimintatapaa Siiliin, Reaktoriin, Solitaan yms. joita olen myös töissä päässyt seuraamaan niin onhan siinä eroa kuin yöllä ja päivällä.
Olen kyllä valmis betsaamaan rahaa Tietoon heti jos näen merkkejä että siellä tapahtuu muutoksia, koska firmahan voisi olla todella kova jos ne hieman fiksaa tätä systeemiään.
Konsulttibusineksessä, erityisesti julkisella puolella päästään helposti siihen, että jos tilaaja ei ihan hallitse scopea ja projektinjohtoa, ja rahahanat ovat auki, niin toimittaja auliisti luo uskottavan mutta pullean projektiorganisaation. Sellainen ei tietenkään toimi tehokkaasti, ja lisäksi ympäristössä missä laskutetut tunnit ovat jokaisen konsultin paras työttömyysvakuutus, laskutettavaa ja tekemistä keksitään mistä keksitään. Ei se silti välttämättä ole huonoa businesta, mutta edellyttää toki maksukykyistä ja -haluista asiakasta. Oma näkemykseni Suomen julkisen puolen projekteista on että samaa piirileikkiä se on kaikkien kanssa, välillä vaan vaihdetaan tanhukaveria. Perustilanteessa jokaiselle isommalle talolle riittää laskutettavaa.
Tekijät ovat olleet pääsääntöisesti päteviä ja osaavia, mutta firman toimintamallien vankeja. Konkreettinen esimerkki: Asiakkaan projektiin piti saada yksi testiserveri, jotta saadaan tiettyjä asioita tehtyä. Ketterämässä IT-putkassa ihan no-brainer, asiakas maksaa ja laitetaan serveri ja homma pyörii viikossa eteenpäin. Tiedon kanssa tämä meni niin että oli mahdottoman vaikea saada lupaa hankkia serveri, Tiedon IT:n kyky toimittaa se tarkoitti kuukausien odotusta ja koko asiasta piti jauhaa ties minkä "delivery managerin" kanssa siten että työaikaa paloi keskusteluun enemmän kuin koko serveri olisi maksanut.
Meinasin lopulta hermostua ihan kunnolla shaissenjauhantaan ja ehdotin että oma työnantajani maksaa sen serverin, emme laskuta asiakasta ja voin hakea sen vaikka samantien Verkkokaupasta ja homma on hoidettu huomenna...
Vastaavaan tapaukseen olen itse törmännyt kyllä myös ihan näiden "ketterien" IT-talojen kanssa, tosin silloin syy oli enemmänkin asiakkaan IT-puolen kyvyttömyydestä toimittaa infraa nopeasti, mutta toisaalta syy oli myös osin devaajien, jotka eivät selvittäneet ajoissa kauanko infran tilaamiseen menee aikaa. Projektissa oli näitä ketteriä IT-taloja mukana useampia ja piti saada uusi serveri ja serverin tilaukseen meni lopulta noin puoli vuotta. Pitää muistaa, että infran tilaamisessa on myös paljon muuta kuin vain saada se infra ja laittaa softat pyörimään sinne. Kuka sitä serveriä ylläpitää? Kuka vastaa palomuuriavauksista, tietoturvapäivityksistä jne?
Pitkällä aikavälillä tuosta tulee hirveä sotku, jos esim. devaajat itse saisivat pystytellä servereitä kuka minnekin: lopulta servereitä ei enää kukaan päivitä ja kukaan ei välttämättä edes tiedä niiden olemassaolosta kun konsultit lähtee toisiin projekteihin. Jokin prosessi siinä siis pitää olla, mutta toki mikä tahansa yli viikon kestävä kuulostaa kankealta. En usko, että tämä on yksin Tiedon ongelma, kaikissa isoissa organisaatioissa on aika varmasti samaa ongelmaa infran tilaamisessa esim. juurikin tuon ylläpidon takia. Tosin luulen, että nykyään tämä on paljon pienempi ongelma, koska kaikki uudet jutut tehdään pilveen.
Itse olen huomannut, että nämä jotkut kettärät IT-talot ovat onnistuneet brändäämään itsensä niin, että pystyvät laskuttamaan n. 20-30 % isompaa tuntihintaa asiakkaalta kuin pienemmät ei niin tunnetut IT-talot. Tätä olen monesti ihmetellyt projekteissa, joihin olen osallistunut, että millä perusteella asiakas on valmis maksamaan konsulteista noin paljon ylihintaa. Pelkästään mielikuviin ja referensseihin perustuen? Ainakin pienemmissä projekteissa omasta mielestäni yksittäisten devaajien osaamisella on iso merkitys, mutta ei asiakas hirveästi voi vaikuttaa siihen kenet saa projektiin devaamaan: toki haastatteluissa voi karsia joitain pois, mutta se että jollain IT-talolla on hyvät referenssit ei takaa, että saisi yhtä hyviä devaajia projektiin kuin näissä referensseissä on ollut. Mitä itse olen näihin muiden keskikokoisten IT-talojen (Siili, Reaktor jne.) konsultteihin tutustunut ja seurannut samassa projektissa heidän tekemistä, eivät he ole keskimäärin yhtään sen pätevämpiä tekijöitä kuin pienempien IT-talojen devaajat, joiden tuntihinta on 20-30 % pienempi. Otos ei toki ole kovin iso, mutta kuitenkin.
Pointtina tässä lähinnä se, että mielestäni paljon tässä pelataan mutuisilla mielikuvilla suuntaan jos toiseen. Kärjistäen: ketteriä IT-taloja ylistetään ja Tietoa haukutaan, molempia ehkä vähän liikaakin.
Itse haluaisin kuulla useammalta Tiedolla töissä olevalta devaajalta, millaista siellä oikeasti on olla töissä.
Vaikka omat kokemukset voivatkin olla hyviä lähteitä sijoittamisessa ostopäätösten tekemiseen, on hyvä muistaa, että omat henkilökohtaiset kokemukset voivat myös johtaa pahasti harhaan, jos näkökulma on liian kapea. Itselleni näin kävi Harvian kohdalla: juuri kun Harvia oli listautumassa, itseltäni poksahti Harvian kiuas. Kirosin Harvian, ostin toisen valmistajan kiukaan ja päätin, että en tosiaankaan osallistu Harvian listautumisantiin, vaikka osake sinänsä olisi sopinut sijoitusstrategiaani mainiosti - ja kuinkas kävikään: listautumiseen osallistumalla olisin varmaan jo nyt kustantanut muutamankin uuden kiukaan hinnan.
Tiedon osalta koen ainakin itse, että alalla työskentely ei välttämättä ole itselleni tässä tapauksessa mikään etu sijoittajan näkökulmasta vaan se vääristää mielipidettäni Tiedosta - tosin kyllähän Tiedon brändi on huono devaajien keskuudessa, ei tosiaan ole ykkös- eikä edes kakkosvaihtoehto uutta työpaikkaa hakiessa, mutta onko se vain mielikuvaa, vaikea sanoa.
Julkisissa kilpailutuksissa varsinkin suomessa suurien IT palveluyhtiöiden etu on koko. Suuret kokonaisuudet tarvitsevat paljon lisäkäsiä ja näen Tiedolla olevan vielä riittävä etumatka muihin tässä.
Tieto on iso yritys ja isoissa yrityksissä on ison yrityksen ongelmat aina. Työntekijät tuntevat aina olon, että esimies ei tue heitä koska organisaation koko rajoittaa "tiimityötä/yhteneväisyyttä"
Useasti täällä keskustellaan pienistä IT palveluyhtiöistä ja kuinka ketteriä ne ovat, mutta kysymys kuuluu näissä myös, ovatko ne enää samoja yrityksiä kun niiden liikevaihto on vaikkapa 2 miljardia euroa vuodessa ja kilpailevat samoissa piireissä tiedon kanssa. Useasti kasvussa tulee kasvukiput mukana. Muistellaan vaikka pörssin "timanttiyritys" Lehtoa joka kasvoi rajusti kahdessa vuodessa.
Tieto tulee häviämään pienimpiä tarjouksia varmasti jatkossakin mutta julkisella puolella näen koon suurena vahvuutena. Myös tiedon liikevoitto suhteessa liikevaihtoon on pysynyt erittäin hyvänä.
Yhteiskunta tarvitsee kaikkia ja kaiken kokoisia IT palveluyhtiöitä jatkossakin. Yksityissektorille tieto on liian iso mutta julkisille uskon sen silti olevan edelleen ainoa oikea yhtiökumppani koska kilpailutuslaki puoltaa tietoa tässä erittäin vahvasti
Julkisissa kilpailutuksissa varsinkin suomessa suurien IT palveluyhtiöiden etu on koko. Suuret kokonaisuudet tarvitsevat paljon lisäkäsiä ja näen Tiedolla olevan vielä riittävä etumatka muihin tässä.
Tieto on iso yritys ja isoissa yrityksissä on ison yrityksen ongelmat aina. Työntekijät tuntevat aina olon, että esimies ei tue heitä koska organisaation koko rajoittaa "tiimityötä/yhteneväisyyttä"
Useasti täällä keskustellaan pienistä IT palveluyhtiöistä ja kuinka ketteriä ne ovat, mutta kysymys kuuluu näissä myös, ovatko ne enää samoja yrityksiä kun niiden liikevaihto on vaikkapa 2 miljardia euroa vuodessa ja kilpailevat samoissa piireissä tiedon kanssa. Useasti kasvussa tulee kasvukiput mukana. Muistellaan vaikka pörssin "timanttiyritys" Lehtoa joka kasvoi rajusti kahdessa vuodessa.
Ei se aivan näin ole. Valtaosa hankinnoista yksityisellä ja julkisella sektorilla on kokoluokkaa 10 miljoonaa euroa tai alle. Niitä pystyy tarjoamaan noin 10-15 taloa Suomessa.
Tieto pystyy kyllä tarjoamaan jotain kertaluokkaa isompaakin, esim. Valtorin konesalipalvelut on yksi tällainen rahasampo Tiedolle jota muiden on vaikea tarjota vaaditun mittakaavan takia. Onko se veronmaksajien etu? No, asiakkaita kuunnellessa ja asioita katsoessani voin sanoa että ei siltä kyllä vaikuta, mutta sillä mennään ja laki määrää ostamaan Valtorilta. Kyynisempi voisi väittää että kyseinen juttu on tahallaan rakennettu niin ettei sitä voi muut tarjota, mutta ei mennä siihen.
Mainitsin esim. Siilin ja pari muuta eikä näissä tarinoissa ole kyse Lehdosta. Tässä maassa on noin 20 hallitusti ja kannattavasti kasvavaa Tiedon kanssa kilpailevaa IT-yritystä, joilla on 10-20 vuotta historiaa takana. 90-luvun lopun IT-kuplassa nähtiin näitä IT-alan "Lehtoja" montakin :)
Tietenkään nämä pienemmät eivät ole samoja yrityksiä kun kokoluokka kasvaa 100 henkilön pumpusta tuhanteen tai tuhannesta kymmeneen tuhanteen. Mutta sijoittajana voi kuitenkin odottaa mukavia tuottoja jos firman busines kasvaa 30% vuodessa kannattavuuden pysyessä hyvällä tasolla ja ei näy mitään ilmeisiä ongelmia tulevaisuudessa.. tällä periaatteella Gofore on tällä hetkellä salkkuni isoin sijoitus.
Mutta toki jos näet asian toisin niin kannattaa sitten sijoittaa Siilin, Goforen, Vincitin ja vastaavien sijaan Tietoon.
Apax Global kertoo tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, että yhtiö on myynyt noin 3,5 miljoonaa omistamaansa TietoEvryn osaketta. Osakkeet on myyty 28,00 euron kappalehintaan, mikä on 2,9 prosenttia alle yhtiön eilisen päätöskurssin 28,82 euroa.
TietoEvryä "puhutaan" ylös raskailla otteilla. Inderes osti keskiviikkona mallisalkkuunsa, mikä on Suomessa aika raskas kannanotto. Mutta TietoEvryn 3,3Mrd markkina-arvo oli liikaa lapsinerojen isosti heiluteteltavaksi. Vaikutus oli ehkä 27,89 -> 28,30.
Osa on toki hylännyt Inderesin ja Kauppalehden näille Kyösti Kakkosen pitää ostaa ja sitten voikin laittaa koko salkun siihen samaan.
Itselleni Inderesin mallisalkkuun lisäys oli hyvin rauhoittava indikaattori. Kyllä ne ovat kovasti kioskia tutkineet, enemmän kuin mie. Ja Pelaavat mallisakkunsa kanssa puolustuspeliä, eli yrittävät parhaansa mukaan biitata indeksin pitkällä aikavälillä. Tässä omani ja geelitukkien tavoitteet ovat yhteneväiset.
Kauppalehden jutuilla ei ole niin paljon väliä, niiden tuomiin pomppuihin yleensä myyn.
Apax Global kertoo tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, että yhtiö on myynyt noin 3,5 miljoonaa omistamaansa TietoEvryn osaketta. Osakkeet on myyty 28,00 euron kappalehintaan, mikä on 2,9 prosenttia alle yhtiön eilisen päätöskurssin 28,82 euroa.
Myynnit saattavat jatkua. Ilman tätä kurssi olisi ehkä liikahtanut ylöspäin.
Apax sinänsä tietää kyllä firman tilanteen varmasti paremmin kuin minä, mutta myynnin jälkeenkin siellä on sen verran kakkua ettei ne ole jättämässä tätä laivaa uppoamaan. Luultavasti jotain muita syitä myydä, esim. uuden sijoituksen valmistelua.
Itselleni Inderesin mallisalkkuun lisäys oli hyvin rauhoittava indikaattori. Kyllä ne ovat kovasti kioskia tutkineet, enemmän kuin mie. Ja Pelaavat mallisakkunsa kanssa puolustuspeliä, eli yrittävät parhaansa mukaan biitata indeksin pitkällä aikavälillä. Tässä omani ja geelitukkien tavoitteet ovat yhteneväiset.
Kauppalehden jutuilla ei ole niin paljon väliä, niiden tuomiin pomppuihin yleensä myyn.
Samaa mietin mallisalkun ostojen pohjalta, mutta tuli myytyä silti perjantaina 28.52 hintoihin tarkoituksena ottaa alempaa takaisin. Omat tutkimukset tämän(kin) kioskin osalta melko vaatimattomat. Saa nähdä tuleeko otettua takaisin vai tuliko annettua lähtölupa kuten usein aiemminkin.
Otin hiljan juustohöyläämäni TietoEvryt kaikki aamunavauksesta takaisin @29,08. Näin kalliilla en ole lappua ostanutkaan.
Tosin odottamalla jatkuvaa kaupankäyntiä olisi saanut halvemmalla😒.
Toisaalta halvemmalla takaisinostamisriippuvainen sai fixinsä. Ei voi muten ostaa myytyjä halvemmalla takaisin, jos ei koskaan myy mitään.
Pohdiskelin, että jos iso omistaja myy koko läjänsä, voisi tie olla sitten myöhemmin paremmin auki. Toki 29,12 ostaneet pitää ensin ostaa pois tieltä, ja tähän menee joka tapauksessa aikaa, joten raketin ainesta ei vanhassa Tietotehtaassa ole.
Otin hiljan juustohöyläämäni TietoEvryt kaikki aamunavauksesta takaisin @29,08. Näin kalliilla en ole lappua ostanutkaan.
Tosin odottamalla jatkuvaa kaupankäyntiä olisi saanut halvemmalla😒.
Toisaalta halvemmalla takaisinostamisriippuvainen sai fixinsä. Ei voi muten ostaa myytyjä halvemmalla takaisin, jos ei koskaan myy mitään.
Pohdiskelin, että jos iso omistaja myy koko läjänsä, voisi tie olla sitten myöhemmin paremmin auki. Toki 29,12 ostaneet pitää ensin ostaa pois tieltä, ja tähän menee joka tapauksessa aikaa, joten raketin ainesta ei vanhassa Tietotehtaassa ole.
Minä otin aiemmin myydyt kalliimmalla takaisin, no nähtiinpä tämäkin ettei ainakaan myyntihintaan ankkurointi ollut esteenä. Tie on varmaan paremmin auki nyt mutta tosiaan raketin vaaraa tuskin on.
Ihmeiden aika ei ole ohi. Eli otin minäkin Tietoa vähän alle 29€, tosin hyvin maltillisen määrän. Ja toivottavasti todella lyhyeen salkkuun. Irrotusvalmius on jo selvästi alle 30€ tasolta. Minutkin joutuu siis ostamaan pois matkalla kohti isompia tilejä. Onneksi se ei vaadi kovin kummoisia taskurahoja.
Ihmeiden aika ei ole ohi. Eli otin minäkin Tietoa vähän alle 29€, tosin hyvin maltillisen määrän. Ja toivottavasti todella lyhyeen salkkuun. Irrotusvalmius on jo selvästi alle 30€ tasolta. Minutkin joutuu siis ostamaan pois matkalla kohti isompia tilejä. Onneksi se ei vaadi kovin kummoisia taskurahoja.
Joopa joo. Tiedot siirtyivät sitten suunnittelua pidempään salkkuun, enkä ota average downia. Muistanpa taas mitä yhteistä Tiedolla ja Kepulla on. Ja ihan sama näköjään tarkasteleeko asiaa omistajan vai asiakkaan lasien läpi...
Olkaa varovaisia Tiedon kanssa. Jos muistan oikein niin muuan kaljupaa otti sita alun perin viattomasti tammiralliin, mutta nyt harrastus on edennyt hodlauksen ja jopa treidauksen asteelle. Tieto tykkaa pesiytya erityisesti toivorikkaiden sijoittajien salkkuihin.
Talousjohtaja eilen hehkutti et henki on hyvä firmassa.
Talousjohtaja tietää varmaan hyvin, minkälainen henki on johtoryhmässä, mutta minkälainen se on muuten firmassa, niin siitä talousjohtajalla ei ole aavistustakaan.
Kommentoin aiemmin että Apax tietää TietoEvryn tilanteen minua paremmin ja jää vielä massia, joten aiempaa myyntiä ei voi pitää signaalina epäluottamuksesta. No, nyt ei enää sitten jää sitä massia.
Ei tätäkään voi suoraan tulkita epäluottamuksena. Apax on myös listaamassa Thoughtworksia pörssiin juuri nyt, mikä voi olla yhteensattuma, mutta ovat siis cashaamassa toistakin isohkoa IT-pumppua samaan aikaan.
No worries, seurailen Tiedon puksuttelua täältä sivummasta edelleen. Ei ole ostohinnoissa mun silmillä katsoen.