Jos hänellä on henkilökohtaisesti rahaa ja luottamusta investoida omaan bisnekseen, niin sittenhän hän sai niiden ansiosta sitä paljon edullisemmin.
Monilla on käsitys, että toimareita ahdistavat shorttaajat, koska Elon Muskia ne tosiaan ahdistivat ja ahdistavat. Oli vähän surullista nähdä, miten Muskin shorttaaja-ajojahdit saivat muuten täysipäisen oloisia sijoittajia vaatimaan shorttaamisen kieltämistä.
Shorttaamisen kieltämisvaatimus on vähän samalla tavalla täysipäisyystesti kuin uusi taksilaki. Jos ei ymmärrä shorttaamisen sallimisen paljastavan corporate scammeja, ei sitten vaan ymmärrä. Sama homma, jos ei ymmärrä tarjonnan lisääntymisen hyödyttävän kuluttajaa. Kaikkea ei vaan voi kerta kaikkiaan ymmärtää.
Shorttaamisella voidaan saada aikaseksi myös isoa haittaa kohdefirman osakekurssiin. Varsinkin jos tätä tehdään massiivisella volyymilla tai "naked shorttauksella". Ohessa kasiminsanen, joka avaa mielestäni hyvin naked short sellingin haittoja.
Shorttaamisella voidaan saada aikaseksi myös isoa haittaa kohdefirman osakekurssiin. Varsinkin jos tätä tehdään massiivisella volyymilla tai "naked shorttauksella". Ohessa kasiminsanen, joka avaa mielestäni hyvin naked short sellingin haittoja.
Haitta on hirveän arvotettu sana. Sillä voidaan ainakin hetkellisesti laskea osakekurssia. On hyvin vähän tilanteita, joissa tällä on firmalle itselleen tai sen tuloksentekokyvylle mitään merkitystä.
Yrityksen pitää joo luoda omistaja-arvoa, mutta lyhyen ajan osakekurssi ei varsinaisesti voi sisältyä sen vastuisiin tai tavotteisiin.
Haitta on hirveän arvotettu sana. Sillä voidaan ainakin hetkellisesti laskea osakekurssia. On hyvin vähän tilanteita, joissa tällä on firmalle itselleen tai sen tuloksentekokyvylle mitään merkitystä.
Hieman haastavaa kirjoittaa replyä jos jokaista sanaa pitäisi harkita ja koettaa löytää optimaalisia lauseita. Meinasin vastata pelkän videon, mutta tuntui paremmalta rustata edes jonkinlainen pohjustus.
Mitä tuohon "haittaan" voisi tulla, niin toki esimerkiksi firman kyky saada lainaa kärsii suuresti, jos osakekurssi ajetaan penniosakkeeksi. Näistä on esimerkkejä ja dokumentaatiota löydettävissä useastakin firmasta/osakkeesta (mainittakoon vaikka CMKM, Overstock). En toki ole väittämässä että tätä tapahtuisi joka firmalla ja joka osakkeeseen. Mielestäni konsepti on kuitenkin hyödyllinen ymmärtää ja siksi jaoin sen sijoitustietoon kun asiaa kerta täällä käsiteltiin.
JR kirjoitti:
Yrityksen pitää joo luoda omistaja-arvoa, mutta lyhyen ajan osakekurssi ei varsinaisesti voi sisältyä sen vastuisiin tai tavotteisiin.
Hieman haastavaa kirjoittaa replyä jos jokaista sanaa pitäisi harkita ja koettaa löytää optimaalisia lauseita. Meinasin vastata pelkän videon, mutta tuntui paremmalta rustata edes jonkinlainen pohjustus.
Parempi rustailla. Todennäköisyys, että katsoisin 8 minuutin youtube-videon tällaisessa yhteydessä on hyvin lähellä nollaa, ja tuskin olen ainoa. Sellaisissa käy usein niin, että kun sisältö paljastuu tyhjäksi, on jo käytetty monta minuuttia.Tekstin arviointi on valtavasti tehokkaampaa.
Itse kirjoitettu > nostetut lainaukset > linkattu teksti > linkattu video
Sen verran sanon, että mainittu Overstock on tämän herran yhtiö. Byrnellä on siis "oma lehmä ojassa" ja toisaalta varmasti mielenkiintoa valistaa ihmisiä.
Shorttaamisella voidaan tehdä vähän samaa kuin (yleisestikin) hintojen polkemisella. Esimerkiksi, kun Valio myy maitoa alle omakustannushintaan. (Ja sai siitä vuosia myöhemmin tuomion, miksi?)
Jos hänellä on henkilökohtaisesti rahaa ja luottamusta investoida omaan bisnekseen, niin sittenhän hän sai niiden ansiosta sitä paljon edullisemmin.
On siinä aina se puoli, että esim. pankkilainojen tai luottolimiittien kovenanttiehdot voivat paukkua jos firman markkina-arvo laskee liikaa ja sitä kautta yrityksen velalla rahoittaminen kallistuu tai pitää uudelleenneuvotella, mikä aiheuttaa kustannuksia. Sitten vaikka toimaria voi vituttaa sekin, että oma kompensaatio on sidottu vaikka osaksi firman markkina-arvoon vaikka vuoden keskiarvona tai tiettynä ajan hetkenä. Kyllä muakin vituttaisi jos jompi kumpi noista täyttyisi ja olisin itse ruorissa. Mutta tää ei ole mikään puheenvuoro shorttaamisen kieltämiselle, todellakaan. Enemmän siitä on hyötyä kuin haittaa nettona.
Ehkä nämä pointit tuli videolta selväksi, mutta kuten JR jo totesi, en ollut itsekään edes lähellä katsoa sitä.
On siinä aina se puoli, että esim. pankkilainojen tai luottolimiittien kovenanttiehdot voivat paukkua jos firman markkina-arvo laskee liikaa ja sitä kautta yrityksen velalla rahoittaminen kallistuu tai pitää uudelleenneuvotella, mikä aiheuttaa kustannuksia. Sitten vaikka toimaria voi vituttaa sekin, että oma kompensaatio on sidottu vaikka osaksi firman markkina-arvoon vaikka vuoden keskiarvona tai tiettynä ajan hetkenä. Kyllä muakin vituttaisi jos jompi kumpi noista täyttyisi ja olisin itse ruorissa. Mutta tää ei ole mikään puheenvuoro shorttaamisen kieltämiselle, todellakaan. Enemmän siitä on hyötyä kuin haittaa nettona.
Hyviä argumentteja shorttaamisen haitoista.
big bad bear kirjoitti:
Ehkä nämä pointit tuli videolta selväksi, mutta kuten JR jo totesi, en ollut itsekään edes lähellä katsoa sitä.
Video käsitteli naked shorttausta (jossa shortataan iman locatea). Esimerkiksi GameStopin raportoitu SI oli 140% viime vuoden tammikuussa (lähde finra). Tämmöisiin lukemiin päästään käsittääkseni ainoastaan naked short sellingillä.
Asiasta kukkaruukkuun. Kauppareissulla oli ilmoitustaululla lappunen jossa tarjottiin pienonsoiton alkeiskurssia. Ei tullu mulle ensimmäiseksi mieleen et tonnehan pitäs soittaa ja kertoo et vittu ei kiinnosta tämmöiset tavat omaksua soittamisen alkeita!
Asiasta kukkaruukkuun. Kauppareissulla oli ilmoitustaululla lappunen jossa tarjottiin pienonsoiton alkeiskurssia. Ei tullu mulle ensimmäiseksi mieleen et tonnehan pitäs soittaa ja kertoo et vittu ei kiinnosta tämmöiset tavat omaksua soittamisen alkeita!
Monet ihmiset kirjoittaa keskustelupalstalle, koska ne haluaa keskustella. Ja osa keskustelua on, että oma viesti menee läpi. Eli jollekin voi olla kiinnostavaa tietää, että joku osa heidän viestinnästään tapahtuu tavalla joka ei tule tavoittamaan lähes ketään. Ja analogiasi on paska.
Tänks. Tää on sun mielipide. Ja se on fine. Sun preferenssit kuluttaa ja omaksua tietoa pohjautuu sun mielipideisiin. Ei todellakaan mitään universaalia faktaa.
Toiset tykkää omaksua tietoa tuntien prodcasteista (esim kryptoketjussa on hyviä esimerkkejä) ja toiset vaikkapa kirjoista. Itse satuin muistamaan aiheeseen liittyvän lyhyen videon joka oli itselleni informatiivinen. Kerroin suoraan että kyseessä on kasiminsanen. Jos tämä on liikaa jollekin, niin fine. Ei oo pakko katsoa. Eikä myöskään vängätä tästä tän enempää.
Jos yritys suunnitelee osakeantia esim. kasvua rahoittamaan on sillä merkitystä arvioidaanko yritys esim 100 miljoonan tai 10 miljoonan arvioiseksi osakekurssin perusteella. Aggret shorttajaat pyrkivät iskimään juuri yhtiöhin jotka ovat haavoittuvia esim. kasvuyhtiöihin jotka tekevät tappiota ja ajamaan osakkeen arvon nollaan jos ne haistavat veren. Gamestop-keississä ahneelle kävi paskaisesti. Esim Bill Ackerman on positioinut itsensä shortiksi ja sitten mennyt mediaan (esim CNN) dissamaan joitakin yhtöitä ilman vedenpitäviä todisteita.
Elämä on kovaa ja sitten me kuolemme.Elämässä ei saa mitään ilmaiseksi... patsi Nallen lapset. Muut joutuvat ottamaan mitä irti lähtee..kukaan ei tule antamaan. Ei turhaan Depeche Moden seuraava turnee ole osuvasti nimetty Memento Mori-turnee...ihan virallisesti.
Shorttaamisen hyödyistä ja haitoista yleisesti on taidettu keskustella tällä saitilla aiemminkin.
Evon tapauksessa toimari taisi nyt lyödä chipit keskelle, koska uskoo firmaan ja hinta on hyvä. Todella bullish.
Elon Musk on esim. Teslan kohdalla aiemmin itkeny toistuvasti shortailijoista, mutta siihen oli ilmiselviä syitä. Elonin oman bonuksen kannalta osakekurssi oli elintärkeä ja hänen omaisuutensa on ollut lähinnä Teslan osakkeita, joiden vakuusarvolla on ollut hänelle henkilökohtaista merkitystä.
Jos hänellä on henkilökohtaisesti rahaa ja luottamusta investoida omaan bisnekseen, niin sittenhän hän sai niiden ansiosta sitä paljon edullisemmin.
On siinä aina se puoli, että esim. pankkilainojen tai luottolimiittien kovenanttiehdot voivat paukkua jos firman markkina-arvo laskee liikaa ja sitä kautta yrityksen velalla rahoittaminen kallistuu tai pitää uudelleenneuvotella, mikä aiheuttaa kustannuksia.
Tätä aina selitetään. Onko joku oikeasti nähnyt pankkien sitovan lainojaan pörssiyhtiöiden markkina-arvoihin? Toki siis jos omistajalle myönnetään lainaa, niin silloin markkina-arvolla on väliä. Mutta mie en ole vielä saanut vahvistusta tälle, että luottolimiittien kovenanttiehtoihin liittyisi ainakaan Pohjoismaissa yhtiön pörssikurssi. Toki veikkaan, että rapakon takaa tällaisia (ja kaikkia muitakin hassuja virityksiä) löytyy.
Keskustelua aikoinaan seuranneena sanoisin, että Musk tahallaan yritti väittää shorttaajien vahingoittavan Teslaa, kun itse asiassa ne laittoivat Muskin itsensä hankalaan asemaan. Ja Elon-fanit ostivat tarinan niskat kipeinä nyökkäilystä.
Tätä aina selitetään. Onko joku oikeasti nähnyt pankkien sitovan lainojaan pörssiyhtiöiden markkina-arvoihin? Toki siis jos omistajalle myönnetään lainaa, niin silloin markkina-arvolla on väliä. Mutta mie en ole vielä saanut vahvistusta tälle, että luottolimiittien kovenanttiehtoihin liittyisi ainakaan Pohjoismaissa yhtiön pörssikurssi. Toki veikkaan, että rapakon takaa tällaisia (ja kaikkia muitakin hassuja virityksiä) löytyy.
Ehkä laina on väärä sana nykyään, mutta luottofasiliteeteissa kyllä. Eli nostovalmiit luottolimiitit kassanhallintaa varten. Lisäksi johdannaislimiitit on pankeissa usein korporaatioille sidottu market capiin jos ei suoraan niin välillisesti luottopäätösprosesseissa tai pankkien omissa ratingeissa, joita sitten tarkastellaan uudelleen rullailevasti. Ei välttämättä Evolle merkityksellistä mutta vaikka jollekin teräsyhtiölle hyvinkin.
EDIT: lisätään vielä markkinanäkökulmasta shortaamisen aiheuttaman matalamman market capin mahdollisesti negatiivisiin vaikutuksiin convertible bondit joissa bondin konversio (vapaaehtoisesti tai väkisin) on riippuvainen osakkeen hinnasta. Yksi skenaario voisi vaikka olla sellainen, jossa liikkeeseenlaskijafirma on vaikeuksissa kassan kanssa, bondi lähestyy eräpäivää ja pakkokonversiohinta on osakkeessa lähellä. Firman intresseissä voisi olla pakkokonversio bondeista osakkeisiin, jolloin ei tarvitse maksaa velkaa pois vaan se vaihdetaan osakkeiksi. Sitten jos joku menee sohimaan shorteillaan hintaa alemmaksi, voi sillä olla vaikutuksia tämän yrityksen rahoitusasemaan ihan merkittävästikin.
Tätä aina selitetään. Onko joku oikeasti nähnyt pankkien sitovan lainojaan pörssiyhtiöiden markkina-arvoihin? Toki siis jos omistajalle myönnetään lainaa, niin silloin markkina-arvolla on väliä. Mutta mie en ole vielä saanut vahvistusta tälle, että luottolimiittien kovenanttiehtoihin liittyisi ainakaan Pohjoismaissa yhtiön pörssikurssi. Toki veikkaan, että rapakon takaa tällaisia (ja kaikkia muitakin hassuja virityksiä) löytyy.
Ehkä laina on väärä sana nykyään, mutta luottofasiliteeteissa kyllä. Eli nostovalmiit luottolimiitit kassanhallintaa varten. Lisäksi johdannaislimiitit on pankeissa usein korporaatioille sidottu market capiin jos ei suoraan niin välillisesti luottopäätösprosesseissa tai pankkien omissa ratingeissa, joita sitten tarkastellaan uudelleen rullailevasti. Ei välttämättä Evolle merkityksellistä mutta vaikka jollekin teräsyhtiölle hyvinkin.
Kyllä. Ja pätee myös jossain määrin pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin. Niiden market cap perustuu johonkin arvioon, eikä niitä voi shortilla manipuloida, mutta pankin kanssa neuvotellessa se market cap vaikuttaa.
Kurkkasin palaveria ennen, että katos EVO yli 900 ja rivakassa nousussa. Puoli tuntia myöhemmin 860 ja vielä isommassa laskussa. Ei uutisia. Aikamoista.
Editoidaan sen verran, että onhan siellä maailmalla koko markkina kyykännyt o/ Nyt olin hätäinen.
Kurkkasin palaveria ennen, että katos EVO yli 900 ja rivakassa nousussa. Puoli tuntia myöhemmin 860 ja vielä isommassa laskussa. Ei uutisia. Aikamoista.
Editoidaan sen verran, että onhan siellä maailmalla koko markkina kyykännyt o/ Nyt olin hätäinen.
Huh mikä päivä..ekana nousi 901 kr...sitten kun inflaatiodata tuli laski alle minuutissa 860...ja päivän päätteeksi nousi 901. Että semmoista. Algot on nopeita.
EVO nousee nyt puolisalaa joka päivä osaltaan muun markkinan mukana, mutta osaltaan kyllä omaa hyvyyttään - osari torstaina. Varmaan ke päätöksessä kurssi on 10xx ja sitten osarissa jännätään. Pirun hyvä pitää olla, että loikkaisi ylöspäin, odotukset ovat näissä niin kovia. Mutta on se tähän asti pitänyt pintansa, miksei nytkin!? Itse muutaman pikkuerän tuossa keventelin viime- ja tällä viikolla ajatuksenani vähän treidata ja ostaa alempaa, eipä ole laskenut :) Ja mitään parempaa ei ole mielessä.
Osaria silmallapitaen: huolestuttaako ketaan heikkeneva tilanne maailmantaloudessa. Tuntuu etta kesalla jengi pisti ylimaaraiset rahat matkustamiseen ja nyt ne nayttaa vetavan vyota ehka tiukemmalle kuin olisi tarvis. Luulisi etta nettikasinotoiminta on aika herkkaa sille kuinka paljon ylimaarasta rahaa ihmiset ajattelee etta niilla on. Vastakkaisen nakemyksen mukaan tosin gamblays lisaantyy kun ihmiset joutuu ahdinkoon mutta en kylla millaan usko etta tallaiset degenet kompensoisi rationaalisesti tai ylivarovaisesti ajattelevien ihmisten vahentyvaa pelaamista.
Rationaalisesti ja ylivarovaisesti ajattelevat tuskin nettikasinoilla viihtyvät oli taloustilanne mikä hyvänsä. Ne jotka pelaa pelaavat kyllä tilanteista riippumatta, ja sanoisin että näiden henkilöiden pelihaluihin ei taloustilanteet ja sähkön hinnat niin hirveästi vaikuta.
Rationaalisesti ja ylivarovaisesti ajattelevat tuskin nettikasinoilla viihtyvät oli taloustilanne mikä hyvänsä. Ne jotka pelaa pelaavat kyllä tilanteista riippumatta, ja sanoisin että näiden henkilöiden pelihaluihin ei taloustilanteet ja sähkön hinnat niin hirveästi vaikuta.
Pelihaluihin ei ehkä vaikuta, mutta pelimahdollisuuksiin kyllä.
Monet nettikasinoiden parhaat asiakkaat pelaavat kaikki rahansa, jotka vuokran, asuntolainan lyhennysten, korkojen ja vastikkeiden, ruuan, sähkön ja muiden välttämättömien kulujen jälkeen ovat pelattavissa. Kun välttämättömät menot kasvavat pelaamiseen jää vähemmän rahaa ja nettikasinoiden tuotot tätä kautta laskevat.
Tiukemmassa taloussuhdanteessa on myös vähemmän yritystuloja, osakemarkkinavoittoja, cryptovoittoja, työsuhdebonuksia, jotka voi survoa netticasinoihin. Lisäksi lainaa saa matalasuhdanteessa heikommin ja myös perinnöt ovat matalasuhdanteessa pienempiä.
Tiukentuva tai helpottuva taloustilanne vaikuttaakin aina selvästi uhkapelialan liikevaihtoon. Kun ajat ovat kovat ja raha tiukassa uhkapelialalla menee heikommin ja kun nousukaudella rahaa on silmät korvat täynnä tuloja sataa myös uhkapelifirmojen laariin enemmän.
Nettipelimarkkinassa on myös huomattava, että korona-aikana ihmisillä oli paljon vähemmän mahdollisuuksia käyttää rahaa ja osalla ihmisistä muodostui myös säästöjä. Ylimääräisiä rahoja on sitten survottu nettikasinoihinkin urakalla. Nyt live-kuluttamisen mahdollisuudet ovat kuitenkin normalisoituneet, joka yhdistettynä pakollisten elinkustannusten nousuun johtanee selvään laskuun nettikasinoihin tulevissa rahavirroissa kun livecasinotkin napsaisevat osansa tuotoista.
Evolution gaming groupin osalta on myös huomattava, että suuri osa Evon tuloista on royalty-tyyppistä pelaamisen volyymista riippuvaa tuloa, joka maksetaan yritykselle jälkikäteen viiveellä. Suuri osa Evon Q2 tuloista lienee peräisin Q1/2022 ja Q4/2021 pelatuista nettikasinopeleistä ja nämä neljännekset olivat monissa maissa kovien koronarajoitusten aikaa.
Nyt kuitenkin ollaan Evon Q3 ja Q4 tulosten osalta tulossa aikaan, jolloin livekuluttaminenkin on tullut taas kunnolla mahdolliseksi ja odotettavissa lieneekin aikaisempaa selvästi huonompia lukuja, vaikka toki Q3:llä sisään tulee varmaan vielä korona-ajan jälkituottoja ja kovan kasvun hedelmiä.
Sen sijaan Q4:stä eteenpäin voisi jo odottaa tuottojen heikentymistä kun live-kuluttamisen elpyminen ja rajusti nousseet elinkustannuksen ovat rajusti syöneet nettipelaamiseen käytettävissä olevaa rahamäärää.
Evolution gaming groupin osalta on myös huomattava, että suuri osa Evon tuloista on royalty-tyyppistä pelaamisen volyymista riippuvaa tuloa, joka maksetaan yritykselle jälkikäteen viiveellä. Suuri osa Evon Q2 tuloista lienee peräisin Q1/2022 ja Q4/2021 pelatuista nettikasinopeleistä ja nämä neljännekset olivat monissa maissa kovien koronarajoitusten aikaa.
Onko tosiaan niin, että jonkun tuloerän saa laskea yhtiön tulokseen vasta, kun lasku on maksettu? Kuulostaa monimutkaiselta. Ja toisaalta olen mielestäni joskus lukenut vastakkaisesta kikkailusta, jossa yrityksen "tuloksena" on esitelty selviä tulevia luottotappioita.
Oletuksella, että laskut eivät jää luottotappioiksi, pelintarjoaja tietää tuloksensa tyypillisesti noin päivän viipeellä. Evon livepelien tapauksessa tämä viive voisi olla minuutteja. Tällainen raportointi olisi paljon helpompaa, ja toisaalta selkeämpää.
Ja edes laskujen makuuttaminen useita kuukausia ei tunnu mitenkään uskottavalta (kuten tuossa "Q2 tulos on osittain Q4 peleistä" esimerkissäsi).
Oletuksella, että laskut eivät jää luottotappioiksi, pelintarjoaja tietää tuloksensa tyypillisesti noin päivän viipeellä. Evon livepelien tapauksessa tämä viive voisi olla minuutteja. Tällainen raportointi olisi paljon helpompaa, ja toisaalta selkeämpää.
Ja edes laskujen makuuttaminen useita kuukausia ei tunnu mitenkään uskottavalta (kuten tuossa "Q2 tulos on osittain Q4 peleistä" esimerkissäsi).
Voi olla että tuossa viiveessä on yliarviointiakin, mutta olettaisi jotain viivettä olevan kuitenkin.
Jos viive olisi lyhyempi, voisi sitten olettaa, että tulosheikennystä ei tarvitsisi odottaa 2022/Q4 saakka, vaan jo 27.10 tuleva 2022/Q3 tulos olisi huomattavan heikko aikaisempiin verrattuna kun Q3/2022 on kaiken logiikan mukaan ollut voimakkaasti heikentyvän nettikasinokysynnän aikaa koronarajoitusten poistuttua, live-kuluttamisen lähdettyä kasvuun ja elinkustannusten sekä korkojen noustua.
