Cityconin kaupungit painostavat kuulemma Cityconia rakentamaan keskustensa ympärille asuntoja. Tämä oli tieto, jossa olin tähän asti ollut oman samansuuntaisen arvaukseni varassa. Yleensä kun kaupungit haluaisivat, että jo kaavotetuille alueille rakennetaan. Gryndauksen onnistuminen ratkeaa nimittäin pitkälti kaavoitusmaksuvaiheessa. Tämän takia kunnallispolitiikkaan on ainakin takavuisina pyrkinyt paljon lahjuksenvastaanottamishalukasta väkeä.
Arvoa näistä ei ole laitettu taseeseen, mutta laitetaan heti kun kaupungit myöntävät rakennusluvat. Tämä on prosessi, jossa Citycon on luultavasti saleteissa, eli arvaan kaavoitusmaksut jo oikeasti määrätyiksi. Niin se yleensä menee. Kilpparit luulevat asioista päätettävän silloin kun pöytäkirjat päivätään. Tämä on joskus tottakin, mutta yleensä päätökset juntataan kasaan hyvissä ajoin ennen kokouksia.
Jos tutustuu kaavoitusprosessiin oikeasti niin se on ainakin tänä päivänä huomattavasti avoimempaa ja epäseksikkäämpää kuin jossain Remeksen kirjoissa tai ehkä maakunnissa 70-luvulla. Kaikenlaisia lahjusepäilyjä on toki helppo heitellä, mutta koko kaavoitusprosessi on niin avoin, ettei siellä minkään isompien kiepautusten teko kyllä oikeasti onnistu. Mielenkiintoista olisi myös tietää millainen lahjuskassa jollain pörssiyrityksellä on.
Tässä viitattiin varmaankin johonkin kommenttiini jossa kyselin, että missä ne rakennusoikeudet on. En siis oikeasti tiedä, voi hyvinkin olla tulossa jonnekin ja luulisi, että yhtiötä tutkineet osaisi sanoa vaikka kaupungin tai edes maan suurinpiirtein. X00 000kem paikkaan x. Sen jälkeen kun tuo tiedettäisiin, niin voitaisiin arvailla maankäyttö- ja kaavoitusmaksujen suuruutta ja muita kuluja.
Annan tässäkin ilmaisen vinkin: Malmi. Kaupungilla on rautatieaseman ympäristöön suunnitteilla todella hieno kaava jossa on vaikka mitä rakennusoikeuksia. Ongelma on vaan ollut, että siinä on mukana niin paljon infraa, ettei sen toteutus ainakaan nyt näyttäisi kannattavan. Sinne vaan cityconin neuvottelijat ja lahjuskassa käyttöön, niin jo tulee hyvä. Kun nykyinen luonnos ei herätä kiinnostuksia, niin siihen on varmaan saatavissa muutoksia.
Mielenkiintoista olisi myös tietää millainen lahjuskassa jollain pörssiyrityksellä on.
Kirjoitinko mie tosiaan, että jollain pörssiyrityksellä on lahjuskassa? Vai olikohan tässä kyseessä sellainen perinteinen pohjoiskarjalainen tahallaan väärinymmärtäminen? Tai vaihtoehtoisesti opistoinsinöörin normaali luetunymmärtäminen?
Joillakin pienillä rakennusliikkeillä yms. tosin kyllä oli lahjuskassa vielä ainakin vuosikymmen sitten. Tässä lahjuskassa siis tarkoittaa valmiutta lahjomiseen. Eikä näitä ammattivalittajiakaan olisi niin paljoa, ellei aina välillä niitä ostettaisi vetämään valituksensa pois.
Näytti menevän ytimiin vaikka yritin kirjoittaa niin hellästi kuin mahdollista. Jos en olisi kirjoittanut hellästi, niin olisin jo edellisessä viestissä maininnut, että esim kappaleessa:
"Arvoa näistä ei ole laitettu taseeseen, mutta laitetaan heti kun kaupungit myöntävät rakennusluvat. Tämä on prosessi, jossa Citycon on luultavasti saleteissa, eli arvaan kaavoitusmaksut jo oikeasti määrätyiksi. Niin se yleensä menee. Kilpparit luulevat asioista päätettävän silloin kun pöytäkirjat päivätään. "
...ei ole siis oikeasti järjen häiventä. Tai sitten siinä on yritetty sanoa jotain, mutta väärät termit eri kohdissa tekevät kappaleesta asiasta ymmärtävälle järjettömän. En edes tiedä mistä pöytäkirjoista puhutaan. Aki varmaan selittää.
Arvo laitettaisiin taseisiin vasta kun rakennusluvat on myönnetty? Eli monta vuotta kaavoituksen jälkeen?
Koko tuossa rakennusoikeushypetyksessä on siis muutamia erikoisia piirteitä. Onko todella niin, että missään ei ole kerrottu missä sitä rakennusoikeutta on käyttämättä? Ymmärrän, että tässäkin voi olla rikkinäinen puhelin ilmiö ja kukaan ei olekaan väittänyt missään olevan käyttämätöntä rakennusoikeutta vaan potentiaalia kaavoittaa lisää rakennusoikeutta jonnekin. Tuolloin on huomattava muutama asia. Tarvitaan oikeasti maata, onko se jo? Missä? Tai jossain tapauksessa jotain aluetta voidaan kaavoittaa tehokkaammaksi eli lisätä rakennusoikeutta, tuolloinkin se pitää pystyä toteuttamaan teknisesti. Lisäksi hankkeen tulee onnistua ja olla voitollinen.
Fiktioesimerkki: Ison Omenan kaavamuutos: lasikansi puretaan ja tilalle rakennetaan uudella levitaatiotekniikalla 76krs asuintorni, 300kpl 30m2 yksiöitä. Uutta rakennusoikeutta 10000kem, maankäyttö- ja kaavoitusmaksujen jälkeen rakennusoikeuden hinta 10me. Tuo voidaan merkitä taseeseen. Kunnat siis ottavat kaavoituksessa maankäyttömaksuina melko ison osan, niin ihan puhdasta printtausta tuokaa ei ole. Lisäksi pitää huomioida prosessin vaatima aika. se voi olla 5-10 vuotta. Harvinaisissa tapauksissa nopeampaa.
Luulisi siis, että olisi itse Cityconinkin intresseissä listata missä on potentiaalia kaavoitusmuutoksille ja missä on valmista asuinrakennusoikeutta. Ei olisi mitän syytä pitää sitä salassa. Ja noiden kem-määrät edes suuruusluokkatasolla. Niin kauan kuin tuommoisia listoja ei ole, niin nuo rakennusoikeudet ovat ihan samanlaisia taruolentoja kuin Ovaron osingot, saattaa joskus tulla tai olla tulematta, mutta tukka harmaantuu jokatapauksessa odotellessa.
Cityconin kortteliin on tulossa asuntoja, toimitiloja ja liike- sekä päivittäistavarakaupan tiloja. Cityconin neliömääriä tuosta ei saa suoraan selville. Neljään kortteliin on tulossa 66 000 k-m2 rakennusoikeutta. Jos sen jakaa neljällä, Cityconin osuus on noin 17 000 k-m2.
Tikkurilan kohde on Asematie 1 ja 3. Se ei ole edennyt, koska osoitteessa olevassa talossa nähdään suojeluarvoja:
On. Sitä on olemassa olevien kauppakeskusten ympärillä. Ymmärrän hyvin, että opistoinsinööri tarvitsee listan, jotta voisi uskoa maan olemassaoloon. Mutta voit puolestani pitää vaikka kauppakeskuksiakin taruolentoina.
On. Sitä on olemassa olevien kauppakeskusten ympärillä. Ymmärrän hyvin, että opistoinsinööri tarvitsee listan, jotta voisi uskoa maan olemassaoloon. Mutta voit puolestani pitää vaikka kauppakeskuksiakin taruolentoina.
Luulisi siis, että olisi itse Cityconinkin intresseissä listata missä on potentiaalia kaavoitusmuutoksille ja missä on valmista asuinrakennusoikeutta. Ei olisi mitän syytä pitää sitä salassa. Ja noiden kem-määrät edes suuruusluokkatasolla. Niin kauan kuin tuommoisia listoja ei ole, niin nuo rakennusoikeudet ovat ihan samanlaisia taruolentoja kuin Ovaron osingot, saattaa joskus tulla tai olla tulematta, mutta tukka harmaantuu jokatapauksessa odotellessa.
Potentiaali kaavoitusmuutoksille, tai ylipäätään halu tehdä kaavoitukseen muutoksia, ei ole kyllä asia jota haluaisin mainostaa. Se on aika vaikeasti arvotettava asia ja kaavamuutoksiin on muillakin tahoilla intressejä ja ei ole mitenkään hyödyllistä välttämättä mainostaa omia aikeitaan.
Jos valmista rakennusoikeutta on niin se kyllä saisi näkyä jossain. Sen arvo on vähän vaikeasti haarukoitavissa niin kauan kuin ei ole mitään rakennuslupaa, hintalappua rakennusurakalle tai päätöksiä rakentamisesta.
Mutta eikös Citycon ole nyt arvotettukin siten että mahdolliset rakennusoikeudet ovat odottamaton lisäbonus.
Potentiaali kaavoitusmuutoksille, tai ylipäätään halu tehdä kaavoitukseen muutoksia, ei ole kyllä asia jota haluaisin mainostaa. Se on aika vaikeasti arvotettava asia ja kaavamuutoksiin on muillakin tahoilla intressejä ja ei ole mitenkään hyödyllistä välttämättä mainostaa omia aikeitaan.
Täsmälleen näin.
Hynägrande kirjoitti:
Mutta eikös Citycon ole nyt arvotettukin siten että mahdolliset rakennusoikeudet ovat odottamaton lisäbonus.
Potentiaali kaavoitusmuutoksille, tai ylipäätään halu tehdä kaavoitukseen muutoksia, ei ole kyllä asia jota haluaisin mainostaa. Se on aika vaikeasti arvotettava asia ja kaavamuutoksiin on muillakin tahoilla intressejä ja ei ole mitenkään hyödyllistä välttämättä mainostaa omia aikeitaan.
Kuten taisin jo mainita, niin kaavamuutokset etenkin ydinalueilla ovat todella pitkiä ja monisyisiä prosesseja joissa tarvitaan lausuntoja useilta eri tahoilta ja asiaa ei voi edes teoriassa tehdä naapureilta tai kilpailijoilta salassa. Tarkennatko millaista haittaa voisi tulla jos ilmoittaisi yrittävänsä saavan läpi kaavan joka sallisi Omenan päälle rakennettavat 97 krs tai Ison Myyrin tilalle 20% isompaa mökkiä?
Potentiaali kaavoitusmuutoksille, tai ylipäätään halu tehdä kaavoitukseen muutoksia, ei ole kyllä asia jota haluaisin mainostaa.
Ei sitä voi pitää salassa. Kaavoitus on julkinen monivuotinen prosessi.
Cityconilta on puutteellista sijoittajaviestintää, jos kohteita ei kerrota edes silloin, kun ne ovat jo median ja paikallisten asukkaiden tiedossa. Jos lähiössä on rähjäinen ostari, paikalliset saattavat suorastaan vaatia uudistuksia. Uudistushanke voi siten olla hyvää mainosta. Esimerkiksi Ovaro tiedottaa omasta uudistushankkeestaan aktiivisesti, vaikkei se vielä edes omista alueella neliötäkään.
On hiukan epätäsmällistä ajatella, että Citycon rakentaisi kauppakeskuksen ympärille, jos se rakentaa kauppakeskuksen tilalle. Isomyyrin kunto ja vuokrausaste on Cityconin mukaan sellainen, että sen vuoksi puuhataan tilalle jotain muuta. Tikkurilan suojelukohde toki on kauppakeskuksen vieressä, mutta Dixi ei ole Cityconin vaan eQ:n kauppakeskus.
Citycon menettäisi tässä informaatioetua. He varmaan lähtökohtaisesti lähtisivät hakemaan kaavaa, jossa tulee lisää liiketilaa ja sen päälle vaikka 20 000kem asuintilaa, ja autot jäisivät viereiseen parkkihalliin. Kaupungin kaava-arkkitehti saattaisi ehdottaa samaa määrää liketiloja + 5000kem asuntoja ja autot parkkiluolaan rakennuksen alle. Jos Citycon on jo julkisesti kertonut millaisella suunnitelmalla ovat valmiita rakentamaan ja paljonko sillä tekevät voittoa, niin tuossa vaiheessa on paljon vaikeampaa neuvotella siitä millainen kaavan tulee olla jotta siihen saadaan kaupallisesti kannattava projekti. Tai neuvotella maankäyttömaksusta.
Hain pari vuotta sitten yhtä asemakaavamuutosta pienelle kerrostalotontille. Jos olisin kertonut etukäteen kuinka paljon arvonnousua uskon kaavan tuovan, niin olen suht varma, että olisin ollut heikommassa asemassa vastaavissa keskusteluissa ja projektilta olisi saattanut hävitä joitain satoja tuhansia euroja. Ei kaava-arkkitehdeillä ollut tietoa millainen rakentaminen on kannattavaa, ja maankäyttömaksun arvioinnissa käytettiin tilastoja jotka eivät olleet vertailukelpoisia.
Tässä vanhan ostarin kaavamuutoksessa eli vanhan purku ja uuden rakentaminen asuntojen kanssa meillä on jo yksi kohde esimerkkinä. Tässä tosin haraa vastaan se, että kiinteistön omistaa kauppiaat ei yksi toimija. Mutta keissi on NREP vastaan pienomistajat ja kohde Puhoksen ostari Itäkeskuksessa. Lusikkan soppaan heittä vielä museovirasto, kun se haluaa suojella osan tuosta ankeasta DDR:läisesta betonista.
"Pienosakkaat eivät haluaisi NREPiä mukaan Puhoksen kehittämiseen. Isoista toimijoista myöskään Sponda ei ole tehnyt kyseisen yrityksen kanssa sopimusta. Pienosakkaat pelkäävät, että NREPin aikomuksena on ostaa kaikki Puhoksen osakkeet ja näin ollen ajaa entiset omistajat pelkiksi vuokralaisiksi.
Tätä vastustetaan erityisesti siksi, että pienosakkaissa on maahanmuuttotaustaisia omistajia, jotka pyörittävät ostoskeskuksessa omia liikkeitään. Pienosakkaita on noin 25 prosenttia Puhoksen osakeyhtiöstä, ja maahanmuuttotaustaisia osakkaita on puolestaan noin 10 prosenttia."
"Puhoksen suurin omistaja on HOK-Elanto lähes kolmanneksen osuudellaan. Osuuskaupan kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen vaikuttaa väsyneeltä tilanteeseen.
– Puhoksen yhtiössä olisi syytä käydä mahdollisimman avointa keskustelua faktapohjalta kaikkien omistajien kesken. Tilanne on juridisesti vaikea, ellei jopa mahdoton, hän arvioi.
Yhtiöltä vaaditaan osakeyhtiölain perusteella yksimielistä etenemistä. Noin 30 osakkaan kesken se ei ole yksinkertaista.
– Mikäli osakkaat eivät kykene nopeasti yksimielisiin päätöksiin, lopputulos ei ehkä enää pysy yhtiön ja osakkaiden käsissä, Karjalainen varoittaa."
"Vanhan ostoskeskuksen kehitys sai uuden suunnan, kun kiinteistökehitysyhtiö kiinnostui siitä.
NREP:n hallinnoiman rahaston tytäryhtiö omistaa Suomessa esimerkiksi Tikkurilan kauppakeskus Dixin, NREP:n kiinteistösijoitusrahasto on myös mukana kehittämässä Helsinki-Vantaan lentokenttäaluetta ja Aviapolista.
Helsingin kaupunki kutsui Puhoksen viereiseen Stoaan koolle kiinteistön osakkeenomistajat sekä liiketoimintaa ostoskeskuksessa harjoittavat yrittäjät 22. toukokuuta. Puhoksen suurimmat omistajat ovat HOK-Elannon ohella Kesko, Ilmarinen ja Sponda, omistajia on pienemmät mukaan lukien kaikkiaan noin 30.
Ostoskeskus sijaitsee kaupungin vuokratontilla, vuokrasopimus päättyy vuoden 2020 lopussa.
– Ellei muuta sovita, niin tontti pitäisi luovuttaa kaupungille rakennukset purettuna. Nyt näyttää siltä, että ainakaan vanhinta a-osaa ei tulla purkamaan, vaan se tullaan suojelemaan, koska siihen liittyy kulttuurisia ja arkkitehtonisia arvoja."
Tämä keissi ei tosin ihan tipu projektiin, jossa Citycon omistaa 100% purettavan kauppakeskuksen tontteineen. Mutta on tässäkin jotain varoittavaa siitä, millä tavalla kaupunki ja museovirasto hämmentää soppaa.
Puotilan ostoskeskus oli helpompi tapaus, mutta pitkän ajan sekin vaati. Vireille 2018 ja rakennuksien purku alkaa lähiviikkoina.
Luulisi siis, että olisi itse Cityconinkin intresseissä listata missä on potentiaalia kaavoitusmuutoksille ja missä on valmista asuinrakennusoikeutta. Ei olisi mitän syytä pitää sitä salassa.
"Putkessa" olevista kehityshankkeista ainakin RE:Liljeholmenin, Stenungstorg Centrumin ja Oasenin osalta puhutaan myös uusista asunnoista. Osassa puhutaan asuntojen lukumäärästä, osassa neliömetreistä ja osassa ihan vain asunnoista, eli kuten keskeneräisen kaavoituksen kanssa aina, on tässäkin aika paljon kysymysmerkkejä lopullisten numeroiden osalta. Tähän kun lisää sen minkä kirjoitit itsekin, että prosessit ovat tosiaan pitkiä (näkyy myös kyseisten hankkeisen arvioiduissa valmistumivuosissa), niin aika mahdotonta ja mielestäni tarpeetonta näitä on sijoittajille lähteä tämän tarkemmin tässä vaiheessa avaamaan. Näiden kolmen lisäksi toki myös tiedämme, että nimenomaan sitä valmista asuinrakennusoikeutta löytyy jo Lippulaivan ja Herkules Senterin yhteydestä, näistä molemmista on tiedotettu erikseen.
Minun silmiini Cityconin strategia asuntojen suhteen vaikuttaa tosi simppeliltä, eli niitä pyritään kaavoittamaan/rakentamaan kaikkien sellaisten nykyisten kauppakeskusten yhteyteen joihin niitä kaupallisesti on järkevää rakentaa. Kaupunkien päättäviä elimiä on selvästikin juostu jo läpi, ja ainakin nyt tosiaan nuo yllämainitut kaupungit ovat vähintään haalean vihreää vilauttaneet, kun asioita on ainakin jollain tasolla lähdetty edistämään ja kahdessa kohteessa päästy ihan rakennushommiinkin.
Potentiaali kaavoitusmuutoksille, tai ylipäätään halu tehdä kaavoitukseen muutoksia, ei ole kyllä asia jota haluaisin mainostaa. Se on aika vaikeasti arvotettava asia ja kaavamuutoksiin on muillakin tahoilla intressejä ja ei ole mitenkään hyödyllistä välttämättä mainostaa omia aikeitaan.
Kuten taisin jo mainita, niin kaavamuutokset etenkin ydinalueilla ovat todella pitkiä ja monisyisiä prosesseja joissa tarvitaan lausuntoja useilta eri tahoilta ja asiaa ei voi edes teoriassa tehdä naapureilta tai kilpailijoilta salassa. Tarkennatko millaista haittaa voisi tulla jos ilmoittaisi yrittävänsä saavan läpi kaavan joka sallisi Omenan päälle rakennettavat 97 krs tai Ison Myyrin tilalle 20% isompaa mökkiä?
Toveri ptpakkan jo vastasikin tähän. Oman pelistrategian kertominen etukäteen ei ole yleensä viisasta. Joskus on pakko tai halutaan viestiä visiosta mihin suuntaan ollaan menossa.
Sijoittajaviestinnän onnistumista voi tutkia esim. Cityconin osakekurssista. Reipasta osinkoa maksava yhtiö, jonka NRV on 11,66 € + uskoteltu rakennusoikeuksien arvo n. 0,96 € mutta osakekurssi 6,82 €, ei voi ylpeillä sillä, että sijoittajat erityisesti arvostaisivat yhtiön sijoituksia.
Rakennusoikeudet huomioiden P/NRV 0,54. Voi pitää joko ostosignaalina tai signaalina Cityconin onnistumisesta.
Ovarokin arvostetaan korkeammalle kuin Citycon. Ovaron P/NRV 0,6. Ovaro ei maksa osinkoa ja sen NRV:n pitävyys on historiallisesti ollut heikko. Taseen arvostuksen luulisi olevan toisin päin siten, että voittoa tekevä ja jakava yhtiö arvostettaisiin korkeammalle kuin sellainen yhtiö, joka ei jaa voittoa mutta kirjaa jatkuvasti isoja tappioita. Kirsikkana kakun päällä Ovaro on myynyt tasettaan tappiolla, kun Cityconin ei ole tarvinnut niin tehdä.
Mahdollisuudet omistaja-arvon luomiseen ovat siten olemassa, mutta tekeekö Citycon kaikkensa sen eteen?
Cityconilla on omakin "Puhoksensa" kiinteistökehityksen saralla eli Heikintori Espoon Tapiolassa.
Käsittääkseni yhteistoiminta Cityconin ja pienosakkaiden välillä sujuu huomattavasti ymmärtäväisemmässä ilmapiirissä kuin Puhoksessa, mutta Tapiolan erityispiirteet aiheuttavat viranomaisriskiä. Citycon omistaa muistaakseni n. 70 % Heikintorin osakekannasta.
Heikintori muodostuu kahdesta rakennuksesta, liikerakennuksesta ja parkkitalosta. Liikerakennus kuuluu kansallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja sen kehittäminen kannattavasti on osoittautunut haastavaksi. Parkkitalon kohdalla samaa ongelmaa ei ole ja Museovirasto totesikin aika ykskantaan, että "mikä tahansa uudisrakennus on parempi kuin nykyinen rotisko."
Heikintorin hankkeen suunnitelmia ja kaavoitusprosessin etenemistä voi seurata ao. linkin takaa, jos aihe kiinnostaa. Tämä on mielestäni hyvä case-esimerkki siitä mitä kiinteistökehittäminen ja asuntokannan tuottaminen nykyisille tonteille on käytännössä, jos ei puhuta täysin bulkkikohteesta.
Palikan "Valmisteluvaihe" alta löytyy hankkeen suunnitelmia sekä lausuntoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen erityispiirteiden säilyttämisestä.
Sijoittajaviestinnästä vielä sen verran, että päätös viimeisimmästä pääomanpalautuksesta julkistettiin 20.9. klo 15.45, palautuksen sait omistamalla Cityconia 22.9.
Oliko olemassa jokin liiketoimintaan/rahoitustilanteeseen liittyvä syy, de facto, tehdä päätös näin myöhäisessä vaiheessa? Vai viivästettiinkö päätöksen julkistamista jostain muusta syystä?
Voi olla että en vaan tunne alan käytäntöjä, mutta ei tuo toimintamalli minun luottamustani lisännyt.
Sijoittajaviestinnästä vielä sen verran, että päätös viimeisimmästä pääomanpalautuksesta julkistettiin 20.9. klo 15.45, palautuksen sait omistamalla Cityconia 22.9.
Oliko olemassa jokin liiketoimintaan/rahoitustilanteeseen liittyvä syy, de facto, tehdä päätös näin myöhäisessä vaiheessa? Vai viivästettiinkö päätöksen julkistamista jostain muusta syystä?
Voi olla että en vaan tunne alan käytäntöjä, mutta ei tuo toimintamalli minun luottamustani lisännyt.
"Ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin, valtuutuksen perusteella jaetaan osinkoa ja/tai pääoman palautusta neljä kertaa valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus tekee erilliset päätökset kustakin osingonmaksusta ja/tai pääoman palautuksesta siten, että osinkojen ja/tai pääoman palautusten alustavat täsmäytys- ja maksupäivät ovat alla mainitut. Citycon julkistaa tällaiset päätökset erikseen."
Eli suunnitelma on ollut olemassa eikä mitään yllättävää äkkinäistä ratkaisua tehty.
Suunnitelma on ollut olemassa, eikä mitään yllättävää äkkinäistä ratkaisua tehty. Sitähän minä vaan, että kuinkas tarpeellista oli pitää sijoittajia jännityksessä viime hetkeen asti, löytyykö perusteltua syytä olla jakamatta pääoman palautusta.
Heikintori muodostuu kahdesta rakennuksesta, liikerakennuksesta ja parkkitalosta. Liikerakennus kuuluu kansallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja sen kehittäminen kannattavasti on osoittautunut haastavaksi. Parkkitalon kohdalla samaa ongelmaa ei ole ja Museovirasto totesikin aika ykskantaan, että "mikä tahansa uudisrakennus on parempi kuin nykyinen rotisko."
Hassu yhteensattuma; olen itse tehnyt Heikintorista ja Kaupinkallion pysäköintitalosta hankesuunnitelmat noin 10v sitten. Silloin ideaksi valikoitui muokata runkoa avonaisemmaksi ja tehdä kakkoskerrokseen kaupunginkirjasto. En ole seurannut mitä hankkeelle on sen jälkeen kuulunut. Tuolloin yhtenä pelkona oli pienosakkaiden vastustus. Olisiko siihen sitten kaatunut.
Suunnitelma on ollut olemassa, eikä mitään yllättävää äkkinäistä ratkaisua tehty. Sitähän minä vaan, että kuinkas tarpeellista oli pitää sijoittajia jännityksessä viime hetkeen asti, löytyykö perusteltua syytä olla jakamatta pääoman palautusta.
Tämä jakopäätös on varmastikin tehty aikoinaan varmalle pohjalle. Jos tilanne muuttuisi niin paljon, että jakoaikataulusta ei pystytä tai haluta pitää kiinni, niin odottaisin aiheesta pörssitiedotetta heti, kun asia vahvistuu. En näkisi, että hallituksen päätöstä kannattaa odottaa joka neljännes jännityksellä.
Mitkä tekijät isossa kuvassa pitää Cityconin osakekurssia alhaalla? Selkeästi ''fiksuraha'' on hakeutunut Cityconin kyytiin, mutta myyntilaitaa kuitenkin tuntuu riittävän. Likvidi lappu, johon pääsee varmasti käsiksi hiukan isommatkin tekijät niin halutessaan.
Teoriassa liiketoiminnan ajureiden pitäisi olla yhtiön osalta positiiviset, jos tarkastelee lähivuosia nykyisten tietojen valossa. Mikäli tämä nyt on hyvä betsi, kuten voisi ajatella olevan, niin miksi markkina ei korjaa betsiä ''huonommaksi'' (vai ottaako vain aikansa).
Omistan Cityconia ja yritän hahmottaa näkemytäni yhtiöstä saatavilla olevien argumenttien perusteella. Lähinnä pitäisikö istua käsien päällä, vai lähteä kasvattamaan omaa positiota. Position kasvattamisen haaste on henkilökohtaisesti rajallinen likviditeetti, jonka seurauksena ei kovin montaa ammusta löydy, jos kurssi jatkaa laskemistaan.
Kiitokset muuten Akille inffoista ja jengille aktiivisesta keskustelusta aiheeseen liittyen.
On hiukan epätäsmällistä ajatella, että Citycon rakentaisi kauppakeskuksen ympärille, jos se rakentaa kauppakeskuksen tilalle. Isomyyrin kunto ja vuokrausaste on Cityconin mukaan sellainen, että sen vuoksi puuhataan tilalle jotain muuta. Tikkurilan suojelukohde toki on kauppakeskuksen vieressä, mutta Dixi ei ole Cityconin vaan eQ:n kauppakeskus.
Tavallaan. Tavallan ei. Isomyyrin purku on minusta Cityconin kannalta fiksua. Ostari on rähjääntynyt ja vieressä toinen yhtiön keskus Myyrmanni. Mä ainakin näen Myyrmäen keskustan kehittämisen/kehittymisen aika No Brainerinä Cityconille. Alueelle on tulossa "pilvenpiirtäjä" ja paljon uusia kerrostaloja ja muuta vanhojen 70-luvun betonitalojen tilalle, joissa on ollut toimisto ja liiketiloja pääasiassa. Alue muuttuu paljon viihtyisämmäksi ja aika todennäköisesti tämä vaikuttaa myös jäävän kiinteistökannan arvonkehitykseen positiivisesti. Toinen asia on sitten se, että kauppakeskuksen omistajana jos minulta kysytään: "Suostunko siihen että kauppakeskukseni viereen rakennetaa tuhansia uusia asuntoja?" En näe vaihtoehtoa, vastata: -Ei
Myyrmannin vähäistä asiakasvirtaa vähän voivottelin pari vuotta sitten, sillon kun päivittäistavaraostokset pääsääntöisesti siellä tein. En oikein näe vaihtoehtoa, etteivät nämä Myyrmäen uudistus- ja rakennushankkeet tukisi Myyrmannin asukasvirtaa ja sitä kautta liikkeitä ja myös nostaisi alueen arvoa.
Isomyyrin purun ja paikalle rakentamisen voi kyllä minusta nähdä Myyrmannin ympärille rakentamisena.
Mitkä tekijät isossa kuvassa pitää Cityconin osakekurssia alhaalla?
Yksi selkeä nyt ainakin on Kanadan rahasto. Myi aiemmin tänä vuonna puolet (josta kurssin tippuminen lähti, turbolla) ja oletus kai on, että loputkin menee, jotenkin. En sitten tiedä (eikä hirveästi kiinnosta selvitellä, oon niin fundaukko) voisiko myydä loppuja ihan normaaleina pörssitoimeksiantoina jolloin selittäisi myyntipainetta. Jos ei, niin pelkästään riski köntin pamahtamisesta markkinalle on omiaan painamaan kurssia.
Itse kuitenkin nään tämän pikemmin mahdollisuutena enkä riskinä. En usko Kanadan poikien ylivertaiseen Citycon-tietämykseen ja heidän kaikkien myyminen on varmasti markkinalla oletusarvo eli leivottu jo kurssiin aika pitkälti. Toki mahdollisuus vain JR:lle jotka tulevat nyt kelkkaan, me muut on poltettu rahaa Kanada-casen aikana ihan kivasti.
Joku mainitsi Heikintorista Cityconin Puhoksena viime vuodelta uutinen. "Heikintori: Cityconin omistus on nyt yli 90 prosenttia. Muita osakkaita on enää yksi."
Mitkä tekijät isossa kuvassa pitää Cityconin osakekurssia alhaalla? Selkeästi ''fiksuraha'' on hakeutunut Cityconin kyytiin, mutta myyntilaitaa kuitenkin tuntuu riittävän.
Kiitoksia! Itsetuntoani hivelee toi fiksuraha, olen siis yksi merkittävä tekijä Akin ja PikkuPron seurassa...
PikkuPro kirjoitti:
Yksi selkeä nyt ainakin on Kanadan rahasto. Myi aiemmin tänä vuonna puolet (josta kurssin tippuminen lähti, turbolla) ja oletus kai on, että loputkin menee, jotenkin. En sitten tiedä (eikä hirveästi kiinnosta selvitellä, oon niin fundaukko) voisiko myydä loppuja ihan normaaleina pörssitoimeksiantoina jolloin selittäisi myyntipainetta. Jos ei, niin pelkästään riski köntin pamahtamisesta markkinalle on omiaan painamaan kurssia.
Toi Kanukki-rahasto on siis eläkerahasto, ja ne tuntee hyvin Cityconin mm muidenkin yhteissijoitusten kautta.
Mielenkiintoisinta on se, että yksikään suomenkielinen toimija ei ole selvittänyt sitä, miksi ne möi puolet.
Eläkerahastoilla voi olla tsiljoona syytä:
- kiinteistöjen osuus liian suuri
- Kanadan ulkopuolisten sijoitusten osuus liian suuri
- korkorahastojen osuus liian pieni
jne jne jne...
Itse en ole vaivautunut selvittämään, koska ostin puhtaasti seurantaosuuden hintaan 7,35 (muistaakseni) ja aion katsoa, miten yhden henkilön / perheen sijoitusfirma aikoo handlata hommat. Omalta osaltani visio siitä, että saan sijoitukseni takaisin osinkoina yms juttuina ja lopulta kiinteistöjen arvo on nolla, kun kukaan ei halua shoppailemaan - niin se on ihan ookoo.
