Ikävästi vähenee pörssissä kokonaisnettovarallisuus monta kertaa nopeammin kuin mitä nyt lomaillessa käytän rahaa.
Alkaa olla aika käsittämättömän edullisia arvostustasoja ilman mitään akuuttia kriisiä (ellei nelosessa olevaa korkotasoa laske sellaiseksi), kuten Citycon 5,8x, Telia alle 2, Anora 4,8x eikä kasin pinnassa möyrivät Rinkulat ja 12 pinnassa möyrivä Fortum ole nekään kalliita. Eikä negareita heittäneet Ilkkakaan ja Vincit kalliita ole potentiaaliin nähden. Kesä on keskimäärin pörssissä hyvää aikaa ostella matelevaa tavaraa, ja uskoisin että se olisi sitä myös nyt.
Suomeksi: vähän tekisi mieli heittää hopeatasolla vesilintua, mutta vielä jussi mennään ilman. Arveluttaa toki riskit, etenkin jos ei saakaan taas jonkinlaista grindivaihetta päälle (oli se pokeria tai jotain muuta työtä tai jonkinlainen yhdistelmä näistä). Riskit poikkimenosta vivulla touhutessa ovat paljon pienemmät, jos kassavirta jokapäiväisessä elämässä on plusmerkkinen tai vähintään break-even. Nyt se on laiskotellessa pari kuukautta ollut odotusarvomielessä reippaasti negatiivinen, vaikka toteutuma lienee ollut lievän positiivista.
Epävarmuus on muuten perseestä. Se on ollut hyvä puoli pokerihommissa että paras mahdollinen taho on ollut tekemässä ajankäytön suunnitelmia ja työkalentereita - eli minä. Toki toteutus on välillä ollut parempaa ja välillä huonompaa - mehukkaan porkkanan perässä on kivempi juosta kuin kuoppaisella mökkitiellä ilman happea.
En tajua osakepoiminnasta mitään (ja siksi eläkevakuutussäästöt on hajautettu rahastoihin), mutta miksi pitää poimia salkkuun suomi-osakkeita, kun täkäläinen pörssi on krooninen alisuoriutuja?
En tajua osakepoiminnasta mitään (ja siksi eläkevakuutussäästöt on hajautettu rahastoihin), mutta miksi pitää poimia salkkuun suomi-osakkeita, kun täkäläinen pörssi on krooninen alisuoriutuja?
1) Arvostustasot suhteessa odotettuun tuloksentekoon ovat keskimäärin omissa firmoissani suhteellisen matalia, toisin kuin jossain jenkkiteknofirmoissa.
2) Tämä on tullut jo monta kertaa esiin, mutta suomifirmojen tilanteita on paljon helpompi analysoida ja seurata. Ulkomaiset firmat jäävät lähes poikkeuksetta heikommalle seurannalle.
Lisäksi suomipörssi ei ole historiallisesti krooninen alisuoriutuja. Helsingin pörssin keskimääräinen historiallinen tuotto on ollut melko hyvää pitkällä aikavälillä. Ennemmin ostan tällä hetkellä möyrivää pörssiä kuin kaikkien aikojen huipputasoissa olevaa pörssiä. Ja toisaalta - ei jenkkipörssissäkään teknosektorin ulkopuolella ole kovin hyvin viime kuukausina mennyt.
Pienikuluistet rahastot ja ETF:t ovat oivallinen vaihtoehto. Jos pitäisi lähteä näillä infoilla tekemään päätöstä osakkeiden ja rahastojen välillä 7 vuoden takaa, ottaisin varmaan kuukausirahastot/ETF:t perusstrategiaksi ja pyrkisin lähinnä hakemaan selkeitä hintavääristymiä harvakseltaan vivulla. Säästyisi aikaa, hermoja ja vaivaa roimasti. Ja vaikka tuotto olisi todennäköisesti keskimäärin hieman heikompi niin verotehokkuus kompensoisi siinä huomattavasti.
Nyt kun on käyttänyt jo satoja tunteja aikaa kartuttaakseen tietotaitoa osakepoiminnasta niin siirtyminen rahasto-ETF-linjalle ei ole kuitenkaan niin houkuttelevaa.
Alkaa olla aika käsittämättömän edullisia arvostustasoja ilman mitään akuuttia kriisiä (ellei nelosessa olevaa korkotasoa laske sellaiseksi), kuten Citycon 5,8x, Telia alle 2, Anora 4,8x eikä kasin pinnassa möyrivät Rinkulat ja 12 pinnassa möyrivä Fortum ole nekään kalliita. Eikä negareita heittäneet Ilkkakaan ja Vincit kalliita ole potentiaaliin nähden.
Tarkoitus ei ole aloittaa kiivasta väittelyä ainoastaan hiukan opponoida. Useimmat noista ovat minusta halpoja ainoastaan erilaisia kertoimia vertailtaessa. Näennäiselle halpuudelle on kertoimien taakse katsottaessa minusta hyviä syitä.
Telia on alisuoriutuja, jonka strategia lienee pyrkiä ulos siitä ainoasta bisneksestä, joka siellä edes jollain lailla hallitaan. Operaattoribisneksen hyvää rahaa heitetään erilaisiin, järjestään epäonnistuviin yrityksiin.
Ilkka aikalailla sama. Ainoastaan sillä erotuksella, että siellä epäonnistumisen historia on selvästi lyhyempi mutta rahan polttamisen tahti vastaavasti Teliaa kiivaampi.
Nokia renkaiden onnistumiseen liittyy isoja riskejä joten ole kiinnostunut osallistumaan arpajaisiin. En sano arpaa huonoksi mutta en ymmärrä tarpeeksi hyvin ovatko todennäköisyydet puolesta vai vastaan.
Vincitin isoin riski taas on minusta pääomistaja, jolla riittää kunnianhimoa ja visioita. Kun henkilökohtainen talous on kunnossa, riskejä myös otettaneen, joka on tietysti myös mahdollisuus. Vincitiin suhtaudun, vaikka katsomossa olenkin, selvästi positiivisemmin kuin kolmeen aiempaan.
Anorasta en osaa sanoa mitään. Fortumia on itselläkin on jo aiemmin toteutuneesta ja mahdollisesti uudelleenkin laukeavasta pääomistajariskistä huolimatta. Citykoni taas on salkuin pullein eli siitä ajattelemme ilmeisesti melko samalla tavalla.
Ihan hyvä vain jos perustellusti jakaa ajatuksiaan. Etenkin jos on eri mieltä.
Isoin kyssäri itselle on lähinnä se, että onko potentiaalisen kolmen tonnin upsiden arvoista lisätä riskiä tässä kohtaa ostamalla 25k lisää suunnilleen hajautettuna viiteen noista (koska nuo lisäykset lähtisivät aika nopeasti kurssien elpyessä). Fiilis on positiivinen siitä että kohteet ovat hinta-laatusuhteeltaan poikaa, mutta toisaalta sitä se oli jo aiemmin.
Muuten varmaan olisin jo ostanut, mutta kun varmaa on vain korkojen nousu tasolta 3,49% -> 4,35% niin kyllä se vähän rajoittaa. Riskit arveluttavat aiempaa enemmän, mutta se johtunee enemmän näistä muun elämän kysymysmerkeistä ja jaksamisen rajallisuudesta.
E: Mainittakoon että Telian lisäksi salkussa oleva Vodafone on tullut aika reippaasti alas ja sekin tavallaan kiinnostaisi, mutta mieluiten pysyttelen nyt lyhytaikaisemmissa muuveissa lähtökohtaisesti kotimarkkinoilla.
Kovalla vivulla olet kyllä liikenteessä tässä tilanteessa. Kestääkö pää, jos isot indeksit käyvät testaamassa viime vuoden pohjat ja Helsinki syystä tai toisesta seuraa tuon -20%? Euroopassa ainakin ns. hard landing näyttää koko ajan todennäköisemmältä.
(toki pidän itsekin Suomi-osakkeita keskimääräistä houkuttelevampina)
Sen näkee aina vain kun tapahtuu, mutta -20% yksinään ei pitäisi olla vielä crippling blow tälläkään lainoitustasolla. Vaikka toinen 25k laaki lähtisi aika läheltä näitä tasoja, niin lainoitusarvot riittävät. Toki henkinen kantti mitataan markkinoilla jokaikinen päivä.
Toki voi tulla muita tekijöitä. Jos esimerkiksi Nordnet vaikka päättäisi radikaalisti nostaa korkoja tai laskea luototusarvoja, niin se yhdistettynä 20% laskuun voisi olla aika hirveä spotti. Lisätään siihen vaikka jokin sairastuminen niin kamelin selkä voisi katketa.
Toki tosiaan kannattaa huomioida vertailussa että minulla on omistuskämppä mistä ~puolet lainaa ja muita assetteja kohtuullisen merkittävästi tämän sijoitus-Titanicin ohella.
Q2 2023 - heikko suoritus heikossa Helsingin pörssissä
Ei mennyt ihan putkeen, mutta pörssi yleisesti mateli ja jenkkien puolellakin indeksin nousu perustui jättiteknojen nousuun ja valtavaan painoarvoon. Salkku laski about keskimääräisen vivun verran enemmän kuin Helsingin indeksi, mistä selkeästi suurin osa salkun sisällöstä on.
Tällä kertaa salkussa ei juurikaan valopilkkuja ollut: isoimmat omistukset matelivat menemään pohjamudissa, mutta toisaalta täydellisiä romahduksiakaan ei näkynyt. Pahimpina olivat Vincitin -19% (tosin tyyliin -15% osinko huomioiden), Telian -14% ja Nokian -15% (3 sentin osinko tosin myös). Lisäksi esimerkiksi Ilkka laski 13 prosenttia, mutta isohko osinko rajaa nettotappioita. Pienemmistä omistuksista Nightmare (aka. Nightingale) oli -28% ja on ihan mielenkiintoinen arpa isolla palavalla nettokassallaan. Pienet positiot on kyllä olleet liian usein luokkaa Duell ja -42%. Plussalle jäi lähinnä Deutsche Bank vajaan kolme prosenttia ja päälle kolmen prosentin osingon (josta tosin paska maa yliverotti 26,4% eikä saa haettua takaisin).
Näitä positioita katsoessa ihmetyttää että miten vivutetun salkun tappio on "vain" 9% vuosineljännekseltä, mutta osingot ja kevyt veivaus taitavat tässä auttaa yllättävän pitkälle. Tosin salkun vipu mikä näkyy käyrässä ei ole sama kuin tuo sijoitusaste, kun pidän keskimäärin 20 000 euroa pelikassasta tuolla tileillä koska sehän on vain tyhmää maksaa turhaan korkoja ja pitää liikaa rahaa pelitileillä tai nollakorkoisilla käyttötileillä.
Alkuvuoden vivutetut voitot tosiaan sulivat vivun voimalla tällä neljänneksellä, mutta sentään ei menty ihan maksimivivulla kuoppaan. Kesäkuun lopulla käytin puolet jäljellä olleesta limiitistä ja ideana on loppukesällä käyttää loput jos vielä tullaan alas. Syksyllä sitten nouseviin kevennetään. Tämä on siis suunnitelma.
Työhommeleissa melkoinen hidastus eteen, kun rekrytointiprosessi on kiireiden vuoksi 2-3 kuukautta aiemmin ilmoitettua hitaampi. Pokeria siis, että selvitään sijoitustappioista!
Eilen tuli melkoista jobinpostia ilman pelejä, kun yksi tuottoisa diili meni pääosin puihin kun tarjontaa ei ollutkaan ennakkotilauksen mukaisesti. Muutama tonni extraa olisi kelvannut.
Kokeiles huvikseen käydä neljännen tunnin tauon kohdalla joku 2min jääkylmä suihku siten, että käyttelet päätäkin suihkun alla välillä. Pitäis lisätä loppurypistykseen skarppia.
Pitää katsoa jos on jokin kerta niin epätoivoinen ja etenkin jos kämpässä on hiton kuuma. Eilen jäi taas sessio lyhyeksi, mutta vikasta pytty ja sokea vedonlyöntiapina osui tähän ja promosta 500 euron bonukseen.
Pörssissä toki kylmää kyytiä ja Nordnet ilmoitti luottopuolen korkomuutoksista, mikä on ihan odotettua korkojen noustua. Ei ole käytännössä enää hopealuotolla alennusta 15.8 alkaen ja Private Banking-taso nousi hieman:
Yleisen korkotason nousun seurauksena sopeutamme Superluotto-ominaisuuden sekä asiakaseturyhmien lainakorkoalennuksia. Korkoalennukset pienenevät 0,20–1,50 prosenttiyksiköllä. Muutokset tulevat voimaan 15.8.2023.
Superluoton Kulta-tason uusi korko on 3,49 % (efektiivinen lainakorko 3,55 %).
Superluoton Hopea-tason uusi korko on 4,39 % (efektiivinen lainakorko 4,48 %).
Private Banking- ja Active Trading -asiakkaiden uusi lainakorko on 4,55 % (efektiivinen lainakorko 4,65 %).
Luottosopimuksen mukainen kaupankäyntiluoton normaali lainakorko pysyy samana kuin nyt, eli 4,85 % (efektiivinen lainakorko 4,96 %).
En lähtisi epätoivoisten hetkien varalle näitä psyko-fysiologisia keinoja luonnehtimaan. Nämä on tällasia luonnon omia stimulantteja sillä erotuksella, että laskua ei ole. Taisitkin mainita aiemmin, että huuhtelet toisinaan tauolla kasvot kylmällä vedellä. Se on yksi, suihku on vain hc-versio tästä. Kerroit, että tauolla menet usein sohvalle hengittelemään jalat pikkasen ylös käsinojalle. Tähän voi yhdistää opiskelun avuksi suositeltavaa lyhyttä hengitysharjoitusta. En tiedä kunnollista suomenkielistä termiä, googlaa Nadi shodhana -breathing. Näitä on enemmänkin, paljehengitys jnejne. Näppäriä juttuja istuntojen loppupuolelle, missä yleensä tulee ne tärkeimmät päätökset niin turtseissa kuin käteisissäkin(syvät pinkat).
Panokset alkaa markkinoille olemaan käytetty. 200k limiitistä mistä poistettu pelikassa joka on toki Nordnetissä juoksevia korkoja pienentämässä on yksi ammus jäljellä.
Heitän varmaan tuon yhden ammuksen ensi viikolla johonkin sopivaan spottiin niin ei tarvitse miettiä ostoja ja voi keskittyä muuhun. Salkku kestää 20% lainoitusarvon laskun ilman pelikassan osuutta ja 30% sen kanssa ja kuukauden päästä hopealuoton ja private bankingin korkotasojen ero katoaa olemattomiin, joten voidaan alkaa odottelemaan nousua Helsingissä johon keventää.
Ensimmäiset 3 pelipäivää takana ja unirytmit on pokeria räpistellessä sössitty. Syynä pirun hitaat yöllä pyörivät rebuyt - pitää harkita niiden korvaamista muilla aiemmin pyörivillä peleillä. Hieman joutuu EV:ta uhraamaan paremman unirytmin kautta, mutta ehkä se kannattaa.
Olen kyllä aika tossu sinuun verrattuna, minulla on vielä käteistä ihan liikaa. Limiitit täysin käyttämättä. En pysty selittämään, miksi selkäranka itsepäisesti ei suostu vielä nostamaaan sijoitusastetta.
No, senhän näkee myöhemmin miten tässä menee ja mikä strategia osoittautuu toimivaksi. On tässä välillä miettinyt että onko vivuttamisessa vielä "suhteellisen terveessä" markkinassa järkeä nyt kun korotkin ovat jotain muuta kuin 0,99 tai 2,49 prosenttia mutta tällä strategialla nyt mennään.
Koronakuoppaa tuli aika ohuesti hyödynnettyä, vaikka laskeviin ostinkin vähän kerrallaan. Se kuoppahan oli syvä, mutta nopeasti ohitse.
Osana tuota vivun maksimointia olen nyt yhtä positiota täyttänyt, mutta vasta osa on tullut haaviin. Joka tapauksessa nyt alkaa olla arkki täynnä, 200% sijoitusaste ja katsotaan laskeeko tulva Helsingin pörssissä ennen kuin ruoka loppuu.
Ideana tässä on paradoksaalisesti poistaa insentiivi seurata aktiivisesti pörssiä ostospottien perässä ja keskittyä muuhun eli enimmäkseen pokeriin kun nyt koitan vähän palata aktiiviseen pelaamiseen. Mutta myös muuhun elämiseen (huono jos jämähtää koneelle sijoitusten takia).
Ruoskaa itselle: huomasin eilen noin klo 10:02 Kauppalehden hehkutusotsikon Nightingalesta ensimmäisten joukossa ENKÄ taaskaan ostanut spekulaatiopositiota. Mikä 50M capin 50k vaihdon ja ~75M kassan firmassa olisi pitänyt olla automaatio. Joo väsy ja silleen kun olin valvonut yön, mutta nämä on niitä paikkoja missä pitäisi toimia - vaikka suurempaa nousua ei olisi tullut olisi veivillä saanut tappioita vähennyksiin.
Olipas mukava Inderes-miitti eilen keskustassa. Mukava pieni epämuodollinen tapahtuma - näitä lisää.
Pistän pokerihommelit pokeriblogiin, mutta viime viikko meni tekemisen puolesta ihan hyvin: 3 lenkkiä, 2+2 pokeripäivää ja 3 kirjaa luettu: House of Cards-trilogiasta 2,5 kirjaa ja puolet Karo Hämäläisen Rikos ja Rangaistus-kirjasta. Lisäksi sain korttihommelit käynnistettyä: listattua osan kalliimmista myyntiin ulkomaille. Unirytmit heiluu, mutta unta on tullut ihan riittämiin.
Eli tavoitteena saada kassavirtaa kuntoon ja sillä kompensoimaan pörssin kuoppaa samalla kun koitetaan pitää vähän itsestä huolta.
Tätä kirjoittaessa näköjään odottamatta sain Fondia-ostoni täyteen, eli se on all-in nyt: Fondiaa ostettu yhteensä 800 kpl laidassa roikkumalla: viime viikolla 310 kpl á 7,48 ja nyt 515 kpl á 7,26 (nyt 6300 kpl). Sijoitusaste 200% ja nyt keskitytään pokeriin.
Kirjoittelen ajatuksia viimeisen oston parista tänne. Perstuntuma oli ensin, että viimeinen ammus kannattaa käyttää hajautukseen kun on niin paljon edullista osaketta tarjolla Helsingin pörssissä. Sitten aloin miettimään, että tämä heppa on parantanut juoksuaan noin kuusi kvartaalia putkeen ja se ei kovin jyrkästi näy arvostuksessa. Joten keskihintaa nousuun ja vikat hilut Fondiaan.
Perustietoa Fondiasta:
Ainoa Helsingin pörssin listattu lakiasiantoimialan yritys (listautui 2017). Ala on hyvin hajautunut ja Fondia on 9. suurin alan yritys Suomessa. Fondia toimii Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Tase on terve ja yrityksellä on kassassa nettona rahaa noin 5 miljoonaa euroa ja yhtiön market cap on 29 miljoonaa euroa (kurssin ollessa 7,42 euroa). 2022 firma teki 24,6 miljoonan euron liikevaihdolla tulosta 1,6 miljoonaa euroa.
Firman arvostus on tällä hetkellä hieman matalampi kuin yhtiön listautuessa vuonna 2017. Tuolloin luvut olivat 17,5M liikevaihto, 2M oikaistu tulos (1,4M todellinen pääosin listautumiskulujen vuoksi). 2018 kannattavuus jo notkahti liikevaihdon kasvusta huolimatta (20M / 1,6M) ja helmikuun 2019 huippukurssista (15,20 euroa) tultiin ryminällä alas firman sisäisten riitojen vuoksi.
Yhtiöllä on takana pitkä korpivaellus perustajien lähdettyä firmasta ja vietyä osaan osaajista mukanaan vuosina 2018-2021. 2022-2023 on ollut perusliiketoiminnan elvyttämistä ja paluuta kasvupolulle. Yhtiön heikkoa suorittamista on edesauttanut onneton siirtyminen uusiin suurempiin toimistotiloihin juuri kun muu toiminta sakkasi, mikä on lisännyt kiinteitä kuluja. Positiivisena puolena uudet tilat antavat tilaa kasvulle.
Tässä on omat ajatukseni kolmen vuoden päähän Fondiassa eri skenaarioissa:
Bear: Firman sisäiset ongelmat palaavat esimerkiksi vaihtuvuuden muodossa. Kasvu ostetaan kalliilla, kassa palaa ja kannattavuus mörnii. Liikevaihto kasvaa 4% vuodessa ja EBIT-kannattavuus on 6%. Liikevaihto 2026 28M, nettotulos 1,4M ja firman markkina-arvo P/E 12 tasolla olisi 17M. Osinkoja firma jakaisi noin miljoonan vuodessa, joten kokonaistuotto olisi noin -31%. Todennäköisyys ehkä 20%.
Base: Firma jatkaa maltillista kasvua yhdistellen orgaanista ja yritysostojen vauhdittamaa kasvua. Kassa todennäköisesti säilyy ennallaan. Vuosittainen kasvu 9%, EBIT 10% (tämä on suunnilleen Inderesin kaavailema tahti). Liikevaihto 2026 35M, nettotulos 2,7M ja firman markkina-arvo puhdistettuna kassasta P/E 15 tasolla olisi 40M. Päälle 5M kassaa ja kasvavia osinkoja yhteensä noin 4M. Kokonaistuotto olisi noin 69%. Todennäköisyys ehkä 45%.
Bull: Firma onnistuu palaamaan aiemmalle kasvu- ja kannattavuustasolle ja saavuttaa tavoitteensa listautumisessa tavoitellusta 15% liikevaihdon kasvusta ja 15% EBIT-kannattavuudesta. Apuna tässä on suuremmalle henkilöstömäärälle mitoitetut kiinteät tilat. Liikevaihto 2026 43M, nettotulos 5,1M ja firman markkina-arvo puhdistettuna kassasta P/E 20 tasolla olisi 102M tai kasvuyhtiön P/E 30 tasolla olisi 153M. Kassa pullistelee rahaa (tai niitä on käytetty omien ostoon) 7M ja kasvavia osinkoja on maksettu noin 5M. Kokonaistuotto 293%-469%. Todennäköisyys ehkä 25%.
Loput 10% on joko selvästi huonompaa tai parempaa suorittamista, koska se on aina mahdollista. Tuleva TJ tyhjentää kassan ja pakenee Balille tai vedetään Bull-skenaariosta ylitse ja samaan aikaan joku syvätasku päättää tehdä kunnon preemiolla tarjouksen koko firmasta.
Pistetään nyt disclaimer että Fondia on salkun suurin omistus (12% salkun bruttoarvosta), joten turha odottaakaan että odottaisin kauhean huonoja skenaarioita tämän position kanssa.
Kirjoittelen ajatuksia viimeisen oston parista tänne
....
Bear: Firman sisäiset ongelmat palaavat esimerkiksi vaihtuvuuden muodossa. Kasvu ostetaan kalliilla, kassa palaa ja kannattavuus mörnii. Liikevaihto kasvaa 4% vuodessa ja EBIT-kannattavuus on 6%. Liikevaihto 2026 28M, nettotulos 1,4M ja firman markkina-arvo P/E 12 tasolla olisi 17M. Osinkoja firma jakaisi noin miljoonan vuodessa, joten kokonaistuotto olisi noin -31%. Todennäköisyys ehkä 20%.
Base: Firma jatkaa maltillista kasvua yhdistellen orgaanista ja yritysostojen vauhdittamaa kasvua. Kassa todennäköisesti säilyy ennallaan. Vuosittainen kasvu 9%, EBIT 10% (tämä on suunnilleen Inderesin kaavailema tahti). Liikevaihto 2026 35M, nettotulos 2,7M ja firman markkina-arvo puhdistettuna kassasta P/E 15 tasolla olisi 40M. Päälle 5M kassaa ja kasvavia osinkoja yhteensä noin 4M. Kokonaistuotto olisi noin 69%. Todennäköisyys ehkä 45%.
Bull: Firma onnistuu palaamaan aiemmalle kasvu- ja kannattavuustasolle ja saavuttaa tavoitteensa listautumisessa tavoitellusta 15% liikevaihdon kasvusta ja 15% EBIT-kannattavuudesta. Apuna tässä on suuremmalle henkilöstömäärälle mitoitetut kiinteät tilat. Liikevaihto 2026 43M, nettotulos 5,1M ja firman markkina-arvo puhdistettuna kassasta P/E 20 tasolla olisi 102M tai kasvuyhtiön P/E 30 tasolla olisi 153M. Kassa pullistelee rahaa (tai niitä on käytetty omien ostoon) 7M ja kasvavia osinkoja on maksettu noin 5M. Kokonaistuotto 293%-469%. Todennäköisyys ehkä 25%.
Loput 10% on joko selvästi huonompaa tai parempaa suorittamista, koska se on aina mahdollista. Tuleva TJ tyhjentää kassan ja pakenee Balille tai vedetään Bull-skenaariosta ylitse ja samaan aikaan joku syvätasku päättää tehdä kunnon preemiolla tarjouksen koko firmasta.
Pistetään nyt disclaimer että Fondia on salkun suurin omistus (12% salkun bruttoarvosta), joten turha odottaakaan että odottaisin kauhean huonoja skenaarioita tämän position kanssa.
En tunne juurikaan toimialaa enkä ole seurannut Fondiaa, vaikka listautumisantiin osallistuinkin aikoinaan. Sinänsä hieman erilaisella lähestymistavalla toimiva yritys varsin konservatiivisella(?) alalla on mahdollisuus ja kilpailu on usein kuluttajan kannalta hyvä asia. Nämä skenaariot tuovat kirjoitukseen mielenkiintoa, mutta joitakin kysymyksiä heräsi:
-Eikö liikevaihdon kasvu korreloi alalla ja Fondiankin tapauksessa hyvin vahvasti henkilömäärän kanssa? Eli jos haluaa lisätä miljoonan liikevaihtoa, niin 4-x juristia pitäisi löytyä lisää? Tietysti laskutettavia tunteja/asiantuntija voi hieman yrittää lisätä tai pyrkiä nostamaan hintoja, mutta lähtökohtaisesti siis liikevaihdon kasvu vaatii yrityskauppoja tai uusia rekrytointeja? Eli mistä kasvu tulee? -Kannattavuutta voi parantaa nostamalla hintoja tai sitten karsimalla kustannuksia. Koska valtaosa kustannuksista lienee henkilöstökustannuksia ja alalla on kilpailua, niin kuinka paljon kannattavuus (ebit/ebitda) voisi realistisesti parantua? -Jos kannattavuus(/asiantuntija) kuitenkin huomattavasti paranisi, niin onko syytä olettaa, että nämä pidemmällä aikavälillä näkyisi pysyvästi tuloksessa vai näkyisikö tämä siinä, että palkkakustannukset kasvaisivat? Eli kuka kerää mahdollisen tuottavuusparanemisen hedelmät.
Mulla tulee Fondiasta mieleen it-konsulttilafkat. Markkina kasvaa ja sellainen "perustarve" on aina olemassa, mutta kun valtaosa on henkilöstökustannuksia ja alalla on kilpailua, niin 20 tai 30 pe-luvut taitavat olla lähes poikkeuksetta enemmän toiveita. Sinänsä tämä "LDaaS" voi kyllä olla oikea lähestymistapa. Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon hinnat ja laskutettavien tuntien määrä (vai onko Fondialla joku kk-hinta tms.) poikkeaa perinteisistä lakifirmoista.
Oliver wrote: -Eikö liikevaihdon kasvu korreloi alalla ja Fondiankin tapauksessa hyvin vahvasti henkilömäärän kanssa? Eli jos haluaa lisätä miljoonan liikevaihtoa, niin 4-x juristia pitäisi löytyä lisää? Tietysti laskutettavia tunteja/asiantuntija voi hieman yrittää lisätä tai pyrkiä nostamaan hintoja, mutta lähtökohtaisesti siis liikevaihdon kasvu vaatii yrityskauppoja tai uusia rekrytointeja? Eli mistä kasvu tulee? -Kannattavuutta voi parantaa nostamalla hintoja tai sitten karsimalla kustannuksia. Koska valtaosa kustannuksista lienee henkilöstökustannuksia ja alalla on kilpailua, niin kuinka paljon kannattavuus (ebit/ebitda) voisi realistisesti parantua? -Jos kannattavuus(/asiantuntija) kuitenkin huomattavasti paranisi, niin onko syytä olettaa, että nämä pidemmällä aikavälillä näkyisi pysyvästi tuloksessa vai näkyisikö tämä siinä, että palkkakustannukset kasvaisivat? Eli kuka kerää mahdollisen tuottavuusparanemisen hedelmät.
Fondialla on selvästi liian huono laskutusaste, eli juuri mainitsemasi laskutettavat tunnit / asiantuntija. Henkilöstön liian suuri vaihtuvuus on vaikuttanut tähän. Jokainen uusi juristi vaatii aluksi perehdytystä ja vie myös kokeneempien kollegoiden aikaa. Kuten Farseer sanoi, yhtiön kiinteät kulut ovat olleet liian suuret suhteessa organisaation kokoon. Kiinteät kulut skaalautuvat alas sitä mukaa, kun laskuttavia päitä saadaan lisää. Rekrytoinnin lisäksi myynnin pitää toimia, että uusille tekijöille riittää toimeksiantoja. Fondiassa on selvää potentiaalia, eikä arvostus ole paha. Kovin huonosti tällaisen velattoman ja tulosta tekevän kioskin kanssa ei voi käydä. Upsidea on reilusti, jos positiivinen kehitys jatkuu.
Jos kommentoin yleisellä tasolla näihin erinäisiin konsultointipalveluihin erikoistuneita toimijoita, niin yksi haaste vaikuttaisi sijoittajapuolella olevan kuvitelma, että mahdollisesti jotain edgeä olisi siinä, että toimija on listautunut. Tai siinä, että toimija on listautuessaan luvannut jotain ja esittänyt suunnitelmia ja visioita, kuten pörssiin listautuvilla on tapana.
Valitettavasti totuus on monille kylmä ja kova, eli se skaalautumiseen ja kasvuun vaadittava ponnistus jää saavuttamatta, koska kilpailuetua suhteessa markkinaan ei ole. Tällöin kauniit puheet ja suuret teot eivät kohtaa.
En tunne Fondiaa toimijana enkä tiedä onko heillä jotain erityistä kilpailuvalttia, kuten vaikkapa kasvavan toimialan erikoisosaamista, joka skaalautumisen ja kasvun mahdollistaisi. Yleisellä tasolla voinee kuitenkin sanoa, että näitä konsultointiin perustuvia palveluntuottajia löytyy tusinassa ja aika harvalla siellä on sellainen konsepti ja osaamispääoma, jolla kyettäisiin kannattavaa kasvua mahdollistavaa liiketoiminnan kehitystä rakentamaan,kun tietty saturaatiopiste on saavutettu. Usein juuri henkilöstön vaihtuvuus ja markkinassa vallitseva kysyntä on niitä fundamentteja, jotka palvelupuolella kasvua rajaavat.
Eittämättä Fondia on uskottava ja vakaa toimija markkinassa, mutta onko eväitä kannattavaan kasvuun ja mahdollistaako markkina osaltaan kannattavaa kasvua etenkään nykyisessä taloustilanteessa, siinä hyviä kysymyksiä.
Komppaan edellisiä kommentoijia konsultoinnista. Samat lainalaisuudet pätee konsultoinnissa vaikkei olisi pörssiyhtiö. Laskutusaste pidettävä tuottavalla tasolla ja se määrittyy loppupelissä omistajista. Taiteilua pitää ne itse konsultitkin tyytyväosenä. Pientä eroa it ja lakipalveluilla on siinä että muutos aloilla on eri "vauhtista".
Pidät kiinni osaajista -> it-alalla ne ei nopeammin ole enää osaajia ellei siihen panosteta firman puolelta (tämä maksaa). Tuoreita osaajia löytyy. Lakipuolella pohjat on kovat, liksoillako ne olemassa olevat pidetään jengissä (tämäkin maksaa)?
Lakipuolella varmaan juuri se spesiaaliosaaminen voi tuoda edgeä. It puolella koko osaamissettiä yleensä löytyy kaikilta jotka samassa kategoriassa painii.
Fondiaa sen enempää tuntematta, niin mitä mieltä AI:n tulosta näillekin aloille? Nehän on jo varsin hyviä ainakin avustavissa tehtävissä. Jollain aikavälillä tällainen konsultointityö tulee ottamaan osumaa. Toki työ tehostuu, mutta kilpailijoita voi herkästi tulla jotka myyvät palvelua halvemmalla. En tiedä siis edes onko tekoäly uhka vai mahdollisuus fondialle. Kunhan kirjoitin ajatuksen auki.
Tekoäly on jo nyt todella hyvä ja tehokas monenlaisen tietotyöläisen työn tehostamisessa. Ja tietysti tästä vielä kehittyy.
Tosielämän huomiona, sain lekurilta verikokeisiin aika ympäripyöreän tulkinnan, syötin tulokset ChatGPT:lle ja sain todella tarkan ja melko syväluotaavan analyysin.
Oma arvaus on että AI it-puolella vaikuttaa ensin niin että nopeet syö hitaat hinnalla, sitten peli tasottuu ja seuraava steppi on AI:n sisällyttäminen syvemmälle prosessiin. Vanha tekeminen vähenee, keskitytään vallitsevan tilanteen ihmis/kone jaon kannattavuuteen.
Miten tällainen tai vastaava sitten pienen lakilafkan näköpiirissä mitenkään kulman takana olisi, ei kyllä osaa yhtään osuvasti arvailla. Ensin tulis mieleen että ei koskaan, toisaalta tuli noi AI botit massakulutukseen aika puskista joten nevö nou.
Oma arvaus on että AI it-puolella vaikuttaa ensin niin että nopeet syö hitaat hinnalla, sitten peli tasottuu ja seuraava steppi on AI:n sisällyttäminen syvemmälle prosessiin. Vanha tekeminen vähenee, keskitytään vallitsevan tilanteen ihmis/kone jaon kannattavuuteen.
Miten tällainen tai vastaava sitten pienen lakilafkan näköpiirissä mitenkään kulman takana olisi, ei kyllä osaa yhtään osuvasti arvailla. Ensin tulis mieleen että ei koskaan, toisaalta tuli noi AI botit massakulutukseen aika puskista joten nevö nou.
Oma kokemus on, että oikeusjärjestelmä on liian kapulakielinen ja byrokraattinen, joten juristit hyötyvät ”turhasta” työn tekemisestä - esim. vastineet sisältävät paljon ylimääräistä höttöä, kun voisi tiivistääkin - lopputuloksen kannalta riittäisi napakampi kiteytys. Toki moni pelästyy juristin lähettämää ”virallisen” oloista kirjettä. Itse olen vaateita saanut kumoon ihan googlaamalla lakikirjasta, kun asia ei ole päätynyt oikeuteen ”tarpeeksi” asiantuntevan vastauksen ja vastapuolen kuluriskin pelossa.
Kunhan käynnissä oleva ihmiskunnan tyhmentyminen etenee oikeuksiin, riittää tekoälyn tekemät haastehakemukset/vastineet. Jos asia menee oikeuteen, ihmisiä toki tarvitaan. Paitsi jos tulee judge Judy tyyliset istunnot.
Tosielämän huomiona, sain lekurilta verikokeisiin aika ympäripyöreän tulkinnan, syötin tulokset ChatGPT:lle ja sain todella tarkan ja melko syväluotaavan analyysin.
Tosielämän huomiona, sain lekurilta verikokeisiin aika ympäripyöreän tulkinnan, syötin tulokset ChatGPT:lle ja sain todella tarkan ja melko syväluotaavan analyysin.
Kuinka varmistit analyysin olevan oikea?
En mitenkään. En myöskään tarkistanut oliko lääkärin vajavainen analyysi oikea.
