Suomalaisten säästämisaste pamahti tilastojen mukaan Q4 2022 3,5 % miinukselle. Voiko tuo luku edes pitää paikkansa vai onko kyseessä tilastovirhe, kun samaan aikaan myös asuntolainojen nostot romahtivat? Yleensähän säästämisasteen raju lasku liittyy voimakkaaseen lainanottoon, mutta nyt ei.
Suomalaisten säästämisaste pamahti tilastojen mukaan Q4 2022 3,5 % miinukselle. Voiko tuo luku edes pitää paikkansa vai onko kyseessä tilastovirhe, kun samaan aikaan myös asuntolainojen nostot romahtivat? Yleensähän säästämisasteen raju lasku liittyy voimakkaaseen lainanottoon, mutta nyt ei.
Tämä tarkoittanee Suomen kotimarkkinoilla kovia aikoja.
Tarkoittaa, että kotitaloudet ovat käyttäneet säästöjään kulutusmenoihin, jotka inflaatio on nostanut korkeammalle. Korona-aikana kertyi puskureita, joita nyt käytetään. Kohta alkaa sitten mojovat palkankorotukset näkyä säästämisasteessa.
AT1 bondit ovat hybridirahoitusta, joiden ominaisuutena on muuttua pankin pääomaksi huonossa vakavaraisuustilanteessa.
Outoa tässä kuitenkin on, että Credit Suissen osakkeenomistajat saavat nyt osakevaihdossa jonkin verran UBS osakkeita, mutta Credit Suissen AT1 bondit menevät nolliin. Minusta loogisempaa olisi ollut konvertoida AT1 bondit osakkeiksi ja sen jälkeen jakaa osakkaille UBS:n fuusiovastike.
AT1 bondit ovat hybridirahoitusta, joiden ominaisuutena on muuttua pankin pääomaksi huonossa vakavaraisuustilanteessa.
Outoa tässä kuitenkin on, että Credit Suissen osakkeenomistajat saavat nyt osakevaihdossa jonkin verran UBS osakkeita, mutta Credit Suissen AT1 bondit menevät nolliin. Minusta loogisempaa olisi ollut konvertoida AT1 bondit osakkeiksi ja sen jälkeen jakaa osakkaille UBS:n fuusiovastike.
Korkopäätöstä odotellessa muu toimiva yhteiskunta on alkanut hapuilla käsijarruja
Goldman Sachsin ekonomistit ovat alkaneet varoittaa pienten ja keskisuurten pankkien koossa pysymisestä koronnostojen keskellä. Nomuran ekonomistit ovat ilmoittaneet näkemyksestään, että FED:n pitäisi laskea korkoja, “to reduce the risk of further bank runs.”
Miljonääri Bill Ackman haluasi FED:n pitävän taukoa ja Musk taasen tviittailee: “Fed needs to drop the rate by at least 50bps.”
Rahoituspuoli on alkanut horjua ja huonoja uutisia tuo uusin, nopeasti tehty akateeminen tutkimus, jonka mukaan jenkeissä on parhaillaan 190 sellaista luotottajaa, jotka ovat lähellä nyt kumoon menneiden kohtaloa.
We provide a simple analysis of U.S. banks’ asset exposure to a recent rise in the interest rates with implications for financial stability. The U.S. banking system’s market value of assets is $2 trillion lower than suggested by their book value of assets. We show that these losses, combined with a large share of uninsured deposits at some U.S. banks can impair their stability.
Even if only half of uninsured depositors decide to withdraw, almost 190 banks are at a potential risk of impairment to even insured depositors, with potentially $300 billion of insured deposits at risk.
If uninsured deposit withdrawals cause even small fire sales, substantially more banks are at risk. Overall, these calculations suggest that recent declines in bank asset values significantly increased the fragility of the US banking system to uninsured depositors runs.
Sanotaanpa näin, että siivekkäitä luonnonilmiöitä ja lahoilta oksilta putoilevia pankkiireja voi ehkä havaita, jos istuu tukevasti traderipallilla kiikari kädessä eikä liikaa vipuile.
"Deutsche Bank shares slide 9% after sudden spike in the cost of insuring against its default"
Deutsche seuraava haltuunotettava / pakkoavioliitto?
Siinä olisi jollekin Pohjoismaalaiselle pankille tilaisuus ostaa investointipankkitoiminnot itselleen. Nalle aikoinaan muistaakseni pyöritteli Nordealle tällaisia skenaarioita.
En ihan ensisilmäyksen jälkeen sisäistänyt, miksi CDS:t piikkaavat ylös samalla kun DB ilmoittaa ostavansa omia velkakirjojaan takaisin.
"Deutsche Bank shares slide 9% after sudden spike in the cost of insuring against its default"
Deutsche seuraava haltuunotettava / pakkoavioliitto?
Siinä olisi jollekin Pohjoismaalaiselle pankille tilaisuus ostaa investointipankkitoiminnot itselleen. Nalle aikoinaan muistaakseni pyöritteli Nordealle tällaisia skenaarioita.
En ihan ensisilmäyksen jälkeen sisäistänyt, miksi CDS:t piikkaavat ylös samalla kun DB ilmoittaa ostavansa omia velkakirjojaan takaisin.
Onko tää nyt vaan paniikkia vai onko CDS:n ampuminen ylös perusteltua. Aika rytinä käy, nyt jo -14% mittarissa. Tavallaan tekisi mieli tarttua, toinen puoli sanoo että pysy nyt jumalauta pankeista erossa..
Onko tää nyt vaan paniikkia vai onko CDS:n ampuminen ylös perusteltua. Aika rytinä käy, nyt jo -14% mittarissa. Tavallaan tekisi mieli tarttua, toinen puoli sanoo että pysy nyt jumalauta pankeista erossa..
Pankkiosakkeiden holdaaminen on ollut oiva tapa köyhtyä viimeiset 15 vuotta. Mutta voi näissä paniikeissa olla opportunistille hyviä mahdollisuuksiakin. Jokaisen pankkikriisin jälkeen on ollut selvää, että regulaatio kiristyy entisestään ja sitä seuraavan kulupuolen kasvun takia profit marginit pienenevät. Eli ei tässä mitään pankkien kulta-aikoja ole tiedossa pidemmällä aikavälillä, vaan päin vastoin. Tämän lisäksi ketterämmät ja pankkeja vähemmän pöhöttyneet fintechit ym. vaihtoehtoiset pankki- ja maksuliikenneratkaisut syövät retail pankeilta vielä asiakkaatkin kun asiakaskunta muuttuu mummojen kuollessa taitavammiksi internetinkäyttäjiksi.
Pankkipuolella on huomattavaa, että Suomen pankkimarkkina on aika poikkeuksellinen. Koska lähes koko Suomen asunto- ja yritysluottokanta on vaihtuvakorkoista, korkojen noustessa korkokulut siirtyvät pääosin nopeasti velallisten maksettaviksi.
Suuressa osassa muuta maailmaa suuri osa antolainauksesta on pitkähköä kiinteäkorkoista kun taas talletukset ovat lyhyitä. Tämä tarkoittaa kovin erilaista korkoriskiä korkojen noustessa.
Vaikka eihän sitä pörssissä kovin monia puhtaasti Suomen markkinoilla olevia pankkeja ole. Nordeallakin lienee Suomea enemmän nyt realisoituvaa kiinteän koron riskiä muista pohjoismaista, mutta kuinkahan paljon?
Pankkipuolella on huomattavaa, että Suomen pankkimarkkina on aika poikkeuksellinen. Koska lähes koko Suomen asunto- ja yritysluottokanta on vaihtuvakorkoista, korkojen noustessa korkokulut siirtyvät pääosin nopeasti velallisten maksettaviksi.
Suuressa osassa muuta maailmaa suuri osa antolainauksesta on pitkähköä kiinteäkorkoista kun taas talletukset ovat lyhyitä. Tämä tarkoittaa kovin erilaista korkoriskiä korkojen noustessa.
Vaikka eihän sitä pörssissä kovin monia puhtaasti Suomen markkinoilla olevia pankkeja ole. Nordeallakin lienee Suomea enemmän nyt realisoituvaa kiinteän koron riskiä muista pohjoismaista, mutta kuinkahan paljon?
Olet oikeassa. Huolimatta siitä, että tuo korkoriski on osittain myyty pois, on real estate exposure todella korkea Pohjoismaisissa pankeissa. Vaihtuvat korot ovat varmasti yksi syy sille, että korkojen noustessa Pohjoismaisten pankkien luottoriskisuojien (CDS) hinta on pysynyt suhteellisen matalalla, vaikka muualla Euroopassa on noustu nyt kovasti. On sille tietysti paljon muitakin syitä.
Pankkipuolella on huomattavaa, että Suomen pankkimarkkina on aika poikkeuksellinen. Koska lähes koko Suomen asunto- ja yritysluottokanta on vaihtuvakorkoista, korkojen noustessa korkokulut siirtyvät pääosin nopeasti velallisten maksettaviksi.
Suuressa osassa muuta maailmaa suuri osa antolainauksesta on pitkähköä kiinteäkorkoista kun taas talletukset ovat lyhyitä. Tämä tarkoittaa kovin erilaista korkoriskiä korkojen noustessa.
Vaikka eihän sitä pörssissä kovin monia puhtaasti Suomen markkinoilla olevia pankkeja ole. Nordeallakin lienee Suomea enemmän nyt realisoituvaa kiinteän koron riskiä muista pohjoismaista, mutta kuinkahan paljon?
Näyttää euriborit olevan kuitenkin paras vaihtoehto, kun noita kiinteitä korkoja katsoo:
Olipa villiä menoa pankkikriisin aikaan. Onnistuin tyhjentämään salkun ennen kuin otin isoa osumaa ja täytin takas suht halvalla. Alku ja loppu hyvä, mutta välissä tuli haparoitua osakevalintojen kanssa. Joskus pitää toimia kuin laivan viisas kapteeni. Täytyy osata myös peruuttaa, eikä vain luovia karien välitse. Ruotsalaisia yrityksiä salkussa edelleen. Tein poikkeuksen Stora Enson kanssa, joka on puoliksi kotimainen tai jotain. Toki salkku pullistui tänään sattumalta, en muuten olisi innostunut tuulettamaan. Vaalit ja lakot ohi toistaiseksi. Lasken lopputuloksen puolittaiseksi voitoksi niille, joilla on rahat kotimaisissa yrityksissä kiinni.
Ensinnäkin USA:n ja Kanadan inflaatiotilanne näyttää nyt vähän erilaiselta kuin Euroopassa. USA:n "All items less food and energy" -inflaatio, jota voi ehkä pitää parhaana indikaattorina näyttää olevan hidastumassa aika nopeasti. USA:ssa maaliskuun luku oli 0,30 %, joka vuosi tasolla tarkoittaisi 3,7% ko. hintojen nousua. Tämä ei ole enää kovin kaukana FEDin 2%-3% inflaatiotavoitteesta. Vaikka ei sitä ihan yhden kuukauden perusteella voida tehdä isoja liikkeitä nopeasti hidastuvan inflaation trendi on ollut näkyvissä jo pitkään.
Kun vielä rahoitusmarkkina näyttää sakkaavan rajusti markkina hinnoittelee nyt jo ohjauskorkojen laskua loppuvuoteen. Logiikka on, että korkoasetta ei tarvita enää niin paljon inflaation hillintään kun lainarahan kysynnän ja saatavuuden raju heikentyminen suitsii nyt inflaatiota.
Toisaalta nyt talouden uhkana on nopea 2007-2009 finanssikriisin alun oloinen "credit crunch", voisi kaataa hyviäkin firmoja. Fedin ohjauskorkojen alentaminen tukisi nyt nopeasti lainamarkkinaa. Fedin koronalennukset voivat minusta tulla nyt hyvinkin nopeasti jos kuukausi-inflaatio yhtään tästä hidastuu huhtikuussa.
Kuvaako tuo laatikon koko arvoa suhteessa koko pörssiin?
Tarkennetaan hieman edeltävää vastausta.
NYSE:een on listattu yli 2800 yritystä, mutta tässä 'market carpet' -tilkkutäkki kuvaa vain S&P500 indeksiin sisältyvien viidensadan yhtiön välisiä suhteita.
- vihreä merkitsee voittoa ja punainen tappion tekoa heat-map-tyyliin
- osakkeen suorakaiteen koko vastaa yhtiön markkina-arvon suhdetta S&P500 indeksin kaikkien osakkeiden markkina-arvoon, joka on nyt noin 34,6 triljoonaa dollaria.
Metsäteollisuuden näkymistä ei ole ollut juuri puhetta. Tämän hetken näkymät ovat huonot ja se näkyy osakkeen hinnassa. Omat laput ovat hieman pakkasella. Kannattaako tässä odottaa parempia aikoja vai kylmästi keventää ja hankkia jotain muuta?
Metsäteollisuuden näkymistä ei ole ollut juuri puhetta. Tämän hetken näkymät ovat huonot ja se näkyy osakkeen hinnassa. Omat laput ovat hieman pakkasella. Kannattaako tässä odottaa parempia aikoja vai kylmästi keventää ja hankkia jotain muuta?
Tähän tarina päivän lehdestä - Jason Zweig, The Wall Street Journal:
In a 1984 article called “The Coffee Can Portfolio,” veteran investor Robert Kirby described a client’s husband, who had exactly copied all the buy recommendations Mr. Kirby’s firm had made to his wife, putting about $5,000 in each.
Unlike her, however, the husband had ignored all the sell recommendations. He’d never sold a share. Several of his holdings grew to more than $100,000 apiece. One, which became Xerox Corp. , surpassed $800,000, greater than the value of his wife’s entire portfolio.
Juju oli olla koskaan myymättä mitään. No, tarinat ovat tarinoita eikä välttämättä päde tästä eteenpäin. Sattuu kuitenkin osumaan.
Metsäteollisuuden näkymistä ei ole ollut juuri puhetta. Tämän hetken näkymät ovat huonot ja se näkyy osakkeen hinnassa. Omat laput ovat hieman pakkasella. Kannattaako tässä odottaa parempia aikoja vai kylmästi keventää ja hankkia jotain muuta?
Tähän tarina päivän lehdestä - Jason Zweig, The Wall Street Journal:
In a 1984 article called “The Coffee Can Portfolio,” veteran investor Robert Kirby described a client’s husband, who had exactly copied all the buy recommendations Mr. Kirby’s firm had made to his wife, putting about $5,000 in each.
Unlike her, however, the husband had ignored all the sell recommendations. He’d never sold a share. Several of his holdings grew to more than $100,000 apiece. One, which became Xerox Corp. , surpassed $800,000, greater than the value of his wife’s entire portfolio.
Juju oli olla koskaan myymättä mitään. No, tarinat ovat tarinoita eikä välttämättä päde tästä eteenpäin. Sattuu kuitenkin osumaan.
SP500 samana aikavälinä noussut noin 25x, eli sinänsä tuossa ei ole mitään erikoista. Xeroxissa tuuria mukana. Mut joo, time in the market > timing the market.
Tulipa yllätyksenä Svenska Cellulosan osakekurssin nousu. Kunpa joku ymmärtäisi osavuosikatsauksen numeroista jotain ja selittäisi, miksi osaketta kannattaa omistaa jatkossakin.Toivotaan edes, että osakekurssin hidas luisu jo päättyisi.
Pankkien pörssikurssit laskevat rajusti vaikka ne ovat tehneet solidia tulosta ensimmäisellä kvartaalilla. 'Tilanne alkaa mennä vaaralliseksi', on yleinen mieliala.
Paikalliset pankit ovat pääasiallisia yritysten ja perheiden luotottajia. Niiden kursseilla on taipumus laskea, kun sijoittajat olettavat taantuman lähestyvän.
Volatiliteetti pankkisektorilla voi myös helpottaa FED:n tavoitetta viilentää taloutta, sillä paikallispankit suhtautuvat nyt lainanantoon varovaisemmin. "Regional lenders are going to have to constrain capital. I don’t think that money is going to be flowing through the system nearly as easily in the back half of this year and that indirectly is going to cool down the economy, which is ultimately going to do the Fed’s job by bringing inflation down,” said Keith Apton, managing director at UBS Wealth Management.
EVAssa isoja liikkeitä. Eilen kurssi puolittui firman ilmoitettua pitkän tappio (ja shortti-)putken jälkeen lopettavansa osingonmaksun. Tänään sitten rekyyliä 25%. Firma myy puupellettejä ja on täten ESG:n lempilapsi, samalla shorttiraportti on tuonut kovia syytöksiä. Toistaiseksi olen vain katsonut sivusta päivän viihteenä.
Kun lukee muiden osakemurheita, niin itsekin odottaa pahinta. Surgical science Sweden nousi 25% hyvän tuloksen takia. Omassa salkussa osakkeen paino 30%, ei kovin huono päivä. SKF:n kurssi on pudonnut jo alle 180 kruunuun tai jonnekin sinne tienoille. Mieli tekisi ostaa taas salkkuun, mutta rahaa ei ole yhtään enempää, vaikka salkku pullistuu. SUS laskenee taas alle 200 kruunun osake, luvassa pelkkää miinusta koko kesäksi. Täytynee pitää muutaman kuukauden tauko, kun ei ole kuitenkaan rahaa ostaa mitään.
Alkuvuosi 2023 ei näytä ollenkaan hassummalta teknopuolen osalta. Vuonna 2022 teknot ja Nasdaq olivat todellisia surkimuksia ja vuoden 2022 parhaat suoriutujat, energia ja arvo-osakkeet, ovat puolestaan nyt huonoimmassa kastissa. USA:n aluepankit ovat tänä vuonna romahtaneet indeksitasolla jo noin 31 %. Kun katselee viime aikojen sisäpiiriostoja USA:ssa, ovat monien aluepankkien johtoporukat olleet jostain syystä kovasti ostopuolella. Näin se maailma pyörii.
NVIDIA (tikkeri NVDA) teki eilen jälkipörssissä 25% loikan tulosjulkaisunsa jälkeen. Siitä voi hyötyä, jos ehtii puolijohteiden aamun avaukseen.
Nvidia gained as much as 29% in late New York trading, while its rival Advanced Micro Devices Inc. jumped 10%. The outlook provided evidence that Nvidia is benefiting even more from the AI frenzy than thought possible, helping it weather a broader slowdown in technology spending.
Its suppliers are reaping rewards as well. Taiwan Semiconductor Manufacturing Co., which manufactures Nvidia’s chips, rose as much as 3.8% in Taipei. Equipment supplier Advantest Corp. surged 20% to an all-time high in Tokyo, while memory-chip maker SK Hynix Inc. advanced 6.8% in Seoul.
Puolijohdepuolen Nvidian ponkaisu piristi aamusta teknorahastoja ja tuntui voimakkaimmin VanEck Semiconductor ETF:n (VVSM) kurssissa, joka kipusi yli 5 prosenttia.
Rahastossa Nvidian osuus on yli kymmenys eli melkein 12 prosenttia, joten osakkeen hinnan muutos tuntuu jo rahaston NAV:n laskennassa merkittävästi.
Aamun piikki näkyy noteerauksessa yahoo financessa (VVSM.DE)
Puolijohteiden arvonkehitys näkyy myös QQQ:n eli euroopalaisen VQQQ:n kurssissa, joka aamulla piristyi yli kaksi prosenttia. Luultavasti muutkin teknorahastot alkavat saada taas ilmaa siipien alle.
Ei tuo 12 kk kehitys näille teknon sektorirahastoille mikään aivan huono ole ollut
Paluuta eteenpäin katsovaan tekniseen kehitykseen näyttäisi viriävän.
