Pohdiskelin, onko mitään valoa avata pokeriblogia sijoitusblogin rinnalle. Jengi kuitenkin kyselee kuitenkin tässä tyyliin "Mitä mieltä olet Kamuxista" ja Eläköityneen optiospekulantin portfoliosijoituksissa "Onko Pariisin EPT:n aikaan hyvät käteispelit?" Tälle ei voi mitään. On ihmisiä, jotka nostavat salilla painot takaisin telineisiin vieläpä oikealle paikalleen. Ja sitten on porukkaa, joka ei paskaakaan välitä siitä seuraavasta kukkakepistä, joka narujansa heiluttelemaan tulee.
Mutta totesin saavani itselleni pokerihistoriikkiä vähän kompaktimpaan muotoon, jos maltan itse pysyä ruodussa. Toisaalta olen hyvämaineinen rönsyilijä, joten en pidättele ainakaan omaa hengitystäni asian toteutumisen suhteen.
Eilisessä ei ole paljon lapsille kertomista. Pelasin terminaattorissa ekaan pariin tuntiin kaksi kättä. Vain toiset niistä olivat ässät ja sain niiltä luonnollisesti tuplat kaljuuntuvalta kaverilta, joka ei seurannut peliä ja survoi AQ:on. Sitten ei tullut enää kun yksittäisiä ässiä, valuin ja tipuin A7o vs AJo ennen ruokataukoa. o tarkoittaa offsuite eli pokerikättä, jossa kortit ovat eri maata.
Otin paikan PLO 2,5/2,5 käteispöydästä. Vieressä vakkarit pelasivat 5/5, mie ilmoitin ettei ole varaa niin isoa pelata. Turnauksessa oli puolen tunnin ruokatauko alkamassa ja tarjoilijat keräsivät tilauksia pöydistä. Turnauksessa oli vielä joku 45/100 jäljellä, joten tiesin alakerran sporttibaariin tulevan bordello grosson. Vaikka olin nälkäinen, jäin jarruttelemaan omaa ruokatilaustani. Odotin 20 minuuttia ja sitten pyysin Fennian baarista kirkasta kalakeittoa. Tuore baarimilla löi tilauksen sisään ja kehotti menemään heti alas, koska "Keittiö alkaa heti sitä tekemään".
Mie tiesin "paremmin", ja kävin pelaamassa blindikierroksen loppuun. Menin alakertaan, josta löysin ainakin kymmenkunta vielä turnauksessa olevaa veturia, joille ei ollut tullut vielä ruokaa. Lucifer sentään, mie ja miun tietoni, olin vieläkin törkeässä etuajassa, vaikka ruokatauon olisi pitänyt olla jo loppunut. Odottelinkin sitten ruokaa puolisen tuntia. Äärimmäistä itsehillintää osoittaen join odotusaikana vain yhden lasillisen viiniä.
Ruokailu oli viritetty siten, että keittiössä oli uusi kokki, jolle kukaan ei ollut briifannut mitään. Sitten vähän ennen turnaustauon alkua typsyt löivät joytain 30 tilausta sisään sille yhdelle pahaa-aavistamattomalle le cuisinierille. Yleensä sporttibaari ei juuri ruokaa myy, koska hinta/laatusuhteensa on kaupungin huonoin ainakin niistä paikoista, joissa mie säännöllisesti syön. Turnauksen jatkuminen viivästyi yli puolella tunnilla, vaikka viimeiset kaverit pakotettiin lähtemään hampurilaiset sylissä jatkamaan peliä. Imo vuorossa ollut kokki silti ylitti kaikki inhimillisesti vaadittavissa olevat odotukset.
Miksi kellään henkilökunnasta eivät hälytyskellot soineet, kun näkivät pokeriruokailuna olevan menun eikä buffetin? Miulle oli itsestään selvää, että seurauksena on kaaos. Tosin luulin, että keittiössä olisi yli yksi ihmistä töissä ja olisi keitetty iso pata kalakeittoa valmiiksi ja hampurilaiset olisivat valmiina odottamassa paistamista. Tälläkään metodilla puolessa tunnissa tuskin olisi selvitty.
Tarinan opetuksena yrittää olla, että monopoli kannustaa välinpitämättömyyteen. Teoreettisesti on mahdollista, että muitakin rahapelimonopolin pokeripelien epäjatkuvuuskohtia jatkossa tässä ketjussa käsitellään.
