Kiitos tarkennuksesta, sanoin itse huonosti. Suomi siis ei pidätä yhtiöltä tuloveroja ennakkoon osinkotuotoista kuten henkilöltä pidätetään se 25,50%. Lähdeveroja sen sijaan lähtee maakohtaisesti ulkomailta tulevista myös yhtiöllä.
Sijoitusyhtiössä on huomattava, että yhtiön kautta sijoittamisessa on aika paljon byrokraattisia haasteita. Vaikka yhtiön kautta sijoittamalla säästäisi veroissa muutaman tonnin vuodessa, jos on muuten ansiotuloton, on yhtiössä aika paljon haittapuoliakin. Esimerkiksi yksityishebkilön pankki- ja välittäjäsuhteet ovat yksinkertaisemmat ja toisaalta yhtiön rahat eivät ole omia rahoja eikä niitä voi käsitellä kuin omiaan.
Osakeyhtiön perustaminen on minusta hyvä vaihtoehto jos
1) Sijoituksissa on mukana muita ihmisiä, jolloin omistusosuudet järjestyvät osakeyhtiössä tai ky:ssä. Osakassopimus on syytä muistaa. TAI
2) Sijoittaa toisiin yhtiöihin, jotka eivät ole pörsseissä, omistaa tai rakennuttaa kiinteistöjä tai tekee sijoittamisen ohella muuta laskutettavaa työtä tai bisnestä. TAI
3) Sijoittaminen on niin laajamittaista, että siinä käytetään muiden työpanosta, maksetaan vaikka palkkioita konsulteille tai muille ihmisille palkkaa tai sijoittamiseen kohdistuu monimutkaisia kuluja. TAI
4) Sijoittamiseen liittyy esimerkiksi OTC-johdannaissopimuksia tai CFD-sopimuksia, joissa yritysten verokohtelu on parempi kuin yksityshenkilöllä.
Yhden henkilön omistamassa pienessä sijoitusyhtiössä on minun sen sijaan vaikea nähdä hyötyä jos ylläolevat tekijät eivät täyty nyt tai tulevaisuudessa. Yhtiömuodossa toimimisen etujen muodostuminen vaatii myös, että omistaja ymmärtää, miten yhtiöistä on hyötyä.
Toimin pokeriammattilaisena, eli voisin nostaa yhtiöstä palkkaa pienellä veroprosentilla, koska mulla ei ole muita verotettavia ansiotuloja.
Kaikki isoimmat osakesijoitukset on tällä hetkellä turskalla, eli voisin siirtää varallisuuden yhtiöön ilman veroseuraamuksia.
Uskoisin, että sijoitusvarallisuus kasvaa seuraavien vuosien aikana vielä merkittävästi.
En usko, että mulla olisi intoa opiskella kirjanpitoa tällä hetkellä, joten nämä toiminnot pitäisi ulkoistaa ja siitä koituisi tietysti jonkin verran kuluja. Yksityishenkilön arvo-osuustiliin verrattuna sijoitusyhtiön pitäisi mun käsityksen mukaan olla kyllä parempi ratkaisu, mutta en osaa sanoa OST:stä. Eikös OST:ssä ole kuitenkin tilin sisällä verottomana saatujen osinkojen vastapainoksi riskinä se, että pääomatulojen verotus tulevaisuudessa vielä kiristyy ja siinä vaiheessa kun rahoja halutaan nostella ulos, niin joudutaan isommin maksumieheksi.
Koska tunnen lukkarinrakkautta pokeriammattilaisia kohtaan, annan vähän spesifimpiä ohjeita sijoitusyhtiön käyttöön. Itse kun sijoitan pääosin sijoitusyhtiömuodossa.
Yhtiö kannattaa perustaa minimipääomalla ja lainata rahat sinne. Näistä lainoista voi maksaa itselleen korkoa tai olla maksamatta, riippuen verotustilanteesta.
Sijoitusyhtiöllä voi olla edustuskuluja. Pitäähän sitä meklareita, toimareita ja juomareita tavata. Päivärahoja ja kilometrikorvauksia esimerkiksi yhtiökokouskäynneistä on myös hyvä maksaa, kuka sinne nyt sitten meneekin. Tilintarkastajaa ja YELiä kannattaa vältellä viimeiseen asti. Kuukausimaksulliset palvelut ja kaikki muukin mikä voi jollain tavalla liittyy firman toimintaan kannattaa tuupata firman nimiin.
Sijoitusyhtiötä ei kannata perustaa, ellei koe 100-prosenttisesti omistamansa yhtiön rahoja omikseen. Tämän (ja lähinnä vain tämän) takia monet isotkin sijoittajat pelaavat omissa nimissään. Todellisuudessa jos haluaa käyttää yhtiön rahaa melkein minkä tahansa ostamiseen, se onnistuu. Se pitää vain kirjata asianmukaisesti.
Huomattavaa nimittäin on, että 34 (tai 30) prosentin ja 20 prosentin välissä on iso rako. Ja sitten korkoa koron päälle. Ja että sijoitusyhtiössä ei tarvitse suorittaa mitään veromyyntejä. Jos osakkeen hinta on laskenut, arvonlaskun voi kirjata pörssikurssin mukaiseksi ilman transaktioita.
Vaikeaa on vain löytää edullinen, luotettava ja osaava kirjanpitäjä. Tämä kannattaa etsiä ennen kuin yhtiön perustaa. Kaikki yhtiön hommat kannattaa hoitaa ajallaan, koska myöhästymiset on sanktioitu. Jos olet koko ajan myöhässä joka paikasta, yhtiömuotoinen sijoittaminen ei sovellu, tulee kovin paljon stressiä.
En ymmärrä miksi kirjanpito koetaan vaikeaksi, se pitäisi onnistua jokaiselta kaupallisen koulutuksen käyneeltä ja opiskelukin onnistuu helposti, kun verottaja toimii maksuttomana konsulttina. Aluksi on enemmän opeteltavaa, mutta kunhan alkuun pääsee menee kaikki rutiinilla ja tilinpäätös & veroilmoitukset tehdään vain kerran vuodessa. Alvitkin voi ilmoittaa vain kerran vuodessa.
Yrityksessä on sekin etu, että lapset voivat olla ”kesätöissä” ilman turhia sivukuluja, kun alle 17 eivät tarvitse lainkaan eläkevakuutuksia ja yli 17v voivat valita Tyelin sijaan Yelin, jossa alaraja pakollisuudelle & maksuille on mukavan korkea 8261,71 euroa (vuonna 2022) toisin kuin Tyelissä, jossa rokotetaan heti ensimmäisestä eurosta eteenpäin 25%.
Kiitokset kaikille informatiivisista vastauksista!
petteri kirjoitti:
yhtiön rahat eivät ole omia rahoja eikä niitä voi käsitellä kuin omiaan.
Aki Pyysing kirjoitti:
Sijoitusyhtiötä ei kannata perustaa, ellei koe 100-prosenttisesti omistamansa yhtiön rahoja omikseen. Tämän (ja lähinnä vain tämän) takia monet isotkin sijoittajat pelaavat omissa nimissään. Todellisuudessa jos haluaa käyttää yhtiön rahaa melkein minkä tahansa ostamiseen, se onnistuu. Se pitää vain kirjata asianmukaisesti.
Pystyttekö avaamaan, että miten teidän näkemykset on noin erilaiset tämän suhteen? Kyllähän ne yritykseen lainatut rahat pitäisi saada samalla tavalla likvidoitua milloin vain myymällä osakkeet kuin yksityishenkilönäkin?
Mitenköhän muuten sijoitusyhtiön kautta sijoittaminen vaikuttaa yksityishenkilön asuntolainan saantiin? Onko merkitystä lainaneuvotteluissa jos varat onkin yhtiön nimissä?
petteri kirjoitti:
Vaikka yhtiön kautta sijoittamalla säästäisi veroissa muutaman tonnin vuodessa, jos on muuten ansiotuloton, on yhtiössä aika paljon haittapuoliakin. Esimerkiksi yksityishebkilön pankki- ja välittäjäsuhteet ovat yksinkertaisemmat
Mun silmissä muutaman tonnin säästöt/vuosi johtaa jo kymmenessä vuodessa muutamien kymppitonnien (+ Akin mainitsemat korkoa korolle -rahat) säästöihin. Ihan jo toi muutamakin tonni vuodessa on mulle sellainen summa, että kyllä sen eteen jonkin verran voi näperrellä. Millä tavalla koet byrokraattisten haasteiden olevan yhtiömuotoisessa sijoittamisessa niin paljon suuremmat verrattuna yksityishenkilön sijoittamiseen?
Onko yhtiöllä velkojia (= onko maksukyky vaarassa)
Maksetaanko verot asianmukaisesti
Jos sulla on vakavarainen sijoitusyhtiö, jonka omistat yksin ja joka on velkaa lähinnä sulle itsellesi, ei haittaa vaikka joskus maksaisit firman kortilla jonkun yksityiskulun. Se vaan sitten kirjataan sinun velaksesi yhtiölle. Tällaiset pienet velat eivät ole mikään ongelma, kunhan ne eivät a) vaaranna yhtiön maksuvalmiutta ulkopuolisiin velkojiin nähden ja b) eivät ole taseessa enää tilinpäätöshetkellä. Jos olet velkaa yhtiölle tilinpäätöshetkellä, sinua verotetaan tuosta velasta pääomatulona (veron saat takaisin, kun maksat velan pois, mutta selkeintä on kun vältät tämän tilanteen). Tilanteessa jossa yhtiö on velkaa sinulle, voit tehdä järjestelyn, jossa myönnät yhtiölle ikään kuin limiittiluoton, jota voidaan sitten vapaasti lyhennellä itsellesi. Näin voit tehdä suoria tilisiirtojakin yhtiöltä itsellesi sen kummemmitta mutkitta. Muussa tapauksessa tilisiirtojen pitää olla joko palkkaa tai osinkoa, tai ne pitää kirjata velaksi, muuten kyse on peitellystä osingonjaosta. Periaatteessa puhtaat lainat yhtiöltä omistajalle ovat harvoin liiketoiminnallisesti perusteltuja, mutta käytännössä jos ne eivät vaaranna yhtiön jatkuvuutta, ja varsinkin jos ne maksetaan tilikauden aikana takaisin, eipä sellaiseenkaan kukaan puutu, jos olet ainoa omistaja.
Sijoitusyhtiöllä voi olla edustuskuluja. Pitäähän sitä meklareita, toimareita ja juomareita tavata. Päivärahoja ja kilometrikorvauksia esimerkiksi yhtiökokouskäynneistä on myös hyvä maksaa, kuka sinne nyt sitten meneekin. Tilintarkastajaa ja YELiä kannattaa vältellä viimeiseen asti. Kuukausimaksulliset palvelut ja kaikki muukin mikä voi jollain tavalla liittyy firman toimintaan kannattaa tuupata firman nimiin.
Sijoitusyhtiötä ei kannata perustaa, ellei koe 100-prosenttisesti omistamansa yhtiön rahoja omikseen. Tämän (ja lähinnä vain tämän) takia monet isotkin sijoittajat pelaavat omissa nimissään. Todellisuudessa jos haluaa käyttää yhtiön rahaa melkein minkä tahansa ostamiseen, se onnistuu. Se pitää vain kirjata asianmukaisesti.
Huomattavaa nimittäin on, että 34 (tai 30) prosentin ja 20 prosentin välissä on iso rako. Ja sitten korkoa koron päälle. Ja että sijoitusyhtiössä ei tarvitse suorittaa mitään veromyyntejä. Jos osakkeen hinta on laskenut, arvonlaskun voi kirjata pörssikurssin mukaiseksi ilman transaktioita.
Vaikeaa on vain löytää edullinen, luotettava ja osaava kirjanpitäjä. Tämä kannattaa etsiä ennen kuin yhtiön perustaa. Kaikki yhtiön hommat kannattaa hoitaa ajallaan, koska myöhästymiset on sanktioitu. Jos olet koko ajan myöhässä joka paikasta, yhtiömuotoinen sijoittaminen ei sovellu, tulee kovin paljon stressiä.
Ei tuo 34%, 30% ja 25,5% pääomaverokanta ole sama kuin 20% yhtiöverokanta. 20% yhtiöverotetuista rahoista pitää vielä maksaa veroa ennen kuin ne ovat omissa nimissä. Toki jos työntää omia kuluja yrityksen kirjanpitoon verokanta tipahtaa, mutta tässä ollaan usein joko verotuksellisesti harmaalla alueella tai joskus kirjanpitorikosasteellakin.
Toki hyvä, edullinen ja joustava kirjanpitäjä, jolta menee läpi melkein mikä vaan auttaa tässä. Kaikista tilintarkastajista ei mene pikkuketkut niin helposti läpi, joten yritysten koko on jos harrastaa elämistä "firman piikkiin" kannattaa pitää riittävän pienenä ja perustaa yrityksiä lisää jos yhdestä tulee niin iso, että tilintarkastuspakko uhkaa.
Yhtiömuodosta taas ei yhden miehen sijoitusyhtiössä ole nykyään niin paljon verotuksellista hyötyä, jos ei ole kykyä tai halua järjestelmälliseen verosuunnitteluun tai veronkiertoon. Siksi osa isoistakin toimijoista toimii omissa nimissä.
Byrokraattiset ja regulatooriset haasteet taas liittyvät hyvään kirjanpitäjään, pankkisuhteisiin ja myös osakevälittäjäsuhteisiin, jotka ovat yhtiömuodossa työläämmin järjestettävissä kuin yksityishenkilönä. Asiat hoituvat yhtiönkin kautta, jos on hyvä hoitamaan asioita, mutta byrokratiaa on enemmän.
Aki on kätevä ja terävä henkilö, jolta byrokratia luontuu, ehkä välillä kolumnissa kiroillen, mutta pelkästään kirjanpitäjän varassa ilman hyvää ja osaavaa tilintarkastajaa sijoitusyhtiö tai muukin yhden miehen yhtiö on aika heikoilla jos omistaja ei osaa yhtään kirjanpitoa, yhtiölakia ja -käytäntöjä sekä verotusta. Ikävä kyllä taas hyvä tilintarkastaja häiritsee eloa "firman piikkiin" ja harmaan tai mustan alueen vero-optimointia.
Yksi iso ero yhtiömuotoisessa tai henkilökohtaisissa sijoituksissa on hankintameno-olettama. TVLn mukaan verotettava voi sitä hyödyntää, EVLn mukaan verotettava ei voi. Tämä vinkki niille, joiden pelikirjaan kuuluvat optiot.
Tähän väliin kysymys, minkälaista korkoa olette perineet sijoitusyhtiölle antamistanne lainoista? Nyt kun korot nousussa vakuuseton laina lienee jo +10% luokkaa?
Kaikki yhtiön hommat kannattaa hoitaa ajallaan, koska myöhästymiset on sanktioitu.
Itselleni ihan kirjanpitäjä suositteli laittamaan sijoitusyhtiön ennakkoverot nollaksi ja maksamaan kaikki yhteisön tuloverot jäännösverona. Jäännösveron vuosikorko on tähän saakka ollut 2% joten olen katsonut sen edukkaaksi sijoituslainaksi joka kannattaa hyödyntää. Pitäisikö Akin mielestä myös verot maksaa ennakkoveroina "ajallaan"?
Kaikki yhtiön hommat kannattaa hoitaa ajallaan, koska myöhästymiset on sanktioitu.
Itselleni ihan kirjanpitäjä suositteli laittamaan sijoitusyhtiön ennakkoverot nollaksi ja maksamaan kaikki yhteisön tuloverot jäännösverona. Jäännösveron vuosikorko on tähän saakka ollut 2% joten olen katsonut sen edukkaaksi sijoituslainaksi joka kannattaa hyödyntää. Pitäisikö Akin mielestä myös verot maksaa ennakkoveroina "ajallaan"?
Jos ennakkoverot on vahvistettu nollaksi, niin silloinhan ne on hoidettu ajallaan tilikauden ajaksi. Tilikauden päätyttyä - jos on tehty voittoa - pitää muistaa joko tehdä ennakoiden täydennysilmoitus tammikuun loppuun mennessä, jolloin täydennyksen saa tehdä korotta, tai varautua maksamaan verot viimeistään jäännösveron eräpäivänä, mihin asti menee huojennettu viivästyskorko.
Hommat hoidetaan ajallaan = asia on tavalla tai toisella hoidettu siten, ettei verottajan pakottavia ilmoitus-/maksutakarajoja ylitetä. Silloin vältytään veronkorotuksilta ja ankarammilta viivästyskoroilta.
Tähän väliin kysymys, minkälaista korkoa olette perineet sijoitusyhtiölle antamistanne lainoista? Nyt kun korot nousussa vakuuseton laina lienee jo +10% luokkaa?
0%, koska joutuisin maksamaan korkotulosta 34% pääomatuloveroa, joka on enemmän kuin yhtiöstä nostettujen palkan ja osingon verotus.
Kompaan miekin maksavani yhtiölleni antamistani lainoista nollakorkoa. Ja olevani rutinoitunut ennakkoverojen alennusten/poistojen hakija. Ennen vanhaan teetin tämän(kin) kirjanpitäjälläni, mutta nykyisin hoidan itse, kun se sujuu vero.fi:ssä digisaurukseltakin.
Tämä voi olla vähän hönö kysymys, mutta jos lainaa sijoitusyhtiölleen rahaa negatiivisella korolla, niin saako sen koron vähentää henkilökohtaisessa pääomatuloverotuksessa Suomessa? Tulee mieleen parikin tilannetta, missä tuosta voisi olla hyötyä. En yhtiötä pyörittele vaan kyselen ihan mielenkiinnosta.
Tämä voi olla vähän hönö kysymys, mutta jos lainaa sijoitusyhtiölleen rahaa negatiivisella korolla, niin saako sen koron vähentää henkilökohtaisessa pääomatuloverotuksessa Suomessa? Tulee mieleen parikin tilannetta, missä tuosta voisi olla hyötyä. En yhtiötä pyörittele vaan kyselen ihan mielenkiinnosta.
En usko, että menisi läpi. Jos uskoisin, luultavasti lainaisin. Tulee mieleen Verotuslain 41?§: Jos oikeustoimi on tehty vain veronkiertämistarkoituksessa on se mitätön. Tai jotain sinnepäin. Pykälännumeroakaan en varmaksi muista.
En usko, että menisi läpi. Jos uskoisin, luultavasti lainaisin. Tulee mieleen Verotuslain 41?§: Jos oikeustoimi on tehty vain veronkiertämistarkoituksessa on se mitätön. Tai jotain sinnepäin. Pykälännumeroakaan en varmaksi muista.
En minäkään usko, että nyt menisi. Mutta entäs silloin kauan sitten, kun viitekorot olivat negatiivisia? Eikai kukaan voi velvoittaa myöskään veloittamaan omalta firmalta paksuja lainamarginaaleja? Lisäksi jos henkilön tileiltä veloitetaan miinuskorkoa siellä makaaville rahoille, niin kai niitä saa (ja EKP:n tavoitteen mukaan pitää) lainata eteenpäin, että raha kiertää riittävästi.
Kaikki lähipiiritransaktiot tulee lähtökohtaisesti olla markkinaehtoisia, eli ts. vastata ehtoja, jotka olisi myös kolmannen osapuolen välillä. Silloinkaan kun viitekorot olivat negatiivisia, ei todennäköisesti kukaan meistä olisi saanut yhtiöönsä lainaa negatiivisella korolla. Verohallinto voi oikaista lähipiiritransaktion hinnoittelua vastaamaan markkinaehtoista tasoa. Itse olen ottanut viime vuosina yhtiölle antamistani lainoista 0,5% koron. Tänä päivänä nostaisin uusiin lainoihini hihavakion 1,0%:in.
Tähän väliin kysymys, minkälaista korkoa olette perineet sijoitusyhtiölle antamistanne lainoista? Nyt kun korot nousussa vakuuseton laina lienee jo +10% luokkaa?
0%, koska joutuisin maksamaan korkotulosta 34% pääomatuloveroa, joka on enemmän kuin yhtiöstä nostettujen palkan ja osingon verotus.
Mutta jos se on vain 30% saa yhtiöstä tarvittaessa nostettua rahaa vain hieman osinkoja (20% * 7,5%) kalliimmalla, mikä kannattaa jos haluaa nostaa/tarvitsee enemmän rahaa muttei halua ylittää osinkojen rajaa 8% vapaasta pääomasta.
Kiitos hyvästä blogista! Vakavassa harkinnassa oman sijoitusyhtiön perustaminen ja tähän liittyen olisi muutama kysymys.
Omistan 50% yrityksestä, josta nostan yrittäjänä palkkaa. Haluaisin perustaa uuden osakeyhtiön (100% omistus), joka laskuttaisi minun toista yritystä. Eli sen sijaan, että nostaisin 4500€ kuukaudessa kiinteä palkkaa, niin tämä minun uusi sijoitusyhtiö laskuttaisi 4500€+alv vanhaa yhtiötä. Pystynkö sijoittamaan koko summan osakkeisiin ilman että maksan yhteisöveroa vai pitääkö näistä tuloista ensin maksaa tilikauden päätteeksi yhteisövero, jonka jälkeen vasta pystyn sijoittamaan osakkeisiin?
Omistan 50% yrityksestä, josta nostan yrittäjänä palkkaa. Haluaisin perustaa uuden osakeyhtiön (100% omistus), joka laskuttaisi minun toista yritystä. Eli sen sijaan, että nostaisin 4500€ kuukaudessa kiinteä palkkaa, niin tämä minun uusi sijoitusyhtiö laskuttaisi 4500€+alv vanhaa yhtiötä. Pystynkö sijoittamaan koko summan osakkeisiin ilman että maksan yhteisöveroa vai pitääkö näistä tuloista ensin maksaa tilikauden päätteeksi yhteisövero, jonka jälkeen vasta pystyn sijoittamaan osakkeisiin?
Heti pystyy sijoittamaan kaiken osakkeisiin, mutta joutuu maksamaan yhteisöveron tilikauden päättymisen jälkeen. Tosin jos onnistuu häviämään osakkeisiin rahaa, verot pienenevät näppärästi😎.
Yksi iso ero yhtiömuotoisessa tai henkilökohtaisissa sijoituksissa on hankintameno-olettama. TVLn mukaan verotettava voi sitä hyödyntää, EVLn mukaan verotettava ei voi. Tämä vinkki niille, joiden pelikirjaan kuuluvat optiot.
Aikoinaan yksityishenkilö sai tosiaan tehdä myydyistä optioistakin hankintameno-olettaman. Teinkin silloin paljon optiokauppaa omissa nimissäni. Tämä porsaanreikä valitettavasti tukittiin 1995ish. Onko nyt tullut joku paluu menneisyyteen vai oletko vain onnistunut saamaan hankintameno-olettamat läpi verottajan epähuomiossa?
Omistan 50% yrityksestä, josta nostan yrittäjänä palkkaa. Haluaisin perustaa uuden osakeyhtiön (100% omistus), joka laskuttaisi minun toista yritystä. Eli sen sijaan, että nostaisin 4500€ kuukaudessa kiinteä palkkaa, niin tämä minun uusi sijoitusyhtiö laskuttaisi 4500€+alv vanhaa yhtiötä.
Tässä kannattaa huomioida sivukulut, selvitä tilanne kirjanpitäjältä ja sovi asia toisen osakkaan kanssa ettei tule sanomista. Kun olet YELin alla kuitenkin, niin homma ei ole ihan yhtä suoraviivaista kuin TYELin alaisella työntekijällä.
Eli sen sijaan, että nostaisin 4500€ kuukaudessa kiinteä palkkaa, niin tämä minun uusi sijoitusyhtiö laskuttaisi 4500€+alv vanhaa yhtiötä.
Olettaen, että teet työtä laskutettavaan yritykseen tässä on riski, että verohallinto katsoo sijoitusyhtiösi laskuttaman summan palkkatulokseksi, jos on tulkittavissa, että olet tosiasiassa laskutettavan yrityksen työntekijä. Riskiä tälle tulkinnalle kasvattaa se, että olet ko. yhtiön entinen työntekijä. Riskiä pienentäisi mm. jos sijoitusyhtiölläsi on myös muita asiakkaita.
Ulkomaisten osinkojen lähdeverot, ja niiden ilmoittaminen sekä hyväksi lukeminen/takaisin saaminen.
Olisiko jollakin antaa neuvoa, tai ohjausta.
Sijoitan Oy:n kautta, ja koronamyllerrysten kautta salkkuun "valikoitui" runsaasti hyviä ulkomaisia osingonmaksajia, reittejä sun muita. Tämän toimiessa toistaiseksi melko hyvin, määrät ovat lisääntyneet. Aika paljon. Yhtiöitä on USAsta, Kanadasta ja Ruotsista.
Lähdeverona heti kättelyssä osingosta lähtee tuo 15%, jonka sitten oma verottajamme huomioi ilmoitukseni 70V(muistaakseni) perusteella.
Salkkuni on nordnetissa, onko minun vaan käsipelillä laskettava maakohtaisesti nuo luvut, ja ilmoitettava verottajalle. Vai olisiko kuitenkin olemassa joku helpompi tapa?
Itse olen tehnyt vuosikausia niin, että otan sen Nordnetin osinkoraportin koko vuodelta ja vien sen Exceliin.
Excelissä sitten Pivot taulukolla koontitiedot valuutoittain. Itselläni USA, Canada ja eri euroalueen osakkeita (vain maita, jotka noudattaa 15% sopimusta), joita en siis erittele vaan vain valuutan mukaan.
Teen erillisen asiakirjan vaatimuksesta kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi, johon kirjaan tuosta pivotista
kokonaissumman. 70 lomakkeelle täytän myös vain yhden kokonaissumman, ja siinä pitää muistaa laittaa se rasti ruutuun, että vaatii huomioitavaksi mahdollisesti
aiemmilta vuosilta vähentämättä jääneet vastaavat verot (tämä kuokku on mielestäni aivan turha/perseilyä, kuka ei muka haluaisia aiempia vähennettäväksi...kiusantekoa ja muistin kuormitusta)
Veroilmoituksen liitteiksi siis tulee lomake 70, tuo vaatimusasiakirja ja tuo Excel (vuonna 2021 1191 riviä osinkotapahtumia).
Ei ole kertaakaan tullut lisätarkennusvaatimuksia ja läpi menneet.
En ymmärrä miksi kirjanpito koetaan vaikeaksi, se pitäisi onnistua jokaiselta kaupallisen koulutuksen käyneeltä ja opiskelukin onnistuu helposti, kun verottaja toimii maksuttomana konsulttina. Aluksi on enemmän opeteltavaa, mutta kunhan alkuun pääsee menee kaikki rutiinilla ja tilinpäätös & veroilmoitukset tehdään vain kerran vuodessa. Alvitkin voi ilmoittaa vain kerran vuodessa.
Yrityksessä on sekin etu, että lapset voivat olla ”kesätöissä” ilman turhia sivukuluja, kun alle 17 eivät tarvitse lainkaan eläkevakuutuksia ja yli 17v voivat valita Tyelin sijaan Yelin, jossa alaraja pakollisuudelle & maksuille on mukavan korkea 8261,71 euroa (vuonna 2022) toisin kuin Tyelissä, jossa rokotetaan heti ensimmäisestä eurosta eteenpäin 25%.
Tässä piilee sellainen ansa, nuori joutuu hyvin usein muiden tukien ulkopuolelle, kun hänet katsotaan toimineen yrittäjänä jos on lähisukulaisen yrityksessä töissä vaikka olisikin vain Tyel piirissä.
En ymmärrä miksi kirjanpito koetaan vaikeaksi, se pitäisi onnistua jokaiselta kaupallisen koulutuksen käyneeltä ja opiskelukin onnistuu helposti, kun verottaja toimii maksuttomana konsulttina. Aluksi on enemmän opeteltavaa, mutta kunhan alkuun pääsee menee kaikki rutiinilla ja tilinpäätös & veroilmoitukset tehdään vain kerran vuodessa. Alvitkin voi ilmoittaa vain kerran vuodessa.
Yrityksessä on sekin etu, että lapset voivat olla ”kesätöissä” ilman turhia sivukuluja, kun alle 17 eivät tarvitse lainkaan eläkevakuutuksia ja yli 17v voivat valita Tyelin sijaan Yelin, jossa alaraja pakollisuudelle & maksuille on mukavan korkea 8261,71 euroa (vuonna 2022) toisin kuin Tyelissä, jossa rokotetaan heti ensimmäisestä eurosta eteenpäin 25%.
Tässä piilee sellainen ansa, nuori joutuu hyvin usein muiden tukien ulkopuolelle, kun hänet katsotaan toimineen yrittäjänä jos on lähisukulaisen yrityksessä töissä vaikka olisikin vain Tyel piirissä.
Asumistuki nimenomaan perustuu yrittäjillä ilmoitettuun työtuloon, ei oikeisiin ansiotuloihin. Opintotukeen vaikuttaa vain ansio- ja pääomatulot, Tyel/Yel ei ole merkitystä.
Onko vinkkejä mistä suunnasta löytyisi sijoitusyhtiölle edullisimmat pankkipalvelut? Nykyisen firman toiminta päättyy ja tarkoituksena jatkaa sitä vain sijoittamista varten, joten tarve tilille ja ehkä kortille. Nordnetilla on joitakin rajoituksia rahaliikenteen osalta, esim. Holvi ei sovi. Nordean paketti on 15,70€, mutta kyllä tuostakin kertyy vuodessa sievoinen summa. Ei viitsisi hirveästi noin yksinkertaisesta palvelusta maksaa, mutta yrityksiä (riippumatta koosta) rahastetaan toki aika surutta vrt. yksityishenkilöt (ehkä max 5€/kk?)
