hauturi wrote:

Ensin mainittu tuottaa sovitun koron, ja instrumentin arvo riippuu lähinnä tuon sovitun koron suhteesta markkinakorkoihin. 

Kiitos hauturi, Bingo53 ja varatonnit kaikille vastauksista, viisastun kovaa vauhtia. Tästä lauseesta päästäänkin vielä aasinsiltana takaisin alkuperäisen viestini viimeiseen kysymykseen: Näkeekö jostain minkä markkinakoron liikkeet vaikuttavat mihinkin ETF:ään kun on kyse nimenomaan tästä instrumentin arvosta? Tarkoittaako markkinakorot aina joko Fedin tai EKP:n ohjauskorkoja? Onko kenties vinkata sivustoa missä näkisi kaikki tärkeimmät korot ajantasaisesti koottuna yhdelle sivulle?

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta lähdeveron suhteen! Tuo on kyllä hyvä tieto ettei näistä lähtökohtaisesti yleensä peritä lähdeveroa. Nyt kun olen hetken pohtinut tuota hedge-puolta, niin tulin siihen lopputulokseen, etten kyllä ole oikea ihminen ottamaan näkemystä tulevaisuuden valuuttakurssien suhteen joten tuskin on järkevää maksaa ylimääräistä hedge-versiosta.

Hieman olen hämilläni tästä Nordnetin näyttämästä osinkoprosentista. Aiemmassa viestissäsi olevassa screenshotissa osuuden arvo on 3,26€ ja osinko 0,0755€/4,67%. Nyt kun käyn katsomassa samaa ETF:ää, niin arvo on tippunut 3,26 -> 2,85 mutta osinko onkin 0,0755€/4,48%. Miten tämä logiikka oikein toimii? Osuuden arvosta lähtenyt 12,5% mutta osinko pysyy samana? Alla hetki sitten otettu kuvankaappaus. 

Kuva

EDIT: Pahoittelut, olen ollut huolimaton enkä huomannut että tuo Nordnetin näyttämä osinkoprosentti onkin se edellinen maksettu osinko, eikä tulossa oleva. Eikö näissä ETF:issä siis näe etukäteen tulossa olevaa tuottoa kuten korkorahastoissa YTM?

EDIT2: Mikä muuten on ero näiden fixed income ja equity ETF:ien välillä? Nämä ovat molemmat tuotto-osuuksia.

Kuva

Bingo53 wrote:

TIPS:iä kehiin

CNN:n indikaattorit näyttävät, että tässä trump-taaperruksessa bondit pärjäävät viisi prosenttia osakkeita paremmin.

Kuva

Osakkeet ovat riskialttiimpia kuin joukkovelkakirjat, mutta palkkio osakkeisiin sijoittamisesta on pitkällä aikavälillä suurempi. Velkakirjat voivat kuitenkin ylittää osakkeiden tuotot lyhyellä aikavälillä. Safe Haven Demand näyttää eron valtion joukkovelkakirjalainojen ja osakkeiden tuottojen välillä viimeisen 20 kaupankäyntipäivän aikana.

Joukkovelkakirjat pärjäävät paremmin silloin, kun sijoittajat pelkäävät.

Niinpä olen taas niistänyt hiukan jenkkiosakkeita ja ostanut myyntituotolla bondeja, lähinnä lyhyttä jenkkivaltiovelkaa (vihreät pallukat alla), tikkeri SXRH.

Kuva

Tämä on osinkoa jakava ja sen tuotto on lähellä seitsemää prosenttia.

Kuva

Vastaavasti olen varovasti pitkän velan (20-vuotisen) kanssa kytiksellä, että korkotaso laskisi, tikkeri IS04.

Kuva

Tämäkin on osinkoa jakava ja tuotto on yli neljä ja puoli prosenttia:

Kuva

Näillä saa vähän hillittyä salkun huippuja ja laskuja indeksiin verrattuna.

Näihin tulee vaikuttamaan tänään julkaistava jenkkien PCI-lukema:

The measure of price changes for consumers is expected to have risen 0.3% from December and 2.5% on a yearly basis, according to economists polled by Dow Jones. Core PCE, which excludes volatile food and energy prices, is forecast to have increased 0.3% monthly and 2.6% on an annual basis.

Linkki CNBC: U.S. Treasury yields: Investors await Fed's favorite inflation gauge

FED:n seuraava kokous on maaliskuun 18-19. päivä. Siihen asti Trump heiluu sinkoillen tariffeja sinne ja tänne.

Hei, mä olen koittanut viime aikoina tutustua korkosijoittamiseen, kun on ruvennut tuntumaan siltä, että se saattaisi sopia suorien osakesijoituksien oheen mun sijoitustavoitteita (5-7% tuotto suhteellisen tasaisesti) ajatellen. Muutama kysymys liittyen näihin korkorahastoihin ja etf:iin:

1. 1. Jos on tuotto-osuuden ulos maksava ETF tai rahasto, niin peritäänkö näistä samalla tavalla lähdevero kuin ulkomaisista osakkeista? Nämä rahastot ja ETF:thän sijaitsee todella usein joko Irlannissa tai Luxembourgissa, pidätetäänkö näistä jokin lähdevero näissä maissa mitä joutuisi sitten jälkikäteen hakemaan takaisin? 

2. Kun on esim tämä iShares $ TIPS 0-5 ETF USD Dist, niin onko näissä kannattavaa ottaa euroihin hedged versio mikäli ei halua ottaa lisäriskiä valuuttariskin muodossa vai onko noissa jotenkin huomattavasti isommat kulut/huonommat tuotot jos on hedged versio?

3. Jos edelleen jatketaan tällä iShares $ TIPS 0-5 ETF USD Dist, niin tuossa linkkaamassasi kuvassa näkyy, että tuotto 6,91% tuotto irtoaa 14. marraskuuta. Onko tuo 6,91% tämänhetkisestä arvosta, 14.11. olevasta arvosta vai 6,91% ETF:n keskimääräisestä arvosta edellisen vuoden ajalta?

4. Olen ymmärtänyt niin, että esim. High yield rahastojen/etf:ien arvo laskee mikäli korot nousevat, ja arvo nousee mikäli korot laskevat. Otetaan esimerkiksi Evli High Yield Yrityslaina, tässä on YTM 6,66% (https://www.evli.com/tuotteet-ja-palvelut/rahastot/sijoitusrahastot/ehy). Mistä tunnusluvusta näkee, että paljonko korkojen liikkeet vaikuttavat tämän rahaston arvoon? Jos 12kk euribor laskee 1%, niin paljonko se vaikuttaa tämän rahaston arvoon? Käsittääkseni tuo YTM on se tuotto mikä tuolle on tällä hetkellä tulossa vuoden aikana mikäli korot pysyvät paikallaan ja sitten korkojen muutokset määrittelevät todellisen tuoton. Jos esim korot vuoden aikana nousisi sen verran että vaikutus tämän rahaston arvoon olisi 6,66%, olisi vuoden sijoituksen tulos breakeven? Kai tuohon on jokin keino, että miten korkojen liikkeiden vaikutusta voi arvioida?

5. Mistä tietää, että mikä korko vaikuttaa minkä rahaston/etf:n tuottotasoon? Jos on eurooppalaisia yrityslainoja niin EKP:n ohjauskorko ja USA:laisille Fedin ohjauskorko? Entäs kun on kyse noista US Treasury lainoista? 

Työterveys ei ole sidottu YELiin, vain työttömyysturva. Ja kannattaa toki ottaa myös sairaskuluvakuutus firman piikkiin.

Tämä ei taida ihan pitää paikkaansa. Mulle ainakin eilen OP:lta sanottiin, että ei ole mahdollista ottaa sairaskuluvakuutusta firman piikkiin jos ei ole YEL piirissä, koska sairaskuluvakuutusta varten piti olla pohjilla jotain muuta mikä vaatii YELin. Et myöskään saa Kelan korvauksia työterveyteen liittyen jos et maksa YEL (https://www.kela.fi/tyoterveyshuolto-yrittaja). 

Kiitokset kaikille informatiivisista vastauksista!

petteri kirjoitti:

yhtiön rahat eivät ole omia rahoja eikä niitä voi käsitellä kuin omiaan.

Aki Pyysing kirjoitti:

Sijoitusyhtiötä ei kannata perustaa, ellei koe 100-prosenttisesti omistamansa yhtiön rahoja omikseen. Tämän (ja lähinnä vain tämän) takia monet isotkin sijoittajat pelaavat omissa nimissään. Todellisuudessa jos haluaa käyttää yhtiön rahaa melkein minkä tahansa ostamiseen, se onnistuu. Se pitää vain kirjata asianmukaisesti.

Pystyttekö avaamaan, että miten teidän näkemykset on noin erilaiset tämän suhteen? Kyllähän ne yritykseen lainatut rahat pitäisi saada samalla tavalla likvidoitua milloin vain myymällä osakkeet kuin yksityishenkilönäkin?

Mitenköhän muuten sijoitusyhtiön kautta sijoittaminen vaikuttaa yksityishenkilön asuntolainan saantiin? Onko merkitystä lainaneuvotteluissa jos varat onkin yhtiön nimissä?

petteri kirjoitti:

Vaikka yhtiön kautta sijoittamalla säästäisi veroissa muutaman tonnin vuodessa, jos on muuten ansiotuloton, on yhtiössä aika paljon haittapuoliakin. Esimerkiksi yksityishebkilön pankki- ja välittäjäsuhteet ovat yksinkertaisemmat

Mun silmissä muutaman tonnin säästöt/vuosi johtaa jo kymmenessä vuodessa muutamien kymppitonnien (+ Akin mainitsemat korkoa korolle -rahat) säästöihin. Ihan jo toi muutamakin tonni vuodessa on mulle sellainen summa, että kyllä sen eteen jonkin verran voi näperrellä. Millä tavalla koet byrokraattisten haasteiden olevan yhtiömuotoisessa sijoittamisessa niin paljon suuremmat verrattuna yksityishenkilön sijoittamiseen?

Moi,

Kiitos erittäin informatiivisesta blogista, tuli luettua koko rimpsu melkein yhteen pötköön!

Pahoittelut jos multa on mennyt tämä kohta ohi ja vastaus löytyykin jo blogista. Meneekö sijoitusyhtiölle maksetuista osingoista samalla tavalla ennakonpidätys kuin yksityishenkilölle maksettavista? Eli jos sijoitusyhtiön omistamat pörssiosakkeet tuottaa vaikka 1000e osinkoa vuoden aikana, niin kilahtaako näistä sijoitusyhtiön tilille 1000e vai 800e? Mietin tässä lähinnä sitä, että pääseekö sijoitusyhtiön kautta hyödyntämään tuota palkanmaksun pienempää verorasitetta(jos ei muita verotettavia ansiotuloja) jos tuotot koostuu osingoista. Eli voisinko yllä mainitussa tilanteessa maksaa itselleni palkkaa 1000e ja näin välttää 20% veron osingoille? Sijoitustoimintani on aikalailla pelkkää buy and holdia, pyrin kasvattamaan vuotuista osinkovirtaa.

Tällä hetkellä mun n. 100k salkku on 50/50 arvo-osuustilillä ja OST:llä. Oon pohtinut nyt muutaman päivän, että olisiko mun järkevää perustaa sijoitusyhtiö, mutta en ole aivan varma miten tuo osinkojen verotus yhtiön sisällä käytännössä toimii. Tätä ketjua lukiessa oon tullut siihen tulokseen, että tässä olisi muutamakin pointti mitkä voisi puoltaa sijoitusyhtiön perustamista:

1. Toimin pokeriammattilaisena, eli voisin nostaa yhtiöstä palkkaa pienellä veroprosentilla, koska mulla ei ole muita verotettavia ansiotuloja.

2. Kaikki isoimmat osakesijoitukset on tällä hetkellä turskalla, eli voisin siirtää varallisuuden yhtiöön ilman veroseuraamuksia.

3. Uskoisin, että sijoitusvarallisuus kasvaa seuraavien vuosien aikana vielä merkittävästi.

En usko, että mulla olisi intoa opiskella kirjanpitoa tällä hetkellä, joten nämä toiminnot pitäisi ulkoistaa ja siitä koituisi tietysti jonkin verran kuluja. Yksityishenkilön arvo-osuustiliin verrattuna sijoitusyhtiön pitäisi mun käsityksen mukaan olla kyllä parempi ratkaisu, mutta en osaa sanoa OST:stä. Eikös OST:ssä ole kuitenkin tilin sisällä verottomana saatujen osinkojen vastapainoksi riskinä se, että pääomatulojen verotus tulevaisuudessa vielä kiristyy ja siinä vaiheessa kun rahoja halutaan nostella ulos, niin joudutaan isommin maksumieheksi.

Q2

Vuoden tienestit näytti kesäkuun jälkeen n. 60k€, eli runit on olleet edelleen suotuisat. Tekeminen on myös ollut hyvää, eli jatketaan mahdollisuuksien mukaan samaan malliin. Rahaa on tippunut tilille tasaisin väliajoin eli on ollut helppo jatkaa tasaisin väliajoin sijoittamista. Oon ollut pokerista tauolla kesäkuun alusta asti, mutta oon läpi kesän jatkanut kuitenkin casino- ja vedonlyöntipelien pelaamista, n. 1h/pv menny näihin, mutta muuten oon ottanut iisisti, pelannut golfia ja lomaillut avopuolison kanssa. Loma on selkeästi tehnyt tehtävänsä, kun hinku pokeripöytiin alkaa jo olemaan varsin kova. 

Pörssisijoituksia on nyt n. 100k edestä:

Oon työstäny mielessäni ajatusta defensiivisestä ja mahdollisimman korkeaa osinkovirtaa tuottavasta salkusta. Tällä hetkellä tämänlainen salkku voisi näyttää mun silmissä esimerkiksi seuraavanlaiselta: 

• Fortum - Omistan
• Citycon - Omistan
• Cibus - Omistan
• Backaheden - Omistan
• Nordea - Omistan
• Sampo - Omistan
• TietoEVRY - Omistan
• Capman - En omista vielä
• Elisa/Telia - En omista vielä
• Terveystalo/Pihlajalinna - En omista vielä
• Orion - En omista vielä

Capmanista saisi mukavaa hajautusta listaamattomiin markkinoihin. Elisa/Telia toisi uutta toimialahajautusta salkkuun. Orion/Terveystalo/Pihlajalinna akselilla ajatus on lähinnä, että ikääntyvän väestön Suomessa on vaikea mun mielestä nähdä, miten nää yritykset vois aivan sysipaskasti suoriutua tulevaisuudessa. Terveystalo/Pihlajalinna akselilla pelkona on lähinnä se, että mitä jos näistä toinen menestyy huomattavasti paremmin kuin toinen ja päädyn ostamaan sitä “väärää”, eli luultavasti tulen ostamaan molempia saman verran samalla aikaa. Näistä yksikään ei maksa tällä hetkellä mitään huikeita osinkoprosenttejä, mutta näkisin nämä silti hyvänä osana defensiivistä salkkua toimialan vuoksi. En osaa arvioida tulevaisuuden osinkonäkymiä.

Näiden lisäksi salkussa on valmiiksi minipositiot Anoraa ja Oriolaa, jotka mun käsityksen mukaan pitäisi molempien olla varsin defensiivisiä yrityksiä. Näistä Anora maksaa hyvää osinkoa, joten sen lisääminen on ainakin kiikarissa. Oriolaan pätee mun silmissä pitkälti samat kelat kuin aiemmin mainittuihin Orioniin & kumppaneihin.

Jos on tiedossa jokin osake, jonka itse tällaisella sijoitusstrategialla sijoittaessasi lisäisit salkkuun, niin saa vinkata! 

Näiden lisäksi salkussa on myös huomattavasti vähemmän defensiivisiä osakkeita, joiden suhteen on tällä hetkellä seuraavanlainen suunnitelma: 

Evolution

Oon tehnyt Evolutionin kohdalla sen päätöksen, että defensiivisen salkun ohella tää on se huomattavasti riskipitoisempi sijoitus jonka aion tehdä. Oon käytännössä ostanu tätä 25kpl erissä aina kun kurssi on kyykännyt uuteen low lukemaan, ja yleensä kuukauden ostot on menny niin, että ostan 2,5kish summalla evoa, ja 2,5kish summalla jotain muuta. Nyt kuitenki alkaa olla ehkä henkisesti pussit täynnä ainakin siihen asti, että defensiivisten osakkeiden osuus salkusta on jotain 80%+. Jos vielä hinta pysyy näissä lukemissa niin annan itselleni luvan ostaa yhden 25kpl satsin lisää, jolloin mulla on yhteensä 300 Evon osaketta. Sitten ratsastan niillä auringonlaskuun ja katson miten käy. Luultavasti.

Nokian renkaat

Nokian renkaat mainittiin aiempina vuosina usein defensiivisenä ja hyvänä osingonmaksajana, joten kun tää Venäjän hyökkäyksen myötä kyykkäs, ostin pienen siivun sillä ajatuksella, että eiköhän nää joku päivä saa taas toiminnan pyörimään ilman Venäjä-riskiä. Tää ei ehkä ollut viisain veto, koska vaikka toi ajatus olisi hyvä ja vielä toteutuisi, niin se tuskin näkyy kurssissa kovin pian, ja noille rahoille olisi lähitulevaisuudessa luultavasti huomattavasti parempiakin kohteita. Tällä hetkellä toi 2k sijoitus on 15% pakkasella, luultavasti jätän noi vaan lojumaan tonne muiden sekaan. 

Trainers house

Akin peesissä. Käyn välillä kuikuilemassa Trainers housen sivuilla, että onko Zeroman Oy tehny liikkuja osakkeidensa suhteen. Jos katoaa listoilta, niin pitää miettiä rahojen siirtämistä jonnekkin muualle. 

Revenio

Tää on ollu salkussa jo pitkään, Pohditaan myyntiä sitten kun Inderes myy omansa mallisalkusta. 

Jos jätetään tarkastelun ulkopuolelle riskipitoisemmat osakkeet ja indeksit, jää jäljelle alla oleva defensiivinen salkku ala Rontti:

Nyt kun alkaa olla joku hahmotelma salkun sisällöstä, niin on aika laatia parempi suunnitelma hajauttamisen toteutukseen ja itse ostoihin. Ei ole kovin hyvin hajautettu defensiivinen salkku jos on kiinteistöyhtiöissä 65%, pankeissa 5% ja terveysalalla 0%. Jos omistaisin salkun jokaista osaketta yhtä suurella summalla, olisi hajautus jo huomattavasti kattavampi, vaikka kiinteistöyhtiöt olisi edelleen ylipainossa muihin nähden. Siinä ensimmäinen tavoite. Tällä hetkellä ostot on olleet mutulla ostelua n. 2-2,5k erissä. Oon pyrkinyt pitämään ostohinnan tuossa luokassa, että transaktiokulut (7e) olisi prosentuaalisesti mahdollisimman pienet kauppaa kohti. Tää mutulla toimiminen, silloin kun mutu ei pohjaudu millään lailla mihinkään oikeaan tietotaitoon, ei kuitenkaan välttämättä ole kovin hyvä strategia. Tämä taktiikka on myös johtanut siihen, että vaikka oon pitkään jo halunnut Elisaa tai Orionia, niin en ole niitä ostanut “koska ne on niin kalliita”. Jotenkin vaan päädyn siihen lopputulemaan, että joku osake ei ole sopivan hintainen, vaikka tiedän ettei mulla ole mitään kompetenssia sitä arvioida. Koska en omaa markkinoihin nähden edgeä, haluan hyötyä mahdollisimman paljon ajallisesta hajauttamisesta. Täytyy siis muuttaa lähestymistapaa teknisemmäksi ja enemmän kuukausisäästämistä muistuttavaksi. 

Ongelmaksi muodostuu kaupankäyntikulut. Jos lisäostoja ei hetkeen tehdä ylipainossa oleviin kiinteistöfirmoihin(Backaheden, Citycon, Cibus), niin jäljelle jää 12 osaketta. Jotta kaupankäyntikulut/kauppa pysyisivät siedettävällä, alle 1%/kauppa tasolla, pitäisi yksittäisen oston olla min. 1k luokkaa. Tämä vaatisi kuukausittaiseen sijoittamiseen 12k, mikä ei tule onnistumaan. Jos pyrkisin ostamaan jokaista osaketta kerran kvartaalissa 1k summalla, niin aletaan jo olemaan realistisemmalla tasolla. Arvioisin, että 2-4k/kk saattaisi olla tällä hetkellä aika lähellä kuukausittain sijoitettavissa olevaa summaa. 

Toinen vaihtoehto olisi suorittaa ostot edelleen esim 2k erissä, ja ostaa aina sitä osaketta, jota on salkussa vähiten. Tässä on se hyvä puoli, että kaupankäyntikulut pysyy pienempänä. Huonona puolena ei tule niin tasaista osakekohtaista ajallista hajautusta, vaan saatan päätyä ostamaan vaan samoja osakkeita usean kuukauden putkeen, jos niiden kurssit laskee. Hmm, täytyy vielä miettiä tätä ostostrategiaa. Saa antaa vinkkejä, jos tulee mieleen.

Alustava sijoitussuunnitelma:

1. Avaa positio jokaiseen yllä mainittuun osakkeen. Minimiosto 1000e, jolloin 7e transaktiokulu jää vielä alle 1%/kauppa.
2. Sijoita kuukausittain 1-3 eri osakkeeseen 1,5-2k summalla per osake. Valitaan aina se osake, jota salkussa on vähiten.
3. Jatka samalla strategialla, kunnes positio kaikissa defensiivisen salkun osakkeissa on suurinpiirtein samankokoinen.
4. Lisää ostoihin mukaan myös kiinteistöyhtiöiden osakkeet, että salkku pysyy tasapainossa.
5. Ihastele kasvavia osinkovirtoja.
    

Siinäpä oli varmaan tälle kerralle jo tarpeeksi. Meidän kahden hengen talouden pitäisi tällä viikolla kasvaa kolmen hengen taloudeksi, joten en varmastikaan palaa täysiin työpäiviin vielä muutamiin viikkoihin. Haetaan sitä työrytmiä sitten, kun juniori on otettu rauhassa vastaan ja saa vähän kuvaa siitä millaista se elämä vauvan kanssa on. Vähän kyllä jännittää mihin muotoon univelkaisena pokerinpeluu asettuu, mutta tämä jää nähtäväksi. Sen verran täpinöissä tässä on nyt jo viime aikoina odoteltu, että meidän puolesta olisi jo pikku herran aika saapua maailmaan 

Basso Pasanen kirjoitti:

 

Tuhti avaus! Peukkua sille.

 

Kiitti! Tuhti on kyllä ihan oikea sana kuvaamaan ensimmäistä viestiäni  Sain kaveriltakin jo kommenttia, että tommonen määrä kysymyksiä pitkin poikin tekstiä saattaa olla huono, koska monelle voi tulla sellainen fiilis ettei jaksa lähteä tuommoiseen kysymystulvaan vastaamaan ollenkaan, vaikka olisi mielellään pariin kysymykseen vastannut. Allekirjoitan tän kyllä täysin. Täytyy tästä lähtien pyrkiä pitämään kysymysten määrä/blogipostaus -ratio hieman pienempänä. 

TuuriTuuli kirjoitti:

 

7% ollut viime vuosina ihan hyvä raja (tulevaisuudesta ei takeita kun korot lähtevät nousuun vieden tuottovaateita mukanaan). Kannattaa pitää vertailukohtana esim. ruotsalaisten firmojen kiinteätä osinkoa jakavia vähän bondimaisia D- ja pref-osakkeita.

 

Kiitos kattavasta vastauksesta! Perustuuko tää 7% raha nimenomaan näihin D- ja pref-osakkeiden osinkoihin? Tässä kohtaa joudun jo nostamaan kädet pystyyn tietämättömyyden merkiksi, kun en tiedä mitä kumpikaan näistä on. Tiedän, että bondi on joukkovelkakirja, mutta en oikeastaan osaa siitäkään enempää sanoa. Google ja Wikipedia laulamaan. Googlella löysin termin Preferred Stock(https://en.wikipedia.org/wiki/Preferred_stock), mutta D-osakkeelle en löytänyt mitään. Onko näistä ruotsalaisista kiinteää osinkoa maksavista osakkeista jossain joku listaus, vai pitäiskö ne osata käsipelillä etsiä yksitellen? Voiko näitä pref-osakkeita ostaa ihan samalla tavalla kuin muitakin? 

TuuriTuuli kirjoitti:

 

Jos pyrkii tekemään tilinsä osinkoina, niin silloin (vähäisellä ja kausiluontoisella) kurssiheilahtelulla ei tulisi olla mitään väliä. Kunhan vain pystyy olemaan varma, että osinko ei muutu. Suurin riski on asiakkaan konkurssin (tai muuttohalujen) lisäksi juuri se, että se yksi kiinteistö palaa maan tasalle. Mutta niin Flemingin tapauksessa ei käynyt ja tuhot aiheuttivat vain kertaluontoiset remppakustannukset. Itse asiakas ei ole joutunut muuttamaan tiloista pois. Vaikka asiakkaan liiketoiminta kärsi kolhun, niin vuokrat yhä maksetaan. Ei syytä muuttaa firman tulevaisuuden näkymiä, joten ei syytä muuttaa firman markkina-arvostustakaan.

 

Pystyykö sijoittaja jotenkin perehtymään siihen, että kuinka yritys on varautunut esim vakuutuksilla tämmöisten riskien suhteen? Tai siis, kai niillä on pakko olla joku vakuutus semmoisen varalle, että koko talo palaa maan tasalle? Mitä tämmöisessä tilanteessa tapahtuisi? Katoaisiko mun sijoitus vaan tuhkana tuuleen, vai saisinko osan takaisin jotain reittiä esim. vakuutuksista tms?

HKICITYBOY kirjoitti:

 

Tosi hyvä avaus 

 

Mitä pokeripelejä ja tasoja nykyään pelaat? Miten näet nettipokerin kehityksen lähitulevaisuudessa ja valuen eri pelimuodoissa?

 

Kiitos! Pelaan 6max PLO:ta 2-5 dollarin big blindilla. Hmm. Nettipokerin tulevaisuus tuntuu olevan vähän sellanen ikuisuuskysymys. Jengi on sanonu jo kymmenen vuotta, että nettipokeri kuolee ihan just syystä X, mutta niin ei oo kyllä vieläkään tapahtunut. Näen ainaki tulevat 1-5 vuotta edelleen erittäin otollisina sellaisille pelaajille, jotka on voittavia pelaajia tällä hetkellä ja edelleen tekee töitä pelinsä eteen. Jos kaveri kysyisi, että kannattaako nyt aloittaa pokeri, niin ohjaisin ennemmin pelaamaan jotain muuta twitchissä. Vaikea näitä on tarkasti ennustaa, aina voi tulla jotain (lainsäädäntö, tekoälyn kehitys, laskentatehon kehitys, jne..), mikä muuttaa tulevaisuuden näkymiä, mutta koska en osaa ennustaa enkä oo mikään näiden alojen asiantuntija, niin en oo näitä murehtinut ennen kuin sen aika on. Aion jatkaa niin kauan kun pelaaminen on mielekästä ja tuottoisaa. Sitten kun se ei oo enää jompaakumpaa näistä, niin alan tekemään jotain muuta. Oon jo kaksi kertaa käytännössä lopettanut pokerin, mutta molempina kertoina oon jotain reittiä päätynyt takaisin peleille uuden innon ja inspiraation täyttämänä. Ja kyllä mä aika pirusti nautin siitä, että saan itse päättää omat aikataulut. 

Eri pelimuotojen suhteen en oo paras henkilö vastaamaan tulevaisuuden näkymistä, koska pelaan käytännössä 99% PLO käteistä ja 1% PLO turnauksia. Holdemia pelaan ehkä 5 jakoa vuodessa ja muita pelejä vähemmän. Turnaukset tulee pysymään pehmeimpinä pisimpään, koska ne on lähtökohtaisesti huomattavasti hupipelaaja-ystävällisempiä, kun voit pienellä rahalla voittaa isosti. Tuurin merkitys myös korostuu yksittäisessä turnauksessa enemmän. Tän lisäksi turnauksissa on niin paljon enemmän muuttujia(esim. ICM, jokaisella pelaajalla erikokoset stackit, jne.), että solverit ei käsittääkseni oo ihan yhtä helppokäyttöisiä kuin käteisessä. En nää mahdottomana, että joku päivä pelaisin PLO turnauksia ammattimaisesti, mutta niin kauan kun käteispelien kautta pystyy generoimaan parempaa tuntipalkkaa ja saa melko vapaasti päättää omat työaikataulunsa, niin aion pysyä käteisessä. Turnauksissa on se nihkeä puoli, että ne sitoo pelaamaan pitkiä sessioita aina tiettyyn aikaan päivästä.

Sijoitusrintamalta ei muita uutisia, kuin että ostin lisää Cityconia ja oon katsellut tällä viikolla 2 luentoa aiemmin mainitsemaltani MIT:n kurssilta. Nyt aion perehtyä Preferred stock nimiseen Wikipedia-artikkeliin 

Jeans kirjoitti:

Siinä mielessä siis ihan hyvä uudistus entiseen, ettei ainakaan niille harvoille jää ylimääräistä edgeä, koska ovat päässeet käsiksi näihin epämääräisiin softiin.

Tais tosin mennä joku alle viikko, että youtubeen pomppas tällanen video: https://www.youtube.com/watch?v=z3qdW-6qkVc

Tosi vaikee kyllä keksii miten kukaan vois jäädä tollasen softan käytöstä partylle kiinni. Kolluusio on IMO kyllä kaikkein vaikein kysymys nettipokerissa. Jos on vaikka joku fiksu 10 hengen porukka, jotka hyppää aina samaan zoomipooliin (normipöydistä puhumattakaan), ja jakaa kipattuja kortteja vain tietyissä tilanteissa, niin tosta on varmaan aika vaikee myös jäädä kiinni ennen kuin pelien pyörittäjällä on todella iso otos ja nää kaverit on jo nostellu isoimman osan rolleista pois :D Sitten vaan uusia tilejä tekemään ja alusta.