Tinggeli]Sitten sama kysymys Hersonista. Koska taistelu Hersonista alkaa? [/quote kirjoitti:
Näissä Luhanskin ja Hersonin kysymyksissä tarkoitin luonnollisesti kaupunkeja. Vaikuttaa nyt siltä, että Hersonin kaupungin osalta mitään taistelua ei välttämättä edes tule. Suurella todennäköisyydellä Venäjä vetäytyy kaupungista, koska vaikuttaa jo siltä, että kaupunki jää Ukrainan piirittämäksi. Itä, luode ja pohjoipuolella on Ukrainan joukot ja muualla vesieste, jonka yli pääsee vain uimalla. Kalustoa ei saa silloin mukaan.
Dneprin voi ylittää tällä hetkellä vain yhden sillan kautta, joka on kaukana Hersonin kaupungista. Lähempi Antonivskyin silta sai juuri kolme täysosumaa (taas) eikä sitä varmaan saa kuntoon parissa päivässä. Ainoa ehjä silta on Hersonista 60 km (tietä pitkin) kohti etulinjaa eli koilliseen. Tälle Nova Kahovkan vesivoimalan sillan alueelle Venäjä koittaa järjestää viimeisen puolustuksen etulinjasta pakenevista joukoistaan. Jos se ei pidä, joukot kalustoineen ovat motissa. Ellei Harkovan aluetta koiteta tyhjentää ja pelastaa kalustoa ja joukkoja tämän sillan kautta. Silloin Harkovasta ei tarvitse käydä kaupunkitaisteluja lainkaan. Mutta antaako Putin tähän luvan?
Erityisesti sen junaradan katkaiseminen olisi ollut merkittävä asia ja täysin tehtävissä. Leningradin niputtaminen olisi ollut vaikeampi juttu, mutta sillä olisi ollut myös merkittäviä seurauksia. Näitä on vaikea arvailla jälkikäteen.
Äänisen itäpuolella kulkevan (länsipuolinenhan kyllä katkesi) Murmanskin radan katkaiseminen olisi ollut suuri virhe. Itänaapureilla oli loppuvuodesta 1941 lähtien myös Arkangelin junarata käytössään, olisimme suotta kaivaneet kenttälapiolla verta nenästämme pelkän rajallisen hidastevaikutuksen takia. Yhdysvallat voimakkaasti varoitti meitä katkaisemasta rataa, ja piti sitten puoliamme Teheranin konferenssissa 1943, kun itsenäisyytemme säilymisestä neuvoteltiin tulevien voittajien kesken.
Niin. Murmanskin sataman ja rautatien olisi voinut jättää saksalaisten huoleksi. Hehän Pohjois-Norjassa ja -Suomessa muutenkin päivystivät.
Syöksypommittajilla ja maataistelukoneilla olisi epäilemättä pystynyt tekemään kiusaa satamalaitteille ja rautatiekiskoille tai -silloille.
Saattueita Murmanskiin taas olisi pystynyt häiritsemään taistelulaivoilla ja sukellusveneillä. Taisipa Tirpitz kumppaneineen Norjan vuonoista käsin siellä operoidakin. Vieläkin on puuston vuosirenkaissa merkkejä sodan sumusta, kun Tirpitz ruiski veden ja klooririkkihapon sekoitusta ilmaan liittoutuneiden pommikoneita sumuttaakseen.
Ja jos Lapin erämaan halki ei saa huolletuksi yhtä divisioonaa suurempaa hyökkäysvoimaa, suurvalta Saksa olisi voinut lähettää maahanlasku- ja maihinnousujoukkoja tukemaan maavoimien operaatiota Murmanskin suuntaan.
Murmansk ei ole vieläkään menettänyt sotilaallista merkitystään. Venäjän pohjoinen laivasto majailee Severomorskissa. Viime päivien uutinen Jäämereltä on, että Belgorad-sukellusvene Poseidon-torpedoineen on matkalla Karanmerelle koelaukaisuun. Saa nähdä, suriseeko suristin.
Jotenkin tuli mieleen HS Moskovan kirjeenvaihtajan uutta kolumnia lukiessa, että miten joku voi olla näin irtaantunut Ukrainan kärsimistä sodan kauhuista hyökkäyssodan uhrina ja neppailee ajatuksilla kuten "mitä venäläiset ajattelee suomalaisista".
Ensimmäisenä itselleni tuli mieleen, että onko tuon kirjoittaja syntymätyhmä vai onko se käynyt jonkun koulun jossa sitä on opetettu.
Ei niin että pitäisin venäjäläisten autojen tarroittamista järkevänä, mutta on siitä aika pitkä matka Ukrainan joukkohautoihin.
Niin. Murmanskin sataman ja rautatien olisi voinut jättää saksalaisten huoleksi. Hehän Pohjois-Norjassa ja -Suomessa muutenkin päivystivät.
Siis näinhän juuri tehtiin. Saksan piti hyökätä 20. vuoristoarmeijan toimesta itään Murmanskia kohden ja kai haaveena oli koko Kuolan niemimaa. Hyökkäys ei onnistunut kulkukelvottoman maaston takia. Käytänössä Saksa ei edennyt koko sodan aikana lainkaan eli hyökkäys jäi lähtökuoppiin, ja muuttui Petsamon ja Kirkkoniemen puolustukseksi jne. Saksan tavoite oli myöskin Murmannin radan tuhoaminen, muistaakseni Sallan korkeudelta. Tähän se ei pystynyt, koska se ei koskaan päässyt etenemään radalle saakka. Sen sijaan Suomalaiset pääsivät. Murmannin ja Arkangelin ratoja ja niiden liikennettä tiedusteltiin taajaan Suomalaisten kaukopartiomiesten toimesta ja samallahan ne olisi ollut helppo kai panostaa jos olisi haluttu. Tuskin sillä olisi ollut suurta merkitystä kuitenkaan, kun rata olisi nopeasti korjattu.
Syöksypommittajilla ja maataistelukoneilla olisi epäilemättä pystynyt tekemään kiusaa satamalaitteille ja rautatiekiskoille tai -silloille.
Tämä olisi vaatinut ilmaherruuden, jota Saksalaisialla ei pohjoisessa ollut. Britit ja Neuvotoliitto kun pitivät ilmaherruutta Kuolan niemimaan alueella ja se vaikutti koko Lapin alueelle. Se haittasi myös Saksalaisten Norjasta käsin tehtyjä operaatioiita.
Tirpitz ei juuri uskaltanut merellä liikkua (tämä taas johtui Brittien laivastosta), joten se parkkeerattiin Norjan vuonoon johon se brittien toimesta myös upotettiin lentopommilla.
Suomen Lappiin britit eivät kajonneet, vaikka olivatkin teknisesti sodassa Suomen kanssa. Neuvostoliitto sen sijaan teki lentohyökkäyksiä.
Niin. Murmanskin sataman ja rautatien olisi voinut jättää saksalaisten huoleksi. Hehän Pohjois-Norjassa ja -Suomessa muutenkin päivystivät.
Siis näinhän juuri tehtiin. Saksan piti hyökätä 20. vuoristoarmeijan toimesta itään Murmanskia kohden ja kai haaveena oli koko Kuolan niemimaa. Hyökkäys ei onnistunut kulkukelvottoman maaston takia. Käytänössä Saksa ei edennyt koko sodan aikana lainkaan eli hyökkäys jäi lähtökuoppiin, ja muuttui Petsamon ja Kirkkoniemen puolustukseksi jne.
Niin. Menestys vaatii ylivoimaa. Hyökkääjän pitää valita aika ja paikka niin, että resurssit riittävät menestykseen. Toki helpommin sanottu kuin tehty.
Jos Saksa olisi halunnut vallata Murmanskin ykkösprioriteettinaan, se olisi onnistunut vaivatta. Mutta resursseja suunnattiin pitkällä itärintamalla moniin muihinkin suuntiin samoihin aikoihin: Leningradia, Moskovaa ja Kaukasusta/Staliningradia kohti. Näissä kolmessa painopisteessä päästiinkin lähelle tavoitetta. Mutta hyökkäyksiä ei ajoitettu tai jaksotettu niin, että yksi hyökkäys kerrallaan olisi viety loppuun asti riittävin resurssein voiton saavuttamiseksi – minkä jälkeen resurssit olisivat vapautuneet seuraavaan painopisteeseen. Jne.
Sama virhe toistui Suomen jatkosodassa. Hiukan mutkia oikoen (= Laatokan rantakaistaleen valtaus vihollisjoukkojen eristämiseksi järven kummallekin puolelle) ensin hyökättiin Karjalan kannaksella suunnilleen vanhalle rajalle, minne hyökkäys pysäytettiin, vaikka kosketusta saksalaisiin ei saatu, minkä jälkeen valtaosa joukoista siirrettiin satoja kilometreja Laatokan itäpuolelle hyökkäykseen Syvärille, minne hyökkäys pysäytettiin, vaikka kosketusta ei saksalaisiin saatu, minkä jälkeen hyökkäys suunnattiin pohjoiseen Maaselän kannakselle, jonne hyökkäys pysäytettiin yrittämättä Sorokan valtausta. Painopistettä siis siirrettiin kolme kertaa, vaikka voittoa ei ehditty saavuttaa missään, vaan joukkoja sitoutui sekä asemasotaan että uusiin hyökkäyksiin. Lopulta rintamalinja venyi niin pitkäksi, ettei resursseja riittänyt enää mihinkään suuntaan.
Mutta parhaansa varmaan poliitikot ja upseerit aikanaan tekivät käytettävissä olevien tietojen perusteella ja monenlaisissa paineissa sodan sumussa (esim. Pekka Visurin suomentamat Erfurthin päiväkirjat kirjaavat aikalaishavaintoja Päämajasta, ja juuri julkaistu Mikko Karjalaisen Mannerheimin sotataito valottaa vanhan sotaratsun ajattelua).
Mikä sai nuoren sotahistorian harrastajan hurahtamaan natsien unohdettuun tukikohtaan? Sturmbock-linjan kartoittaminen vei Emil Kastehelmen äärirajoille
Lopulta rintamalinja venyi niin pitkäksi, ettei resursseja riittänyt enää mihinkään suuntaan.
Eikös Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Suomen joukot olleet suurelta osin kotiutettu. Oli katsottu, että turhaan ne siellä asemasodassa ovat, joten suuri osa oli kotiutettu tekemään töitä kotirintamalla. Ja jäljelle jääneiden joukkojen painopiste oli Itä-Karjalassa, jos oikein muistan. Suomella olisi ollut siis joukkoja, mutta ne oli reservissä ja osin väärin sijoitettu. Ja tiedustelussa Suomi mokasi pahasti, ketju ei toiminut.
Jos Saksa olisi halunnut vallata Murmanskin ykkösprioriteettinaan, se olisi onnistunut vaivatta.
Juu paitsi että ei. Ongelmaksi koitui juuri Lapin erämaa / kaira, siellä kun ei ollut teitä. Armeija ei pystynyt etenemään, koska mm.
autot eivät kulkeneet, hevosrattailla ei päässyt, ei teitä
panssarivaunut eivät päässeet etenemään, mm soita
Saksalaiset eivät osanneet hiihtää
Saksalaiset olivat täysin tuntemattomassa ympäristössä eikä eteneminen ollut mahdollista.
Niinpä. Eihän meillä ollut Kilpisjärvellekään asfaltoitua tietä ennen kuin joku karvalakkilähetystö sodan jälkeen meni vaatimaan sitä. Koko lapissa ei tainnut olla isompaa kalustoa kestävää tieverkostoa mihinkään suuntaan. Saksalaiset pistivät sotavankeja rakentamaan tietä tunturiin, mutta se oli hidasta touhua ja ei siitä ollut sodan kannalta hyötyä.
Suomen kannalta onnekkaasti kaira oli vaikeaa myös venäläisille. Talvisodassa tulivat maastopuvut päällä sen sijaan että olisi ollut lumipuvut ja huoltoyhteydet poikki ja ukkoja paleltui tuhansittain.
Niinpä. Eihän meillä ollut Kilpisjärvellekään asfaltoitua tietä ennen kuin joku karvalakkilähetystö sodan jälkeen meni vaatimaan sitä. Koko lapissa ei tainnut olla isompaa kalustoa kestävää tieverkostoa mihinkään suuntaan. Saksalaiset pistivät sotavankeja rakentamaan tietä tunturiin, mutta se oli hidasta touhua ja ei siitä ollut sodan kannalta hyötyä.
Suomen kannalta onnekkaasti kaira oli vaikeaa myös venäläisille. Talvisodassa tulivat maastopuvut päällä sen sijaan että olisi ollut lumipuvut ja huoltoyhteydet poikki ja ukkoja paleltui tuhansittain.
Lapin tiettömät taipaleet ovat varmasti helpompia alueita puolustajalle kuin hyökkääjälle.
Ehkä Murmansk ei ollut Saksalle yhtä tärkeä tavoite kuin Leningrad, Moskova tai Bakun öljykentät. Ehkä resursseja ei allokoitu kaukaisen Jäämeren rannoille riittävästi menestyksekkääseen hyökkäykseen. Ehkä aika ja paikka eivät olleet suotuisia offensiiville. Mene ja tiedä.
Suomi taas ei ollut ulkopoliittisista syistä (lue: USAn pelosta) kiinnostunut katkaisemaan Murmanskin rataa pysyvästi. Puolivillaisia yrityksiä kyllä tehtiin. Oulu-Sorokka -linjan pohjoispuoli oli myös sovitusti siirretty saksalaisten vastuulle, mikä riitti hyvin (teko)syyksi jättää rautatieyhteyden katkaisu saksalaisten huoleksi.
Suomalaisille vuonna 1931 valmistunut Jäämerentie (valtatie 4) Liinahamarin ”valtamerisatamasta” Rovaniemelle osoittautui kriittisen tärkeäksi Talvisodan jälkeen, kun Saksa sulki Itämeren ja Iso-Britannia Pohjanmeren. Suomen kauppalaivasto sai radiokutsun palata maailmalta Liinahamariin, joka oli silloin ainoa käytössä oleva jäätön satama. Suomen ja Ruotsin huolto kulki sieltä Pohjolan Liikenteen 1 600 kuorma-auton yms. lavoilla Jäämereltä etelään.
Mikä sai nuoren sotahistorian harrastajan hurahtamaan natsien unohdettuun tukikohtaan? Sturmbock-linjan kartoittaminen vei Emil Kastehelmen äärirajoille
On helppo olla samaa mieltä siitä, että alivoimaisena tai huonoin resurssein Saksan ei kannattanut hyökätä maitse Murmanskiin. Isossa kuvassa kaupunki ei kuitenkaan ollut kovin tärkeä kohde. Joka tapauksessa jäättömän kauden aikana liittoutuneiden Lend-and-Lease -merikuljetukset kulkivat Arkangeliin.
Saksalaisesta näkökulmasta ajatusta voisi jatkaa pidemmällekin. Miksi Saksa halusi pitää yli 200 tuhatta miestä Pohjois-Suomessa turhan panttina? Nämäkin joukot olisi voitu siirtää Leningradin rintamalle, jossa niistä olisi saatu enemmän irti. Suomalaisethan olivat pystyneet puolustamaan pohjoisessa itärajaansa menestyksekkäästi jo Talvisodassa. Miksei samoin Jatkosodassakin? (Sopimus vastuualueista tietysti on osavastaus kysymykseen.)
Miksi Saksa halusi pitää yli 200 tuhatta miestä Pohjois-Suomessa turhan panttina? Nämäkin joukot olisi voitu siirtää Leningradin rintamalle, jossa niistä olisi saatu enemmän irti. Suomalaisethan olivat pystyneet puolustamaan pohjoisessa itärajaansa menestyksekkäästi jo Talvisodassa.
Saksalaiset puolustivat 700 kilometrin rintamalinjaa. Suomalaisilla oli saman mittaisella rintamalinjalla reilut 500t miestä. Varmasti Neuvostoliitto olisi puskenut Karjalan kannaksen ja Laatokan karjalan sijasta läpi pohjoisessa, jos siellä olisi ollut vajaampi miehitys. Heillä oli kuitenkin aseissa 1,5 miljoonaa hiippalakkia, ja massiivinen kalustoylivoima.
Eikös tässä ollut oleelllisessa roolissa Petsomosta saksalaisten saama nikkeli, jota roudattiin suuria määriä Saksaan jatkosodan loppuvuosina. Eli tuon saanti piti turvata. Pohjois-Norjassa oli myös saksalaisia ja tämän kautta tuettiin myös yhtenäisempää rintamalinjaa.
Miksi Saksa halusi pitää yli 200 tuhatta miestä Pohjois-Suomessa turhan panttina? Nämäkin joukot olisi voitu siirtää Leningradin rintamalle, jossa niistä olisi saatu enemmän irti. Suomalaisethan olivat pystyneet puolustamaan pohjoisessa itärajaansa menestyksekkäästi jo Talvisodassa.
Saksalaiset puolustivat 700 kilometrin rintamalinjaa. Suomalaisilla oli saman mittaisella rintamalinjalla reilut 500t miestä. Varmasti Neuvostoliitto olisi puskenut Karjalan kannaksen ja Laatokan karjalan sijasta läpi pohjoisessa, jos siellä olisi ollut vajaampi miehitys. Heillä oli kuitenkin aseissa 1,5 miljoonaa hiippalakkia, ja massiivinen kalustoylivoima.
Saksalaisilla oli Pohjois-Suomessa neljä divisioonaa: 2. ja 3.Vuor.D sekä 169.D ja SS-Nord.
Vuoristodivisioonat olivat varmaan oppineet hiihtämään tai ainakin laskettelemaan alpeilla. Ehkä vuoristossa oli tarttunut mukaan muitakin tundralla ja tuntureilla tarpeellisia taitoja. Korpraali H:n käskystä vuoristodivisioonat määrättiin hyökkäykseen Petsamosta Murmanskiin. Hyökkäys pysähtyi 45 km:n päähän määränpäästä.
Vuoristoarmeijan komentaja E. Dietl oli toki epäillyt korpraalin suunnitelman onnistumista vaikean maaston ja ongelmallisen huollon vuoksi – ja siksi ehdottanut kaupungin eristämistä hyökkäyksellä Sallasta Kantalahteen. Korpraali piti kuitenkin päänsä ja määräsi suunnitelmansa toteutettavaksi. Mutta jotta Eduardille ei tulisi paha mieli, korpraali hyväksyi myöskin Dietlin suunnitelman toteutettavaksi 169.D ja SS-Nordin voimin noin 350 km etelämpänä. SS-Nordin berliiniläisten sotapoliisien erätaidoissa oli joitain puutteita, mutta aikalaistietojen mukaan he oppivat tappamaan hyttysiä hyvin. Hyökkäys pysähtyi 36 km:n päähän Kantalahdesta.
Ja jotta kaikilla olisi mukavaa, mukaan otettiin myös saksalaisille alistettu Hjalmar Siilasvuon suomalainen 3. armeijakunta. Se eteni 150 km etelämpänä kohti Uhtuaa ja Kiestinkiä. Mannerheim pysäytti hyökkäyksen noin 70 km:n päähän Murmanskin radasta.
Painopisteet eivät korpraalia kiinnostaneet, kunhan hyökättiin vaan kaikkialla.
Barbarossan alkuvaiheessa hiippalakit olivat vainajia tai sotavankeja. Stalin joi votkaa datsallaan. Puna-armeija ei edes haaveillut hyökkäyksestä Lappiin. Tärkeintä oli vetäytyä kohti Leningradia, Moskovaa ja Ukrainaa. Reservit odottelivat Kauko-idässä Japanin hyökkäystä Kiinasta ja Koreasta.
Mutta suomalaiset olivat tosiaan onnistuneet kokoamaan yli puolen miljoonan miehen hyökkäysarmeijan. Kansa halusi verta pakkiin ja Karjalan takaisin korkojen kera. Nyt se oli mahdollista Saksan tukemana.
Eikös Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa Suomen joukot olleet suurelta osin kotiutettu. Oli katsottu, että turhaan ne siellä asemasodassa ovat, joten suuri osa oli kotiutettu tekemään töitä kotirintamalla. Ja jäljelle jääneiden joukkojen painopiste oli Itä-Karjalassa, jos oikein muistan. Suomella olisi ollut siis joukkoja, mutta ne oli reservissä ja osin väärin sijoitettu. Ja tiedustelussa Suomi mokasi pahasti, ketju ei toiminut.
Käytin hieman harhaanjohtavasti sanaa ”jatkosota”, joka helposti johtaa 80 vuotta pitkään peruutuspeiliperspektiiviharhaan.
Kesäsota olisi ollut parempi termi. Talvisota oli takana, ja nyt valmistauduttiin kesäsotaan. Eli Saksan ja Suomen (& kumpp.) suurhyökkäykseen Neuvostoliittoon.
Saksan salamasota oli osoittanut voimansa Länsi-Euroopassa. Seuraavaksi oli vuorossa NL. Savijalkainen jättiläinen oli tarkoitus kaataa tyrmäysiskulla sydänalaan. Onnistumista ei epäilty. Olihan se isketty köysiin jo ensimmäisessä maailmansodassa (vähintäänkin tekninen tyrmäys).
Suomessakin valmistauduttiin ja varustaudittiin salamasotaan. Salpalinja oli rakennettu puolustuksen perälaudaksi. Saksalaisten kanssa oli solmittu kauttakulkusopimus joukkojen siirrosta Suomen halki Norjaan. Waffen-SS Wiking divisioonaan värvättiin pataljoona vapaaehtoisia. Sukellusveneitä rakennettiin salaa. Ilmavoimille hankittiin modernit Mersut (yms). Väestöstä katsottiin voitavan irrottaa sotatoimiin noin 16% (ts. 530 tuhatta miestä).
Kansa halusi verta pakkiin ja Karjalan takaisin korkojen kera. Sotilasjohdon tehtäväksi jäi hyökkäyssuunnitelma. Miten karhu kaadetaan?
J.K. Ukrainan sota Venäjää vastaan toistaa jossain määrin historiaa: Venäjä aloitti helmikuussa 2021 ”talvisodan”, jossa Ukraina menetti laajoja alueita. Kesän jälkeen käynnistyi Ukrainan ”jatkosota” vastahyökkäyksineen. Syksyn aikana Ukrainan sotilasjohdon täytyy pohtia, miten karhu kaadetaan.
Kun Starship Troopers aikanaan tuli, niin musta oli ja on fantastinen kasa kökköä skifiä joka tavallaan on tosi epäuskottavaa mutta tavallaan jotain aidon oloista varsinkin siiinä, miten absurdeista kauhuista tehtiin upbeat livereportaaseja:
Niinkuin Antti, lukion historian ja yhteiskuntatiedon opettajanani tapasi sanoa: "elämme mielenkiintoisia aikoja ystävä hyvä". Tää oli siis 1989 tai 1990 varmaankin, Antti oli terävä ope.
"Putin voisi käyttää ydinasetta Ukrainan kansan tahdon murtamiseen. Tämä olisi hyvin suuri riski”, Roberts sanoo.
Putin voisi esimerkiksi verrata tilannetta ainoaan kertaan historiassa, kun ydinasetta on käytetty. Yhdysvallat pommitti vuonna 1945 melkein kaikki Japanin suurimmat kaupungit maan tasalle, eikä Japani silti antautunut. Sitten se pudotti atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin, ja Japani antautui heti.
Tilanne Ukrainassa on kuitenkin aivan vastakkainen. Japani oli jo polvillaan. Ukraina sen sijaan on voittamassa, ja sen puolustustahto on luja.
”Putinin pitäisi olla aivan varma, että ukrainalaiset toimivat niin kuin hän haluaa. Enkä usko, että hän voisi olla siitä varma. Ukraina on osoittanut lujaa taistelutahtoa”, Roberts sanoo.
Putler ei tossa tavoitteessa ehkä päätyis vain yhteen ydinlautaukseen, vaan esim. neljään. Kiova,Harkova, Dnipro, Lviv tai Odessa ja hyvin todennäköisesti Ukrainalla ei olis enää mahdollisuutta jatkaa taisteluita. Toki tuntuu aivan mahdottomalta että tulis neljä iskua mutta jos Venäjä haluaa Ukrainan lopettava sotimisen niin tuo voisi olla skenaario.
Venäjän Mustanmeren laivasto siirtyisi suorittamaan kirurgista erikoisoperaatiota meren pohjaan hyvin nopeasti ydinaseiden käytön jälkeen, ja tämän lienee Biden tehnyt Putlerille riittävän selväksi.
"Zelenskyi: Venäjän hallinto alkanut valmistella kansaa mahdolliseen ydinaseen käyttöön"
Ja samalla saavat tietoa miten voimakkaasti kansa reagoisi jos käyttäisivät. On aika selvää ettei Putleria kiinnosta lännen reaktio ydiniskuun vaan oman kansan, sikäli nämä varoittelut lännen massiivisesta reaktiosta on Putlerille turhaa puhetta viime kädessä.
Marin mitään vittuillut. Kertoi ainoastaan yksinkertaisen faktan.
Tosin faktathan ne siellä Kremlissä kieltämättä eniten pelottavatkin. Samasta syystä Venäjä on kusessa. Jos faktat merkitsisivät siellä jotain, puttelle olisi kerrottu heti alkuun, ettei Ukrainaan kannata lähteä ja syitä siihen on noin miljoona. Yhtenä syynä se, että meidän armeija on sysipaska.
Ainoa oikea linja Venäjän nykyjohdon kanssa on kova linja. Jos siellä jossain vaiheessa vaihtuu meno perseilystä järkevämpään, niin linjaa voi tietenkin tarkistaa.
Sekin pitäisi ydintuhomässäilyn lomassa ottaa huomioon, että kritiikki putleria kohtaan alkaa levitä jo hänen sisäpiirissäänkin. Annettaisiinko putlerin tuhota Venäjä vaikka tämä haluaisi? En usko.
Pekka Toveri jakaa saman tietämättömyyteni. Jotenkin sellainen fiilis, että luotan ennemmin häneen kuin trumpistiin ja venäjämielisyydestään ja putten fanittamisesta tunnettuun hahmoon, jonka ennusteet eivät tunnetusti ole osuneet edes ladon oveen.
Pekka Toveri jakaa saman tietämättömyyteni. Jotenkin sellainen fiilis, että luotan ennemmin häneen kuin trumpistiin ja venäjämielisyydestään ja putten fanittamisesta tunnettuun hahmoon, jonka ennusteet eivät tunnetusti ole osuneet edes ladon oveen.
Tämä. Voiko Trumpetti D kertoa mikä olisi linja jos Make olis puikoissa ja päättävässä asemassa lännessä?
Itse luotan faktoihin, logiikkaan ja itsetuntemukseen.
Kai ymmärrät, että kaikkien sun täysin päin helvettiä menneiden ennustusten jälkeen sun faktoihin, logiikkaan ja itsetuntemukseen perustuvat ennusteet on täysin nolla ennustuksia?
Tämä jäi musta vähälle huomiolla. Mua kyllä jopa vähän huolettaa, en silti sano, että väärä move mut riskialtis move on. Enkä sano, että nukella vastataan mutta eskalaatio tämä kyllä on vaikkakin oikeutettu imo. Mut eipä Putler oikeudesta välitä, tää on kolaus Venäjän ylpeydelle Putlerin harhaisessa mielessä (koska se ylpeys on jo mennyt) ja jotenkin luulisi olevan tarve vastata. Eka luulin, että on pörssipäivä ja olin 10.00 tikkana katsomassa, saako vetää ostohousut jalkaan.
Nyt iskettiin Venäjän johdon harkaisen mielen mukaan äiti-Venäjän kriittiseen infraan ja tämä on astetta lähempänä harhaisten mielten eksistentiaalisesta uhasta joihin Venäjän ydindoktriinin mukaan voi vastata nukella. Ei toki ole oikeasti sitä, koska Krim on Venäjää yhtä paljon kuin Odessa mutta harhaiset mielet eivät tuosta välitä ja silta on toki Venäjän tekemä joka nostaa panoksia entisestään.
Tää on selkeä eskalaatio, lähipäivinä selkenee, miten eskaloituu. Diktatuurit ovat kuolinkouristuksissaan kovin arvaamattomia.
Eikö Venäjä ole pitänyt sillan ja junan posahtamista toistaiseksi onnettomuutena? Tällöin ei kai ole mitään eskalaatiovaaraa. Sellaiseen tarvittaisiin suora syytös posautuksesta Ukrainaa päin.
