6.1.2022 - 11:37

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Pitkästä aikaa taas uutta tekstiä. Vieraskirjoittaja, tilintarkastaja Otto Pyykönen (KHT), kirjoittaa muutaman tekstin tilintarkastuksesta. Käsiteltäviä aiheita tulevat olemaan ainakin tilintarkastajan valinta, itse tilintarkastusprosessi sekä pohdinta "onko tilintarkastus vain velvollisuuden täyttämistä vai onko siitä myös hyötyä". Tekstit on julkaistu myös sivustolla sijoitusyhtio.net

 

Tarvitsen tilintarkastajan! Mitä tehdä?

Yritystoiminnassa useimmille tulee vastaan, ennemmin tai myöhemmin, tilintarkastus. Moni yrittäjä saa syksyisin puhelun tilitoimistosta, joka ilmoittaa, että ensi vuonna olisi tehtävä tilintarkastus. Monelle yrittäjälle pakollinen tilintarkastus voi kuulostaa hyvinkin byrokraattiselle ja hieman pelottavalle asialle; päästää ulkopuolinen taho tutkimaan yrityksen asioita. Tilintarkastusta ei tarvitse kuitenkaan pelätä, vaan kyseessä on loistava tilaisuus saada tilikausittain ammattilaisen arvio yrityksen kirjanpidon ja hallinnon tilasta. Samalla yritys saa arvokkaita havaintoja yhtiön prosesseista sekä kehitysehdotuksia mikäli puutteita havaitaan. Parhaimmillaan yhteistyö saman tilintarkastajan kanssa voi kestää useita vuosia.

Kun yrityksessä on havaittu tarve tilintarkastukselle, ovat seuraavat askeleet hyvin selkeät:

 

1. Tarjousprosessi

Yritys pyytää tarjouksia tilintarkastajilta. Hinta saattaa olla tärkein kriteeri valinnalle, mutta kuten usein elämän muissakin asioissa, ei halvin ole aina paras ratkaisu. Hinnan ohella valintaa tehdessä huomio kiinnittyy usein vain tilintarkastajan kokemusvuosiin. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin kiinnittää huomiota myös tilintarkastajan kommunikoinnin laatuun ja yrityksen saamaan palvelutasoon. Nämä tekijät ovat kokemuksen ohella tärkeä osa tilintarkastajan ammattitaitoa. Yrityksen toimitusjohtajan tai muun johtoasemassa olevan henkilön onkin suositeltavaa keskustella tilintarkastajan kanssa, saadakseen selkeän käsityksen siitä millainen henkilö tilintarkastajaksi valitaan.

 

2. Tilintarkastuksen hinnasta sopiminen

Saapuneiden tarjousten perusteella yritys ottaa yhteyttä tuleviin tilintarkastajaehdokkaisiin sopiakseen lopullisesta hinnoittelusta. Hinta voidaan määrittää tuntiperusteisesti tai kiinteällä hinnalla, joka on selkeästi yleisin hinnoittelun muoto. Tuntiperusteinen hinnoittelu voi olla perusteltua, mikäli työhön menevän ajan arvioiminen on vaikeaa. Tällaisia tilanteita voivat olla muun muassa ensimmäinen tilintarkastus tai muut tilintarkastajaa vaativat toimeksiannot.

 

3. Tilintarkastajan valinta

Kun yritys on hyväksynyt tilintarkastajan lopullisen tarjouksen, toimittaa tilintarkastaja toimeksiantokirjeen yrityksen allekirjoitettavaksi. Yrityksen tulee virallisesti valita tilintarkastaja yhtiökokouksessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen jälkeen tilintarkastajan valinta tulee rekisteröidä kaupparekisteriin. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisön sijaan yksittäinen henkilö, on valinnassa huomioitava myös varatilintarkastajan valinta. Yleensä tässä tapauksessa valittavalla tilintarkastajalla on jo ehdottaa varatilintarkastajaa, joka valitaan yhtiökokouksessa varsinaisen tilintarkastajan ohella.

Tilintarkastajan valinnan jälkeen ”virallinen osuus” on tehty ja itse tarkastus voidaan aloittaa. Tästä aiheesta lisää seuraavassa postauksessa.

 

Otto Pyykönen

KHT-tilintarkastaja, Direct Audit & Consulting Oy

6.1.2022 - 22:40

päällikkö

+3
Liittynyt:
19.8.2021
Viestejä:
10

Osakkeiden luovutusvoitto ja sen yhteydessä syntyvä valuuttakurssivoitto kirjanpidossa ja verotuksessa ovat minulle suuri mysteeri, enkä löytänyt aiheesta tietoa. Esimerkkitapaus, jossa sijoitustoiminta on passiivista ja osakkeet kuuluvat rahoitusomaisuuteen:

Alussa yhtiö omistaa 800 euroa. Se vaihtaa ne dollareiksi kurssilla 0,8 (USD vs EUR) eli saa 1000 dollaria.

Yhtiö ostaa heti 1000 dollarilla osaketta X, eli kirjataan osakkeiden osto 800 eurolla (per Osakkeet an Sijoitustili).

10 vuoden päästä sekä osakkeiden hinta että valuuttakurssi ovat nousseet. Osakkeiden hinta on 2000 dollaria ja valuuttakurssi on 1,0. Arvonkorotuksia ei ole kirjanpidossa tehty.

Yhtiö myy osakkeet 2000 dollarilla, joten kirjataan osakkeiden myynti 2000 eurolla (per Sijoitustili an Osakkeet ja ???). Dollarit vaihdetaan heti euroiksi kurssilla 1,0.

 

Yhteensä voittoa on selvästi 1200 euroa, mutta mitä voittoa se on? Sekä luovutus- että valuuttakurssivoittoa (1000 + 200 euroa) vai pelkästään 1200 euroa luovutusvoittoa? Mikä olisi paras kirjanpitotapa tässä, ja millä tavalla asia hoidetaan veroilmoituksessa?

Toisaalta omaisuuden arvonnousu on tapahtunut aikana, jolloin yhtiö ei edes omistanut dollareita, mutta toisaalta osake on tavallaan dollarimääräinen ja ilman valuuttakurssin muutosta voitto olisi pienempi - jos siis pörssikurssin muutos olisi kuitenkin sama kuin esimerkissä.

7.1.2022 - 08:46

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260
päällikkö kirjoitti:

Osakkeiden luovutusvoitto ja sen yhteydessä syntyvä valuuttakurssivoitto kirjanpidossa ja verotuksessa ovat minulle suuri mysteeri, enkä löytänyt aiheesta tietoa. Esimerkkitapaus, jossa sijoitustoiminta on passiivista ja osakkeet kuuluvat rahoitusomaisuuteen:

Alussa yhtiö omistaa 800 euroa. Se vaihtaa ne dollareiksi kurssilla 0,8 (USD vs EUR) eli saa 1000 dollaria.

Yhtiö ostaa heti 1000 dollarilla osaketta X, eli kirjataan osakkeiden osto 800 eurolla (per Osakkeet an Sijoitustili).

10 vuoden päästä sekä osakkeiden hinta että valuuttakurssi ovat nousseet. Osakkeiden hinta on 2000 dollaria ja valuuttakurssi on 1,0. Arvonkorotuksia ei ole kirjanpidossa tehty.

Yhtiö myy osakkeet 2000 dollarilla, joten kirjataan osakkeiden myynti 2000 eurolla (per Sijoitustili an Osakkeet ja ???). Dollarit vaihdetaan heti euroiksi kurssilla 1,0.

 

Yhteensä voittoa on selvästi 1200 euroa, mutta mitä voittoa se on? Sekä luovutus- että valuuttakurssivoittoa (1000 + 200 euroa) vai pelkästään 1200 euroa luovutusvoittoa? Mikä olisi paras kirjanpitotapa tässä, ja millä tavalla asia hoidetaan veroilmoituksessa?

Toisaalta omaisuuden arvonnousu on tapahtunut aikana, jolloin yhtiö ei edes omistanut dollareita, mutta toisaalta osake on tavallaan dollarimääräinen ja ilman valuuttakurssin muutosta voitto olisi pienempi - jos siis pörssikurssin muutos olisi kuitenkin sama kuin esimerkissä.

Tässä tapauksessa oman näkemykseni mukaan on kyse puhtaasti osakkeen luovutusvoitosta. Valuuttakurssien muutos siis sisältyy osakkeeseen. Valuuttakurssivoitto- tai tappio muodostuu silloin jos omistetun valuutan arvo muuttuu. Tässä valuuttaa on omistettu vain hetki, eikä kurssi ehtinyt muuttua ennen kuin valuutta käytettiin. 

14.1.2022 - 17:16

päällikkö

+3
Liittynyt:
19.8.2021
Viestejä:
10

Kiitos vastauksesta. Olisi muuten kiva kuulla, mitä osakevälittäjiä käytätte? Itsellä on ollut Nordnet käytössä varmaan siksi, että oli valmiiksi tuttu. Nyt kuitenkin katselin että Degirossa voisi käydä monella ETF:llä ilmaiseksi kauppaa. Myös eToron hinnoittelu näyttää edulliselta. Toki moni muukin asia vaikuttaa kuin hinta, esimerkiksi asiaankuuluvien raporttien saatavuus. Millaisia kokemuksia täällä on sijoitusyhtiöiden osakevälittäjistä? Mitä kannattaa ottaa valinnassa huomioon?

3.3.2022 - 15:12

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Tässä tulee Oton toinen teksti tilintarkastuksesta. Tekstit on julkaistu myös sivustolla sijoitusyhtio.net

 

Tilintarkastaja saapuu!

Tilintarkastus tehdään yleensä tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen ja lähtökohtaisesti tarkastus suoritetaan kerralla loppuun. Yrityksen koosta ja liiketoiminnan luonteesta riippuen tilintarkastus voi olla kuitenkin tarpeen aloittaa jo tilikauden aikana, jolloin helpotetaan tilinpäätöstarkastukseen kohdistuvaa työmäärää. Tilikauden aikana tehtäviä tarkastuksia ovat mm. vaihto-omaisuuden inventointiin osallistuminen ja siinä tehtävät pistokokeet sekä prosessien tarkastukset.

Tilinpäätöstarkastuksessa alussa tärkein henkilö tilintarkastajalle on kirjanpitäjä, controller tai talousjohtaja, riippuen yrityksen koosta ja työnjaosta. Hyvissä ajoin ennen tarkastusta tilintarkastaja yleensä toimittaa materiaalilistan, joka sisältää pyynnön tarkastukseen tarvittavista materiaaleista. Jotta tarkastus voidaan aloittaa, tärkeimpiä materiaaleja ovat tilinpäätös, tase-erittelyt, tilikohtainen tuloslaskelma ja tase. Tarkastuksen kuluessa ei kannata yllättyä tilintarkastajan yksityiskohtaisistakaan materiaalipyynnöistä, jotka saattavat tuntua ”turhilta”. Tilintarkastaja on oikeutettu saamaan kaiken tarpeelliseksi näkemänsä materiaalin tarkastuksensa tueksi.

Kun yhtiön tilinpäätös on allekirjoitettu ja tilintarkastaja on antanut tilintarkastuskertomuksen, on aika järjestää yhtiökokous. Tärkeää tässä on huomioida lain määrittämät aikarajat. Tilinpäätös tulee olla laadittuna neljän kuukauden sisällä ja yhtiökokous tulee olla järjestettynä kuuden kuukauden sisällä tilikauden loppumisesta. Yhtiökokouksessa muiden lakisääteisten päätösten lisäksi, vahvistetaan tilintarkastettu tilinpäätös. Tämän jälkeen kaikki tilikauden lakisääteiset vaatimukset on täytetty.

Mikäli tilintarkastuksen yhteydessä on tullut esiin virheitä, joita ei ole korjattu, raportoi tilintarkastaja niistä. Raportoinnin muodot ovat tilintarkastusmuistio, tilintarkastuspöytäkirja ja tilinpäätöksestä annettava tilintarkastuskertomus. Muistio on näistä ”kevyin” raportoinnin muoto ja useimmiten tilintarkastajalla onkin jotain sanottavaa, esimerkiksi muistiotositteiden liitteistä.
Tilintarkastuspöytäkirja annetaan isommista virheistä, jotka eivät ole kuitenkaan olennaisia tilinpäätöksen kannalta. Olennaisista virheistä annetaan kertomuksella huomautus. Huomioitavaa raportoinnin muodoissa on se, että tilintarkastuskertomus on julkinen dokumentti siinä missä muistio ja pöytäkirja eivät ole julkisia.

Otto Pyykönen

KHT-tilintarkastaja, Direct Audit & Consulting Oy

4.3.2022 - 13:49

Tuuliainen

+5
Liittynyt:
23.11.2021
Viestejä:
7

Hello. 

Kirjanpitoapulaiseni (harrastelija hänkin) tekisi jatkuvasti pitkänpitkiä tasekirjoja ja tykkäisi julkistaa ns. ihan kaikki. Kun katselen joidenkin muiden tuntemieni sijoitusyhtiöiden julkisia tilinpäätöksiä, ovat ne kovin lyhyitä. En kuitenkaan tiedä katsonko itselleni sopivia verrokkeja. 

Firmani ovat entisen ns. tavallisen liiketoiminnan pohjille (kun vain varat jäljellä) syntyneitä sijoitusyhtiöitä, lähinnä holdaajia, joiden kaikki varat ovat taseessa muuta omaisuutta. Tuloja ovat siis osingot ja myyntivoitot, menoja kaikki menot mitä firman pyörittämisestä nyt syntyykään. 

Osaatko kertoa y-tunnuksia yhtiöistä jolla olisi oikein viksusti eli miniminä PMA 2-3 mukaan tehdyt julkiset tilinpäätösasiakirjat? Etsin siis benchmarkkausta.

Ilmianna vaikka omasi. Kiitos!

9.3.2022 - 12:33

Aki Pyysing

+13752
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7057

Pro tip ennakkoveroista:

Vapaamuotoisella hakemuksellakin voi saada ennakot muutettua. Toissapäivänä kerroin ennakkoverotettavan olevan arvopaperikauppiasyhtiö ja annoin arvion yhtiön tilikauden verotettavasta tuloksesta, joka oli 1/3 edellisen tilikauden vastaavasta. Muutama rivi tekstiä ja liitteeksi Nordnetin salkkuraportti. Eilen päivätyllä ennakkoveropäätöksellä ennakot pyyntöni mukaisina💪🏼.

Säästin vähän rahaa, kun turhaa välitilinpäätöstä ei tarvinnut tehdä. Ja paljon vilutusta suuremmasta askartelusta. Riuhtaisin tuon hakemuksen about puolessa tunnissa itse kasaan.

Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon sen uudestaan: Suomen veroviranomaiset kohtelevat yrityksiä reilusti. Ja Terhi Järvikareen kaudella entistäkin tehokkaammin. Tässä on siis huomattavaa, että "veroviranomaiset" on eri asia kuin "verotus". 

16.3.2022 - 15:33

Arthur

+67
Liittynyt:
14.10.2019
Viestejä:
108
Tuuliainen kirjoitti:

Hello ...

Virallinen tase ja tuloslaskelma ja liitetiedot (Tieto tilinpäätöksen laatimisessa käytetyistä säännöistä, annetut vakuudet ja taseen ulkopuoliset sitoumukset, oman pääoman muutokset ja hallituksen voitonjakoehdotus). Noilla tiedoilla mikro- ja pienyritysten tilinpäätökset käytännössä.

18.3.2022 - 15:47

Lipsi

+4
Liittynyt:
21.4.2017
Viestejä:
6

Hei,

 

Erään yrityksen tilinpäätöksestä pisti alla oleva lisäkauppahinta-kirjaus silmään, jolla vältyttiin isommalta luottotappiokirjaukselta ja joka mennyt siis tilintarkastajalta läpi.  Eli käytännössä myyty ulosotossa ollut lainasaamissalkku ~1,5M€ alle tasearvon ja 94% tuosta tappiosta jätetty lainasaamisiin. Perusteena tuolle ns. lisäkauppahinta, jos salkun ostanut onnistuisi kotiuttamaan saamisiaan hyvällä prosentilla. Ongelmana vain, että edes teoriassa, parhaassa  tapauksessakaan en saa lisäkauppahinnalle arvoa kuin ~275t€. Näin ollen lähes 1,2M€ jätetty aiheetta lainasaamisiin eikä kirjattu luottotappioihin.

Mitä olette mieltä? Tarkastajana ollut KHT -tilkkari big four yhtiöstä.

 

 

5.4.2022 - 19:40

jrhrai

Liittynyt:
5.4.2022
Viestejä:
1

Moi. Olen itse perustanut sijoitusyhtiön joka omistaa listaamatonta osakeyhtiötä. Listaamaton yhtiö maksoi osinkoa tänä vuonna. Tarkoitus on myydä osakkeet jossain kohtaa. Kirjaanko osakkeet Vaihto-omaisuudeksi ja mihin kirjaan saadun osingon niin että osinko säilyy verovapaana?

6.4.2022 - 15:26

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260
jrhrai kirjoitti:

Moi. Olen itse perustanut sijoitusyhtiön joka omistaa listaamatonta osakeyhtiötä. Listaamaton yhtiö maksoi osinkoa tänä vuonna. Tarkoitus on myydä osakkeet jossain kohtaa. Kirjaanko osakkeet Vaihto-omaisuudeksi ja mihin kirjaan saadun osingon niin että osinko säilyy verovapaana?

Omaisuusluokkaa ei voi vielä näillä tiedoilla ratkaista, pitäisi tietää yhtiösi toiminnasta laajemmin. Osinkotuotot kannattaa kirjanpidossa kirjata erilliselle tilille, josta verovapaus käy ilmi. Tärkeintä on veroilmoituksella ilmoittaa nämä osinkotuotot verovapaana. 

7.4.2022 - 15:27

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260

Tässä Oton kolmas ja tämän sarjan viimeinen teksti tilintarkastuksesta. Tekstit on julkaistu myös sivustolla sijoitusyhtio.net

 

Onko tilintarkastus vain pakollinen paha?

Monelle tilintarkastus on melko epämääräinen käsite ja toisinaan se sekoitetaan myös kirjanpitoon. Lisäksi tilintarkastus nähdään usein vain pakollisena byrokratian rattaana tilikauden päätteeksi. Osalle yrityksistä riittää vuosittainen allekirjoitus paperiin ja tilintarkastuskertomus, mutta silloin tarkastuksesta mahdollisesti saatava muu etu jää hyödyntämättä.

Tilintarkastuksen hyödyt eivät usein ole yrityksissä tarpeeksi hyvin tiedossa. Tilintarkastus kannattaa ottaa yrityksessä huomioon lakisääteisen pakon sijaan yhtiön liiketoimintaa tukevana elementtinä. Tilintarkastuksesta voi hyötyä monellakin lailla ja näin yritys saa myös rahoilleen paremman vastineen.

Tilintarkastajan tehtävä ei ole olla ”poliisi” vaan pikemminkin yrityksen objektiivinen kumppani. Jotta yritys pystyy saamaan mahdollisimman suuren hyödyn tilintarkastuksesta, on tärkeä huomioida vuorovaikutus tilintarkastajan kanssa. Tilintarkastaja käy tarkastuksessa läpi muun muassa yrityksen kirjanpitoa ja hallintoa. Tämä voi tuoda yritykselle arvokasta tietoa aiemmin tapahtuneista virheistä tai kehitysehdotuksia, joilla toimintaa voidaan parhaassa tapauksessa tehostaa.

Tarpeen vaatiessa, voidaan käydä läpi myös yhtiön kriittisiä prosesseja, esimerkiksi osto- ja myyntiprosessi. Prosessien läpikäynnillä voi olla suoraan vaikutusta yhtiön toimintaan, jos havaitut kontrollipuutteet ja muut kehitysehdotukset huomioidaan prosessien kehityksessä. Etenkin kasvuyrityksissä on usein käytössä toimintamalleja ja prosesseja, joita ei ole kehitetty samassa suhteessa yrityksen kasvuun nähden. Tällöin on vaarana, että prosessien tehottomuus vaikuttaa jo suoraan yrityksen tulokseen.

Edellä mainittujen lisäksi, tilintarkastuksen tehtävä on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yrityksen toiminnasta. Yhtiön sidosryhmät kuten omistajat, potentiaaliset sijoittajat, pankit ja luottoluokittajat perustavat lähtökohtaisesti arvionsa yhtiöstä tilinpäätökseen ja sen takia luottamus tilinpäätöksen lukuihin on tärkeää. Jokaisen yhtiön kannattaisikin punnita tilintarkastuksen mahdollisuuksia vuosittain ja pyrkiä ottamaan siitä mahdollisimman paljon hyötyä irti oman toimintansa kehittämiseen.

Otto Pyykönen

KHT-tilintarkastaja, Direct Audit & Consulting Oy

15.4.2022 - 14:24

ersotil

+7
Liittynyt:
19.5.2019
Viestejä:
174
Lipsi kirjoitti:

 

Mitä olette mieltä? Tarkastajana ollut KHT -tilkkari big four yhtiöstä.

 

 

Sitä mieltä, että erikoista.

Jos viivästyskorot ja reipas lainakorko luetaan mukaan määrään, jonka ostaja voi saada perittyä, voisi arvo nousta suuremmaksi kuin sinun teoreettinen määrä. Jäljelle jäisi ehkä n. 500 teur, joka siis on aivan maksimimäärä eli varovaisuusperiaate huomioon ottaen sekin kovasti yläkanttiin. Tai sitten ei ymmärrä mistä kyse. 

20.4.2022 - 13:00

Lipsi

+4
Liittynyt:
21.4.2017
Viestejä:
6

Oma, vahva mielipide siis, että kyseessä törkeä kirjanpitorikos, johon tilintarkastaja ei syystä tai toisesta puuttunut. Tapaukseen liittyvästä, 31.12.2019 päättyneestä, tilikaudesta annettu tilintarkastuskertomus 30.11.2020 ja tilikauden 2020 tilintarkastuskertomus allekirjoitettu 15.2.2022🤔, jonka jälkeen tilintarkastaja erosi yrityksen tilintarkastajan toimestaan. Tilintarkastuskertomuksessaan hän ei suostunut vuoden 2020 tp:stä lausuntoa antamaan.

 

2019 tilinpäätöksessä ollut muitakin kriittisiä asioita, jotka tukivat viime joulukuussa  jättämääni tutkintapyyntöä tilintarkastajasta PRH:lle. Tuolla asian käsittely vielä kesken.

 

Tapaus on sivujuonne osana laajempaa talousrikosvyyhteä, jossa yritykseen sijoittaneita etuosakkaita (ei äänioikeutta) yli 300 ja huijattu sijoitussumma kokonaisuudessaan noin 6,5 M€.  Päämetodina puhalluksessa ollut yrityksen omaisuuden ja kannattavan liiketoiminnan siirtämisissä yritykselle epäedullisin (lähinnä) sisäpiirikaupoin vastuiden jäädessä kuitenkin yritykseen. Kuviossa ollut yhteensä ainakin viisi yritystä, joissa eräs henkilö ollut kaikissa vastuuhenkilöasemassa ja pääosassa myös omistajan roolissa. Kyseinen kaveri ollut kirjoilla 2021 syksystä alkaen Sveitsissä ja hallituksen pj ja uusi tj yrittäneet siitä lähtien"muuttaa mustaa valkoiseksi". Koska valtaosa sijoittajista ymmärtämättömiä ja hyväuskoisia (mm. paljon ikäihmisiä), on taitavien supliikkimiesten kusetuspuheet (mm. videopalaverit) uponneet helposti lähes kaikkiin sijoittajiin.

 

 Huomionarvoista tilanteessa, että vaikka sijoittajia on satoja niin yrityksen toiminnasta ja tilanteesta tietoisia/kiinnostuneita  vain joitain kymmeniä, vaikka osingonmaksun lopettivat (+muut ilmi tuleet ongelmat) jo syksyllä 2021. Yritykseltä käsiini saamani osakasluettelokin epätäydellinen (ei sijoittajien osoitetietoja/vaihtoehtoisesti kotikunta & synt.aikaa), joten heidän jäljittämisensä vaikeaa.

 

Vahvaa evidenssiä rikoksen (törkeä kirjanpitorikos, törkeä petos ja törkeä velallisen epärehellisyys) puolesta on kuitenkin paljon enkä ala tätä puolta tässä enempää purkamaan. 

 

Pääsyy, miksi tuon asiaa täällä julkisuuteen on minut yllättänyt poliisin surkean hidas ja luokaton toiminta siitä lähtien kun rikosilmoituksia tapauksesta tehty 10/2021 alkaen.  Yrityksen toiminta olisi pitänyt saada seis jo kuukausia sitten, koska on käynyt selväksi, että rikos ja sen peittely-yritykset sekä rahan poltto vain jatkuvat. Ja tämä jos mikä rikkoo meikäläisen oikeustajua.

 

Itse turhauduin asioiden etenemättömyyteen 1/2022, kun asiaa pompoteltiin tutkinnanjohtajien välillä edestakaisin eikä asia mennyt ”varsinaiseen tutkintaan”, vaikka todisteita kasassa vähintäänkin riittävästi. Tein täten ensimmäiset puhelinsoittoni poliiseille, jolloin minulle selvisi mm., että ko. tutkinnanjohtajilla ei ole mitään talousalan osaamista! Heillä siis hyvät lähtökohdat tehdä oikea tulkinta asian jatkokäsittelyn kannalta? Kun tämän tajusin, soitin tutkinnanjohtajan esimiehelle. Viiden minuutin keskustelumme jälkeen hän lupasi siirtää asian piirinsä talousrikosyksikön tutkittavaksi.

 

Tiedän, että asiaa tutkinut jo hyvän aikaa poliisin ”alan ammattilaisia” ja heille pitäisi antaa työrauha. Tämän olenkin tehnyt jo aikaa sitten mutta nyt on herännyt epäilys, miten menee edessä oleva oikeusprosessi, jos se jää pelkästään viranomaisten varaan?

 

Olen tulkinnut, että esim. tämän monen tiedossa olevan alkuvuoden Tallinnan draaman lopputulema olisi jäänyt syntymättä, jos alkuperäisessä rikoksessa (ks. Kalevala Rakennus Oy / Quorum Rakennuttajarahasto II) oikeusprosessiin ei olisi lähtenyt kahta yritystä asianomistajina. Tuskin olisi edennyt tapaus ainakaan hoviin asti.

 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e9559aae-06cf-4ad3-ac04-a2c930b67f66

 

Tiedossani siis tuosta, että ~2015 mennessä tapahtuneista asioista kolme henkilöä, jotka saivat vapauttavan päätöksen raastuvassa 2020, mutta tuomittiin 1/2022 törkeästä kirjanpitorikoksesta, törkeästä petoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä mm. 4,5 vuoden vankeusrangaistukseen ja yhteensä noin 15M€ vahingonkorvauksiin.

 

Onko jollain parempaa tietoa tästä tai yleensä, miten vahvalla pohjalla mennään, kun oikeusprosessi jätetään pelkästään viranomaisten huomaan? Itselle kun tämä puoli aika vieras.

 

Itse sijoittanut tähän sen verran pienen summan, etten ole itse juristia palkkaamassa ja valmis kirjaamaan tämän luottotappioihin. On ollut vain kylmäävää törmätä muutamaan tapaukseen, jossa sijoitukset suuria varallisuuksiinsa/tuloihinsa nähden. Kylmä hiki nousi pintaan mm., kun yritin alkuvuodesta antaa ”vertaistukea”  ja neuvoja lähes 80 –vuotiaalle eläkeläiselle, joka ottanut omaisuuteensa nähden suuren lainan pelkästään tähän ponzi-huijaukseen. Olisi oikeusmurha, jos tekijät selviäisivät tekemisistään kuivin jaloin.

 

 

Tekstini ei varmastikaan kuulu tälle osastolle. Pahoittelut tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

23.5.2022 - 13:08

Swingaaja

Liittynyt:
26.4.2020
Viestejä:
3

Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?

23.5.2022 - 13:36

Aki Pyysing

+13752
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7057
Swingaaja kirjoitti:

Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?

Per veroennakot an pankkitili tuntuisi loogiselta ratkaisulta. Jos kyseessä lopullinen vero (=Suomi ei hyvitä mitään) kirjaisin per verot an pankkitili.

23.5.2022 - 14:43

Stuga

+67
Liittynyt:
14.7.2014
Viestejä:
104
Swingaaja kirjoitti:

Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?

 

Eikös se mee näin:

Kredit puolelle Osinkotuotot esim 100

Debet puolelle Lähdevero 15 ja sijoitustili 85. 

24.5.2022 - 15:10

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260
Swingaaja kirjoitti:

Miten kirjanpidossa tulisi merkitä ulkomailta saatu osinko? Jos pidätys on 15% niin koko osinko tulee varmaankin kirjattavaksi myynteihin mutta miten 15% ennakonpidätys tulisi kirjata?

Hyviä neuvoja! Itse olen kirjannut alla olevasti. 

Kredit osinkotuotot 100
Debet sijoitustili 85
Debet verosaamiset (tase) 15
 
 

Sitten esim. tilinpäätöksen yhteydessä puretaan verosaamisia taseesta tuloslaskelmaan mikäli ne kaikki saadaan hyvitettyä sillä tilikaudella eli:

Kredit verosaamiset 15
Debet lähdeverot 15
 
 

Kuten Aki sanoi, jos tiedetään osinkoa saadessa ettei tulla saamaan hyvitetyksi, voi kirjata suoraan lähdeveroihin tuloslaskelmaan, muistaa vaan että nämä eivät ole verotettavasta tulosta vähennyskelpoista kulua vaan menevät kankkulan kaivoon. 

24.5.2022 - 19:17

Innilator

+55
Liittynyt:
17.9.2021
Viestejä:
356

Onko jollain parempaa tietoa tästä tai yleensä, miten vahvalla pohjalla mennään, kun oikeusprosessi jätetään pelkästään viranomaisten huomaan?

On kokemusta, poliisilla on niukat resurssit talousrikoksissa ja osaavat tutkijat ovat ”tärkeiden” juttujen parissa, joten huonolla tuurilla tutkinta on jäissä siihen saakka kunnes todetaan, että asia vanheni, joten jatkuva painostus on tärkeää. Tutkintajonot ovat pitkät ja epäselvissä tapauksissa pitää itse rakentaa näyttö, jotta on edes toivoa saada syyte nostettua ajoissa. Vain jos on selvä näyttö, poliisi saa tutkinnan siirrettyä syyttäjälle nopealla aikataululla - ja se tarkoittaa tutkintapyynnöstä syyttämispäätökseen & tuomioon 2-3 vuotta, koska juristit osaavat viivytellä prosessia: vastausaikaa ja oikeusistuntoja lykätään eri verukkeilla joka käänteessä. Siviiliprosessiin saa varata aikaa hovioikeuden päätökseen (koska aina valitetaan) 4-5 vuotta aikaa. Ainoa lohtu on, että viivästyskorot juoksevat koko ajan

Valitettavasti yksityisten/yritysten tekemien talousrikoksien tekeminen Suomessa on erittäin vähäriskistä puuhaa, viranomaisten asenne on luokkaa ”mitäs läksit”.

 

7.6.2022 - 11:41

Holdariko

+1
Liittynyt:
7.6.2022
Viestejä:
18

Moikka!

Suunnitelmissa on osakkuus yrityksessä A ja rahoitus järjestyy Finnveran kautta. Tarkoituksena on ottaa tarvittava summa kauppaa varten henkilölainana, jonka lainaisin pääomalainana perustamalleni holding yhtiölle, ja tätä kautta ostaisin osakkuuden. Näin ollen mahdolliset osingot yritys A maksaa holding yhtiölle ja voin verovapaasti nostaa pääomalainan verran takaisin itselleni ilman veroseuraamuksia.

Ongelmana tässä kuitenkin on, että Finnvera näköjään tekee maksusuorituksen suoraan myyjälle eli rahat osakekauppaa varten eivät tule missään vaiheessa käymään omalla eikä holding yhtiöni tilillä. Nämä asiat huomioiden, mikä olisi paras tapa edetä, jotta voisin tulevaisuudessa maksaa holding yhtiöstä itselleni takaisin pääomalainaa? 

8.6.2022 - 11:09

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260
Holdariko kirjoitti:

Moikka!

Suunnitelmissa on osakkuus yrityksessä A ja rahoitus järjestyy Finnveran kautta. Tarkoituksena on ottaa tarvittava summa kauppaa varten henkilölainana, jonka lainaisin pääomalainana perustamalleni holding yhtiölle, ja tätä kautta ostaisin osakkuuden. Näin ollen mahdolliset osingot yritys A maksaa holding yhtiölle ja voin verovapaasti nostaa pääomalainan verran takaisin itselleni ilman veroseuraamuksia.

Ongelmana tässä kuitenkin on, että Finnvera näköjään tekee maksusuorituksen suoraan myyjälle eli rahat osakekauppaa varten eivät tule missään vaiheessa käymään omalla eikä holding yhtiöni tilillä. Nämä asiat huomioiden, mikä olisi paras tapa edetä, jotta voisin tulevaisuudessa maksaa holding yhtiöstä itselleni takaisin pääomalainaa? 

Hei! Voisko asiasta neuvotella Finnveran kanssa? Kuka lukee ostajana yrityksen A osakkeiden kauppakirjassa/merkintädokumentissa? Jos saat merkattua osakkeet holdarin nimiin ja Finnveralla ei ole asian kanssa ongelmaa niin homma pitäisi olla selvä, kunhan vaan dokumentoi selvästi että kuka ostaa osakkeet ja kuka lainaa ja kenelle. 

8.6.2022 - 17:14

KepilläJäätä

+669
Liittynyt:
11.1.2015
Viestejä:
434

Olisikohan tuossa sinulla tullut kommunikaatiokatkos Finnveran kanssa.

Tyypillisesti yrittäjälainalla rahoittavat kun ostat osakkeita henkilökohtaisiin nimiin. Yrittäjälainan ehtojen puolesta lainalla mahdollista myös tehdä SVOP-sijoitus yhtiöön. Saadun yrittäjälainan sijoittaminen edelleen pääomalainana holdariin ei käsittääkseni onnistu. Sinun kantiltasi parempi jos haet holdarillesi suoraan Finnvera/Pankki -lainaa, jonka käytät osakkeiden ostoon. Tällöin laina ei ole henk.koht. riskilläsi ja ainakin Finnveran kanssa selviät aika maltillisella henkilötakauksella. Joskus aikanaan Finnveralla oli jonkinlaisia rajoitteita holdareiden rahoittamisessa, en tiedä nykyistä tilannetta. Ainakin sinun tulee toimia avainhenkilönä kohdeyhtiössä, pelkkää sijoitustoimintaa eivät rahoita.

nimim. ex -finnveralainen

11.6.2022 - 09:19

Holdariko

+1
Liittynyt:
7.6.2022
Viestejä:
18

Tarkoituksena ei ole sijoitustoiminta vaan osakkeiden osto/hallinnointi holdarin kautta, jolloin mahdolliset osingot siirtyvät verovapaasti yrityksestä A holdariin. Täältä voin sitten maksaa itselleni takaisin lainaa. Ja tulen siis olemaan osakkaana yrityksessä A ja työskentelemään myös siellä. 

13.10.2022 - 10:25

Rontti

+33
Liittynyt:
21.7.2017
Viestejä:
14

Moi,

Kiitos erittäin informatiivisesta blogista, tuli luettua koko rimpsu melkein yhteen pötköön!

Pahoittelut jos multa on mennyt tämä kohta ohi ja vastaus löytyykin jo blogista. Meneekö sijoitusyhtiölle maksetuista osingoista samalla tavalla ennakonpidätys kuin yksityishenkilölle maksettavista? Eli jos sijoitusyhtiön omistamat pörssiosakkeet tuottaa vaikka 1000e osinkoa vuoden aikana, niin kilahtaako näistä sijoitusyhtiön tilille 1000e vai 800e? Mietin tässä lähinnä sitä, että pääseekö sijoitusyhtiön kautta hyödyntämään tuota palkanmaksun pienempää verorasitetta(jos ei muita verotettavia ansiotuloja) jos tuotot koostuu osingoista. Eli voisinko yllä mainitussa tilanteessa maksaa itselleni palkkaa 1000e ja näin välttää 20% veron osingoille? Sijoitustoimintani on aikalailla pelkkää buy and holdia, pyrin kasvattamaan vuotuista osinkovirtaa.

Tällä hetkellä mun n. 100k salkku on 50/50 arvo-osuustilillä ja OST:llä. Oon pohtinut nyt muutaman päivän, että olisiko mun järkevää perustaa sijoitusyhtiö, mutta en ole aivan varma miten tuo osinkojen verotus yhtiön sisällä käytännössä toimii. Tätä ketjua lukiessa oon tullut siihen tulokseen, että tässä olisi muutamakin pointti mitkä voisi puoltaa sijoitusyhtiön perustamista:

  1. Toimin pokeriammattilaisena, eli voisin nostaa yhtiöstä palkkaa pienellä veroprosentilla, koska mulla ei ole muita verotettavia ansiotuloja.

  2. Kaikki isoimmat osakesijoitukset on tällä hetkellä turskalla, eli voisin siirtää varallisuuden yhtiöön ilman veroseuraamuksia.

  3. Uskoisin, että sijoitusvarallisuus kasvaa seuraavien vuosien aikana vielä merkittävästi.

En usko, että mulla olisi intoa opiskella kirjanpitoa tällä hetkellä, joten nämä toiminnot pitäisi ulkoistaa ja siitä koituisi tietysti jonkin verran kuluja. Yksityishenkilön arvo-osuustiliin verrattuna sijoitusyhtiön pitäisi mun käsityksen mukaan olla kyllä parempi ratkaisu, mutta en osaa sanoa OST:stä. Eikös OST:ssä ole kuitenkin tilin sisällä verottomana saatujen osinkojen vastapainoksi riskinä se, että pääomatulojen verotus tulevaisuudessa vielä kiristyy ja siinä vaiheessa kun rahoja halutaan nostella ulos, niin joudutaan isommin maksumieheksi.

13.10.2022 - 11:49

kaleeri

OP
+86
Liittynyt:
5.8.2014
Viestejä:
260
Rontti kirjoitti:

Moi,

Kiitos erittäin informatiivisesta blogista, tuli luettua koko rimpsu melkein yhteen pötköön!

Pahoittelut jos multa on mennyt tämä kohta ohi ja vastaus löytyykin jo blogista. Meneekö sijoitusyhtiölle maksetuista osingoista samalla tavalla ennakonpidätys kuin yksityishenkilölle maksettavista? Eli jos sijoitusyhtiön omistamat pörssiosakkeet tuottaa vaikka 1000e osinkoa vuoden aikana, niin kilahtaako näistä sijoitusyhtiön tilille 1000e vai 800e? Mietin tässä lähinnä sitä, että pääseekö sijoitusyhtiön kautta hyödyntämään tuota palkanmaksun pienempää verorasitetta(jos ei muita verotettavia ansiotuloja) jos tuotot koostuu osingoista. Eli voisinko yllä mainitussa tilanteessa maksaa itselleni palkkaa 1000e ja näin välttää 20% veron osingoille? Sijoitustoimintani on aikalailla pelkkää buy and holdia, pyrin kasvattamaan vuotuista osinkovirtaa.

Tällä hetkellä mun n. 100k salkku on 50/50 arvo-osuustilillä ja OST:llä. Oon pohtinut nyt muutaman päivän, että olisiko mun järkevää perustaa sijoitusyhtiö, mutta en ole aivan varma miten tuo osinkojen verotus yhtiön sisällä käytännössä toimii. Tätä ketjua lukiessa oon tullut siihen tulokseen, että tässä olisi muutamakin pointti mitkä voisi puoltaa sijoitusyhtiön perustamista:

  1. Toimin pokeriammattilaisena, eli voisin nostaa yhtiöstä palkkaa pienellä veroprosentilla, koska mulla ei ole muita verotettavia ansiotuloja.

  2. Kaikki isoimmat osakesijoitukset on tällä hetkellä turskalla, eli voisin siirtää varallisuuden yhtiöön ilman veroseuraamuksia.

  3. Uskoisin, että sijoitusvarallisuus kasvaa seuraavien vuosien aikana vielä merkittävästi.

En usko, että mulla olisi intoa opiskella kirjanpitoa tällä hetkellä, joten nämä toiminnot pitäisi ulkoistaa ja siitä koituisi tietysti jonkin verran kuluja. Yksityishenkilön arvo-osuustiliin verrattuna sijoitusyhtiön pitäisi mun käsityksen mukaan olla kyllä parempi ratkaisu, mutta en osaa sanoa OST:stä. Eikös OST:ssä ole kuitenkin tilin sisällä verottomana saatujen osinkojen vastapainoksi riskinä se, että pääomatulojen verotus tulevaisuudessa vielä kiristyy ja siinä vaiheessa kun rahoja halutaan nostella ulos, niin joudutaan isommin maksumieheksi.

Mukava kuulla että on ollut apua! Hyvää pohdintaa tuo kirjoituksesi. Tässä omia ajatuksia. 

Ensiksi vastaus kysymykseesi osinkojen ennakonpidätyksistä. Niitä ei mene yhtiöllä eli 1000e kilahtaisi esimerkissä tilille. 

Palkkatyöläiselle sanoisin että OST on kaikista tehokkain vehiikkeli jos vertaa (Oy, OST, AOT) olettaen että rahat voivat olla OST:llä pitkään ilman kotiutusta. Sen sijaan jos henkilöllä ei ole ansiotuloja, antaa niiden hyödyntäminen Oy:n kautta merkittävän edun. Lähes verovapaana saa nostettua ansiotuloa n. 16000e per vuosi, jonka hyödyntäminen vähennyksenä sijoitustoiminnan tuotoista on esim. 27% verokannalla laskien 4320e per vuosi. 

Kirjanpitokulut yksinkertaiselle sijoitusyhtiölle ovat meillä luokkaa 1200e(sis. alv) per vuosi (tai 100e/kk), joka toki 100k salkusta syö jo 1,2% vuodessa. Edellä mainittu palkkaveroetu on kuitenkin 4,32%(100k salkulle), olettaen että keskimäärin tuon 16k saa tehtyä voittoa pitkässä juoksussa per vuosi. Vaikka ensimmäisinä vuosina tulos jäisi alle sen, ovat elinkeinotoiminnan tappiot vähennettävistä tulevista tuotoista 10v ajan. 

Oman mausteensa soppaan tuo 2023 voimaan tuleva yel-vakuutukseen liittyvä uudistus. On vielä auki, onko ilman yel-vakuutusta mahdollista nostaa jatkossa yli yel-minimirajan (~8000e) olevaa palkka vuodessa. Mikäli ei ole mahdollista, voi tehdä niin että nostaa tuon 8000e palkkaa ja täyttää lopun ansiotulon ansiotulosinkona. Ansiotulo-osingon nostaminen edellyttää kuitenkin voittovaroja, eikä sen avulla siis voi tehdä vähennettäviä tappioita "varastoon" kuten palkan avulla, mikäli siis sijoitusten tuotot jäävät alemmaksi.

Yel-asiastakin huolimatta näkisin tilanteessasi yhtiön antaman ansiotuloveroedun olevan niin hyvä, että sijoituksia kannattaisi pyörittää yhtiön kautta. Tulevaisuudessa kasvava sijoitusvarallisuutesi myös tukee sitä. 

 

18.10.2022 - 12:17

AlterEgo

+84
Liittynyt:
9.9.2019
Viestejä:
121

"Ensiksi vastaus kysymykseesi osinkojen ennakonpidätyksistä. Niitä ei mene yhtiöllä eli 1000e kilahtaisi esimerkissä tilille. "

Tuo ei pidä paikkaansa kuin suomalaisten yhtiöiden maksamien osinkojen kohdalla.

Muista maista menee (yleensä) verosopimuksen mukainen 15%, "väärinpidättäjinä" pahimmat Saksa ja Tanska eli ottavat ylituon sopimuksen mukaisen 15%, ja niitä ylimääräisiä joutuu sitten itse hakemaan takaisin.

Veroilmoituksessa pitää sitten muistaa kommerverkit noiden ulkomaisten verojen kaksinkertaisen verotuksen poistoon. 
Tuohan on selvästi ihan tahallaan tehty sellaiseksi, että helposti tulee virhe tai unohdus ja verot menee tuplana.