Kiitos, laitoin sinne viestiä. Hinnat, palvelut ja valikoima näyttävät minulle sopivilta.

Kiitos vastauksesta. Olisi muuten kiva kuulla, mitä osakevälittäjiä käytätte? Itsellä on ollut Nordnet käytössä varmaan siksi, että oli valmiiksi tuttu. Nyt kuitenkin katselin että Degirossa voisi käydä monella ETF:llä ilmaiseksi kauppaa. Myös eToron hinnoittelu näyttää edulliselta. Toki moni muukin asia vaikuttaa kuin hinta, esimerkiksi asiaankuuluvien raporttien saatavuus. Millaisia kokemuksia täällä on sijoitusyhtiöiden osakevälittäjistä? Mitä kannattaa ottaa valinnassa huomioon?

Osakkeiden luovutusvoitto ja sen yhteydessä syntyvä valuuttakurssivoitto kirjanpidossa ja verotuksessa ovat minulle suuri mysteeri, enkä löytänyt aiheesta tietoa. Esimerkkitapaus, jossa sijoitustoiminta on passiivista ja osakkeet kuuluvat rahoitusomaisuuteen:

Alussa yhtiö omistaa 800 euroa. Se vaihtaa ne dollareiksi kurssilla 0,8 (USD vs EUR) eli saa 1000 dollaria.

Yhtiö ostaa heti 1000 dollarilla osaketta X, eli kirjataan osakkeiden osto 800 eurolla (per Osakkeet an Sijoitustili).

10 vuoden päästä sekä osakkeiden hinta että valuuttakurssi ovat nousseet. Osakkeiden hinta on 2000 dollaria ja valuuttakurssi on 1,0. Arvonkorotuksia ei ole kirjanpidossa tehty.

Yhtiö myy osakkeet 2000 dollarilla, joten kirjataan osakkeiden myynti 2000 eurolla (per Sijoitustili an Osakkeet ja ???). Dollarit vaihdetaan heti euroiksi kurssilla 1,0.

Yhteensä voittoa on selvästi 1200 euroa, mutta mitä voittoa se on? Sekä luovutus- että valuuttakurssivoittoa (1000 + 200 euroa) vai pelkästään 1200 euroa luovutusvoittoa? Mikä olisi paras kirjanpitotapa tässä, ja millä tavalla asia hoidetaan veroilmoituksessa?

Toisaalta omaisuuden arvonnousu on tapahtunut aikana, jolloin yhtiö ei edes omistanut dollareita, mutta toisaalta osake on tavallaan dollarimääräinen ja ilman valuuttakurssin muutosta voitto olisi pienempi - jos siis pörssikurssin muutos olisi kuitenkin sama kuin esimerkissä.

Hyvin osaat kyllä selvittää hankalaa asiaa, kiitos siitä. Oleellisuudesta: onkohan olemassa mitään ennakkotapauksia tai ohjeistusta, mistä suhteellisesta kokoluokasta suunnilleen puhutaan, 1 %, 5 %, 10 %, 20 %? Esimerkiksi 200 € rahoitustuotto (osinko) tuntuu omasta mielestä varsin epäoleelliselta 5000 € verotettavaan tuloon nähden (4 % osuus), varsinkin, kun mitään rahallista hyötyä ei tavoitella, mutta itselläni ei olekaan tähän kysymykseen minkäänlaista tatsia. Sen ymmärrän, että kaikki samankaltaiset potentiaaliset siirtosaatavat tulee laskea yhteen ja niiden oleellisuus arvioida kokonaisuutena. Oleellisuus varmasti arvioidaan aina yhtiö- ja tapahtumakohtaisesti, mutta luulisi, että merkittävin määräävä tekijä olisi prosentuaalinen osuus tulosta, jos tapahtumalla ei ole muuta merkitystä hetkellisesti kasvaneiden tulojen lisäksi.

Kiitos esimerkeistä ja monipuolisesta vastauksesta. Haluaisin vielä heittää päästä tällaisen tilanteen: osingonjaosta päätetään yhtiökokouksessa 7.12.2021, täsmäytyspäiväksi päätetään 10.1.2022 ja maksupäiväksi 17.1.2022. Voisiko osingon jättää kokonaan pois vuoden 2021 tilinpäätöksestä sillä perusteella, että täsmäytyspäivä on tilikaudella 2022, ja myöskin kirjata osingon pelkästään täsmäytyspäivälle, ilman siirtosaatavat-tilin käyttämistä?

Kiitos taas vastauksesta.

Bingo53 kirjoitti:

Oma henkilökohtainen näkökulmani on, että pörssiyhtiöiden osingot kirjataan tilikauden aikana maksuperusteisesti ja tilinpäätöksessä osinkotulot muutetaan suoriteperusteiseksi huomioimalla tilikauden päättymisen jälkeen pankkitilille maksetut osingot silloin, kun kun niiden syntyperuste on ollut tilikauden aikainen tapahtuma.

Tarkoitatko suoriteperusteisuudella käytännössä siis täsmäytyspäivään perustuvaa? Kuten sanoit, oikeus osinkoon syntyy tuolloin. Tavallaanhan osingon syntyperuste on se, kuinka monen osakkeen omistajaksi yhtiö on merkitty täsmäytyspäivänä.

Voin paljastaa, että motiivina tässä on lain noudattamisen lisäksi se, että kun yhtiöitä on omistuksessa kymmeniä ja tulevaisuudessa toivottavasti satoja, menee liian monimutkaiseksi selvittää kunkin osingon osalta yhtiökokouksen päivämäärää ja tehdä kirjauksia muutenkaan.

Bingo53 kirjoitti:

Tilikauden päättyminen ja tilinpäätös ovat tietysti oma asiansa. Siinä tulevia, tiedossa olevia osinkoja voi käsitellä samalla tavalla kuin korkotulojakin:

"Muun kuin elinkeinonharjoittajan korkotulo verotetaan yleensä sen vuoden tulona, jona korko nostetaan. Jos talletukselle maksetaan korkoa kalenterivuosittain, korko on sen vuoden tuloa, jolta se maksetaan, vaikka se olisi nostettavissa vasta vuodenvaihteen jälkeen (KHO 30.4.1982 taltio 1891)."

Lähde: Korkotulojen verotus - vero.fi

Tiedossa olevat, tilikauden jälkeen maksettava osingot voi kirjata tuloslaskelmaan sinne mihin muutkin osingot ja vastatili taseessa on siirtosaatavat. Pankkitilitapahtuma kirjataan aikanaan siirtosaatavaa vastaan. Yleensä nämä ovat täsmällisiä niiden osinkojen osalta, jotka maksetaan vuodenvaihteen jälkeen ennen tilinpäätöksen laatimista - riippuu tietenkin yhtiön tilikaudesta onko se kalenterivuosi vai joku muu.

Mitä ajattelet siitä, että kirjaisi kaikki pysyvien vastaavien arvopapereista saadut osingot maksupäivän tai irtoamispäivän mukaan ja vastaavasti tilinpäätökseen sille vuodelle, jolloin ne tulevat maksuun tai irtoavat? Tuo ennalta kirjaaminen tuntuu edelleen liian monimutkaiselta, kun poikkeustilanteita on varmasti runsaasti, eli sellaisia joissa osingon arvoa ei yhtiökokouspäivänä tiedä tarkalleen joko eri valuutasta tai muista syistä johtuen. Lisäksi vaikka sijoitus onkin pysyvä vastaava, osakkeen saattaa myydä jos yhtiökokouksen ja maksupäivän välissä on puoli vuotta.

superg kirjoitti:

Oletetaan että oma pääoma on 1 875 000 euroa ja maksan siitä maksimit verohuojennetut osingot 150 000 euroa. Osingoista jää verojen jälkeen käteen 138 750 euroa jotka sijoitan takaisin yrityksen SVOP-rahaston kautta. Kuinka seuraavan vuoden verohuojennetut osingot lasketaan tässä tapauksessa? Jos yrityksen oma pääoma on taas seuraavan tilikauden lopussa samat 1 875 000 euroa SVOP-sijoitus huomioiden ja maksan itselle saman maksimiosingon jonka takaisinsijoitan SVOP-rahastoon niin onko SVOP-rahaston arvo nyt 138 750 x 2 = 277 500 euroa. Eli toistamalla samaa kaavaa vuosikausia firman omaisuus siirtyy pikku hiljaa 8% vuodessa minun omaisuudekseni?

Bingon sanoman lisäksi kannattaa huomioida se, että maksamalla verot osingoista "ennakkoon" menetät verojen lykkäämisestä sijoitusyhtiölle syntyvän hyödyn, eli tuo jokavuotinen verottajalle menevä 11 250 € voisi myös jäädä yrityksen sisälle tuottamaan.

Hyvä huomio.

Omassa yhtiössäni arvopaperit kuuluvat nimenomaan pysyviin vastaaviin, koska sijoitukset ovat hyvin pitkäaikaisia. Verottajan ohje tuntuu silti sopivan huonosti tilanteeseeni. Ongelmaksi muodostuvat juuri nuo valuuttakurssimuutokset, lopullisen osingon arvon määräytyminen, ennen osakkeen ostamista pidetyt yhtiökokoukset yms. Maksupäivälle tai irtoamispäivälle kirjaaminen olisi tässäkin tilanteessa paljon yksinkertaisempaa.

Suurkiitos kattavasta vastauksesta! Mielestäni perustelusi ovat järkeviä ja niiden valossa verotusohje vaikuttaa vähän kummalliselta:

- - osinkotulon verovuosi määräytyy aina sen yhtiökokouksen ajankohdan perusteella, jossa osingonjakamisesta on päätetty.

 https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47901/osinkotulojen-verotus2/#3.4-osinkotulon-verovuosi

Tuolla on kyllä selkeitä esimerkkejä verovuoden "suoriteperusteisesta" määräytymisestä mutta asiaan liittyen voi myös keksiä aika monta täysin mahdotonta keissiä, esim. mitä yllä esitit.

Kirjanpito yhtiön saamien osinkojen osalta.

Mille päivälle kannattaisi kirjata saadut osingot? Sen tiedän, että osingot ovat sen tilikauden tuloa, jolloin osingonjaosta päätettiin. Voisi siis ajatella, että osingot tulisi suoriteperusteisessa kirjanpidossa kirjata yhtiökokouksen päivämäärälle. Se antaa kuitenkin väärän kuvan sijoitustilin varoista, ellei käytä Osinkosaamiset-tiliä päätöspäivän ja maksupäivän välissä. Sitä ei tekisi mieli käyttää, menee mielestäni liian monimutkaiseksi suhteessa saavutettuun hyötyyn.

Eli kirjaatteko osingot maksupäivän, yhtiökokouksen päivän, irtoamispäivän vai jonkun muun päivän mukaan? Kirjaatteko suoraan per sijoitustili an osinkotuotot vai käytättekö välissä esim. osinkosaamiset-tiliä? Mitä jos yhtiökokous pidettiin ennen kuin edes omisti osaketta, onko yhtiökokouksen päivä silloinkin paras kirjauspäivä vaikka se ei olekaan päivä jolloin oikeutta osingon saamiseen vielä syntyi?