Paperimiehen tuottavuus taas on helppoa määritellä. Tuotetut tonnit jaettuna paperimies ja se on valtava määrä.
Mä olen ulkopuolisena luullut, että koneet tekee tuota paperia ja tuottavuutta on viimeiset (kymmenet)vuodet parannettu lähinnä investoimalla koneisiin. Onko se sitten hyvä kaava, että omistajat laittaa rahaa parempiin koneisiin, jotta voidaan sitten antaa lisää rahaa koneiden valvojille koska "heidän tuottavuus" parani?
Paperimiehen tuottavuus taas on helppoa määritellä. Tuotetut tonnit jaettuna paperimies ja se on valtava määrä.
Mä olen ulkopuolisena luullut, että koneet tekee tuota paperia ja tuottavuutta on viimeiset (kymmenet)vuodet parannettu lähinnä investoimalla koneisiin. Onko se sitten hyvä kaava, että omistajat laittaa rahaa parempiin koneisiin, jotta voidaan sitten antaa lisää rahaa koneiden valvojille koska "heidän tuottavuus" parani?
Se onkin aivan satavarmasti sen yhtälön ainoa osa. Hyvää hyvyyttään uusitaan koneita jotta saataisiin duunarille maksettua lisää.
Laittaisitko itse euron miehen ajamaan 100 miljoonan euron konetta?
En tiedä mikä on "euron mies", mutta hommaisin riittävät tiedot ja taidot omaavan. Uskoisin, että tällä hetkellä noita on jonoksi asti ilman hintakilpailua. Joskus on ajat voineet olla toisenlaisetkin.
Vaihtoehto a: Ottaa leikkaukset mukisematta vastaan ja tehdä pian työtä ilmaiseksi (voit olla varma että mikään palkkasi leikkaus ei ikinä ole riittävä ja asiaan palataan seuraavalla kierroksella).
Mä en ymmärrä tätä väitettä työn tekemiseksi lopulta ilmaiseksi. Fakta on kuitenkin se, että aivan varmasti siellä tilinauhassa lukee iso kasa euroja edelleen, vaikka nyt muutama tunti viikossa tulee enemmän työvelvoitetta. Vaikka niitä kierroksia oli sata, niin edelleen tilinauhassa lukee enemmän euroja kuin keskimäärin muilla.
Oikeasti mulla ei ole lainkaan sympatioita paperimiehille. Ovat itse sen aiheuttaneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Olen ihmetellyt kuviota jo 70-luvulta saakka. Paperimiehet ovat aina kiristäneet lisää liksaa, työnantajan on ollut pakko maksaa, koska muuten olisi ollut konkurssi edessä. Kun kulut ovat kasvaneet liikaa, on työnantaja joutunut menemään hattu kourassa poliitikojen puheille ruinaamaan devalvaatiota. Ja se on saatu. Devalvaatiosta kärsi sitten koko kansa ja helvetin moni yritys. Kaikki käsrismys vain niiden paperimiesten takia. Paperimiehet taas luikertelivat tästä kärsimyksestä eroon kiristämällä taas lisää liksaa, muut työtä tekevät eivät tähän ole pystyneet. Siis koko Suomen kansa on kärsinyt tästä paperimiesten sikailusta. Olette hilanneet palkkanne ylimpään desiin ja koulutustasoksi riittää peruskoulun 9 luokkaa. Sympatiaa ette varmaan saa niiltä, jotka tekevät työtä joka vaatii pitkän koulutuksen tai niiltä, jotka tekevät raskasta vaarallista työtä parin tonnin liksalla.
Siksi toiseksi. Tein viime vuonna dokumentoidusti yli 300 tuntia (+ enemmän ilman että on dokumentoitu) täysin ilmaista työtä yhteiskunnan eteen normaalin työni päälle. Ilmaisen työn hyödyn saa Helsingin kaupunki, tai siis kaupungin veronmaksajat alempana veroasteena. Teen ilmaista työtä, johon lainsäätäjä on määrännyt kelpoisuusehdot jotka tulee täyttää. Työtä, johon on koulutukselliset kelpoisuusehdot ja lisäks kelpoisuusehdot toimintakyvylle. Tästä siten seuraa vuosittaiset pakolliset harjoitteetj toimintakykytestit ja täydellinen terveystarkastus. Käyn siis joka vuosi Helsingin työterveydessä todella tarkassa syynissä ja minulta testataan sen lisäksi hapenottokyky ja lihaskunto joka vuosi ja niiden tulee olla lainsäätäjän määrämän minimin yläpuolella. Teen ilmaista työtä, jonka tekeminen on myös syöpävaarallista ja oikeastaan muutenkin todella vaarallista ja joka vaatii jatkuvaa uuden oppimista ja vanhan kertaamista. Ja kaikki tämä teen ILMAISEKSI.
Ihan turha tulla nillittämään jostain muutamasta ylimääräisestä viikkotunnista, vielä kun kuulutte ylempään tulodesiin. Kun liityimme euroon, loppui meitlä se D-vitaamini jota valuutan arvon alentamisella haettiin. Silloin jo oli selvää, että tarvitsemme sisäisen devalvaation. Nyt kun sitä yritetään, niin ei käy.
Paperimiehen tuottavuus taas on helppoa määritellä. Tuotetut tonnit jaettuna paperimies ja se on valtava määrä.
Mä olen ulkopuolisena luullut, että koneet tekee tuota paperia ja tuottavuutta on viimeiset (kymmenet)vuodet parannettu lähinnä investoimalla koneisiin. Onko se sitten hyvä kaava, että omistajat laittaa rahaa parempiin koneisiin, jotta voidaan sitten antaa lisää rahaa koneiden valvojille koska "heidän tuottavuus" parani?
Se onkin aivan satavarmasti sen yhtälön ainoa osa. Hyvää hyvyyttään uusitaan koneita jotta saataisiin duunarille maksettua lisää.
Laittaisitko itse euron miehen ajamaan 100 miljoonan euron konetta?
Tähän on hyvä lisätä vielä se, että tuotannon henkilöt harvemmin ratkoo koneella tapahtuneita isompia ongelmia, vaan kunnossapito tekee nuo. Oma näkemys siksi kaksi jakoinen asiaan, koska fakta on että automatisaatio ja laskentatehon kasvu tulee ajamaan tuotantohenkilöiden määrää rajusti alaspäin tulevaisuudessa, mutta kunnossapito on edelleen se joka niitä koneita siellä tulee huoltamaan ja pitämään kunnossa. Useimmissa tehtaissa myös tämän ongelmanratkasujen kautta tulevan kokemuksen ja koneiden tuntemuksien myötä kunnossapito on paremmin perillä koneen toiminnasta.
Ja argumentit tuotantohenkilöiden tarpeellisuuteen tulevaisuudessa on se, että nykypäivänä voidaan raketilla käydä avaruudessa ja laskeutua takaisin 250m2 kokoiselle alustalle. Tämän sisäistettyä ja vähänkään paperikoneiden/metsäteollisuuden prosesseiden kanssa syvemmin toimineet ymmärtävät ettei isojenkaan kokonaisuuksien täydellinen automatisointi ole mahdotonta.
Ensinnäkin vastoin yleistä harhaluuloa vaativuus ei määritä palkkatasoa, vaan tuottavuus.
Kelpaisiko tämä muka paperimiehille? Eli kun tehtaalla menee hyvin, pelkka on kova, mutta kun tehtaalla menee huonosti, niin palkkaa alennettaan. Jos tehdas tekee tappiota, niin palkkaa ei sitten saa lainkaan, kun tuottavuus on nolla?
Kyllä paperimiehet on aina vaatineet muhkean palkan. Tämän päälle sitten sen bonuksen, mutta ei ne palkkaa ole ikinä vapaaehtoisesti alentaaneet kun menee huonosti. Ei edes 90-luuvn lamassa. Ja kuten tässäkin keississä on todistettu. Hirveä nillitys kun palkkaa vähän allennetaan, kun tehdas on tehnyt huonompaa tulosta.
AvoidBetfair kirjoitti:
Paperimiehen tuottavuus taas on helppoa määritellä. Tuotetut tonnit jaettuna paperimies ja se on valtava määrä.
Näin varmaan keskusjohtoisessa suunnitelmataloudessa. Eräs maa yritti tätä, mutta siltä loppuivat rahat. Markkinaehtoisessa maailmassa tuottavuus on helppo määritellä: se on tehtaan tuloslaskelman alariville jäänyt euromäärä jaettuna paperimiesten määrällä.
Mä en ymmärrä tätä väitettä työn tekemiseksi lopulta ilmaiseksi. Fakta on kuitenkin se, että aivan varmasti siellä tilinauhassa lukee iso kasa euroja edelleen, vaikka nyt muutama tunti viikossa tulee enemmän työvelvoitetta. Vaikka niitä kierroksia oli sata, niin edelleen tilinauhassa lukee enemmän euroja kuin keskimäärin muilla.
Mie oon aina ihmetellyt mikä niissä paperimiesten palkoissa herättää aina niin suuria tunteita keskustelupalstoilla.
Supisuomalainen kateushan se siellä. Suomessa vaan kateus voittaa kiimankin. Ei kannata ihan hirveän kade olla paperimiesten palkoista, vaikka ne hieman yli mediaanin ovatkin. Verottaja ottaa suurimman osa erosta ja vuorotyö verottaa terveydestä loput.
Tinggeli kirjoitti:
Oikeasti mulla ei ole lainkaan sympatioita paperimiehille. Ovat itse sen aiheuttaneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Olen ihmetellyt kuviota jo 70-luvulta saakka. Paperimiehet ovat aina kiristäneet lisää liksaa, työnantajan on ollut pakko maksaa, koska muuten olisi ollut konkurssi edessä. Kun kulut ovat kasvaneet liikaa, on työnantaja joutunut menemään hattu kourassa poliitikojen puheille ruinaamaan devalvaatiota. Ja se on saatu. Devalvaatiosta kärsi sitten koko kansa ja helvetin moni yritys. Kaikki käsrismys vain niiden paperimiesten takia. Paperimiehet taas luikertelivat tästä kärsimyksestä eroon kiristämällä taas lisää liksaa, muut työtä tekevät eivät tähän ole pystyneet. Siis koko Suomen kansa on kärsinyt tästä paperimiesten sikailusta. Olette hilanneet palkkanne ylimpään desiin ja koulutustasoksi riittää peruskoulun 9 luokkaa. Sympatiaa ette varmaan saa niiltä, jotka tekevät työtä joka vaatii pitkän koulutuksen tai niiltä, jotka tekevät raskasta vaarallista työtä parin tonnin liksalla.
Vai on koko Suomen kansan laittanut paperimiehet kärsimään. :D Näkemys se on kieltämättä tuokin.
Paperimiehillä on kieltämättä käynyt hyvä herraonni liiton johdon kanssa aikoinaan, hyvää työtä tehtiin jäsenistön eteen kun palkkoja vedätettiin ylöspäin.
Pitäisikö paperimiesten istua 10v koulun penkillä lukemassa itsensä huuhaa-tieteiden maisteriksi jolloin tulisi oikeus tienata yli mediaanin? Mun mielestä tää on aina yhtä huvittava argumentti. Ensin 10v huuhaata ja sitten takasin paperimieheksi lukeneena miehenä ja sitten olisi oikeus nostaa sitä nykyistä palkkaa.
Tinggeli kirjoitti:
Siksi toiseksi. Tein viime vuonna dokumentoidusti yli 300 tuntia (+ enemmän ilman että on dokumentoitu) täysin ilmaista työtä yhteiskunnan eteen normaalin työni päälle. Ilmaisen työn hyödyn saa Helsingin kaupunki, tai siis kaupungin veronmaksajat alempana veroasteena. Teen ilmaista työtä, johon lainsäätäjä on määrännyt kelpoisuusehdot jotka tulee täyttää. Työtä, johon on koulutukselliset kelpoisuusehdot ja lisäks kelpoisuusehdot toimintakyvylle. Tästä siten seuraa vuosittaiset pakolliset harjoitteetj toimintakykytestit ja täydellinen terveystarkastus. Käyn siis joka vuosi Helsingin työterveydessä todella tarkassa syynissä ja minulta testataan sen lisäksi hapenottokyky ja lihaskunto joka vuosi ja niiden tulee olla lainsäätäjän määrämän minimin yläpuolella. Teen ilmaista työtä, jonka tekeminen on myös syöpävaarallista ja oikeastaan muutenkin todella vaarallista ja joka vaatii jatkuvaa uuden oppimista ja vanhan kertaamista. Ja kaikki tämä teen ILMAISEKSI.
Se että sinä teet ilmaista työtä, ei tarkoita sitä että paperimiesten tai kenenkään muun pitäisi tai kannattaisi tehdä ilmaista työtä.
Tinggeli kirjoitti:
Ihan turha tulla nillittämään jostain muutamasta ylimääräisestä viikkotunnista, vielä kun kuulutte ylempään tulodesiin. Kun liityimme euroon, loppui meitlä se D-vitaamini jota valuutan arvon alentamisella haettiin. Silloin jo oli selvää, että tarvitsemme sisäisen devalvaation. Nyt kun sitä yritetään, niin ei käy.
Euro on ollut valtava taloudellinen virhe Suomen kansantaloudelle, mutta ei se nyt paperimiesten vika ole.
Ensinnäkin vastoin yleistä harhaluuloa vaativuus ei määritä palkkatasoa, vaan tuottavuus.
Kelpaisiko tämä muka paperimiehille? Eli kun tehtaalla menee hyvin, pelkka on kova, mutta kun tehtaalla menee huonosti, niin palkkaa alennettaan. Jos tehdas tekee tappiota, niin palkkaa ei sitten saa lainkaan, kun tuottavuus on nolla?
Kyllä paperimiehet on aina vaatineet muhkean palkan. Tämän päälle sitten sen bonuksen, mutta ei ne palkkaa ole ikinä vapaaehtoisesti alentaaneet kun menee huonosti. Ei edes 90-luuvn lamassa. Ja kuten tässäkin keississä on todistettu. Hirveä nillitys kun palkkaa vähän allennetaan, kun tehdas on tehnyt huonompaa tulosta.
Sovitaan että palkka joustaa noin heti kun valtio ja kunta tekee saman, eli niin kauan kun valtio ottaa velkaa ja budjetti on miinuksella niin kaikki työ tehdään ilmaiseksi.
Mitäs ihmeen pahaa siinä on että osaa vaatia palkkaa? Eriskummallinen argumentti sijoitusfoorumilla.
Tinggeli kirjoitti:
AvoidBetfair kirjoitti:
Paperimiehen tuottavuus taas on helppoa määritellä. Tuotetut tonnit jaettuna paperimies ja se on valtava määrä.
Näin varmaan keskusjohtoisessa suunnitelmataloudessa. Eräs maa yritti tätä, mutta siltä loppuivat rahat. Markkinaehtoisessa maailmassa tuottavuus on helppo määritellä: se on tehtaan tuloslaskelman alariville jäänyt euromäärä jaettuna paperimiesten määrällä.
Toimihenkilöt ovat vaan siis tyhjää painoa, jota paperimiehet joutuvat kantamaan työnsä ohella? Moni duunari olisi varmaan samaa mieltä tästä.
Pitäisikö paperimiesten istua 10v koulun penkillä lukemassa itsensä huuhaa-tieteiden maisteriksi jolloin tulisi oikeus tienata yli mediaanin? Mun mielestä tää on aina yhtä huvittava argumentti. Ensin 10v huuhaata ja sitten takasin paperimieheksi lukeneena miehenä ja sitten olisi oikeus nostaa sitä nykyistä palkkaa.
Tällä argumentilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Kyse on siitä, mikä on työntekijän arvo yritykselle ja omistajille. Paperimies on yliarvostettu moneen muuhun teollisuuden alan ammattilaiseen nähden. Paperimiehellä ei ole mitään erityisosaamista muihin teollisuuden aloihin nähden. Ihan samanlaista osaamista siellä muuallakin tarvitaan.
Satun tietämään lähipiiristä monta paperimiestä, ja heidän osaaminen on tietenkin tärkeää, mutta arjessa se koostuu lähinnä prosessin valvomisesta. Se työ mitä paperimiehet tekevät työvuorossaan on työmäärältään tai -panokseltaan mitätön verrattuna moneen muuhun teollisuuden ammattilaiseen nähden. Palkka ei yksinkertaisesti ole missään suhteessa tekemisen sisältöön, verrattuna muihin teollisuuden ammattilaisten tekemisen sisältöön nähden.
Paperimiehen palkka on jäänne, jolle ei ole mitään perusteita.
Tämä kommentti tulee henkilöltä, joka pitää ammattiyhdistysten olemassaoloa ja valtaa tärkeänä tasapainottavana tekijänä työntekijöiden ja työnantajien välillä. On kuitenkin olemassa terve järki, joka ei kohtaa missään suhteessa paperimiesten palkoissa.
Pitäisikö paperimiesten istua 10v koulun penkillä lukemassa itsensä huuhaa-tieteiden maisteriksi jolloin tulisi oikeus tienata yli mediaanin? Mun mielestä tää on aina yhtä huvittava argumentti. Ensin 10v huuhaata ja sitten takasin paperimieheksi lukeneena miehenä ja sitten olisi oikeus nostaa sitä nykyistä palkkaa.
Tällä argumentilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Kyse on siitä, mikä on työntekijän arvo yritykselle ja omistajille. Paperimies on yliarvostettu moneen muuhun teollisuuden alan ammattilaiseen nähden.
Se on vähintään yhtä pätevä argumentti kuin nimimerkki "tonza" sanoo että paperimies on ylipalkattu.
UPM ei siis arvosta duunareitaan samaan tasoon kuin muut metsäfirmat. No se on kyllä tullut kaikille selväksi. :D
Tuotettuun tonnimäärään nähden palkat ovat hyvin maltilliset.
Moni muu teollisuus joka pyörii ympäri 24/7/365 maksaa 95% samaa liksaa kuin paperimiehille maksetaan, palkassa ei toisin sanoen ole mitään ihmeellistä verrattuna muuhun teollisuuteen. Kemianteollisuus ja voimalaitokset esim. Toki huonomminkin palkattuja teollisuuden duunareita löytyy, mutta niin se menee joka alalla.
tonza kirjoitti:
Paperimiehen palkka on jäänne, jolle ei ole mitään perusteita.
Onko sosiaaliturva ja palkalliset vapaapäivät myös samaa sarjaa? Muilta saisi kyllä ottaa pois mutta ei itseltä?
Ainakin lomaraha, joka oli siis ennen lomaltapaluuraha, saisi lähteä vittuun. Kaikilta. Myös minulta. Ihan helvetin tyhmä jäänne. Ei sille ole enää nykyään mitään perusteita.
Ainakin lomaraha, joka oli siis ennen lomaltapaluuraha, saisi lähteä vittuun.
Uskoisin että nykyisinkin osan lomarahat lähtevät suoraan ja vielä useamman vähän epäsuoremmin juurikin tähän "osoitteeseen". Muutama miesduunareista lienee vähän ryhdikkäämpi ja känsien ja sokeutumisen uhallakin lähettää lomarahansa alkoon...
Mielestäni fokus tulisi suunnata osakkeenomistajien näkökulmasta lakon todellisiin vaikutuksiin. Nyt narratiivi tuntuu olevan, että ahneiden paperimiesten palkkojen lasku on kannattava investointi tulevaisuuteen.
Osaako joku selittää miksi kurssi ei ole ottanut juurikaan hittiä, vaikka UPM menettää analyytikkojen mukaan 2-3M€/päivä?
Nyt on jo lakkopäivä numero 77 menossa, eli tappiota on tehty 154-231M€. Lisäksi voisin olettaa osan asiakkaista löytäneen vaihtoehtoisen toimittajan lakon aikana, eikä välttämättä voida laskea liikevaihdon pysyvän entisellä tasolla lakon jälkeen.
Henkilöstokulut 2021 vuosikertomuksen mukaan olivat kokonaisuudessaan, esim. johdon palkkiot mukaanlaskettuina 1094M€.
UPM tavoittelee 70-100 tunnin lisäystä vuosityöaikaan käytännössä nykyisellä palkkatasolla. Keskimääräinen vuosityöaika lienee nykyisellään 1600-1700 tunnin paikkeilla. Tämä vastaa laskennallisesti noin 4-6% palkanalennusta.
Optimistisestikin laskettuna 6% palkanalennuksella, kaikkien henkilöstökulujen mukaan laskettuna (palkanalennukset eivät koske kaikkia henkilöstöryhmiä) säästöä tulisi 65M€ vuodessa, eli menisi vähintään kolme vuotta, jotta maksettaisiin lakon kustannukset.
Neutraalisti laskettuna liitto ei tule suostumaan kaikkiin vaatimuksiin. Käytetään laskennallista 2% palkanalennusta laskutoimituksissa. Käytetään palkoissa "palkat ja palkkiot" lukuja vuodelta 2021, eli 877M€, eli jätetään eläkemaksut ym. laskujen ulkopuolelle. Tästä säästöä tulisi 17M€, joka siis lakon muutaman päivän vielä jatkuessa, menetysten ollessa n. 200M€, tulisi maksamaan itsensä takaisin reilu 11 vuodessa.
Toki samalla nettovelka 647M€ kasvaa arviolta neljänneksellä, ja tulee aiheuttamaan jonkin verran korkokuluja. Niiden negatiivista vaikutusta ei ole laskuissa huomioitu. Lisäksi negatiivisesti saattaa vaikuttaa yllä mainittu asiakaskadon riski.
Näen, että UPM:n lakkoilu ei näin pitkälle jatkuttuaan ole ollut kannattavaa liiketoiminnan kannalta. Neuvottelutuloskin sataa täysin kotimaisten kilpailijoiden laariin. Vai mitä veikkaatte kotimaisten kilpailijoiden tekevän seuraavalla neuvottelukierroksella?
UPM:n osakkeen omistajana olen huolestuneena seurannut tilannetta. Jos menetykset lakon takia ovat jo 200 miljoonan luokkaa, eikö UPM:n pitäisi antaa tulosvaroitus?
[quote=Kulta-Into]Osaako joku selittää miksi kurssi ei ole ottanut juurikaan hittiä, vaikka UPM menettää analyytikkojen mukaan 2-3M€/päivä?
Hessu kirjoitti:
UPM:n osakkeen omistajana olen huolestuneena seurannut tilannetta. Jos menetykset lakon takia ovat jo 200 miljoonan luokkaa, eikö UPM:n pitäisi antaa tulosvaroitus?
Pitää ottaa sekin huomion, että jos tehdas ei pyöri niin kulutkin pienenee. Ei ole kuluja mm. raaka-aineista ja palkoista. Suurimman tuloksen tekee sellu ja suurimman liikevaihdon paperi, jonka tulos on jo valmiiksi kuralla. Ja UPM voi myydä sellua myös muiden tehtaiden kautta, jolloin tulosalennus ei ole niin suuri. Nyt en muista onko eukalyptuspuusta tehtävä sellu riittävästi yhtä hyvää kuin havupuusta tehty, että korvaantuuko ihan täysin.
Paperiliiton lakko pysäytti vuoden alussa käsittääkseni UPM Pulp, UPM Biofuels, UPM Communication Papers, UPM Specialty Papers ja UPM Raflatac -liiketoimintojen Suomen tehtaat. Vuoden 2021 vuosikertomuksesta lukuja. Muoto LV = liiievaihto ja suluissa oleva luku on liikevoitto / päivä jos tehdas pyörii 350 päivää vuodessa:
PM Pulp (Fiber): LV = 2945 miljoonaa , Liikevoitto 817 miljoonaa (2,3 / päivä)
UPM Biofuels: Ei kerrota
UPM Communication Papers: LV = 3577 miljoonaa , Liikevoitto -79 miljoonaa (-0,12 / päivä)
UPM Specialty Papers: LV = 1482 miljoonaa , Liikevoitto 135 miljoonaa (0,39 / päivä)
UPM Raflatac: LV = 1671 miljoonaa , Liikevoitto 223 miljoonaa (0,64 / päivä)
Käsittääkseni juuri tuo Communication Papers on se alue jonka tuloksen UPM haluaa positiiviseksi. Sitten ei ole tiedossa tekeekö Suomen tehdas millaista tulosta verrattuna muiden maiden tehtaisiin, jotka eivät ole lakossa.
Tässä on merkitsevää myös se, kuinka hyvin UPM pystyy korvaamaan sellun myynnin muiden tehtaiden kautta. Jos pystyy hyvin, niin ei UPM edellä olevien lukujen valossa suuria tappioita tee / päivä, kaukana 2-3 miljoonasta.
Jos palkan alennusta (esim. työtä lisää samalla palkalla) miettii, niin 79 miljoonaa kun höylätään niin Communication Papers pääsee nollatulokseen. Työntekijöitä tässä yksikössä on 6400 hlö, joten jos solidaarisesti kaikki osallistuu talkoisiin niin se olisi 12343 euroa / hlö pois vuosipalkasta. UPM joutunee karismaan muitakin kuluja siis.
Hienoa saada perusteluja erilaisellekin näkemykselle!
2-3M€/päivä oli osaketta seuraavan OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkisen näkemys. Oletan, että kokemuksellaan hän osaa analyysissään ottaa huomioon myös muuttuneet kulut.
Sellu- ja paperitehtaat pyörivät käytännössä hyvin lähelle 100% käyttöastetta pakollisia seisakkeja lukuun ottamatta, eli jatkuvatoimisesti ympäri vuorokauden. Osaatko sanoa mistä/miltä tehtaalta olettamasi kapasiteetin lisäys voitaisiin saada aikaiseksi ja millä toimenpiteillä?
Kuten yllä kuvasit, suurimmat liikevoitot saadaan sellun puolelta. UPM:n sellutehtaat ovat Fray Bentosta lukuunottamatta Suomessa. Fray Bentosin tuotantokapasiteetti käsittää hieman reilu kolmasosan kaikesta UPM:n selluntuotannosta (1,3M€/3,7M€).
En nyt ihan suoralta kädeltä osaa sanoa mistä lisäkapa saataisiin, kun Paso de los Torosin tehdaskin valmistuu vasta syksyllä tuoden noin 60% lisää kapaa (2,1 tonnia lisää, nykyinen kapa 3,7 tonnia). Mutta voisin kuvitella että UPM tekee kaikkensa lisäkapan saamiseen ja yksi keinohan on huoltoseisokin siirto myöhemmäksi, jos se nyt osuisi juuri näihin aikoihin (en tiedä).
En kyllä ihan osta tuota väitettä että analyytikon arvio on menetys (tappio) 2-3 miljoonaa / päivä. Siis tuloksesta. Jos menetys tosiaan olisi 3 miljoonaa, niin se teksi 1095 miljoonaa / vuosi kun UPM:n koko 2021 vuositulos oli 1471 miljoona (nousten 55% vuodesta 2020). Siiis 74% koko vuoden tuloksesta Suomenssa lakon piirissä olevista tehtaista? Saattaisin kuvitella, että analyytikko tarkoittaa vaikka myynnin menetystä, ei tuloksen menetystä, ja sen kyllä hyväksyn.
Frey Bentos ja rakenteilla oleva Taurus tuottavat lyhytkuituista massaa, kun taas Suomen tehtaat tuottavat pääosin pitkäkuituista. Käyttötarkoitukset ja hintataso tuotteilla ovat erilaiset.
Tiistain Kauppalehdessä Inderesin Viljakainen arvioi juurikin samoin, että yksi lakkopäivä maksaa 2-3 miljoonaa euroa oikaistua liikevoittoa. Ei siis myyntiä.
Mielestäni fokus tulisi suunnata osakkeenomistajien näkökulmasta lakon todellisiin vaikutuksiin. Nyt narratiivi tuntuu olevan, että ahneiden paperimiesten palkkojen lasku on kannattava investointi tulevaisuuteen.
Osaako joku selittää miksi kurssi ei ole ottanut juurikaan hittiä, vaikka UPM menettää analyytikkojen mukaan 2-3M€/päivä?
Nyt on jo lakkopäivä numero 77 menossa, eli tappiota on tehty 154-231M€. Lisäksi voisin olettaa osan asiakkaista löytäneen vaihtoehtoisen toimittajan lakon aikana, eikä välttämättä voida laskea liikevaihdon pysyvän entisellä tasolla lakon jälkeen.
Henkilöstokulut 2021 vuosikertomuksen mukaan olivat kokonaisuudessaan, esim. johdon palkkiot mukaanlaskettuina 1094M€.
UPM tavoittelee 70-100 tunnin lisäystä vuosityöaikaan käytännössä nykyisellä palkkatasolla. Keskimääräinen vuosityöaika lienee nykyisellään 1600-1700 tunnin paikkeilla. Tämä vastaa laskennallisesti noin 4-6% palkanalennusta.
Optimistisestikin laskettuna 6% palkanalennuksella, kaikkien henkilöstökulujen mukaan laskettuna (palkanalennukset eivät koske kaikkia henkilöstöryhmiä) säästöä tulisi 65M€ vuodessa, eli menisi vähintään kolme vuotta, jotta maksettaisiin lakon kustannukset.
Neutraalisti laskettuna liitto ei tule suostumaan kaikkiin vaatimuksiin. Käytetään laskennallista 2% palkanalennusta laskutoimituksissa. Käytetään palkoissa "palkat ja palkkiot" lukuja vuodelta 2021, eli 877M€, eli jätetään eläkemaksut ym. laskujen ulkopuolelle. Tästä säästöä tulisi 17M€, joka siis lakon muutaman päivän vielä jatkuessa, menetysten ollessa n. 200M€, tulisi maksamaan itsensä takaisin reilu 11 vuodessa.
Toki samalla nettovelka 647M€ kasvaa arviolta neljänneksellä, ja tulee aiheuttamaan jonkin verran korkokuluja. Niiden negatiivista vaikutusta ei ole laskuissa huomioitu. Lisäksi negatiivisesti saattaa vaikuttaa yllä mainittu asiakaskadon riski.
Näen, että UPM:n lakkoilu ei näin pitkälle jatkuttuaan ole ollut kannattavaa liiketoiminnan kannalta. Neuvottelutuloskin sataa täysin kotimaisten kilpailijoiden laariin. Vai mitä veikkaatte kotimaisten kilpailijoiden tekevän seuraavalla neuvottelukierroksella?
Pahoitteluni, huomasin virheen lihavoiduissa luvuissa. Ne sisältävät koko konsernin palkat, eivät vain Suomen toimintojen. Suomen toimintojen lakossa olevia henkilöitä on n.2000 liiton mukaan. Näiden keskimääräiset vuosiansiot liikkuvat arviolta 60k€ luokassa. Yhteensä siis heidän vuosiansionsa ovat 120M€ luokkaa.
Lakon vaikutukset ovat siis huomattavasti negatiivisemmat, mitä annoin ymmärtää.
Stora Enson ensimmäisen vuoden korotukset ovat +1,9%. Mikäli UPM saisi sovittua kokonaisvaikutuksiltaan -2,1% sopimuksesta, säästöjä Stora Enson sopimukseen nähden saataisiin euroissa vain 4,8M€ vuodessa.
Kunnes saadaan parempaa tietoa, oletetaan menetetyksi liikevoitoksi (tästä artikkeleissa on puhuttu) 2-3M€/päivä.
Menisi siis näillä arvioilla 32-48 vuotta, että sopimus maksaisi itsensä takaisin. Tässäkään ei oteta huomioon:
-Menetetyt asiakkuudet
-Kasvaneet korkokulut
-Lakko jatkuu vielä, eli omistajien rahaa syödään joka päivä lisää
-Lisääntynyt työaika ei välttämättä korreloi työtuloksen nousun kanssa jatkuvatoimisessa vuorotyössä
-Sopimus voi olla UPM:lle jopa huonompi kuin yllä kuvatussa esimerkissä.
En saa kyllä perusteltua tätä UPM:n kannalta positiiviseksi operaatioksi, vaikka kuinka lukuja pyörittelisin.
Frey Bentos ja rakenteilla oleva Taurus tuottavat lyhytkuituista massaa, kun taas Suomen tehtaat tuottavat pääosin pitkäkuituista. Käyttötarkoitukset ja hintataso tuotteilla ovat erilaiset.
Kiitos. Eli eucalyptuspuusta voi tehdä pehmopaperia kuten muistakin lehtipuista. Havupuu pitkäkuituisena on taas vahvaa ja sopii esim. pyyintätuotteille.
aliisan_avaimet kirjoitti:
Tiistain Kauppalehdessä Inderesin Viljakainen arvioi juurikin samoin, että yksi lakkopäivä maksaa 2-3 miljoonaa euroa oikaistua liikevoittoa. Ei siis myyntiä.
OK. Aikanaan lakon päätyttyä selviää totuus, kun UPM julkaisee tuloksen.
Tosin on niin, että UPM:n tavoitteet ovat tässä erillaiset kuin aiemmin. Ja niillä hakee pitkäaikaisempia ja laaja-alaisempia vaikutuksia kuin vain tämä palkkakierros. Kirjoitin tästä jo mm. syyskuussa.
