Pitikin kaivaa tätä asiaa hieman enemmän. Näköjään muistin vuodet vähän vääriin, tapahtuikin heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Asuntolainen korko oli vuonna 1999 alimillaan 2,7%. Kun se lähti vuoden 2000 alussa nopeasti nousemaan niin useat asuntolainan lyhentäjät (mm. minä) joutuivat kasvatttamaan kuukausittaista lyhennyssummaa, jotta edes korkokulut olisi saatu katettua. Olisikohan minulla ollut 15 vuoden laina ja kohde oli omakotitalo Helsingissä että lainaa oli sen mukaan.
Elokuussa 2000 korko oli huipussaan 5,25 % Siitä se sitten lähti laskemaan ja elokuussa 2001 se oli 4,2% ja elokuussa 2002 "vain" 3,4%.
Seuraava huippu oli vuoden 2008 lopussa, jolloin tuli korkoon nollaus velkakriisin muodossa.
Jos tuosta kuviosta pitäisi vetää johtopäätös kiinteälle korolle, niin sellainen olisi kannattanut ottaa 20 vuoden lainalle max noin 1% talolle vuonna 2000. Mutta tuskin olisi saanut. Kuvio toimii myös tosin päin, jos uskoo korkojen joskus nousevan 5% tasolle.
Mutta tuo vuosien 2000-2008 välillä kaksi kertaa käynyt yli 5% on ihan pieni korko niille jotka maksoivat lainaa 1990-luvun alussa. Silloin minä maksoin muutaman vuoden autolainaa SKOP:ille.
Ja mitä nuo huiput sitten ovat. Tosiaan, marraskuussa 1991 noteerattiin 1 kk korko 27,2%:iin
EDIT. Kuvio jossa on Euroopan keskupankin ohjauskorko ja 12 kk euribor. Selkeesti 2000-luvun vuosikymmenn korkojen kaksi pompsua seurasi ohjauskorkoa - kuten pitikin.
Mutta mikähän olisi ollut asuntojenne hinta siinä tapauksessa, että korkoympäristö olisi ollut nykyisenlainen. Saatoitte hyvinkin maksaa huomattavasti pienemmän hinnan korkokuluineen kuin mitä nykypäivän ostajat. Eli oikeestaan saitte ostaa asuntonne korkeampien korkojen maailmassa ja saitte maksaa korkeampaa korkoaa asuntolainastanne x)
Olennaistahan ei oikeesti oo korko vaan inflaatiokorjatut lainamaksut (lyhennykset, korot ja kulut) laina-ajalta.
Tätä on oikeastaan melko mahdoton arvuutella, koska samaan aikaan asuntojen hinnat Helsingissä ovat nousseet tontti- ja asuntopulan takia. 1990-luvun laman notkahdusta (johtui asuntojen hetkellisestä ylitarjonnasta) lukuunottamatta asuntojen hinnat ovat kavunneet ylöspäin viimeiset 100 vuotta johtuen siitä, että on enemmn ostajia kuin myyjiä. Tämähän on kiihtynyt viimeisen 25 vuoden aikana. Mutta jo 1930-luvulla Helsingin asuntojen hinnat nousivat rajusti asuntopulan takia ja samaa on tapahtunut WW2:n jälkeen 1950-luvulta lähtien. Jo 1930-luvulla työryhmä pohti Helsingin asuntopulaa ja ehdotti lähialueiden liitosta joka sitten toteutui suuressa alueliitoksessa 1946 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen)
Mutta katsotaan korkokäyrä ja inflaatiokäyrä. Inflaatio 1999-2021
Tuosta pikaisesti katsottuna 2000-2009 reaalikorko oli suurinpiirtein stabiili noin 1,5%. Toki pitäisi samaan aikaan katsoa myös vero- ja palkkakehitystä eli käytettävissä olevan nettotulon kehitys tai oikeastaan sen muutos. Jos lisätään kuvioon pääomatulot, niin saadaan käteviä erikoistapauksia, joten jättäisin ne tässä pois.
Mutta 2010-luvun alussa tuli eurokriisi ja se muutti tilanteen. Noin 2011-2014 reaalikorko on ollut pakkasella. On kannattanut olla velkaa varsinkin jos se on tuottavassa kiinni.
Tätä vähän täydentää asuntojen hintojen suhde ansiotasoon eri vuosina - eli koska ne olivat kalliita palkkoihin nähden ja koska suhteelisen edullisia.
Jos sattui ostamaan hirmuhintaisen asunnon vuonna 1987-1990 kävi köpelösti 1991-1995, sillä pankki ei hyväksynyt enää asuntoa lainan pantiksi vaan vaati lisävakuuksia. Jos niitä ei löytynyt, asunto myytiin pilkkahintaan. Aivan riippumatta pankista.
Nämä kokeneet varovat ääliöhintaisia asuntoja loppuikänsä. Ja luotonantajien lupauksia. Ja korkoja.
Sopivasti hintakuopassa ostaneet pärjäsivät näiden kauhujen yli.
Tätä on oikeastaan melko mahdoton arvuutella, koska samaan aikaan asuntojen hinnat Helsingissä ovat nousseet tontti- ja asuntopulan takia. 1990-luvun laman notkahdusta (johtui asuntojen hetkellisestä ylitarjonnasta) lukuunottamatta asuntojen hinnat ovat kavunneet ylöspäin viimeiset 100 vuotta johtuen siitä, että on enemmn ostajia kuin myyjiä. Tämähän on kiihtynyt viimeisen 25 vuoden aikana. Mutta jo 1930-luvulla Helsingin asuntojen hinnat nousivat rajusti asuntopulan takia ja samaa on tapahtunut WW2:n jälkeen 1950-luvulta lähtien. Jo 1930-luvulla työryhmä pohti Helsingin asuntopulaa ja ehdotti lähialueiden liitosta joka sitten toteutui suuressa alueliitoksessa 1946 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen)
Niin siis selvää on tietysti myös tuo, että asuntojen tarjonta ei ole kasvanut kysynnän mukaan. Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että nollakorkoympäristö on itsessään nostaa väistämättä asuntojen hintaa huomattavasti, kun se on jatkunut näin pitkään. Asunnonostajan kannalta olennaisinta on kuitenki se mitä lainasta kuukausittain maksaa. Jos lainasta ei korkoja mene, niin on varaa maksaa korkeampaa hintaa. Pitkällä aikavälillä ihmisillä on käytössä asumiseen tietty osuus tuloista. Jos laina on halpaa, niin se nostaa asuntojen hintoja, jolloin keskimääränen lainasta syntyvät maksut ovat vakiosuuruisia.
Nyt kuitenkin tässä elvytysvimmassa on menty siihen pisteeseen, että velkaa voi surutta ottaa ja aina vaan enemmän, jolloin lainaaminen on mennyt överiksi suhteessa ansiotuloihin. Ja ansiotuloihin siksi, koska ne ovat suhteellisen joustamattomat. Vertaamalla muuhun omaisuuteen tai sijoitustuottoihin mennään samaan miinaan, koska ne ovat ultrakevyen rahapolitiikan takia ylisuuria suhteessa normaaliin markkinatilanteeseen. Elvytys on siis synnyttänyt syklisen tilanteen, jossa eri omaisuuserille korkeamarkkinan. Jossain vaiheessa arvostustasojen on normalisoidutta tavalla ja toisella ja tässä asuntojen hinnat myös suhteellisesti halpenevat.
Teknokuplan jälkeen asuntojen hinnat olivat varmaankin matalasuhdanteessa, mutta kuitenkin hinnat määräytyivät pitkälti markkinoilla, jossa korkotaso seurasi melko tarkkaa taloustilannetta. 2007 aikoihin oli selkee korkeasuhdanne markkinoilla ja se veti myös asuntojen hintoja ylös ja korkotaso oli tässä tilanteessa hillitsevät tekijä. Koska markkinoilla mennennään jäykkyyksistä johtuen aina överiksi, niin syntyy näitä suhdannevaihteluita ja 2009 päästiin taas purkamaan niitä korkeasuhdanteen ylihintoja ja päästiin taas alihintoihin. Tällöin ollaan kuitenkin keskimäärin siinä kestävässä tasossa.
Finanssikriisin jälkeen massiivinen elvytys on aiheuttanut sen, että hinnat ovat nousseet korkealle ja ne on pidetty korkeana ja niiden ei ole vain annettu tippua. Halutaan sitä vakautta, mutta se ei yksinkertaisesti toimi. Se nähtiin jo neuvostoliiton aikana. Sahdannevaihtelut pitää sallia. Korkotason laskemisen vielä jotenkin ymmärtää, mutta keskuspankkien arvopaperiostot ovat jotain, jotka pilaa koko markkinatalouden. Ne ovat toimi, jolla markkina pyritään pitämään hinnalla millä hyvänsä sellasena kuin se on. Annetaan yritysten zombiutua, mutta pidetään ne pystyssä. Se tuottaa talouteen paljon tehotonta toimintaa. Pidetään ihmiset töissä, vaikka työ olisi tuottamatonta. Tähän samanlaiseen miinaan ovat kommunistiset valtiot tuhoutuneet.
Korona-aikanen elvytys olisi ollut perusteltua, mutta ongelma siinä oli se, että markkina oli ennestään viety tilaan, jossa sen ei olisi kuulunut olla. Nykynen elvytys on vain pahentanut tilannetta. Jos ei olisi ollut niin paljon jo valmiiksi zombiyrityksiä, niin talous olisi kyllä kestänyt sen korona-ajan yli vievän elvytyksen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa aiemman elvytyksen päälle on tehty vielä koronaelvytys. Se on jotain, josta ei ihan helpolla ja naarmuitta selvitä. Oikeestaan ainut oljenkorsi on teknologian mahdollistama järjetön talouskasvu, joka riittäisi kompensoimaan zombiyritysten kaatumiset. Mitä kauemmin tätä nykystä elvytystä jatketaan, niin sen epätodennäköisemmäksi tuo tulee.
Kaikkea pitäisi verrata talouden kokonaiskuvaan. Pelkästään hintakehitys ja edes korkotason yhdistäminen siihen ei kerro koko totuutta. Jos korkotaso on 5 prossaa ja samaan aikaan tulot kasvaa 5 prossaa, niin eihän tuossa ole mitään ongelmaa maksaa velkoja pois. Jos korkotaso on 0 prossaa ja tulot kasvaa 0 prossaa, niin tulotason noususta ei saa mitään tukea. Kalliimmassa korkoympäristössä myös työnteosta tulee kannattavampaa, koska tällöin on kannattavaa maskaa lainaa takasin ja saat lainaa maksamalla käytännössä 5 prossaa tuottoa. 0 korkoympäristössä sun ei edes kannata lyhentää lainaa tai edes tehdä lisää töitä, koska inflaatio aiheuttaa sen, että sun laina reaalisesti pienenee.
Jos joku siis vielä ihmettelee, että miksi talous ei kasva, niin syy on nollakorkoympäristössä ja sen kannusteissa tehdä töitä. Sama nollakorkoympäristö vähentää myös työn tarjontaa, koska se mahdollistaa ylisuuret tuet. Mitähän siitä on historiallisesti seurannut, kun on pyritty tavalla tai toisella pieniin tuloeroihin? No tehottomuutta ja passiivisuutta kuten sosialismissa.
Tämä himmeli rysähtää viimeistään siinä kohtaa, kun korot nousee yli sen, mitä on hinnoiteltu markkinoilla. Nyt on pitkään menty uskossa, että nollakorot jatkuu hamaan ikuisuuteen ja investointeja tehty entistä pienemmillä koroilla. Jos korot pompsahtaa ja entistä enemmän investointeja muuttuu kananttamattomaksi, niin ollaan kyllä melkosella turmion tiellä. Sen jälkeen zombiyrityksiä kaatuu toisensa perää ja mitäs sitten tehdään. Lasketaan korkoja ja syydetään rahaa markkinoille? x)
Kyllä ne kiinteäkorkoset lainatkin jossain kohtaa alkaa tuottamaan tappiota antajalleen. Mitäs sitten tehdään, kun iso läjä 1 prossan korkosia asuntolainoja annettu aj korot nouseekin 2 prosenttiin? Tästähän alkaa tulemaan ihan finanssikriisin alkulähteet mieleen. Silloin valtiovalta sääti lakeja, jotka pakotti antamaan lainaa lainanmaksukyvyttömille, mutta nyt sen tekee keskuspankit ultrakevyellä rahapolitiikalla. Jos nyt annettaisiin markkinoiden hinnoitella korkotasot esim niihin valtiolainoihin, niin eiköhän ne korot ampaisis ihan toiseen ulottuvuuteen ja samalla aiheutettaisiin talouden taantuma, jossa moni nyt lainansa hoitamaan kykenevä ei enää pystykkään maksamaan lainaansa.
Toki voidaan aina perustella myös sillä, että keskuspankit voi antaa lainat anteeksi valtioille. Siinä tapauksessa oltaisiin entistä enemmän siinä suossa, että rahaa printataan surutta ja synnytetään inflaatio, joka itsessään romahduttaa talouden.
Kyllä ne kiinteäkorkoset lainatkin jossain kohtaa alkaa tuottamaan tappiota antajalleen. Mitäs sitten tehdään, kun iso läjä 1 prossan korkosia asuntolainoja annettu aj korot nouseekin 2 prosenttiin?
Pankkien rahoitustaseet on melko tarkasti reguloitu, mainitsemasi korkoriskin kantaa joku muu kuin pankit.
Millaisia näkemyksiä jengillä on nyt koron noususta?
Rahapodin kaverit olivat inflaatiojaksossaan aika vakaasti sitä mieltä että kiinteä korko lainoille olisi yksi parhaista inflaatiosuojista tähän väliin.
Itse otin kesän alussa asuntolainalle kiinteän koron ja olen tyytyväinen vaikka tietysti maksan toistaiseksi vielä aavistuksen enemmän kuin mitä vapaa korko näyttää. Mutta kävi mielessä myös kysyä tarjousta omalle 10v sijoituslainallekin ja arvioida tilanne sitten sen mukaan.
Vaikuttaa yöuniin ikävästi jos kävisi niin että korot nousee muutaman pinnan samaan aikaan kun osakkeet laskee, eikä se välttämättä ole epätodennäköisin skenaario
Itse olen myös jo kesällä 2019 lukinnut osan asuntovivustani kiinteään 10v korkoon. Euroalueen korkojen en usko silti kovaa EKP-vetoisesti nousevan, koska Etelä-Eurooppa, mutta mielestäni syytä silti hedgata juuri noiden yöunien vuoksi.
Millaisia näkemyksiä jengillä on nyt koron noususta?
Rahapodin kaverit olivat inflaatiojaksossaan aika vakaasti sitä mieltä että kiinteä korko lainoille olisi yksi parhaista inflaatiosuojista tähän väliin.
Itse otin kesän alussa asuntolainalle kiinteän koron ja olen tyytyväinen vaikka tietysti maksan toistaiseksi vielä aavistuksen enemmän kuin mitä vapaa korko näyttää. Mutta kävi mielessä myös kysyä tarjousta omalle 10v sijoituslainallekin ja arvioida tilanne sitten sen mukaan.
Vaikuttaa yöuniin ikävästi jos kävisi niin että korot nousee muutaman pinnan samaan aikaan kun osakkeet laskee, eikä se välttämättä ole epätodennäköisin skenaario
Se keväällä alkukesästä (toukokuu) voimaan tullut 10v kiinteä on 0,8% mihin olin & olen tyytyväinen koska heiluvakorkoisessa oli marginaali 0,5% (josta ei tehty vähennystä koron ollessa negatiivinen). Pikaisella laskutoimituksella makselen siis n. 100k lainasta 300€ enempi vuodessa kuin aiemmin mutta omasta varsin mielestäni edullinen hinta pienestä mielenrauhasta.
Toki ilmaiset muutokset esim lyhennyseriin ovat nyt sitten myös jäissä sen 10v.
Vielä en ole ehtinyt tämän hetkistä tilannetta kysellä mutta epäilen vahvasti ettei samaan pääse tällä hetkellä..
Millaisia näkemyksiä jengillä on nyt koron noususta?
..
Vaikuttaa yöuniin ikävästi jos kävisi niin että korot nousee muutaman pinnan samaan aikaan kun osakkeet laskee, eikä se välttämättä ole epätodennäköisin skenaario
Näkemykseni on, ettei korkoja voida Euroopassa juurikaan nostaa, tai muutama Välimeren valtio menee välittömästi konkurssiin ja rahaliitto hajoaa sen mukana. Tähän skenaarioon en usko, vaan EKP tekee whatever it takes sen estääkseen, eli pitää korot alhaalla. Jos se johtaa pidempiaikaiseen korkeaan (~5%) inflaatioon, niin sehän on itse asiassa paras tapa ratkaista velkakriisi, kun inflaatio syö velat.
Em. näkemykseen perustuen mulla on vajaa 500k asuntolainaa vaihtuvakorkoisena, marginaali 0,4%. Toisaalta mulla on kyllä varaa maksaa lainasta vaikka 6% korkoa, joten yöuniani en menettäisi siinäkään tilanteessa. Jos oman talouden pelivara olisi pienempi, silloin myös suojaisin riskiä jollain tavalla, eli pidän kyllä toimintatapaasi järkevänä.
Itsellä +250k laina 0.45 marginaalilla vaihtuvakorkoisena. Pystyn maksamaan 5-6% koronkin kanssa lyhennykset, joten en ottanut suojia. Jos taas tulotaso ja/tai pääkoppa (yöunet) ei kestä koron nousua, on mielestäni hyvä ratkaisu suojata laina ensimmäisen 5-10 vuoden ajalta. Tähän voi toki vaikuttaa myös asumisajan kesto ja muut tekijät, jos niitä etukäteen osaa arvioida.
Inflaatio toki syö lainaa, vaikkei 70-luvun lukuihin päästäkään, jolloin inflaatio ylitti asuntolainojen korkokaton reilusti.
Millaisia näkemyksiä jengillä on nyt koron noususta?
..
Vaikuttaa yöuniin ikävästi jos kävisi niin että korot nousee muutaman pinnan samaan aikaan kun osakkeet laskee, eikä se välttämättä ole epätodennäköisin skenaario
Näkemykseni on, ettei korkoja voida Euroopassa juurikaan nostaa, tai muutama Välimeren valtio menee välittömästi konkurssiin ja rahaliitto hajoaa sen mukana. Tähän skenaarioon en usko, vaan EKP tekee whatever it takes sen estääkseen, eli pitää korot alhaalla. Jos se johtaa pidempiaikaiseen korkeaan (~5%) inflaatioon, niin sehän on itse asiassa paras tapa ratkaista velkakriisi, kun inflaatio syö velat.
Em. näkemykseen perustuen mulla on vajaa 500k asuntolainaa vaihtuvakorkoisena, marginaali 0,4%. Toisaalta mulla on kyllä varaa maksaa lainasta vaikka 6% korkoa, joten yöuniani en menettäisi siinäkään tilanteessa. Jos oman talouden pelivara olisi pienempi, silloin myös suojaisin riskiä jollain tavalla, eli pidän kyllä toimintatapaasi järkevänä.
Olen mennyt vähän samalla taktiikalla. Jos toi elvytys nyt edes pienenee x aikavälillä, niin epäilen uuden elvytyskriisin iskevän jo lyhyelläkin aikavälillä ennenkuin koronnostoihin päästään.
Toki olisi kiva kuulla asiallisia perusteluja, että miten EKP voisi ylipäätään nostaa korkoja. Hyvä podcasti aiheeseen viitaten on muuten #neuvottelija kanavalla Sami miettisellä, kun vieraana oli ainakin Vihriälä ja joku muu.
Olen mennyt vähän samalla taktiikalla. Jos toi elvytys nyt edes pienenee x aikavälillä, niin epäilen uuden elvytyskriisin iskevän jo lyhyelläkin aikavälillä ennenkuin koronnostoihin päästään.
Toki olisi kiva kuulla asiallisia perusteluja, että miten EKP voisi ylipäätään nostaa korkoja. Hyvä podcasti aiheeseen viitaten on muuten #neuvottelija kanavalla Sami miettisellä, kun vieraana oli ainakin Vihriälä ja joku muu.
Olen kanssa vähän samoilla linjoilla, että vielä ei pystytä korkoja nostamaan. Kuitenkin jos inflaatio pääsee jylläämään nykyisellä tasolla muutaman vuoden niin yksityissektorin sekä valtioiden velka suhteessa bkt:hen sulaa todella nopeasti siedettävämmälle tasolle. Silloin ei samanlaisia esteitä rahapolitiikan normalisoinnille enää ole.
Itse olen aika maksimi vivulla liikenteessä ja syy siihen miksi olen suojannut puolet lainoista on se, että epävarmuustekijöitä on todella paljon tällä hetkellä. Lähes kaikki taloustieteen teoriat ja markkinoiden vapaa toiminta on uhrattu uudenlaisen keskuspankkivetoisen talouden edessä. Eli vaikka annankin 80-90% todennäköisyyden sille, että homma jatkuu nykyisellään niin kuka tietää mitä jäljelle jäävä siivu pitää sisällään. Vaihtoehtoja on rajattomasti enkä ole valmis heikentemään nykyistä elintasoa liiaksi vain sen takia, että yritin optioima muutamien kymmenien basis pointsien takia.
Itsellä +250k laina 0.45 marginaalilla vaihtuvakorkoisena. Pystyn maksamaan 5-6% koronkin kanssa lyhennykset, joten en ottanut suojia. Jos taas tulotaso ja/tai pääkoppa (yöunet) ei kestä koron nousua, on mielestäni hyvä ratkaisu suojata laina ensimmäisen 5-10 vuoden ajalta. Tähän voi toki vaikuttaa myös asumisajan kesto ja muut tekijät, jos niitä etukäteen osaa arvioida.
Inflaatio toki syö lainaa, vaikkei 70-luvun lukuihin päästäkään, jolloin inflaatio ylitti asuntolainojen korkokaton reilusti.
Meillä on asuntolaina jaettu kahteen osaan. Kymmenen vuotta sitten otettiin puolet 5 v. kiinteällä korolla ja puolet 3kk euriborilla. Ekan viiden vuoden jälkeen molemmat oli hetken 3kk euriborilla, kunnes otettiin toiselle puolikkaalle 10 v. kiinteä korko (1,5 %). Laskettiin, että näin selvitään jos korot nousee 6% tasolle. Vaikka hintaa on tullut, en ole yhtään katunut. Koti on kuitenkin koti. Ja samalla osakkeet ovat toki tuottaneet hyvin.
Toi inflaation lainan syöminen on mielestäni yksi asia, mitä toitotetaan kyllä liikaa. Ymmärtääkseni inflaatio ei juurikaan auta, jos palkat eivät kehity vähintään samalla tasolla. Ja inflaation jyllätessähän myös korot nousevat. Raakile edellä hyvin muistuttaa, että 70-luvulla oli asuntolainoissa korkokatto. Nyt kun (taas) yritykset huutavat kilpailukyvyn puutteen perään, on vaikea nähdä tämän "väliaikasen" inflaation mukaisia palkankorotuksia. Eli (mahdollinen) inflaatio kasvattaa menoja mutta tuloissa ei hirveästi plussaa näy. Ja kyllä, työpaikkaa voi aina (yrittää) vaihtaa.
Kiinteä korko asuntolainassa voisi toimia pienenä hedgenä jos muu omaisuus on osakkeissa. Iso asuntolaina ja muu ylimääräinen osakkeissa kombolla voi tulla todella rumaa jälkeä, jos kaikki ei menekään suunnitellun mukaisesti. Worst case skenaario ei tuo hyvää joulumieltä, kun lähtee tuota tarkemmin purkamaan ajatustasolla.
Komppaan kyllä edellä olevia siinä, että perse tuskin kestäisi etelävaltioiden mailla kovinkaan isoa korkojen nousua, joten todennäköisyys noiden +3% korkotasojen lähivuosien aikana lienee verrattain pieni.
Kumpi on pahempi: Todella korkea inflaatio vai korkojen merkittävä nosto?
Riippuu keneltä kysytään. Todella korkea inflaatio tuo yleensä valtaan äärioikeiston ja korkojen merkittävä nosto vasemmiston.
Vakavasti: Todella korkea inflaatio, koska siitä seuraa taloudellinen romahdus ja mellakoita. Korkeista koroista seuraa yleensä vain talouden hidastumista. Mutta kysymys on vähän polarisoitu. Oikeasti näiden keskuspankit tasapainoilevat horjakasti näiden välillä. Paitsi Turkissa ja Trumpetistanissa.
Kadehdin Turkin keskuspankin pääjohtajan ja Veikkauksen varatoimitusjohtajan posteja melko lailla yhtä paljon. https://t.co/8ciLiHgwnf
Korkea inflaatio ei ole ongelma itsessään. Ongelma on se, että korkeainflaatio saattaa johtaa jo ennestään korkean inflaation kiihtymisen (toinen derivaatta) ja silloin saatetaan päästä tähän Zimbabwe, Weimar, hyperinfla, mitä täälläkin huudellaan. Mitä tulee Turkkiin ja muihin kehittyviin maihin, niin siellä ongelma kumpuaa siitä, että ovat rahoittaneet talouttansa suurilta osin dollarilainalla ja heidän tulonsa ovat omassa valuutassansa. Ts. korkojen merkittävä nosto on pahempi, ellei todella korkea inflaatio tarkoita jotain +20%.
Oma pankki (OP) tarjoaa vajaan 1,3% korolla 25 vuoden lainaa ja mahdollisuus lyhentää lisää/maksaa laina pois milloin haluaa.
Nyt tuli sitten viimein otettua se velka kiinteään korkoon 1,78% (sis marginaalit jne) 25v laina-aika eli on noussut puolessatoista vuodessa jonkin verran. Aika näyttää oliko järkevä veto. Itse näen tuon tällä hetkellä vakuutuksena ehkäkin epätodennäköistä reilua korkojen nousua vastaan, joka yhdistettynä maksukyvyn heikkenemiseen olisi omalle taloudelle riski.
Sama OP (varmaan eri kaupunki) tarjosi 10 vuodeksi meille ja prosentti oli 2,7. Eli aika iso ero, ja molemmat työssä käyviä nelikymppisiä, ja salkku 1,5 vuosipalkkaa. Tuo sinun kuulostaa jopa ihan otettavalta!! Omamme ei.
Sama OP (varmaan eri kaupunki) tarjosi 10 vuodeksi meille ja prosentti oli 2,7. Eli aika iso ero, ja molemmat työssä käyviä nelikymppisiä, ja salkku 1,5 vuosipalkkaa. Tuo sinun kuulostaa jopa ihan otettavalta!! Omamme ei.
Huomattiin pari vuotta sitten, että paikallinen pieni OP tarjosi karkeasti 1% lainamarginaalin, kun taas Helsingin OP:n vastaus samaan kyselyyn oli muistaakseni noin 0,5%. Ihmeteltiin tuota eroa kyllä. Kyseessä oli siis 12kk euribor.
Viime viikon torstaina EKP kertoi nostavansa heinäkuussa korkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Korkojen nostot jatkuvat myöhemminkin.
EKP:n tulevien koronnostojen tarkoitus on nitistää inflaatio - ei kirurgintarkalla veitsellä vaan moukarilla. Se tekee sen vähentämällä kysyntää, jolloin kysyntä ei enää toimi tarjonnan ja hinnannostojen veturina. Koronnosto tekee lainarahan kalliimmaksi eli nostaa vieraan pääoman kuluja. Tämän takia kuluttajat tuhlaavat rahojaan vähemmän ja yritykset rajoittavat investointejaan. Samalla se madaltaa pääomien varallisuustasoja ja vähentää omaisuusmarkkinoiden likviditeettiä - niinpä yrityksistä ja kotitalouksista tulee köyhempiä ja vähemmän kulutukseen halukkaita. Ihmisiä ei palkata vaan potkitaan pois.
Koronnosto on moukari, joka möyhentää hyviä ja huonoja asioita niitä erityisemmin erittelemättä. FED lyö moukarilla lujaa ja EKP vähän aremmin.
Kun asiaa vasta EKP:ssä valmistellaan, sopiva korkojohdannainen voisi pitkästä aikaa olla mielenkiintoinen.
Jos 12 kuukauden euribori nousee vaikka 2 prosenttiin, niin kuinkakohan paljon asuntojen hinnat kyykkää pääkaupunkiseudulla?
Jos 12 euribori menisi jonnekin ennen finanssikriisin lukemiin (noin 5%) niin täällä olisi varmaan verilöyly asuntojen hinnoisssa. Ei enää se Matinkylän 100 neliön rivitalon hinta taitaisi olla se melkein puoli miljoonaa?
Jos 12 kuukauden euribori nousee vaikka 2 prosenttiin, niin kuinkakohan paljon asuntojen hinnat kyykkää pääkaupunkiseudulla?
Jos 12 euribori menisi jonnekin ennen finanssikriisin lukemiin (noin 5%) niin täällä olisi varmaan verilöyly asuntojen hinnoisssa. Ei enää se Matinkylän 100 neliön rivitalon hinta taitaisi olla se melkein puoli miljoonaa?
Rakennuskustannukset nousee aivan älytöntä vauhtia ja tontteja on rajallisesti joten itse näen hintojen nousevan jatkossakin.
Jos 12 kuukauden euribori nousee vaikka 2 prosenttiin, niin kuinkakohan paljon asuntojen hinnat kyykkää pääkaupunkiseudulla?
Ei varmaan mitenkään. Korkojen nousu 2000-luvun alussa ei ainakaan vaikuttanut asuntojen hintaan. Tosin silloin ei ollut aiemin koskaan ollut nollalorkomaailmaa tai ollut pitkään aikaan edes 1% korkoja (jos koskaan, en ainkaan muista että olisi ollut).
Korko oli 2000-2008 noin 2-5% välillä.
Ja alla osakeasuntojen hintakehitys Helsingissä. Tasaista nousua vuosina 2000-2007, kunnes 2008 luottokriisissä pieni notkahdus.
Jos 12 kuukauden euribori nousee vaikka 2 prosenttiin, niin kuinkakohan paljon asuntojen hinnat kyykkää pääkaupunkiseudulla?
Jos 12 euribori menisi jonnekin ennen finanssikriisin lukemiin (noin 5%) niin täällä olisi varmaan verilöyly asuntojen hinnoisssa. Ei enää se Matinkylän 100 neliön rivitalon hinta taitaisi olla se melkein puoli miljoonaa?
Väliaikainen droppi voisi kyllä tulla. Monen olisi pakko myydä kämpät kun ei enää talous kestä. Jollain 2-3% alkaa osalla jengistä jo pakka hajota.
Pitää muistaa että tuohon 2-3 pinnan korkoon lisätään vielä marginaali puoli tai yksi prosentti, lisäksi kun energia ja ruoka ja kaikki nousee kaksinumeroisia lukuja niin täydellinen myrsky on valmis.
Väliaikainen droppi voisi kyllä tulla. Monen olisi pakko myydä kämpät kun ei enää talous kestä. Jollain 2-3% alkaa osalla jengistä jo pakka hajota.
Nopeasti laskettuna näkisin että vaikka perus 300k laina, 20v takaisinmaksuaika, 1% korko+marginaalilla lyhennys on 1250, jonka päälle korko 250, eli 1500€/kk. Vaikka korko+marginaali nousisi viiteen prosenttiin, niin lyhennysvapaalla kuukausikustannus olisi 1250, eli edelleen 250€/kk pienempi kuin nollakorkotilanteessa. Tietysti laina ei lyhene mutta niin kauan kun työt ei mene alta uskoisin että lyhennysvapaita tarjotaan ja lainan kuukausikustannukset pysyy hallittavalla tasolla sen aikaa kun korot sitä vaatii. Jos nousee vielä tuosta ylöspäin niin eiköhän valtionvalta jo ala tulemaan väliin, korkovähennykset takaisin tms.
Onko sinulla jotain perusteltavaa näkemystä että ketkä noilla 2-3% koroilla olisi pakkomyynnin edessä? Lähteekö lumipallo liikkeelle ylivelkaantuneista vuokraloordeista, vai ketkä nuo "monet" ovat?