Teknokraatti]Suomen huono sijoittuminen monessa maassa toimivan yrityksen sisäisessä eri tehtaiden toimintaympäristön vertailussa on hallituksen syy.[/quote kirjoitti:
Juuri tämän hallituksen, mutta ei aikaisempien hallitusten, syy?
Mitä juuri tämä hallitus olisi voinut tehdä, ja jota aikaisemmat hallitukset eivät jostain syystä tehneet?
Juuri tämän hallituksen, mutta ei aikaisempien hallitusten, syy?
Mitä juuri tämä hallitus olisi voinut tehdä, ja jota aikaisemmat hallitukset eivät jostain syystä tehneet?
Tulevaisuuden näkymiä koskevassa päätöksessä firma katsoo tulevaisuuteen ja mm. nykyhallituksen oletettuihin aikeisiin, ei siihen mitä joku edellinen hallitus teki tai jätti tekemättä.
Suomen huono sijoittuminen monessa maassa toimivan yrityksen sisäisessä eri tehtaiden toimintaympäristön vertailussa on hallituksen syy.
Juuri tämän hallituksen, mutta ei aikaisempien hallitusten, syy?
Mitä juuri tämä hallitus olisi voinut tehdä, ja jota aikaisemmat hallitukset eivät jostain syystä tehneet?
Sulla on nyt jäänyt tuo peiliin katsominen päälle etkä pääse siitä yli. Uksot että edelliset hallitukset ovat täysin syypäitä eikä nykyhallituksella ole osaa eikä arpaa tässä keississä. Tilanteet ja toimintaympäristöt muuttuvat kuitenkin koko ajan ja melko nopeaa, jopa vuodessa. Otan yksinkertaisen esimerkin. Kun Sipilä aloittti, hän halusi Suomeen yhteiskuntasopimuksen, jolla olisi turvattu Suomen kilpailukyky kun emme voi enää devalvoida. Samalla aktiivimalli tuli käyttöön. Nykyisen hallituksen aikaan kumpikin on lopetettu. Sipilän saama tynkä-sopimus eli kiky-tunnit poistuivat tai ne kompensoitiin rahalla ja aktiivimalli purettiin nykyhallituksen toimesta.
Toinen esimerkki. Paperimiehet menivät lakkoon tämän vuodenalussa. Lakko loppui. Lakko kuitenkin kasvatti kustannuksia.
Edelliset hallitukset eivät olisi voineet mitään edellä esitetyille, nykyhallitus olisi voinut toimia tilanteen mukaan. Ei ole toiminut.
Se ettei nykyhallitus saa mitään rakenteelisia päätöksiä aikaan vaan siirtä kaikki ikävät asiat kampa-wiineri-toimikuntiin, ei myöskään paranna yrityksien toimintaympäristöä koska epävarmuus jatkuu ja tulevaisuus on sumuinen. Tämäkään ei ole edellisten hallitusten vika.
Edelleen. Suomessa on AY-väellä liikaa valtaa eikä ikäviä mutta välttämättömiä rakenteelisia jne muutoksia voida tehdä. Ei ainakaan nykyhallituksen voimin, koska ne ovat työttöjrn ideologiaa vastaan (kova ikävä on Lipposta ja Siimenstä jne.). Kun saavutetuista eduista ei voida tinkiä, aiheutuu tästä kasvavat kustannukset ja lopulta työttömyyttä.
Yleensäkin. Kun joku hallitus on edes kuiskannut että tehdään jotain rakenteelisia muutoksia ja parrannetaan Suomen kilpailukykyä, on SDP, VAS ja AY-liike nousseet barrikaadeille ja pistäneet SUomeen jopa yleislakin. Mielestäni poliittiset lakot pitäisi kieltää, koska ne estävät toimenpiteet joilla SUomen tilannetta parrannetaan. Edelliset hallitukset ovat kyllä yrittäneet, mutta eivät ole pystyneet.
Tinggeli]Sulla on nyt jäänyt tuo peiliin katsominen päälle etkä pääse siitä yli. Uksot että edelliset hallitukset ovat täysin syypäitä eikä nykyhallituksella ole osaa eikä arpaa tässä keississä.[/quote kirjoitti:
Suosittelisin jotain luetun sisäistämisen kurssia. En minä sanonut missään että edelliset hallitukset ovat täysin syypäitä eikä nykyhallituksella ole osaa eikä arpaa tässä keississä.
Edelliset hallitukset ovat osa jatkumoa, ja joiden aikana tehtaita suljettiin jonoksi asti. Jos kysytään oikeistofanilta, syy ei tietenkään ollut silloisten hallitusten, tehtaat suljettiin hallituksesta huolimatta. Nyt yhtäkkiä syy onkin hallituksessa. Tämä on se ajatuskuvio, johon sinä ja monet muut oikeistokiihkoilijat olette jääneet jumiin.
[quote]Tilanteet ja toimintaympäristöt muuttuvat kuitenkin koko ajan ja melko nopeaa, jopa vuodessa. Otan yksinkertaisen esimerkin. Kun Sipilä aloittti, hän halusi Suomeen yhteiskuntasopimuksen, jolla olisi turvattu Suomen kilpailukyky kun emme voi enää devalvoida. Samalla aktiivimalli tuli käyttöön. Nykyisen hallituksen aikaan kumpikin on lopetettu. Sipilän saamat kiky-tunnit poistuivat tai ne kompensoitiin rahalla ja aktiivimalli purettiin nykyhallituksen toimesta.
Sipilän aikana toteutettiin massiivinen tulonsiirto duunareilta yrityksille, joka on voimassa edelleen. Kiky-tunneilla ei ollut siinä paketissa käytännön mitään merkitystä. Kuusi minuuttia päivässä on hevonpaskaa joka ei tarkoita monellakaan alalla yhtään mitään sellaista, jota ei saataisi aikaan nauraen muilla keinoilla. Omallakin alalla toimihenkilöille tuli kuusi minuuttia päivässä lisää työaikaa, jolla ei ollut mitään muuta merkitystä kuin että ihmiset odottelivat perinteisen viiden viimeisen minuutin ajan viimeiset yksitoista minuuttia, milloin työpäivä päättyy.
[quote]Kun saavutetuista eduista ei voida tinkiä, aiheutuu tästä kasvavat kustannukset ja lopulta työttömyyttä.
Paperimiehet erikseen, heillä olisi myös mielestäni varaa tinkiä jonkin verran (ei toki niin paljon että Kaipolaa tai montaa muutakaan tehdasta olisi pelastettu, sillä olisi korkeintaan annettu lisäaikaa vääjäämättömään), mutta yleisesti ottaen puheet saavutetuista eduista ja siitä että niistä ei tingitä, ovat halpamaista oikeistopopulismia. Elinkustannukset ovat Suomessa sen verran korkeat (pelkkä asuminen vie perusduunarilta järjettömän siivun tuloista), että ei ole mitään mistä tinkiä.
Jos Suomessa halutaan saavuttaa kilpailukykyä, avainsana on asumiskustannukset, loppu sujuu itsestään. Nyt kaikki halutaan duunarilta ja elämisen kustannukset nousevat edelleen. Jostain mystisestä syystä samaan aikaan ihmetellään miksi AY-liikkeellä on niin paljon valtaa.
Paljonko sulla on nettovarallisuudesta UPM:ssä kiinni?
tonza kirjoitti:
Tinggeli kirjoitti:
Sulla on nyt jäänyt tuo peiliin katsominen päälle etkä pääse siitä yli. Uksot että edelliset hallitukset ovat täysin syypäitä eikä nykyhallituksella ole osaa eikä arpaa tässä keississä.
Suosittelisin jotain luetun sisäistämisen kurssia. En minä sanonut missään että edelliset hallitukset ovat täysin syypäitä eikä nykyhallituksella ole osaa eikä arpaa tässä keississä.
Edelliset hallitukset ovat osa jatkumoa, ja joiden aikana tehtaita suljettiin jonoksi asti. Jos kysytään oikeistofanilta, syy ei tietenkään ollut silloisten hallitusten, tehtaat suljettiin hallituksesta huolimatta. Nyt yhtäkkiä syy onkin hallituksessa. Tämä on se ajatuskuvio, johon sinä ja monet muut oikeistokiihkoilijat olette jääneet jumiin.
Quote:
Tilanteet ja toimintaympäristöt muuttuvat kuitenkin koko ajan ja melko nopeaa, jopa vuodessa. Otan yksinkertaisen esimerkin. Kun Sipilä aloittti, hän halusi Suomeen yhteiskuntasopimuksen, jolla olisi turvattu Suomen kilpailukyky kun emme voi enää devalvoida. Samalla aktiivimalli tuli käyttöön. Nykyisen hallituksen aikaan kumpikin on lopetettu. Sipilän saamat kiky-tunnit poistuivat tai ne kompensoitiin rahalla ja aktiivimalli purettiin nykyhallituksen toimesta.
Sipilän aikana toteutettiin massiivinen tulonsiirto duunareilta yrityksille, joka on voimassa edelleen. Kiky-tunneilla ei ollut siinä paketissa käytännön mitään merkitystä. Kuusi minuuttia päivässä on hevonpaskaa joka ei tarkoita monellakaan alalla yhtään mitään sellaista, jota ei saataisi aikaan nauraen muilla keinoilla. Omallakin alalla toimihenkilöille tuli kuusi minuuttia päivässä lisää työaikaa, jolla ei ollut mitään muuta merkitystä kuin että ihmiset odottelivat perinteisen viiden viimeisen minuutin ajan viimeiset yksitoista minuuttia, milloin työpäivä päättyy.
Quote:
Kun saavutetuista eduista ei voida tinkiä, aiheutuu tästä kasvavat kustannukset ja lopulta työttömyyttä.
Paperimiehet erikseen, heillä olisi myös mielestäni varaa tinkiä jonkin verran (ei toki niin paljon että Kaipolaa tai montaa muutakaan tehdasta olisi pelastettu, sillä olisi korkeintaan annettu lisäaikaa vääjäämättömään), mutta yleisesti ottaen puheet saavutetuista eduista ja siitä että niistä ei tingitä, ovat halpamaista oikeistopopulismia. Elinkustannukset ovat Suomessa sen verran korkeat (pelkkä asuminen vie perusduunarilta järjettömän siivun tuloista), että ei ole mitään mistä tinkiä.
Jos Suomessa halutaan saavuttaa kilpailukykyä, avainsana on asumiskustannukset, loppu sujuu itsestään. Nyt kaikki halutaan duunarilta ja elämisen kustannukset nousevat edelleen. Jostain mystisestä syystä samaan aikaan ihmetellään miksi AY-liikkeellä on niin paljon valtaa.
Jos Suomessa halutaan saavuttaa kilpailukykyä, avainsana on asumiskustannukset, loppu sujuu itsestään. Nyt kaikki halutaan duunarilta ja elämisen kustannukset nousevat edelleen. Jostain mystisestä syystä samaan aikaan ihmetellään miksi AY-liikkeellä on niin paljon valtaa.
Menee melkein off-topicisi, mutta jos yksi kysymys-vastaussarja sallitaan. Jos jatketaan, siiretänee tämän omaksi topicisi.
Kun olet noin varma asiasta, niin varmaan myös sinulla on myös idea millä toimilla asumiskustannuksia alennetaan Suomessa. Mitkä siis ovat ne keinot / toimet?
Jos Suomessa halutaan saavuttaa kilpailukykyä, avainsana on asumiskustannukset, loppu sujuu itsestään. Nyt kaikki halutaan duunarilta ja elämisen kustannukset nousevat edelleen. Jostain mystisestä syystä samaan aikaan ihmetellään miksi AY-liikkeellä on niin paljon valtaa.
Menee melkein off-topicisi, mutta jos yksi kysymys-vastaussarja sallitaan. Jos jatketaan, siiretänee tämän omaksi topicisi.
Kun olet noin varma asiasta, niin varmaan myös sinulla on myös idea millä toimilla asumiskustannuksia alennetaan Suomessa. Mitkä siis ovat ne keinot / toimet?
Asumistuki pois. Ainakin vuokrat tippuisi. Koko tukihimmeli pitäisi jotenkin räjäyttää ja järkeistää. Aivan älytön systeemi. Ja itse olen vuokranantaja eli uskon hyötyväni tästä nykysysteemistä. Mutta silti, vaatisi uudistusta.
Juuri tämän hallituksen, mutta ei aikaisempien hallitusten, syy?
Mitä juuri tämä hallitus olisi voinut tehdä, ja jota aikaisemmat hallitukset eivät jostain syystä tehneet?
Omaa ilmaisuasi lainaten, puhuinko erityisesti nykyisestä hallituksesta? No en. Pesonen avasi tilannetta hienosti tänä aamuna TV-haastattelussaan. Ongelma ei ole eri väristen hallitusten ideologiansa mukaisesti vuoroin eri kohdista kiristämä verotus, vaan tämä vuoroin eri kohdissa toteutettu kustannustason nousu, jolle ei ole uskottavaa käännettä, ellei budjettia ole edes tarkoitus saada tasapainoon. Suomalaisen paperimiehen ostovoima ei ole ongelma. Ongelma on se, että saksalaisen paperimiehen ostovoima suomalaiselle paperimiehelle maksettuna on työnantajalle 30% kalliimpi kuin Saksassa. Syy on siinä, että paperimiehen palkka nostaa hänet halveksittuun ylimpään tulodesiiliin, josta kuuluukin verottaa rahat pois ja koska Suomessa ei ole haluttu ratkaista eläkkeiden rahoitusta ajoissa.
Ongelma on se, että vaikka Suomi on kuljetuksista riippuvainen saari, dieselöljy ja puukuljetukset maksavat täällä enemmän.
Ongelma on se, että tällaiset asiat yhdessä nostavat Suomen kustannustason myös tulevaisuudessa, ellei mitään sitä estäviä toimenpiteitä aloiteta.
Näiden lisäksi ongelma on se, että suomalainen työ on epäluotettavaa, koska ellei Paperiliitto lakkoile, niin AKT kyllä lakkoilee muidenkin edestä.
Näitä asioita ei voi odottaakaan ratkaistavana yhdellä hallituskaudella. Mutta jokainen hallitus, joka jatkaa lainarahaa jakamista korjaamatta virheitä antaa yhä vakavammin riskivaroituksen investointia harkitsevalle. Yritykselle on aika lailla yksi lysti, nousevatko verot palkkaverotuksen, eläkevakuutuksen vai ituhippien dieselvihan vuoksi. Kaikki ne nostavat yrityksen kustannuksia, eikä Suomi selvästikään aio tehdä mitään kääntääkseen suuntaa, jota se ei vaikkapa sinun ja pääministerin kommenteista päätellen ole edes ymmärtänyt itselleen vahingolliseksi. Siksi olennaista ei ole kuka on hallituksessa, vaan että osoitetaan että ylläolevat ongelmat on ymmärretty ja viitoitetaan realistinen suunta niiden korjaamiseksi.
Lainaaminen suuren katastrofin vuoksi elvyttämiseksi on oikea toimenpide, että talous toimii kunnes hallitus ehtii tehdä korjaavat toimenpiteet. Nyt pitäisi vain tehdä ne korjaavat toimenpiteet eikä hakea syyllisiä.
"Emmää mitää syllistä kaipaa, ko Lahtista ja KooKoota mä kaipaan!"
Ja tulikomentoja edes suunnilleen järkevään suuntaan.
Kun olet noin varma asiasta, niin varmaan myös sinulla on myös idea millä toimilla asumiskustannuksia alennetaan Suomessa. Mitkä siis ovat ne keinot / toimet?
Jo mainitut asumistuet aiheuttavat merkittävän osan ongelmasta. Mitä korkeammat asumistuet, sitä korkeammat vuokrat.
Kun olet noin varma asiasta, niin varmaan myös sinulla on myös idea millä toimilla asumiskustannuksia alennetaan Suomessa. Mitkä siis ovat ne keinot / toimet?
Jo mainitut asumistuet aiheuttavat merkittävän osan ongelmasta. Mitä korkeammat asumistuet, sitä korkeammat vuokrat.
Ja keksit tämän ihan edellisistä postauksista?
Tuen osuus asumiskustannuksiin ei ole yksioikoisesti merkittävä, vaikka toki tuki nostaa vuokratasoa kun voidaan pyytää korkeampaa vuokraa. Tukien merkitystä selvitettäessä on selvinnyt, että pienituloisilla asumistuki muodostaa suuren osan kotitalouden tuloista. Pienimmissä tuloluokissa yli 50 prosenttia vuokramenoista katetaan asumistuella. Mutta suurin osa perhekunnista ei kuulu pientuloisiin.
Vuokramarkkinoiden osuus on kuitenkin pienempi kuin omistusasuntojen. Pääkaupungissa toki kerrostaloasunnoista 60% on vuokra-asuntoja, mutta on täällä paljon rivi- ja omakotitalojakin. Eikä asumistukea anneta läheskään jokaiseen vuokra-asuntoon vaan niiden yleistä asumistukea sai vuonna 2017 yli 380 000 ruokakuntaa koko Suomessa kun koko Suomessa omistusasuntojen osuus oli 64%. Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2018 lopulla noin 984 000, joista vakinaisesti asuttuja oli 900 000 (joista vain 1/3 sai siis tukea). Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 3 042 000 asuntoa eli yli 2 000 000 oli omitusasuntoja. Vuokra-asuntojen määrä on toki kasvanut 438 000 asunnolla vuodesta 1990 ja jatkuu? Asumistuen saajilta kysyttiin (PTT:n tutkimus), millaisiin keinoihin turvauduttaisiin, jos tuki poistuisi. Yli 35 prosenttia vastaajista turvautuisi ensisijaisesti muihin tukiin. Muita suosittuja vaihtoehtoja olivat edullisempaan asuntoon muutto, kulutusmenojen vähentäminen ja lisätöihin turvautuminen. Tukia saa kuitenkin eniten työttömät.
Lähteet: Tilastokeskus ja PTT.
Mitä tekisit näiden ei tuettujen vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen asumiskustannusten laskun eteen?
UPM parantaa näkymiään vuodelle 2021. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan nyt nousevan sekä vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla, että koko vuonna 2021 verrattuna vuoden 2020 vastaaviin ajanjaksoihin. Aiemmin yhtiö arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa olevan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla alempi kuin vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.
Otsikko sentään viittaa tietolähteeseen, mutta ingressin alla jutun leipäteksti jakaa jo tuomionkin toista osapuolta edes kuulematta:
"Metsäyhtiö UPM on irtisanonut Kaukaan sahan toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen. Tänään tapahtunut irtisanominen on tehty työehtosopimuksen vastaisesti."
"Irtisanomisen syynä on UPM:n sahaliiketoiminnan muutos, kertoo sahanjohtaja Antti Waajakoski. Yt-neuvottelujen seurauksena Kaukaan sahan pientukkilinja lakkautetaan kesäkuun loppuun mennessä.
Johtamismallin muutoksen myötä lakkautettavan sahan toimihenkilöroolit päättyvät. Myös irtisanotulle luottamusmiehelle tarjottiin Waajakosken mukaan uutta tehtävää. Luottamusmiehen irtisanominen tapahtui hänen mukaansa työehtosopimuksen puitteissa. "
Laki sanoo ympäripyöreästi näin:
Tuotannollisella tai taloudellisella perusteella luottamusmies voidaan irtisanoa käytännössä vasta viimeisenä. Luottamusmies voidaan irtisanoa vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä työantajalla ole mahdollisuutta järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muuten sopivaa työtä, tai kouluttaa häntä uusiin tehtäviin.
Tässä tapauksessa kun saha lopetetaan niin eikä silloin myös luottamusmiehen työ pääty ja uutta työtä on tarjottu.
Demokraatti otsikoi:
”Poikkeuksellisen vakava teko” – luottamusmiehen irtisanominen herättää huolta
─ Tämä näyttää olevan jatkumoa Metsäteollisuus ry:n ilmoitukselle vetäytyä toimialakohtaisesta sopimustoiminnasta ja siirtää työehdoista sopimista paikallistasolle. Luottamusmiehen irtisanomisella UPM:ssä pyritään poistamaan nyt myös paikallistason sopimisen edellytykset ja siirtymään sopimisesta työnantajan yksipuoliseen saneluun, Ahtiainen toteaa tiedotteessa.
Liikevaihto nousi 15 % ja oli 2 384 (Q2 2020: 2 077) miljoonaa euroa
Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 51 % ja oli 307 (203) miljoonaa euroa eli 12,9 % (9,8 %) liikevaihdosta
Liiketoiminnan rahavirta nousi 308 (156) miljoonaan euroon
UPM:n tuotteiden kysyntä oli vahvaa ja kokonaisuutena myyntihintojen korotukset ylittivät raaka-ainehintojen nousun vaikutuksen
Vuoden 2020 toisella vuosipuoliskolla tehtyjen oikea-aikaisten toimenpiteiden ansiosta kustannukset olivat kilpailukykyiset ja tuotantolaitosten tehokkuus hyvä
UPM sopi Shottonin sanomalehtipaperitehtaan myynnistä Isossa-Britanniassa
UPM:n vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan nousevan vuoden toisella puoliskolla verrattuna vuoden 2021 alkupuoliskoon sekä nousevan selvästi koko vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020.
UPM Fray bentos 2 jätti-investoinnin valmistuminen lisää eucasellukapasiteettia ja tulee saamaan aikaan tulosloikan nykyiselle huippukannattavuudelle. -Olen ankkuroinut itseni vanhoihin kursseihin, ei ehkä pitäisi.
Riski UPM:n tuloksentekokykyyn kasvaa? UPM:n ja paperiliiton taistelu työehtosopimuksesta on alkanut. UPM irtautui joskus viime keväällä yleissitovasta työehtosopimuksesta ja haluaisi monialayrityksenä yrityksen sisäisen liiketoiminta-kohtaisen sopimuksen. Tämä ei paperiliitolle käy, vaan se haluaa koko yrityskohtaisen sopimuksen.
UPM kertoi jo 16.8 että se on pyrkinyt keväästä alkaen käynnistämään Paperiliiton kanssa liiketoimintakohtaisia työehtosopimusneuvotteluita. Paperiliitto on ilmoittanut, että se ei käy neuvotteluita UPM:n liiketoimintojen kanssa, vaan edellyttää yhtä yhtiötason työehtosopimusta. Paperiliitto edustaa UPM:n viittä eri liiketoimialaa ja kaksi muuta liittoa kahta muuta.
Sijoittajana näen riskin kasvaneen tässä osakkeessa. Jos työehtoneuvotteluissa ei päästä sopuun ennen vuoden vaihdetta, niin miten pitkään paperiliitolla on varaa seisottaa tehtaita?
Riskiä sentään pienentää se, että UPM:llä on ulkomailla paljon tehtaita joihin tämä kiista ei vaikuta negatiivisesti.
Paperiliitolla ei ole nykytilanteessa varaa kuin vikisemiseen. Asia erikseen on, jos merkittävät ammattiliitot päättävät lähteä yhteisrintamassa sotimaan. Pidän tätä aivan varteenotettavana vaihtoehtona.
Näin 20 vuotta metsäteollisuudessa työskennelleenä pitää mainita, että nämä paikalliset sopimiset on sinällään pelkkää paikallista pakottamista. Monilla toimihenkilöille ja etenkin ylemmillä toimihenkilöillä on sopimukseton tila ollut aina ja se tarkoittaa ettei mitään ylityötaksoja tai matka-ajan palkkaa saa vaikka tekisi hulluna töitä. - Ja moni tekee, koska ovat sitoutuneita työhönsä.
En ole koskaan kuulunut ammattiliittoon ja pidin niitä täysin turhina nuorempana, mutta nykyisin ymmärrän, että vain he tarjoavat vastavoimaa. Myös minulle ei-ammattiliittoon kuuluvalle. Esimerkkinä viimeisin oikeustapaus on viime viikolta kun Metsä Group hävisi hovi-oikeudessa kikyn varjolla (kiky-sopimukset pystyi tekemään vain ne keillä oli yleinen työsopimus, metsä group teki leikkaukset yksipuolisesti) tehdyt vapaiden leikkaukset koko henkilöstöltä. Stora enso oli tehnyt saman ja hävinnyt käräjä- ja hovioikeudessa jo aiemmin. Mainittakoon vielä, että lehtijuttujen mukaan Metsä Group on ilmoittanut henkilöstölle ettei aio noudattaa hovi-oikeuden päätöstä, toisin kuin Stora. Jää nähtäväksi, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Metsäyhtiöt sinällään käyttävät hyväkseen yleistä ammattiliitto-antipatiaa ja esiintyvät kuin jokin 'paikallinen sopiminen' olisi jotain työntekijän huomioonottamista - tai että yksittäiselle työntekijällä olisi jotain sanomista näissä. En sinällään kannata sellaista ay-liikettä mitä oli vielä 2000-luvun alussa, mutta ainakin jokin vastavoima tarvitaan itse yhtiölle.
Sijoittajan näkökulmasta tietysti tälläisillä toimilla voi olla lyhytaikainen hyöty, mutta lopulta edes jollain tasolla motivoitunut, eikä kroonisesti vittuunut työntekijä on kuitenkin parempi vaihtoehto. Tämä meni vähän UPM;stä, mutta halusin tarjota hieman perspektiiviä tähän 'paikalliseen sopimiseen'.
Näin 20 vuotta metsäteollisuudessa työskennelleenä pitää mainita, että nämä paikalliset sopimiset on sinällään pelkkää paikallista pakottamista. Monilla toimihenkilöille ja etenkin ylemmillä toimihenkilöillä on sopimukseton tila ollut aina ja se tarkoittaa ettei mitään ylityötaksoja tai matka-ajan palkkaa saa vaikka tekisi hulluna töitä. - Ja moni tekee, koska ovat sitoutuneita työhönsä.
On ihan normaalia ettei firma maksa palkkaa ylitöistä tai matka-ajasta saati vuorotyölisiä. Sitä kutustaan kokonaispalkkaukseksi ja se näkyy suurempana palkkana. Esim. Insinööreistä valtaosa on ylempiä toimihenkilöitä eikä ylitöistä tai matka-ajasta mitään makseta. Ei minulla ole ollut tuosta mallista koskaan mitän valittamisen aihetta. Eli ylemmät toimihenkilöt YTN ja palkan perusteet ja paikallisesti nuo on sovittu esim. Nokian kanssa:
Duunaripuolella taas esim. osalla Suomen palomiehistä on kokonaispalkka jolloin mitään lisiä (paitsi tehtäväkohtaiset) ei makseta. Vaikka olisit sunnuntain tai jouluaaton töissä, ei lisiä tule. Sekä henkilöstö että työnantaja ovat olleet tyytyväisiä kokonaispalkkaukseen. Ja paikallisesti se sovitaan.
"Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry:n puheenjohtaja Jarkko Savilepo kertoo, että jäsenten mielipidettä kokonaispalkkaan siirtymisestä kysyttiin maaliskuussa.
– Äänestyksessä selkeä enemmistö kannatti kokonaispalkkaa. Sen puolesta äänestäneitä oli kaksi ja puolikertainen määrä niihin nähden, jotka olisivat jääneet KVTES:in ja TS:n mukaiseen korvausten laskentaan, Savilepo kertoo.
Kokonaispalkasta on Kanta-Hämeessä keskusteltu vuosien varrella satunnaisesti. Savilepo muistaa, että jo viisi vuotta sitten henkilöstön näkemystä kartoitettiin ja silloinkin suhtautuminen oli myönteistä."
.....
" Pelastuslaitoksen perustelujen mukaan kokonaispalkkaus helpottaa palkanlaskentaa, lomasuunnittelua, työvuorosuunnittelua ja henkilöstön siirtymistä työvuorosta tarvittaessa projektitehtäviin.
– Työnantajan näkökulmasta kokonaispalkka tietyllä tavalla joustavoittaa ja selkeyttää työaikasuunnittelua. Koulutuksia tai projektipäiviä suunniteltaessa ei tarvitse entiseen tapaan miettiä työntekijälle koituvia palkkavaikutuksia. Kokonaispalkka koetaan näissä tilanteissa oikeudenmukaisemmaksi, vs. pelastusjohtaja Talikka mainitsee.
Työntekijän kannalta kokonaispalkkaus tuo tasaisemmat ansiot, kun esimerkiksi sunnuntai- ja arkipyhävuorot on laskettu kiinteään korvausprosenttiin."
Niin, kuten sanoin, takana on 23 vuotta ylempänä toimihenkilönä metsäteollisuudessa (ja viitisen vuotta muualla). Tiedän kyllä hyvin mikä on järjestelmä ja miten se ilmenee käytännössä ja kuinka tietyissä tilanteissa vain sanellaan asiat. Ja miten ihmiset tekevät omasta halustaan vuodet ylitöitä ja priorisoivat oman vapaa-aikansa edelle työt saamatta siitä mitään - edes vastaavaa määrää vapaita. Koska kukaan ei ehtisi edes pitää vapaita. Tämän vuoksi esimerkiksi työajanhallinta puuttuu, koska silloin yhtiön pitäisi ottaa kantaa tähän. Tämä kaikki on vain sitä arkitodellisuutta, jonka jokainen meistä on hyväksynyt osaksi työsuhdetta. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asiasta kertoa. Edes näin nimettömänä.
Ja kuten pääpointtini oli, on hyvä olla jokin yhtiön ulkopuolinen vastavoima, koska työntekijät itsessään ei voi neuvotella tasapuolisesti yhtiön kanssa - tai olla aina edes neuvottelukumppani.
"Ja miten ihmiset tekevät omasta halustaan vuodet ylitöitä ja priorisoivat oman vapaa-aikansa edelle työt saamatta siitä mitään - edes vastaavaa määrää vapaita." Django
Tämä nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Ovat saaneet korvauksen ja ison sellaisen. Olisikohan koviten palkattu ala Suomessa perus- / ammattikoulutuksella?
Ja kuten pääpointtini oli, on hyvä olla jokin yhtiön ulkopuolinen vastavoima, koska työntekijät itsessään ei voi neuvotella tasapuolisesti yhtiön kanssa - tai olla aina edes neuvottelukumppani.
Tätä vastavoimaa en kiistä, toki miksi sen pitää olla ulkopuolinen? Mutta eikö mm. UPM:n ajamassa mallissakin (kuten muissakin) ole tälläinen vastavoima? Ei UPM (tai kukaan muukaan) aja mallia, jossa yksittäinen työntekijä on yksin neuvottelupöydässä isoa työantajaa vastaan, vaan kyllä koko henkilöstö on yhtenä rintamana se vastapuoli joka työantajan kanssa neuvottelee. Edellisissä esimerkeissäni YTN:n puolella esim. Nokialaisilla ylemillä on oma neuvottelukunta ja palomiehillä oma yhdistys, joka neuvottelee työnantajan kanssa. Malli on jo osittaisessa käytössä monissa yrityksissä ja jopa kunnallisissa organisaatioissa, miksei se toimisi myös UPM:n tapauksessa?
Nähdäkseni tässä keississä on enempi kyse siitä, että AY väki pelkää menettävänsä valtaa ja jäseniä. Paperiliittoa kaivertaa eniten se, että sen luottamusmies ei olisikaan enää ainoa henkilö joka istuu neuvottelupöydässä. UPM:n ajamassa mallissa henkilöstö voi itse valita joukostaan neuvottelijat (eli luottamusvaltuutetut) eikä näiden tarvitse olla paperiliiton jäseniä. Tämä ei tietenkään käy AY-liitolle. Lisäksi AY liittoja pelottaa se, ettei yritykset jatkossa pidätä Ay maksuja suoraan palkasta vaan jäsenten pitää ne itse maksaa suoraan liitolle. Saattaa aiheuttaa jäsenkatoa.
Ymmärrän hyvin, että UPM monialayrityksenä haluaa eri liiketoiminta-alueille erillaisen liiketoimintakohtaisen sopimuksen. Sitä en ymmärrä, miksei se käy paperiliitolle.
Tässä on tosin kova valtapelikin menossa.
"Paperiliitto haluaa yhden yrityskohtaisen sopimuksen. Se ilmoitti 10.8., että Paperiliitto sopii edelleen työehdot jäsentensä puolesta.
Lisäksi Paperiliitto haluaa, että neuvottelijat tulevat liiton toimistosta ja hallinnosta. Se ei halua, että neuvotteluja kävisivät esimerkiksi työpaikkojen luottamusmiehet"
kuten sanoin, takana on 23 vuotta ylempänä toimihenkilönä metsäteollisuudessa .......
Ja miten ihmiset tekevät omasta halustaan vuodet ylitöitä ja priorisoivat oman vapaa-aikansa edelle työt saamatta siitä mitään - edes vastaavaa määrää vapaita.
Metsäteollisuudessa työskentelee noin 4 000 ylempää toimihenkilöä. Paperiteollisuudessa ylempiä toimihenkilöitä on vajaa 3 000, mekaanisessa metsäteollisuudessa vajaa tuhat ja puusepänteollisuudessa noin 300."
"Ylityö- ja matka-aikakorvaukset
Metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoissa keskeisiä ongelmia on se, ettei ylemmille toimihenkilöille useinkaan makseta korvauksia ylitöistä eikä vapaa-ajalla työasioissa matkustamisesta."
Ihan normaali käytöntö ylempien toimihenkilöiden alalla. Ei Nokian, Valmetin tai ABB:n kaan henkilöstö ole barrikaadeilla, kun Nokia, Valmet tai ABB ei maksa palkkaa matka-ajasta. Miksi paperiteollisuudessa pitää olla eri käytänteet?
" Alalla käytetään työaikalain vastaisesti ylitöiden maksuun kuukausittaista kertakorvausta eli könttää ylitöiden maksuun. Laillisesti köntällä voidaan ylitöitä korvata vain johtavassa asemassa oleville."
Laillisuudesta en tiedä, mutta tuo käytäntö on aivan yleinen. Ei minullekaan ole maksettu ylitöitä vaan palkka on ollut kokonaispalkkaus. Jopa aloittelevana suunitteluinsinöörinä oli noin, ettei todellakaan asema ollut yelmässä johdossa vaan kuraportaassa.
"Vuonna 2017 metsäteollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika oli 42,2 tuntia/viikko, kun se YTN:n toimialoilla oli keskimäärin 40,4 tuntia/viikko. Metsäteollisuudessa ylemmillä toimihenkilöillä on muihin YTN:n toimialoihin verrattuna siis pisin työaika."
Tähän varmaan laskettiin jo nuo matka-ajatkin jo mukaan?
"Matkustaminen kuuluu metsäteollisuuden ylempien työnkuvaan, 88 prosenttia matkustaa työasioissa. Vuodessa on keskimäärin 34 matkapäivää, mikä on muihin YTN:n toimialoihin verrattuna suurin lukumäärä."
34 matkapäivää on oikeasti vähän. Useilla kavereillani (perheellisiä) matkapäiviä pon 100-200 vuodessa. Yhdellä kavereistani oli kolem vuotta sitten yli 250 matkapäivää (ABB:lla töissä). Ja siis ulkomaanmatkoja asiakkaiden luokse. Itselläni oli tosin vain joitakin kymmeniä ennen koronaa. Usein matkalle lähdetään jo sunnuntaina ja maanantai aamuna ollaan asiakkaan luona. Pitäisikö tälläisestä sunnuntaisesta lentokoneessa istumisesta maksaa sitten sunnuntai-liksa lisineen?
"Metsäteollisuudessa ylempien toimihenkilöiden työajat ovat siis pisimmät, matkustamista on eniten, mutta kolme neljästä ylemmästä jää ilman minkäänlaisia korvauksia työasioiden hoitamisesta vapaa-ajallaan."
Normaali käytäntö, kun se kompensoidaan jo palkassa.
"Alan huolena on myös se, että useilla metsäteollisuusyrityksillä on pyrkimyksiä yksipuolisesti heikentää työsopimuksella sovittuja sekä ajan myötä vakiintuneita työsuhteen ehtoja."
Saavutetuista eduista ei lipsuta, vaikka maailma ympärillä muuttuu.
Jos nyt jätettäisiin noi copy-pastettelut, se mitä linjauksia löydät jostain ei muuta sitä mikä on de-facto käytäntö. Minä en puhu siitä, mitä tapahtuu periaatteen tasolla koko metsäteollisuudessa vaan sitä mitä tapahtuu työsuhdetasolle. Jos olet ollut ylempi toimihenkilö, niin tiedät hyvin, että on kaikenlaisia mekaniikkoja, joiden välillä pallotellaan. Esimerkiksi tuo ylityökorvaus. Menet töihin ja neuvottelet palkaksi 5 000 euroa. Tämän jälkeen sinulle sanotaan, että toi on ok, mutta tosta 5 000 eurosta on 300 euroa ylimääräistä ylityökorvausta. Onko tuo ylityökorvausta vai sitä, että teet ilmaiseksi ylityöt. Tiedän hyvin, että tämä tapa on käytössä muuallakin teollisuudessa ja se on aina yhtä hauskan absurdi. Varsinkin kun se yleensä sanotaan vasta palkkaneuvottelujen jälkeen (jonka hyväksyttävyydestä tulee yleensä indikaatio jo ensimmäisellä haastattelukierroksella).
Voit olla hyvin uskomatta minua. Mutta säästä kuitenkin vaivasti copy-pasteilusta. Meistä toinen on käyttänyt pari vuosikymmentä alalla ja toinen osaa käyttää googlea. En kuulu ay-liittoon, joten joten ay-antipatiaa ei kannata minuun projisoida. Eikä kannata kysellä mitään, että miksi ay-liike tekee sitä tai tätä. Minä olevan vain liittoon kuulumaton (vapaamatkustaja), joka on todennut, että liikkeellä on paikkansa. Toivon mukaan minun ei tarvitse enää tätä alleviivata. Eikä tässä ole varsinaisesti mitään erityistä keskusteltavaakaan, halusin vain tuoda alalla toimivan näkökannan (ja varmasti on muitenkin kantoja), kun yleensä juurikin harrastetaan vain googlailua ja valikoivaa uutistenlukemista.
Minulla on kyllä kaikkien metsäyhtiöiden osakkeita.
"Tämä nyt ei kyllä pidä paikkaansa. Ovat saaneet korvauksen ja ison sellaisen. Olisikohan koviten palkattu ala Suomessa perus- / ammattikoulutuksella? " -Arthur
Olen puhunut ylemmistä toimihenkilöistä, joilla ei ole mitään TESsiä. En työntekijäpuolesta, joilla on ihan erilainen tilanne.
Ihan vain kontekstina, ymmärretäänhän täällä, että noin yleisestikin teknologia- ja metsäteollisuudessa on aika erilainen työsuhdekuvio ns. sinikauluksilla ja valkokauluksilla.
