Pidä ja jatka samaan tahtiin on minun mielipiteeni. Amerikka on dollarin varassa, Eurooppa ei. Kehittyvät markkinat kehittyy ja voi kohta olla krypton varassa. Top Brands menee kaupaksi kaikkialla millä valuutalla tahansa. Pilleriä popsitaan aina.
Minusta olisi hyvä pysyä suunnitelmassa, jonka olet pohtimalla valinnut kolme vuotta sitten.
Pidä ja jatka samaan tahtiin on minun mielipiteeni. Amerikka on dollarin varassa, Eurooppa ei. Kehittyvät markkinat kehittyy ja voi kohta olla krypton varassa. Top Brands menee kaupaksi kaikkialla millä valuutalla tahansa. Pilleriä popsitaan aina.
Minusta olisi hyvä pysyä suunnitelmassa, jonka olet pohtimalla valinnut kolme vuotta sitten.
Kiitos paljon! Suunnitelmaa ei toki ollut, kunhan aloitin ja Seligson tuntui helpolle vaihtoehdolle. Mutta tuo sun maalaama suunnitelmakuvahan oli suorastaan nerokas
Alkuun mulla oli Suomikin, mutta jätin sinne maksut pois eka vuoden jälkeen. Onko mitään järkeä alkaa taas kasvattaa sitäkin, vai ajaako tuo Eurooppa "saman asian"? Vai jopa Eurooppa pois ja Suomi tilalle? Kiitos vielä avusta!
Hei! Minulta on mennyt nyt lähes 3 vuotta automaattisesti Seligsonin rahastoihin 250 euroa/kk (50€/rahasto): Amerikka, Eurooppa, Kehittyvät markkinat, top 25 Brands ja top 25 Pharna.
En tiedä onko viisasta mutta itse aloitin Seligsonilla joskus 20 vuotta sitten ja ihan samoilla rahastoilla. Eipä noissa kauheasti liene päällekkäisyyksiä joten ihan hyvältä itselleni kuulostaa yhä edelleen.
Alkuun mulla oli Suomikin, mutta jätin sinne maksut pois eka vuoden jälkeen. Onko mitään järkeä alkaa taas kasvattaa sitäkin, vai ajaako tuo Eurooppa "saman asian"? Vai jopa Eurooppa pois ja Suomi tilalle? Kiitos vielä avusta!
Seligsonin Eurooppa rahaston vertailuindeksi on Dow Jones Sustainability Europe -osakeindeksi. Indeksissä on n. 150 osaketta eri Euroopan maista ja ne on valittu ottaen huomioon mm. ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä kestävyystekijöitä. Indeksi on tuottoindeksi.
Indeksiin ja samalla myös rahastoon sisältyy jo viisi suomalaista yritystä eli niistä tärkeimmät. Suomen osuus indeksistä on 1,4%. Minusta et saa mitään etua supistamalla rahaston 100% Eurooppa-hajautuksen 1,4%:iin vaan riskisi kasvaisi. Eurooppa riittää.
Hei! Minulta on mennyt nyt lähes 3 vuotta automaattisesti Seligsonin rahastoihin 250 euroa/kk (50€/rahasto): Amerikka, Eurooppa, Kehittyvät markkinat, top 25 Brands ja top 25 Pharna.
Tuli vain mieleen, että järkeä pitää noin montaa rahastoa? Jätänkö jonkun/jotkut kylmästi pois ja lisään summaa muihin vai jatkanko näin? Rahoja kaivataan luultavasti (10)20-30 v päästä.
Tämä hajautus on OK, mutta hajauttaisin jatkossa toiseen palveluntarjoajaan. Tuolla vauhdilla sinulla on 30 v päästä kiinni 90 000 € pääoma + tuotot, suuruusluokka yhteensä puoli miljoonaa, yhdessä firmassa. Jos petyt firman toimintaan ihan millä tahansa tavalla, on parempi, että kaikki ei ole samassa. Hajautetummalla salkulla voit esimerkiksi vaihtaa palveluntarjoajaa realisoimatta kaikkea tuottoa verotukseen. Yritys voi myös kaatua tai joutua kavalluksen uhriksi 30 vuodessa. Ei kaikkia munia samaan koriin, vaikka olisi hyvä kori.
Huomautus: Kehittyvät markkinat on ns. rahastojen rahasto. En kannata pitkäaikaiseksi sijoitukseksi kaksinkertaisten kulujen takia. Yksinkertainen on tehokasta...
Rahastoyhtiö voi toki tehdä konkurssin, mutta rahastojen varat ovat säilyttäjällä eli siis erillään rahastoyhtiön taseesta..
Totta sekin. Toisaalta Suomessakin on jouduttu rahasto sulkemaan, kun arvonlaskennassa varoja oli kadonnut.
Suurempana riskinä pidän sitä, että 30 vuodessa rahaston sijoituspolitiikka muuttuu, rahasto sulautuu tai lakkautetaan, jolloin voittoja (tappioita) joutuu realisoimaan epäsopivalla hetkellä. Omistaja saattaa esimerkiksi haluta muuttaa passiiviset rahastot aktiivisiksi saadakseen enemmän hallintopalkkioita (näin on tapahtunut). Myös Seligsonilla on tehty rahastomuutoksia, vaihdettu indeksiä, suora rahasto muutettu rahastojen rahastoksi jne.
Rahastoyhtiö voi toki tehdä konkurssin, mutta rahastojen varat ovat säilyttäjällä eli siis erillään rahastoyhtiön taseesta..
Totta sekin. Toisaalta Suomessakin on jouduttu rahasto sulkemaan, kun arvonlaskennassa varoja oli kadonnut.
Aloittava sijoittaja on sikäli suojassa, että hänen varojaan suojaa Sijoittajien korvausrahasto tapahtui varojen säilyttäjälle mitä tahansa. Suoja ei kuitenkaan ole kaiken kattava ja salkun kasvaessa suojaus tulee harkittavaksi.
Nordean sivuilta:
Sijoittajien korvausrahasto
Sijoittajien korvausrahastosuojan piiriin kuuluvat Nordean hallussa olevat asiakkaan rahavarat ja rahoitusvälineet. Rahasto korvaa ei-ammattimaiselle sijoittajalle enintään 20 000 euroa, jos Nordea ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan pysyvien maksuvaikeuksien takia.
Yhdelle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on 9/10 sijoittajan yhdeltä palveluntarjoajalta olevan saatavan suuruudesta, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Korvaus lasketaan arvopaperien sen päivän markkina-arvon mukaan, jona Finanssivalvonta teki korvausvelvollisuudesta päätöksen tai jona kyseinen palveluntarjoaja asetettiin selvitystilaan, yrityssaneeraukseen tai konkurssiin – aikaisempi päivä on ratkaiseva.
Salkun kasvaessa yleensä kokemuskin karttuu. Ajoittain on hyvä harkita esimerkiksi useamman säilyttäjän valintaa ja jakaa salkku vaikkapa eri pankkeihin.
Mites noissa Privanetin kautta tehdyissä ostotoissa rahojen pitää käytännössä siirtyä, koska kaupankäyntiohjeissa lukee seuraavasti:
"2.5 Toimeksiannon suorittamisesta ilmoittaminen Securities ilmoittaa toteutuneesta toimeksiannosta lähettämällä asiakkaalle kauppalaskelman sähköpostilla tai postitse. Laskelma lähetetään viimeistään toimeksiannon toteuttamispäivää seuraavan pankkipäivän aikana postitetulla kirjallisella ilmoituksella."
"3.1 Selvitysohje Securitiesin soveltama selvitysaika on T+2 (kauppapäivä + 2 pankkipäivää), jolloin arvopaperit siirretään ostaja-asiakkaalle ja nettokauppasumma tilitetään myyjäasiakkaalle, ellei erikseen muuta sovita. Ostaja-asiakkaan kauppahinnan eräpäivä on T+1. Ostotoimeksianto Ostotoimeksiannon antanut asiakas on velvollinen suorittamaan kauppalaskelman mukaisen loppusumman eräpäivään mennessä, joka on kauppapäivää seuraavana pankkipäivänä. Asiakas vastaa siitä, että laskelman mukainen summa on Securitiesin kaupankäynnin asiakasvarojen tilillä T+1 päivänä kello 16.00 mennessä. Mikäli maksu ei ole Securitiesin käytettävissä tuohon ajankohtaan mennessä, asiakas on velvollinen suorittamaan viivästyskorkoa. Securitiesilla on maksamattomiin arvopapereihin pidätysoikeus. Mikäli asiakas ei suorita maksua ajallaan, on Securitiesilla oikeus välittömästi myydä sijoituskohteet. Asiakas vastaa tällöin Securitiesille aiheutuneesta vahingosta sekä hinnaston mukaisista sanktiomaksuista."
Teoriassahan tuossa voisi ilmeisestikkin syntyä tilanne, ettei kauppalaskema edes tule ennen kuin rahat pitäisi olla asiakasvaratilillä. Sanktiomaksu on kuitenkin järkyttävän suolainen 300e+kulut. Jos lisäks on vielä eri pankki kuin missä tuo asiakasvaratili on, niin siinähän voi pankien välinen rahansiirron viive aiheuttaa määräajan ylityksen. Mites toi nyt oikeesti siis toimii? Ymmärränkö jotain nyt väärin?
Kuolema tunnetusti kuittaa univelat, mutta saman se tekee myös veroveloille.
Eli salkun osakkeiden mahdolliset kurssivoitot eivät enää verotu, vaan salkku siirtyy perintöveron piiriin omistuseränä.
Kuolinpesä ei kuole vaan jatkaa omaa eläämäänsä kunnes jako on suoritettu loppuun. Verovelat eivät häviä mihinkään vaan kuolinpesä vastaa niistä omaisuudellaan.
Perijät ovat vain pesän osakkaita.
Kuolinpesä maksaa veroa tuloista
Kuolinpesän veroista ovat yhteisesti vastuussa perilliset, yleistestamentin saajat ja leski ositukseen asti (avio-oikeuden perusteella). Jos perit vain testamentilla tietyn omaisuuden, et ole kuolinpesän osakas.
Kuolinpesän osakkaiden pitää huolehtia kuolinpesän velvollisuuksista siihen asti, että pesän varat on jaettu ja kuolinpesä lakkautettu.
Kuolema tunnetusti kuittaa univelat, mutta saman se tekee myös veroveloille.
Eli salkun osakkeiden mahdolliset kurssivoitot eivät enää verotu, vaan salkku siirtyy perintöveron piiriin omistuseränä.
Kysymys: Kuinka AO-tili yleensä käsitellään perinnönjaossa?
.-''Hajotetaanko'' salkku osiin ja salkun osakkeet siirrertään perillisten AO -tileille, vai myydäänkö salkku ja varat siirtyvät rahana?
Jos osakkeet siirtyvät perillisten arvo-osuustilien välillä, mikä on perittyjen osakkeiden hankinta-arvo ja miten omistustiedot päivittyvät?
Juuri painiskelen saman asian kanssa, mutta me ainakin myydään kaikki ja jaetaan rahana osakkaille. Verotus varmaan menee perukirjan arvojen mukaan, mutta tietääkseni se pitää kyllä muokata sitten toteutuneisiin arvoihin kun pesää jaetaan. Ja varmaan sitten verottaja korjaa asian perästä... mielelläni myös kuulisin muita mielipiteitä. Osuuksia, joissa lunastusaika pitkä, eli vuosi tai yli on tarkoitus siirtää leskelle osinkona, ettei köyhien perillisten tarvitse odotella perintöä.
Kysymys: Kuinka AO-tili yleensä käsitellään perinnönjaossa?
.-''Hajotetaanko'' salkku osiin ja salkun osakkeet siirrertään perillisten AO -tileille, vai myydäänkö salkku ja varat siirtyvät rahana?
Jos osakkeet siirtyvät perillisten arvo-osuustilien välillä, mikä on perittyjen osakkeiden hankinta-arvo ja miten omistustiedot päivittyvät?
Kuolinpesän vaiheet ovat perukirja (omaisuus- ja velkaluettelo), ositus ja perinnön jako.
Arvo-osuustili tulee perukirjaan kuolinpäivän pörssikursseilla. Tässä vaikkapa Nordnet avustaa seuraavalla tavalla:
Nordnet saa tiedon asiakkaansa kuolemantapauksesta automaattisesti Väestörekisteristä. Tiedon saatuamme lähetämme saldotodistuksen ja saatekirjeen kuolinpesän osoitteeseen.
Muut pankit toimivat periaatteessa samalla tavalla. Samaa lajia on pankkitiliote kuolinpäivältä - perukirjaan tulee tilien summat kuolinpäivänä. Kaikki tapahtumat sen jälkeen ovat kuolinpesän tapahtumia.
Osituksessa jaetaan puolisoiden yhteinen omaisuus ja velat kummankin omaksi ja erotellaan puolisoiden oma omaisuus ja velat. Perinnön jaon voi tehdä vasta osituksen jälkeen ellei perittävä ollut eronnut tai leski.
.-''Hajotetaanko'' salkku osiin ja salkun osakkeet siirrertään perillisten AO -tileille, vai myydäänkö salkku ja varat siirtyvät rahana?
Jos osakkeet siirtyvät perillisten arvo-osuustilien välillä, mikä on perittyjen osakkeiden hankinta-arvo ja miten omistustiedot päivittyvät?
Tuloverolain (1535/1992, TVL) 17 §:n 2 momentin mukaan kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Kuolinpesän erillinen verovelvollisuus päättyy, kun kuolinpesä lopullisesti jaetaan. Kuolinpesänä verottaminen päättyy yleensä perinnönjakoon.
Jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on kuolinpesän tuloa. Tästä syystä kuolinpesän osakkaiden ei tule ilmoittaa kuolinpesän luovutusvoittoa tai -tappiota omilla veroilmoituksillaan.
Osuus jakamattomaan kuolinpesään on puolestaan osakkaan irtainta omaisuutta. Sen luovutuksesta syntyvä luovutusvoitto on kuolinpesän osakkaan tuloa, joka hänen myös täytyy ilmoittaa veroilmoituksellaan.
Jakaminen on yleensä helpointa kun se on vain rahaa. Kun perukirja on saatu kasaan ja toimitettu verottajalle, perukirja toimii veroilmoituksena ja omaisuusluettelona.
Jakamaton kuolinpesä voi osakkaiden yksimielisellä päätöksellä myydä arvo-osuustilin osakkeet ja kuolinpesän pankkitilille tulee myyntituotot. Jos kurssit eroavat kuolinpäivän kursseista, syntyy joko voittoa tai tappiota. Tämä on kuolinpesän tuloa ja sitä verotetaan sen mukaisesti. Myytyjen osakkeiden hankintameno on perukirja-arvo ja erotus lasketaan sitä käyttäen.
Rahat voi jakaa osittaisena jakona, jos kaikkea ei ole myyty tai pesässä on muuta omaisuutta. Osittaisen jaon jakokirja on syytä tehdä heti.
Osakkeet voi jakaa myös siirtämällä. Tähän tarvitaan jakokirja, pankki auttaa. Perillisen hankintameno on silloin perukirja-arvo. Veroa perillinen maksaa perintöverona saannostaan.
Omistustiedot välittyvät verottajalle osittaisen jakokirjan avulla ja se kannattaa säästää huolellisesti perillisen mahdollista myynnin selvitystä varten. Kaksia veroja ei kannata maksaa.
Olen useamman vuoden sijoittanut hyvin maltillisesti 50 euroa kuukaudessa Seligsonin Top 25 Brands- sekä Top 25 Pharma-rahastoihihn. Pharman jätin jossain vaiheessa pois, ja koko summa on jo jonkin aikaa mennyt ainoastaan Brandeihin.
Elämäntilanne on nyt muuttunut niin, että pystyn jatkossa sijoitamaan isomman summan kuukaudessa sekä itselleni että lasten säilytyksiin. Lapsille menee nyt 50 euroa / kk OP:n Maailma Indeksiin sekä tuo Seligsonin Top 25 Brands-rahaston sijoitussuman tuplasin 100 eur / kk. Onko tässä mielestänne turha päällekkäisyys?
Lisäksi aloitin sijoittamaan 50 eur / kk OP Suomi Indeksiin ja olisin kiinnostunut muista Pohjoismaista. Olen katsonut tähän Nordnetin indeksirahastoja Ruotsi, Tanska ja Norja. Ajatuksen esim. muutama kymmenen euroa per rahasto / kk. Ajatuksia tästä?
Lisäksi maantieteellisen hajautuksen nimissä kiinnostaisi kehittyvät markkinat myös muutamalla kymmenellä eurolla kuukaudessa (esim. OP Kehittyvät Osakemarkkinat tai Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi).
Onko tällaisessa silpussa mitään järkeä vai pitääkö vain laittaa kaikki liikenevä (< 500 euroa) pariin yllä mainituista rahastoista?
Lisäksi aloitin sijoittamaan 50 eur / kk OP Suomi Indeksiin ja olisin kiinnostunut muista Pohjoismaista. Olen katsonut tähän Nordnetin indeksirahastoja Ruotsi, Tanska ja Norja. Ajatuksen esim. muutama kymmenen euroa per rahasto / kk. Ajatuksia tästä?
Nordnetin rahastot lienevät kuluttomia sisäänheittotuotteita (vai tuliko joihin noista joku kulu hiljan?) Mutta jos ovat kuluttomia, on siinä aika hyvä argumentti niitten puolesta. Indeksirahastosijoittamisessa on kulujen tarkistaminen se ensimmäinen asia.
fijuhmon kirjoitti:
Onko tällaisessa silpussa mitään järkeä vai pitääkö vain laittaa kaikki liikenevä (< 500 euroa) pariin yllä mainituista rahastoista?
Koska olet selkeästi konservatiivinen sijoittaja pitkällä sijoitusperiodilla, on siinä paljonkin valoa. Kulujen jälkeen indeksirahastosijoittajan kannattaa pohtia hajautusta, ja tässä sitä vaikuttaisi tulevan hyvin. Lisäksi mahdollistaa verosuunnittelua myöhemmin, jos tulee realisointitarpeita jostain syystä.
Lisäksi vielä Nordnet Indeksfond Danmark saamien osinkojen verotus ei ole yhtä sijoittajaystävällistä kuin esim. Nordnet Indexfond Sverigen, Nordnet Indeksfond Norgen tai Nordnet Indeksirahasto Suomen.
Muutoksista huolimatta ei tuota Tanskarahastoa voi vieläkään hirmuisen kalliina pitää, ainakaan jos ylipäätään Tanskaan haluaa sijoittaa.
Vanhojen sääntöjen aikaan ostamiani Danmark rahastoja en itse ole myynyt (vaikka muutokset vaikuttaa tietty vanhoihinkin ostoeriin), mutta en toisaalta ole uusien sääntöjen aikaan sitä enää suuremmin lisäillykkään.
Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot tosiaan kuluttomia pl. nyt tuo Tanska. Lisksi valuutanvaihdosta mainitaan "Merkitessäsi Nordnetin Ruotsin, Norjan tai Tanskan indeksirahastoja Nordnet hoitaa valuutanvaihdon puolestasi. Veloitus tapahtuu eurotililtäsi. Valuutan osto- ja myyntikurssin erotus on 0,5 %, joten maksat valuutanvaihtokulua 0,25 % sekä merkinnän että lunastuksen yhteydessä". Todennäköisesti aloitan nyt nuo muut ja mietin Tanskan kohdalta asiaa vielä uudelleen.
Suora osakekauppa on mielessä pitkällä tähäimellä, mutta jollakin tapaa tuntuu nyt siltä, että kerään sotakassaa rahastojen avulla vielä jonkin aikaa.
Asiaa voi tarkastella myös toiselta kannalta: paljonko menetät, kun jätät sijoittamatta Tanska-rahastoon.
Jos olisit sijoittanut 1.000 euroa vuoden 2019 alussa, sijoituksesi arvo olisi 1.926 eli netto 926 euroa kahdessa ja puolessa vuodessa.
Kulu 0,0% 2019 on 1284 x 0,000 = 0,0 euroa
Kulu 0,2% 2020 on 1712 x 0,002 = 3,42 euroa
Kulu 0,2% 2021 on 1926 x 0,002 / 2 = 1,93 euroa (puolivuosi)
Sijoittamatta jättäminen on maksanut 926 - kulut = 920,65 euroa menetys, jos olet jättänyt rahat pankkitilille.
Eihän asia tietysti näin yksioikoinen ole, sillä olet voinut sijoittaa saman summan johonkin muuhun ja saada vastaavaa tuottoa. Morningstarin käyrä ja taulukko sisältää myös kulut.
Siitä huolimatta on kurjaa menettää 11...35% vuosituotto 0,2%:n takia, varsinkin kun Tanska on nyt hyvissä tuoteasemissa vihreään siirtymään. Vaihtoehtoinen tarkastelutapa voi olla kannattavaa, vaikka käyrien tulevasta muodosta tästä eteenpäin ei voi olla koskaan varma.
Pointti on laskea paljonko kannattaa maksaa vaikkapa aktiivisesta rahastonhoidosta, jos siitä saa paremman tuoton kuin passiivisesta.
Sijoituspohdinnassa on hyvä päättää mihin alueeseen ja toimintaympäristöön aikoo sijoittaa ennen kun alkaa etsiä halvinta sijoitustapaa. Asiaa havainnollistaa, jos maaottelu Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska olisi aloitettu vuonna 2014 sijoittamalla 1000 euroa kunkin maan Nordnet indeksirahastoon ja laskemalla pisteet eli tuotot viime kuun lopussa.
Sijoittajalla olisi karkeasti seuraavasti:
Ruotsi 2.600 euroa
Tanska 2.600 euroa
Suomi 2.300 euroa
Norja 1.450 euroa
Kuudessa ja puolessa vuodessa rahastoissa olisi tapahtunut seuraavaa - tuottokaaviot Morningstar:
Ruotsi on selvästi keskittynyt kansainväliseen kauppaan, Tanska on Euroopan mannermaata, Suomi pärjää teollisen tuotannon avulla ja keskittymällä kansainväliseen markkinaan ja Norjan tuskana ovat holtiton öljy ja melko yksipuolinen teollinen toiminta.
Ottelut on käyty, joten tässäpä sijoittajan on katsottava eteenpäin, arvioitava kansantalouksien vahvuuksia ja pääteltävä mitkä hepat voittavat jatkossa eniten.
Pitkään lueskellut artikkeleita ja foorumia, niin uskoisin täältä löytyvän itseäni parempaa näkemystä.
Ketjussa listaamattomat olikin "tuorein" hinta findalle ja appiukolla olisi nyt tulossa myyntin hyvä kasa, jota oltaisiin vaimon kanssa puoliksi ostamassa. Myyntilaidassa näytti olevan 43,5e kappale ja tarkoitus olis, että kauppa olisi kaikille osapuolille reilu ja olemme tarjoamassa hänelle 44e/osake.
Onko mitään tietoja, mihin hintaan kauppaa on nyt käyty findalla?
Moro kaikille sijoitusguruille! Tässä olisi tällainen n. 30v kaveri, joka on sijoittamiseen liittyen kokenut kipinän, että raha pitäis laittaa tekemään työtä.
Oon tässä muutaman vuoden laitellut OP-rohkea rahastoon rahaa, alkuun 50€/kk ja myöhemmin 90€/kk. Heräsin siihen tosiasiaan, että rahaston kulut ovat aika korkeat (1,45%), joskin omistaja-asiakkaana osto ja myynti on kulutonta. Lisäksi tuotto jää muille rahastoille, kuten melkeinpä mille vaan nordnetin rahastoon.
Päätinkin siis, että tekisin seuraavasti:
Lopetan säännöllisen säästämisen OP-rohkeaan
Nordnetissä aloin jo sijoittaa Nordnetin suomi indeksiin ja SPP Aktiefond Global A EUR rahastoihin
Op:ssa aattelin alkaa sijoittaa iShares Core MSCI World UCITS ETF:ään, koska ostokulut ovat 1% omistaja-asiakkaalle vs Nordnetin 2,5€/osto. Lisäksi tulee pientä hajontaa, kun eri välittäjien kautta pyörittää hommaa.
Osakkeita sitten, kun rahastoilla on saanut kartutettua hyvän "pahan päivän varan"
Kysymykset olisivat seuraavat:
Onko suunnitelmassa mitään järkeä? Sijoitus summat kuukautta kohden ovat varmaan 100-700€/kk, paino SPP:llä (tyyliin 40-30-30 jaolla)
OP-rohkeassa on nyt kiinni reilu 4000€. Onko fiksumpaa ottaa rahat heti ja maksaa vero, vai kitkutella muutama vuosi miniminostoilla ilman veroja? Itsestä tuntuu, että hyödyllisempää maksaa verot voitoista ja laittaa raha tuottamaan isommalla kertoimella.
Onko kellään kokemuksia espanjalaisen pankkitilin avaamisesta ja onnistuuko etänä täältä Suomesta käsin? Onko pankki suosituksia?
Ensimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta Santander olisi oma suositus pankiksi. Briteissä lyhyen aikaa asuessani Santander oli ainoa pankki, joka suostui avaamaan minulle tilin & antaa kortin. Santander on myös Espanjan isoin pankkiketju.
Kuolinpesän asioiden hoitamisesta olisi varmaan voinut tehdä jo oman ketjunkin, mutta päivitän nyt vielä tänne:
Vainajalla oli tili Nordeassa, josta ilmoitettiin aiemmin ettei kuolinpesälle voi avata uusia palveluja - tämä tieto ei pitänytkään paikkaansa, vaan varainhoitajan vaihduttua saimme onnistuneesti avattua AOT:n kuolinpesälle. Kaupankäynti onnistuu lesken pankkitunnuksilla (muiden kuolinpesän osakkaiden valtuuttamana).
