Saksan puolustusministeriön koordinaattorin mukaan Venäjän sotateollisuus tuottaa tällä hetkellä aseita kolmessa kuukaudessa saman verran kuin Euroopan maat vuodessa. Kertoo myös tuon, että venäläisiä menee tällä hetkellä yli 1500 miestä päivässä.
Saksan puolustusministeriön koordinaattorin mukaan Venäjän sotateollisuus tuottaa tällä hetkellä aseita kolmessa kuukaudessa saman verran kuin Euroopan maat vuodessa. Kertoo myös tuon, että venäläisiä menee tällä hetkellä yli 1500 miestä päivässä.
Onkohan tossa Ukrainan luvut mukana tossa Euroopassa? Siis äärimäisen oleellinen asia. Ukraina ja Venäjä ovat sotataloudessa, Eurooppa ei. Ei siis mitenkään huolestuttavaa/yllättävää, jos Venäjä tuottaa 4* määrällisesti sen, mitä Eurooppa pl Ukraina 2024. Jos Ukraina mukana - eri asia.
Eurooppa siis kyllä voi alkuun tukea silti ihan määrällisesti ja on sitä tehnytkin. Vanhojen varastoiden kierrätystä. Toki loputtomasti ne varastot eivät riitä mutta eivät riitä kyllä venäjälläkään. Euroopan pitäisi saada sotateollisuutta up ja saatanan saamattomat poliitikot, todellakin. Mutta sinällään siis toi 4* ei oli mikään ihme: jos verrataan Suomenkin sotatuotantoa vaikka 1930 ja 1940 niin aikas merkittävä ero, siis moninkertainen.
Länsimaisen demokratian ongelma on se, että poliitikot lukee kotimaista ja eurooppalaista mediaa ja luo käsityksensä sen perusteella tai ainakin suurimmaksi osaksi. Valitettavasti mediassa on paljon kaikenlaista vinoutunutta uutisointia ja siksi kestää tolkuttoman kauan ennen kuin syntyy ymmärrystä todellisesta tilanteesta. Toisin sanoen vasta jälkikäteen ymmärretään mitä olisi pitänyt tehdä.
Media tuotti venäläisten alun kompurointien perusteella kuvaa, jonka mukaan venäläisten kalusto ja osaaminen on huonoa. Annettiin ymmärtää, että venäläisiltä loppuu kalusto, miehet ja aseet ja Ukraina tulee voittamaan länsimaisella kalustolla eikä sitä tarvitse edes niin paljon heille antaa.
Vasta nyt aletaan heräämään, että venäläisethän ovatkin laittaneet tehtaat pyörimään ja sieltähän tuleekin uutta asetta ja ammusta moninkertaiset määrät Ukrainan saamaan apuun nähden. Olettaisin, että Naton sota-asiantuntijat ovat tämän kyllä tienneet, mutta politikoille tämä tieto ei ole kovin kattavasti kulkeutunut.
Euroopan pitäisi todeta, että jos USA ei kerta innostu meidän puolustamisesta, niin rakennetaan sitten oma puolustusteollisuus sille tasolle, ettei myöskään tarvitse ostaa amerikkalaisia aseita. Trump ei oikein tunnu ymmärtäneen, miten hyvä diili tuo on jenkeille ollut. Mitään ei ole oikeasti tarvinnut tehdä ja aseostoja on tullut Euroopasta jatkuvana virtana. Tämä pitäisi kyllä nyt oikeasti tehdä joka tapauksessa, ei voida olla niin oleellisen asian kuin puolustuksen osalta näin riippuvaisia toisesta maasta ja sen johtajien päähänpistoista.
Tulisi luonnollisesti tehdä. Tai oikeasti olisi tullut tehdä jo aikaa sitten. Mutta kun puhutaan EU-maista taitaa homma valitettavasti jäädä -isi asteelle, kun on "kiireellisempiäkin" juttuja agendalla.
Venäjän talous hidastuu, mutta vain vahvistuu sotimisesta - kunnes paraati loppuu
Sotaa Ukrainan kanssa on käyty kohta neljä vuotta samaan aikaan kun sotatalous on ollut Venäjällä täydessä vauhdisssa. Muu yksityinen teollisuus on saanut supistua tai jäänyt pysähtyneeseen tilaan viimeisen talousdatan mukaan.
Venäjän rupla on pudonnut alhaisimpaan arvoonsa kahteen vuoteen viime viikolla. Liikeyritykset kertovat niillä olevan vaikeuksia saada uutta lainaa tai asiakkaitaan maksamaan maksujaan, kirjoittaa Anatoly Kurmanaev The New York Timesissä.
Kuva
Venäjän keskuspankki nosti maan ohjauskorkoa lokakuussa 21 prosenttiin, joka on korkein taso sitten Neuvostoliiton ajan. Koron nostolla pankki yrittää hillitä inflaatiota.
Kuva
Viime kuussa keskuspankki laski Venäjän talouskasvun ennustetta välille 0,5 ... 1,5 prosenttia ensi vuodelle, kun se on ollut välillä 3,5 ... 4,5 prosenttia tälle vuodelle. Kasvu siis hidastuu siitä huolimatta, että Venäjän valtio pumppaa jättimäärin rahaa talouteen sodan rahoittamiseksi.
Nousevien hintojen ja hidastuvan talouden yhdistelmä on saanut talousihmiset ja viranomaiset varoittamaan, että Venäjän talous olisi menossa kohti stagflaatiota - taloustilaa, jossa hinnat nousevat nopeasti ilman, että kasvua tapahtuisi. Länsimaat ovat kohdistaneet Venäjään kovimmat pakotteet nykyisessä historiassa rankaistakseen Ukrainaan hyökkäämisen. Hidastuva kasvu ja nousevat hinnat osoittavat pakotteiden tehonneen ja vaikuttavan estävästi Kremlin sotataloutta stimuloiviin toimenpiteisiin.
Yksityiset yritykset kärsivät estävistä toimista. Venäjän suurin työnantaja Russian Railways raportoi rahtivolyyminsä pudonneen 9 prosenttia lokakuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Paikatakseen tippuvan kysynnän vaikutuksia yhtiö on nostamassa hintojaan 10 prosenttia joulukuussa ja pienentämässä suunniteltuja investointeja kolmanneksella ensi vuodeksi 2025.
Siltikin, talousdata osoittaa, että talouden heikkenemiset ovat kyllä kaukana siitä, että ne voisivat synnyttää kriisiä, joka estäisi Putinia tavoittelemasta ambitioitaan Ukrainan suhteen.
Kärsijä tässä viimeaikaisessa laskusuhdanteessa tulee olemaan Venäjän keskuspankki, joka ilmeisesti on ollut viimeinen maan entiteetti, joka on toiminut kutakuinkin itsenäisesti ja Kremlistä riippumattomasti.
Kireyttä ilmapiirissä on tarkkailijoiden mukaan ollut havaittavissa teollisuusihmisten ja pankkien välillä luottojen kustannuksista ja tällä tulee vielä olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Epäluottamus on alkanut heijastua myös julkisissa puheissa, joskin asioissa on tanssahdeltu varovasti niin, ettei sormella osoitettaisi sotahuoneessa rymistelevää elefanttia eli Putinia.
Sen sijaan venäläinen talouseliitti moittii poliittisia päätöksiä ja toinen toisiaan mikä viestii jännitteistä sodanajan kulissien takana. Etusormi osoittaa tietenkin keskuspankin suuntaan:
Industrialists and allied officials have directed their complaints at the central bank’s chief, Elvira Nabiullina, accusing her of suffocating the economy with record interest rates. Ms. Nabiullina has forcefully defended her monetary shock therapy, arguing it is necessary to reduce the 9 percent annual inflation by half next year and ensure long-term economic stability.
"On selvää, että jos olet yrittäjä Venäjällä, joka ei tee esimerkiksi ballistisia ohjuksia, sinulle tämä on vaikeaa aikaa", sanoi Alexander Koljandr, Venäjän talouden asiantuntija Centre for European Policy Analysis -keskuksesta. "Mutta koska et voi taistella perimmäistä syytä vastaan, taistelet oireita vastaan."
Nabiullina on viekkaasti pysytellyt kaukana korkeista rakennuksista. Putin on vuosia antanutNabiullinan pitää epätavallisen vahvan itsenäisyyden, jolla tämä on säilyttänyt Venäjän talouden vakaana. Mutta sodan aiheuttamien talousvaateiden moninkertaistuminen on nyt synnyttänyt kritiikkiä Nabiullinan taktiikkaa vastaan maan teollisuusihmisten, liikemiesten ja hallintoa lähellä olevien talouspiirien keskuudessa. Jopa Mishustin, Venäjän pääministeri ja Putinin vahva taloudellinen tuki, on moittinut keskuspankkia syyttäen korkeiden korkojen vähentävän investointeja.
Merkkejä on siitä, että Nabiullinan tuki Putinin suunnasta alkaisi hiipua. Keskuspankin omat raportit viestivät talouden laskusuunnasta. Yhtiöiden vastaanottamat maksut eli taloudellisen aktiviteetin mitta laski 2,9 prosenttia lokakuussa verrattuna kolmen aikaisemman kuun keskiarvoon, keskuspankin mukaan. Laskusuunta oli erityisen huomattavaa sektoreissa, joilla ei olut suoraa kontaktia puolustusvoimiin, kuten koulutus, rakentaminen sekä öljyn ja kaasun tuotanto.
Ainoat asiat, jotka kasvoivat merkittävästi olivat niitä, jotka liittyivät sotaan.
Talousihmiset sanovat kylläkin, ettei Venäjän talous romahda näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Palkat nousevat niin, että ne vähentävät inflaation vaikutusta ja nostavat tavallisen venäläisen elintasoa sekä vähentävät väestön pienenemisen vaikutuksia. Reaalipalkat ovat nousseet Venäjällä 18 prosenttia sodan alkamisesta alkaen ja kääntäneet seitsemän vuotta kestäneen alamäen.
Inflaatio, vaikkakin korkea, on pysytellyt yksinumeroisena. Ja Kremlin tekee kaikkensa rahoittaakseen sotansa. Venäjän valtio on nostanut varakkaiden yhtiöiden ja yksityishenkilöiden veroja ja käy käsiksi valtion ulkomaisten sijoitusten ja varojen rahastoihin. Venäjän valtion vähäinen velkaantuneisuus - noin 18 prosenttia talouden tuotosta - merkitsee, että sillä on hyvin tilaa lainata Venäjän pankeilta.
Kremlin näköjään loputon sotiminen on saanut Venäjän liiketoimintaeliitin etsimään lyhytaikaisia voittoja ylikuumenneesta taloudesta pitkäaikaisten tuottojen sijaan. Kasvava edullisen rahan puute uhkaa nyt romauttaa talousvaihdannan ja säätelyn, joka on pitänyt Venäjän talouden tasapainossa koko Putinin hallintoajan.
"Jos sotiva kansakunta ei pysty esittämään kansalleen käsitystä valoisasta tulevaisuudesta, on järkevää haalia tavaraa syli täyteen niin kauan kuin juhlat kestävät", Alexandra Prokopenko (a fellow at the Carnegie Russia Eurasia Center in Berlin and a former official at the Russian central bank) sanoi. "Et ehkä saa sitä mahdollisuutta myöhemmin."
Sodan alussa länsimaiset politiikot asettivat Venäjälle mittavat pakotteet tarkoituksena ajaa venäjän talous kurjuuteen. Media toisti tätä mantraa ja kuinka venäläiset kärsii, kun oligarkkien vaimot eivät enää voi ostaa italialaista huippumuotia Moskovassa eivätkä he pääse enää lomailemaan euroopan metropoleissa. Tuota kurjistumista ja talouden kaatumista pidettiin selviönä. Itse en ymmärtänyt logiikkaa mitenkään, kun talonpoikaisjärjellä Venäjän vaihtotase vain turpoaa entisestään, kun tuonti vähenee ja raaka-aineiden vienti alkuun taisi jopa kiihtyä. Suuri osa eurooppalaisista yhtiöistä luovutti Venäjällä sijaitsevat tuotantolaitoksetkin ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi venäläisille.
Venäjän vienti kun on lähes ainoastaa raaka-aineiden vientiä, niin heille pakotteet ovat enemmän ja vähemmän vaikea logistinen ongelma, joka jollakin tapaa ajan kanssa ratkeaa, koska Kiina ja niin moni haluaa käydä venäläisten kanssa edelleen kauppaa.
Venäjä käynnisti samalla valtaisan sotateollisuuden ja tuo boostasi venäjän talouden ylikuumaksi, kun rahaa virtaa palkansaajille ja yrityksille. Samalla tuonti on rajoitettua, joten hinnathan nousee kysynnän mukana.
Hurja inflaatio on ongelma ja se kurjistaa sitä osaa kansasta, jonka tulot eivät kasva inflaation tahdissa. Putinin sotakassaa hiukan helpottaa, kun sotilaille luvatut korvaukset dilutoituvat inflaation myötä.
Venäjän vientitulot pitäisi saada poikki eli pakotteilla pitäisi estää vienti eikä niinkään tuonti, kun kyse on kulutustavarasta, jota sotimisessa ei voi hyödyntää.
Ennen sanottiin, että Venäjän talous on Italian talouden kokoinen. Se ei tainnut kuitenkaan sisältää harmaata taloutta maassa, olisiko se toisen Italian kokoinen?
Me arvostelemme venäläistä diktatuurin pakottamaa yhtä totuutta ja kahlittua mediaa. Länsimaissa on sananvapaus, mutta tuota sananvapautta media ja ns yleinen mielipide ohjaa samanmielisyyteen. Omilla kasvoilla ja nimellä kannattaa olla varovainen lausuessaan valtavirran vastaisia näkemyksiä vaikka sananvapaus meillä onkin.
Venäjän pakotteita määrättäessä erityisesti alussa jäi osin tarkoituksellisesti vähemmälle huomiolle kyvyttömyys rajoittaa Venäjän raaka-aineiden vientiä. Uskoisin, että moni kansantaloudesta jotain tietävä ymmärsi, ettei nuo pakotteet lopulta toimi ihan niin kuin niitä markkinoitiin. Haittaahan niistä Venäjälle on se on selvää, mutta mediassa niiden vaikutus nostettiin potenssiin todellisuudesta.
Uusin kaapelivaurio alleviivaa sitä, kuinka paljon demokraattinen ja avoin yhteiskunta joutuu antamaan tasoitusta diktatuurille, joka ei piittaa mistään säännöistä. Mutta ei se mitään, lisää vaan pakotteita putkeen. Ensi vuonna kaalin hinta on jo tuplat.
Tässä voi vielä tapahtua varsin arvaamattomia asioita. Jotenkin tässä hiipinyt epäilys, että asiat tulevat Trumpin toimesta vain vaikeutumaan. Hän käyttäytyy kuin kyseessä olisi jokin tosi-tv formaatti, jossa hän tulee jollakin kuningasidealla ratkaisemaan kaiken. Pelkään, että hänen jäljiltään tulee jäämään paljon savuavia raunioita, jotka muut joutuvat korjaamaan.
Venäjä sotii mistään piittaamatta eikä Trumpista ole asiassa aikaansaajaksi
Venäjän kansalliset investoinnit on suunnattu sotatalouteen. Ulkomaiset investoinnit maahan ovat romahtaneet. Ulkomaisen kilpailun puute on myös vähentänyt venäläisten yritysten halua lisätä tuottavuuttaan.
Kuva
Sotiminen on Venäjän ykkösasia ja maa suuntaa kaikki resurssinsa asiaan aivan riippumatta sen lyhyt- tai pitkäaikaisista haitoista taloudelle. Toivoa sodan päättymiselle ei Venäjän aloitteesta ole.
Trumpin meuhkaaminen omalle medialleen taas tiedetään Ukrainassa.
"Valmistaudumme pahimpaan mahdolliseen skenaarioon, kun [Trump] lopettaa kaikki ase- ja tarviketoimitukset", kenraaliluutnantti Ihor Romanenko, Ukrainan asevoimien kenraalin entinen apulaispäällikkö, kertoi Al Jazeeralle.
Trumpin "rauhansuunnitelma" on edelleen epämääräinen, mutta tarkkailijoiden mukaan se tarkoittaa mitä todennäköisimmin Venäjän miehittämien alueiden – lähes 19 prosentin Ukrainan alueesta – luovuttamista vastineeksi rauhansopimuksesta tai etulinjan asemien jäädyttämisestä.
Trump, joka kuvailee itseään usein vaikuttavaksi kaupantekijäksi, on myös sanonut, että jos Moskova ei aloita rauhanneuvotteluja, hän nostaa Ukrainan panoksia toimittamalla kehittyneitä aseita Kiovaan.
Mutta häneltä on vaikea odottaa mitään konkreettista, Romanenko sanoi.
The New York Times: Pentagon lähettää Ukrainalle lisää 725 miljoonaa dollaria sotilaallista apua varastoistaan, mukaan lukien jalkaväkimiinat, droonit, kannettavat ilmatorjuntaohjukset ja panssarintorjuntaohjukset.
Pentagon sanoi maanantaina antamassaan lausunnossa, että lähetys oli osa turvallisuusavun kasvua, kun Ukraina taistelee Venäjän uusiutuneen hyökkäyksen kanssa. Uusi tuki tulee keskellä Ukrainan syvää huolta siitä, että tuleva Trumpin hallinto saattaa katkaista sotilaallisen avun maalle.
Tavara on yksi juttu mutta mistä niille käyttäjiä, kun liikekannallepano tuntuu olevan Zelenskylle vielä muutamaa kertaluokkaa hankalampaa kuin putelle. Jännä että spekulaatioita siitä kuinka liikekannallepano tulee johtamaan kumoukseen Venäjällä kyllä riitti, mutta Ukrainan osalta vastaavan operaation viivästymisen syiden spekuloinnin osalta on aika paljon hiljaisempaa.
Minua ihan rehellisesti sanottuna hämmentää, mikä siellä Ukrainassa mättää siinä liikekannallepanossa. Eikö ne haluakaan suojata naisiaan ja lapsiaan venäläisiltä sotilailta? Sodan alussa ymmärsin, että maanpuolustustahto oli ihan tapissa ja periksi antaminen ei ollut vaihtoehto juuri sen takia, kun tietävät mitä tapahtuu jos venäjä miehittää. Nyt yht'äkkiä ei tunnu enemmistöä maan miehistä kiinnostavan. Ja kun eivät saa lisää porukkaa armeijaan, siellä jo olevat eivät voi lomailla ja palavat loppuun. Ja se taas tekee entistä vähemmän houkuttelevaa uusille soltuille liittyä joukkoon. Meinaako ne nyt ryssiä omassa päässä koko homman?
Minua ihan rehellisesti sanottuna hämmentää, mikä siellä Ukrainassa mättää siinä liikekannallepanossa. Eikö ne haluakaan suojata naisiaan ja lapsiaan venäläisiltä sotilailta? Sodan alussa ymmärsin, että maanpuolustustahto oli ihan tapissa ja periksi antaminen ei ollut vaihtoehto juuri sen takia, kun tietävät mitä tapahtuu jos venäjä miehittää. Nyt yht'äkkiä ei tunnu enemmistöä maan miehistä kiinnostavan. Ja kun eivät saa lisää porukkaa armeijaan, siellä jo olevat eivät voi lomailla ja palavat loppuun. Ja se taas tekee entistä vähemmän houkuttelevaa uusille soltuille liittyä joukkoon. Meinaako ne nyt ryssiä omassa päässä koko homman?
Olisikohan Ukrainan mahdollista käyttää länneltä saatavaa tukea palkkasotilaiden palkkaamiseen? En ole missään nähnyt spekulointia tällaisesta vaihtoehdosta.
Tällä viikolla on kovasti juhlittu, paitsi Suomen itsepäisyyttä, niin että nuppi on vieläkin kipeä, niin myös muuta:
Imperialistisen ja fasistisen "Meillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä" -maan lähetystössä Tehtaankadulla järjestettiin tiistaina 3.12.24 suuret ja lämminhenkiset juhlat, joissa juhlistettiin maan verisen hyökkäyssodan 1000 päivää ja 800000 maan turhaan tapatettua tai vammautettua sotilasta sekä samalla valtavaa määrää sotaleskiä ja orpoja. Juhlahumuun, maljojen nosteluun ja loistavista ruoka- ja juomatarjoiluista nautiskeluun osallistuivat 200 juhlijaa mm. useita merkkihenkilöitä:
Iltalehden, Uuden Suomen ja Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Mauno Saari, entinen STT:n ja Kansan Uutisten toimittaja ja nykyinen Naapuriseuran Sanomien toimittaja Kari Arvola, tunnettu liikemies, Suomen ja Korean demokraattisen kansantasavallan, jota myös Pohjois-Koreaksi kutsutaan, ystävyysseuran puheenjohtaja Peter Fryckman ja presidenttiehdokas Laura Huhtasaaren entinen EU-avustaja Olli Kotro sekä tietysti Ilkka Tiainen. Juhlissa esiintyi myös rap-artisti Juju.
Juhlahumuun eivät tiettävästi osallistuneet Gazpromin entinen kaasuputkikonsultti Paavo Lipponen ja muut tomerat kaasuputkimiehet Eero Heinäluoma ja Mauri Pekkarinen
eikä myöskään entinen sperbankkimies Esko Aho tai nykyinen itärajahetiauki-mies, eduskuntamme ulkoasiainvaliokunnan kunnioitettu puheenjohtaja Kimmo Kiljunen, joka sai jälkimmäisestä hommastaan tosin vastikään jostain kumman syystä potkut (omasta pyynnöstään tietysti).
NKP:n, SKP:n, SKDL:n, SVR:n, FSB:n ja GRU:n nimeen. Hallelujaa, Kippis ja Aamen!