Maanantaina 4.1. ostamalla ei saa osinkoa, koska kaupan selvitysaika on kaksi pankkipäivää kaupantekopäivästä (T+2)
=> osakkeet kirjataan arvo-osuustilille vasta selvityspäivänä kaksi pankkipäivää myöhemmin. Maanantaina 4.1. ostaessa, kirjataan arvo-osuustilille vasta torstaina 7.1., koska keskiviikkona 6.1. on loppiainen.
Osinko on luonnollisesti positiivinen uutinen, mutta kannattaako A-osakkeesta maksaa nettona 3,20 € ja B-osakkeesta 2,20 € enemmän vain sen takia, että toissavuotisesta tuloksesta irtosi 1,00 € vanhojen osakkeenomistajien taskuun?
Sijoittajat eivät tunnu diskonttaavan tulevaisuuden todennäköisiä osinkovirtoja vaan katsovan uusinta osinkoprosenttia.
Osinko on luonnollisesti positiivinen uutinen, mutta kannattaako A-osakkeesta maksaa nettona 3,20 € ja B-osakkeesta 2,20 € enemmän vain sen takia, että toissavuotisesta tuloksesta irtosi 1,00 € vanhojen osakkeenomistajien taskuun?
Sijoittajat eivät tunnu diskonttaavan tulevaisuuden todennäköisiä osinkovirtoja vaan katsovan uusinta osinkoprosenttia.
Varmastikin näin, mutta itse pohdin pankin asiakaskuntaa. Epäilen siellä olevan melkoisesti varakkaita ja pieneen tuottoon tyytyviä eläkeläisiä (en löytänyt tästä dataa) jotka arvostavat varanhoitopalveluita jotka tuottavat miinuskorkoympäristössä yhtiölle varsin mukavasti. 50 000 sisäänostoraja OST:lle tarkoittaa, että kysyntää sijoitusvakuutussopimuksillekin on vielä. Ålandsbanken tarjoaa niitä mielellään.
Jotkut voivat ottaa pontevan kannanoton EKP:tä vastaan ja osingonmaksun puolesta niin, että taloudenpito ja tuloksentekokyky todellakin ovat kunnossa. Se voi näyttäytyä pankin asiakaskuntaa sitouttavana ja näin omistajariskiä pienentävänä seikkana. Pieni likviditeetti luonnollisesti tarkoittaa myös sahausta kurssissa.
Siitä ei kyllä pääse mihinkään, etteivätkö mahdollisuudet vielä parempaan tulokseen jatkossa mietitytä itse kutakin. Mutta jos suomalaista tai ruotsalaista pankkia pitää omistaa, niin Ålandsbanken on vahvoilla. Aktia lähinnä minusta kilpailee samassa sarjassa, sijoitustuotteillaan sekin.
Osinko on luonnollisesti positiivinen uutinen, mutta kannattaako A-osakkeesta maksaa nettona 3,20 € ja B-osakkeesta 2,20 € enemmän vain sen takia, että toissavuotisesta tuloksesta irtosi 1,00 € vanhojen osakkeenomistajien taskuun?
Sijoittajat eivät tunnu diskonttaavan tulevaisuuden todennäköisiä osinkovirtoja vaan katsovan uusinta osinkoprosenttia.
Nyt on kritiikkipalavaverin paikka - minun puolellani. Kontrasin sinun tätä vastaavaa kommenttiasi Kauppalehdessä perustellen, että Ålandsbankenin osingon kanssa yhtä aikaa muistutettiin monista jo tiedossa olleista hyvistä asioista Ålandsbankenissa ja uutena asiana myös huonosti rivien väliin piilotettu lupaus vahvasta 4Q/2020, jonka nojalla on lupa odottaa ennätystuloksen 2019 ylittymistä.
Nyt Aktia teki vastaavanlaisen osinkopäätöksen ja markkina reagoi samalla tavoin kuin Ålandsbankeninkin osalta. Tosin Aktian osinkopomppu on vain noin puolet osingon suuruudesta ylöspäin, eikä yli 100% kuten Ålandsbanken parhaimmillaan. Selittäkäämme tämä ero sillä, että ÅB ansaitsi suuremman osinkopompun maksamalla täyden osingon + 100-vuotisjuhlaosingon Aktian maksaessa hieman alle valtuutuksen vain osinkopolitiikan alarajalle, mikä ei näköjään oikeuttanut täysimittaiseen osinkopomppuun.
Tuntuu siltä, että olet aivan oikeassa sen suhteen, että ainakin pankkiosakkeissa nyt ostetaan osinkoa. Ihme touhua, en olisi uskonut markkinan olevan näin narrattavissa. Mutta niin on jos siltä näyttää.
Tai voisiko vaihtoehtoisesti olla niin että ostetaan johtajuutta. ÅB oli ensimmäinen joka toimi ja ainakin minulle tämä oli signaali siitä että firmassa osataan ajatella omistajan etua ja tarvittaessa tehdä rohkeita liikkeitä. Tätä vasten pidin pomppua täysin oikeutettuna onhan johdon kyvykkyys ja rohkeus pitkässä juoksussa menestystekijä yli muiden.
Aktian tapauksessa voi todeta peesaamisen olevan aina helpompaa joten reaktion kuuluukin olla vastaavasti laimeampi. Peesaaminen on niin helppoa että olen samaa mieltä siitä että se oli Aktian kohdalla ylimitoitettu, oli kyse sitten osinko- tai johtajuuspompusta.
Ihan mielenkiintoisia pohdintoja joissa saattaa toki olla jotain perääkin.
Itse olen kuitenkin kelannut kurssinousujen olevan täyttä idiotismia ja uskon näiden johtuvan vain siitä, että osa luulee vielä tänään ostaessaan saavansa osingon.
Ålandsbankenista luovuin osingon irrottua vastentahtoisesti mutta ko. päivän nousun pakottamana, josko ennen seuraavan osingon jakoa pääsisi hyppäämään uudelleen kyytiin.
Kontrasin sinun tätä vastaavaa kommenttiasi Kauppalehdessä perustellen, että Ålandsbankenin osingon kanssa yhtä aikaa muistutettiin monista jo tiedossa olleista hyvistä asioista Ålandsbankenissa ja uutena asiana myös huonosti rivien väliin piilotettu lupaus vahvasta 4Q/2020, jonka nojalla on lupa odottaa ennätystuloksen 2019 ylittymistä.
Kauppalehdessä tästä kirjoitti 740_GLE. Oletko se siis sinä?
Minun täytyy nyt tunnustaa, etten huomannut silloin Ålandsbankenin piilotettua tuloslupausta, vaan keskityin vain osinkoon. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että osinko vaikuttaa sijoittajien käyttäytymiseen. Rationaalisella käyttäytymisellä selitettynä sijoittajien odotukset tulevista osingoista vahvistuivat.
En kuitenkaan luottaisi sijoittajien 100-prosenttiseen rationaalisuuteen. Eiköhän tuossa jokunen sijoittaja vain laske uusimman osinkoprosentin ja totea, että ostokriteeri on täyttynyt. Osa taas varmaankin välttelee nollakerholaisia.
Tästä pomppuilmiöstä ei pääse hyötymään, jos ostaa ja myy nollakerholaisen osaketta ja on pois osakkeesta juuri silloin, kun osingosta tiedotetaan.
Minun täytyy nyt tunnustaa, etten huomannut silloin Ålandsbankenin piilotettua tuloslupausta, vaan keskityin vain osinkoon. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että osinko vaikuttaa sijoittajien käyttäytymiseen. Rationaalisella käyttäytymisellä selitettynä sijoittajien odotukset tulevista osingoista vahvistuivat.
En kuitenkaan luottaisi sijoittajien 100-prosenttiseen rationaalisuuteen. Eiköhän tuossa jokunen sijoittaja vain laske uusimman osinkoprosentin ja totea, että ostokriteeri on täyttynyt. Osa taas varmaankin välttelee nollakerholaisia.
Tästä pomppuilmiöstä ei pääse hyötymään, jos ostaa ja myy nollakerholaisen osaketta ja on pois osakkeesta juuri silloin, kun osingosta tiedotetaan.
Näin varmaan on. Etenkin sellaisen firman kohdalla, jonka vaihto ei ole kovin isoa, kuten Ålands. Tunnustan myös että olen aikaisemmin itsekin ollut "osinkohaukka", vaikka tiedostin sen olevan epärationaalista. Ja olen kuitenkin uskoakseni keskimääräistä heppua analyyttisempi ja rationaalisempi.
Kauppalehdessä tästä kirjoitti 740_GLE. Oletko se siis sinä?
Jo vain. Yritin piiloutua täällä ammattiani kuvaavan nickin taakse, mutta mihinkäs se mutteriromantikko öljyisiä käsiään piilottaisi
von Fyrckendahl kirjoitti:
Minun täytyy nyt tunnustaa, etten huomannut silloin Ålandsbankenin piilotettua tuloslupausta, vaan keskityin vain osinkoon. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että osinko vaikuttaa sijoittajien käyttäytymiseen. Rationaalisella käyttäytymisellä selitettynä sijoittajien odotukset tulevista osingoista vahvistuivat.
En kuitenkaan luottaisi sijoittajien 100-prosenttiseen rationaalisuuteen. Eiköhän tuossa jokunen sijoittaja vain laske uusimman osinkoprosentin ja totea, että ostokriteeri on täyttynyt. Osa taas varmaankin välttelee nollakerholaisia.
Koronan alkamisen jälkeen en ollut aiemmin nähnyt julkisuudessa tätä 1.1.2021 annettua arviota siitä että 2020 odotetaan ylittävän edellisen ennätysvuoden 2019:
"The Bank of Åland’s earnings for the 2019 financial year were the highest in the Bank’s 100-year history. The Bank’s forecast for the 2020 financial year indicates a net operating profit that will be better or significantly better than its 2019 net operating profit of EUR 33.2 M"
Juuri tuon hetkellisen pompun ajoituksen vuoksi uskon nyt sinun lisäksesi myös Juhan tuossa yllä antamaan arvioon, että markkinoilla oli Epärationaalista Innostusta. Ålandsbankenin ja Aktian tapaisten pienivaihtoisten lappujen kanssa yksityissijoittajienkin kassalla pääsee heiluttelemaan laitoja.
von Fyrckendahl kirjoitti:
Tästä pomppuilmiöstä ei pääse hyötymään, jos ostaa ja myy nollakerholaisen osaketta ja on pois osakkeesta juuri silloin, kun osingosta tiedotetaan.
Näitä "eilen olisi pitänyt ostaa" -tiedotteita on omaan salkkuun osunut nyt vuoden aikana kolme. En vaan muista näiden pankkien lisäksi mikä se kolmas oli?
Olisiko Ålandsbankenin B-osakkeella mennyt niin että siinä osingon irrottuessa tammikuun alussa oli jo tuleva 0,70-1€ (?) osinko vuodelta 2020 (huhtikuun osingonjaossa 2021) sisäänleivottu osakkeen hintaan. Osakekurssi eihän laskenut varsinaisesti osingon irrottua tammikuussa.
Möin 4.1 ja ostin takaisin myöhemmin ....joskus onnistaa ....oletan että ÅAB tekee taas oman päätöksen ja ei noudata suositusta pankkisosialisointiohjelmassa olemiseen.
Mielestäni ÅABn PE pitäisi olla korkeampi lukema....nyt samassa luokassa kuin Nordea...se kai on jotain 11 myös.
Olen vanhoillinen ja katson aina P/E,tä.
Sector Peers by Market CapEUR
Mkt Cap (Mil) P/E ROE%
eQ Oyj 694 33.1 38.2
Aktia Bank PLC 674 15.6 6.9
CapMan Oyj 372 215.9 1.6
Ålandsbanken Oyj 339 11.4 11.0
Evli Pankki Oyj 332 19.9 23.0
Oma Saving Bank314 12.0 8.0
Taaleri Oyj 228 33.5 6.1
Sector Peers by Market CapEUR
Mkt Cap (Mil) P/E ROE%
eQ Oyj 694 33.1 38.2
Aktia Bank PLC 674 15.6 6.9
CapMan Oyj 372 215.9 1.6
Ålandsbanken Oyj 339 11.4 11.0
Evli Pankki Oyj 332 19.9 23.0
Oma Saving Bank314 12.0 8.0
Taaleri Oyj 228 33.5 6.1
Mistähän näin suuret erot ROE% johtuvat?
Capman on tässä vähän väärässä vertailujoukossa. Se ei ole pankki vaan pääomasijoittaja, eikä sitä kannata arvioida vuosikohtaisen P/E tai ROE perusteella. Pääomasijoittajan kassavirta ja toiminta on luonteeltaan erilaista.
Taalerikaan ei ole varsinaisesti pankki. EQ on vähän siinä kintailla kannattaako sitäkään arvioida pankkina siten kuin Ålandsia tai Oma Säästöpankkia.
Omat rahat ovat pankkisektorilla kiinni Ålandsissa ja Oma Säästöpankissa. Näen molemmat hyvinkin pätevinä toimijoina omassa lajissaan ja aliarvostettuina edelleen, vaikka olen saanut noin 40% nousut vuodessa.
Sector Peers by Market CapEUR
Mkt Cap (Mil) P/E ROE%
eQ Oyj 694 33.1 38.2
Aktia Bank PLC 674 15.6 6.9
SaaCapMan Oyj 372 215.9 1.6
Ålandsbanken Oyj 339 11.4 11.0
Evli Pankki Oyj 332 19.9 23.0
Oma Saving Bank314 12.0 8.0
Taaleri Oyj 228 33.5 6.1
Mistähän näin suuret erot ROE% johtuvat?
Capman on tässä vähän väärässä vertailujoukossa. Se ei ole pankki vaan pääomasijoittaja, eikä sitä kannata arvioida vuosikohtaisen P/E tai ROE perusteella. Pääomasijoittajan kassavirta ja toiminta on luonteeltaan erilaista.
Taalerikaan ei ole varsinaisesti pankki. EQ on vähän siinä kintailla kannattaako sitäkään arvioida pankkina siten kuin Ålandsia tai Oma Säästöpankkia.
Omat rahat ovat pankkisektorilla kiinni Ålandsissa ja Oma Säästöpankissa. Näen molemmat hyvinkin pätevinä toimijoina omassa lajissaan ja aliarvostettuina edelleen, vaikka olen saanut noin 40% nousut vuodessa.
Olen samaa mieltä että eivät kuulu vertailukelpoisiin yhtiöhin, otin ne kaikki mukaan koska olivat morningstarissa klönttinä yhdessä.
Mutta ÅAB ja Aktia ovat samassa sarjassa ja molemmat tekevät parhaat voitot rikkaitten ihmisten varainhoidossa. Eli jos vertaa edellämainittuja kahta osaketta niin mielestäni numerot puoltaa ÅABn hyväksi mutta "markkinat määrää hinnan" on kai se oikea mittari.
Ajattelin ostaa lisää ÅAB,ta mutta tiedä häntä.....osto siinä tarkoituksessa ja toivossa että osinko maksetaan ulos huhtikuussa.
Jos vetoa pitäisi lyödä, niin arvaisin että Ålandsbanken ilmoittaa maksavansa tämän vuoden osingot kiltisti syyskuussa EKP:n/Fivan suositusten mukaisesti. Jos suosituksia muutetaan taas välillä uudestaan, niin niiden noudattaminen on sitten toinen juttu, mutta en usko että firma muutaman kuukauden takia alkaa Fivaa ärsyttää.
Ja noin muuten, ihan sama. Euro on euro Ålandsbankenin taseessa, 75,5 senttiä tilillä.
2019 takoivat tulosta 1,69 euroa osaketta kohden, Q3/20 katsauksen yhteydessä ennakoivat 2020 olevan parempi tai merkittävästi parempi kuin 2019. Jos ta(i)kovat EPSin lähelle kahta euroa, on tämä kuponki naurettavan halpa nykyisellä arvostustasolla
Earnings per share increased by 19 per cent to EUR 2.02 (1.69)
The fourth quarter of 2020 Compared to the fourth quarter of 2019
Net operating profit increased by 35 per cent to EUR 12.3 M (9.1).
Net interest income increased by 6 per cent to EUR 14.9 M (14.0).
Net commission income increased by 13 per cent to EUR 18.5 M (16.3).
Total expenses increased by 9 per cent to EUR 27.8 M (25.5).
Net impairment losses on financial assets (including recoveries) totalled EUR 0.0 M (1.8), equivalent to a loan loss level of -0.04 (0.18) per cent.
Return on equity after taxes (ROE) increased to 13.6 (11.4) per cent.
Earnings per share increased by 35 per cent to EUR 0.63 (0.46).
Future outlook: The Bank of Åland expects its net operating profit in 2021 to be at about the same level as in 2020.
- Hyvältä näytti q4 tulos. Ohjeistuksen toki voisi toivoa paremmaksi, mutta sitähän voi sitten nostaa. Omat lappuset tuli myytyä osinkopiikkiin ja jotain pieniä rippeitä ehdin saada takaisin. Ehkä tähän pääsee kvartaalin aikana taasen kunnolla mukaan?
- Hyvältä näytti q4 tulos. Ohjeistuksen toki voisi toivoa paremmaksi, mutta sitähän voi sitten nostaa. Omat lappuset tuli myytyä osinkopiikkiin ja jotain pieniä rippeitä ehdin saada takaisin. Ehkä tähän pääsee kvartaalin aikana taasen kunnolla mukaan?
On kyllä jäätävää suorittamista tämän osakkeen kanssa. Minipositio itsellä, joka tarkoitus pitää noin ikuisesti tai myydä kaikki tai ostaa lisää, jos kurssiliikkeet epäloogisia. Ei analyytikkoseurantaa, epälikvidi lappu jne, niin tässä olisi ihan hyvä paikka ahkeralle pelata molempia laitoja jatkuvasti. Ei nimittäin mitään ongelmaa jäädä pidempään holdiin 13,6% ROE tekevään pankkiin.
Edelleenkin TTM P/E alle 12, mikä on kasvavalle firmalle aika vähän. Toki näkymissä tälle vuodelle oli selvää toppuuttelua, en tiedä onko varovaisuutta vai näkevätkö jotain kasvun rajoja jo.
Tämä on mielestäni edelleen halpa kuin mikä. Ohjeistuksen pehmeys kenties markkinaa arveluttaa. Toki tämä on myös lappu joka kulkee vähän markkinan tutkan alapuolella (hyvä niin). Saa kasvatettua positioita rauhassa.
ROE 13,6% on todella hyvä. Pääosa AUM defensiivistä joka antaa hieman matalamman riskitason koko yhtiölle vrt varainhoitotalot yleensä.
Korkotappiot olivat hieman nousussa, mutta edelleen todella matalalla tasolla. 0,11% Kulurakenteet myös kasvaneet hieman, mutta palkkiotuottojen nousu paikkaa sen hyvin.
Edelleenkin TTM P/E alle 12, mikä on kasvavalle firmalle aika vähän. Toki näkymissä tälle vuodelle oli selvää toppuuttelua, en tiedä onko varovaisuutta vai näkevätkö jotain kasvun rajoja jo.
Näkisin että koronan ja riskit huomioiden olisi melkoista rohkeutta luvata tässä kohtaa kasvua. Jos tulos on viime vuoden tasolla niin olen täysin tyytyväinen ja se on uskoakseni hyvä suoritus tälle vuodelle. Omat Ålandsit on nyt up 50% noin vuodessa ja en ole myymässä tällä hinnalla.
Koko sijoituksesta kiitos kuuluu tälle palstalle! Ootte ihania
Mie myin muutaman tuhat kappaletta tuloksen alla, kun pelkäsin, että joku kalastusalus on voinut vaikka upota tai majatalo mennä konkurssiin, kun turisteja on saattanut olla viime kesänä vähän niukasti. Mutta en valita yhtään, koska jäihän noita vielä hyvin. Heja Åland! Heja Anders Wiklöf!
Toivon mukaan säästit jonkun osakkeen että näkisit vaivan analysoida ÅABta viimeisen raportin takia. Jostain syystä suomalaiset analyytikot eivät vaivaudu mutta rapakon takaa kylläkin. Ihme juttu (Dagens Industriissa usein jotain juttua.... myös johtuen Göran Pehrssonista).
Vanhollisena sijoittajana katson lukuja jolle naurateean melkein tänä päivänä...nimittäin P/E lukuja ja kun vertailen pienen pankin kuten ÅAB vain Nordea minua ihmetyttää että ne ovat Milton samassa luvuissa. Mitä ainakin jenkkiläset kirjoittaa asiasta niin pienten pankkien PE/E luvut ovat kauttaaltaan korkeammat kun suurten pankkien.
"Rahojeni lisäksi sympatiani ovat Anders Wiklöfin puolella. Täällä Manner-Suomessa käännetään turhan usein toista poskea, kun viranomaiset jotain viestittävät."https://t.co/xrmxl3Hz96
Jos sattuisi haluamaan ostaa Ålandsbankenia omaan salkkuun, onko noista osakesarjoista toinen toistaan parempi?
A-osakkeella on suurempi äänimäärä (20) ja B-osakkeella perinteinen yksi ääni per osake. Piensijoittajalle tärkeämpää on B-sarjan suurempi vaihto ja pienemmät spredit. Oppikirjojen nyrkkisääntö on, että ostaa sitä mikä on edullisempi, mutta tuo A-osakkeen alhainen vaihto on hyvä tiedostaa jos tarkoitus on tehdä lyhytaikaisempi sijoitus.
B-osake alkaa lähestyä 25 euron rajaa, jonka laitoin henkiseksi rajaksi lisäostoille.
Olenko lukenut tiedotteet huonosti, vai eivätkö ålantilaiset ole sanoneet vielä mitään tilivuoden 2020 osingon maksupäivästä? Osinkodipistä voisi vielä lisäillä jos se on maaliskuussa ja ulkoistaa näin veronmaksun iloisemmille maksajille...