Täysi aloittelija kysyy kuukausisäästämisestä

Vaikuttaa ihan hyvältä pläniltä. Tosin muuttaisin maailman ja kehittyvien välistä painotusta tällä hetkellä 35/35% eli sama paino kummallekin.

En näe suomen tulevaisuutta erityisen ruusuisena, niin vähentäisin Suomen painoa. Ajatuksena vaikka 50 maailma/35-40 kehittyvät/10-15 oman intressin mukaan suomi/ruotsi/yksittäinen osake omalta alalta tms. Hyvä ratkaisu kuitenkin! 

TOTALNoob kirjoitti:

onko seuraavassa mitään järkeä:

On. Suurin järki on siinä, että aloittaa ja kaikki muu on toisarvoista tähän verrattuna. Ellei ehtinyt tai saanut aikaiseksi aloittaa viime vuonna, tänäänkin on ihan hyvä päivä aloittaa. 

Aloittajalla on puolellaan se etu, että lähtivätpä kurssit lyhyellä tähtäimellä minne tahansa (minkä ne myös todennäköisesti tekevät), ei hävittävänä ole paljon. Ensimmäinen pulkkamäki kannattaa ottaa sellaisella rahamäärällä, joka ei vie yöunia. Indeksisijoittajan selkein game plan ei ole välttää ovelasti ajoittaen laskukausia, vaan olla aina mukana ajallisesti hajauttaen. Jos haluaa ottaa näkemystä, voi kk-erää myös kasvattaa varojensa puitteissa poikkeuksellisissa tilanteissa kuten viime maalis-huhtikuussa. KK-erä kannattaa silti mitoittaa siten, ettei se muodostu vaihdoehdoksi elämiselle vaan päinvastoin tavaksi kasvattaa ostovoimaa ainakin pitkällä ajalla. 

Jos haluat automaattisalkun jota ei tarvitse säätää suhdanteiden mukaan, voit harkita koko maailman painon lisäämistä kotimaan ja kehittyvien kustannuksella, mutta prosenttiosuuksia ehtii säätää myöhemminkin. Tärkeintä on, että jo tämä kuukauden tilistä lähtee ennalta ohjelmoitu valitsemasi summa, joka myös toistuu kuukausittain. Tästä valinnasta on sen tuoman ilmeisen kuukausittaisen säästösumman lisäksi myös vastuuntuntoista ihmistä helpottava henkinen tuki. Kun säästösumma lähtee palkasta päältä pois, loput saa rillutella parhaaksi katsomallaan tavalla kantamatta syyllisyyttä mielessään. Kun vastuu itselle omasta tulevaisuudesta on täytetty, lopuilla rahoilla kuuluukin ostaa hubaa kybällä, mitä se kenellekin merkitseekään. 

Kustannustasosi on kohdallaan kun passiivisen indeksirahaston kulut ovat 0.x, jossa x on "pieni numero". Tällöin sisältö (=sijoituskohde) on tärkeämpää kuin kustannusten viimeisten desimaalien viilaaminen. 

Aivan loistava suunnitelma. Uskon todella vahvasti, että olet tyytyväinen päätökseesi niin yhden, viiden kuin kymmenenkin vuoden päästä, jos pysyt suunnitelmassasi.

Alla on yksi kuukausisäästöohjelma rahastoihin, jota käytän Nordnetin pikkusalkussa. Tuottaa mukavasti ja on helppo.

Hajautusta teknoon ja tavallisiin, maantieteellistä hajautusta jonkin verran ja ajallinen tulee tasaisella kk-ohjelmalla vuodesta toiseen.

ETF:lle on samassa salkussa sitten erilainen ohjelma, mutta ylläoleva voi olla sopiva alkajalle.

TOTALNoob kirjoitti:

Kiitos tyypit, täällähän on hyvä meno!

Kyllä se pitää sitten himmeli laittaa pyörimään niin sanotusti. 

Onko toi kuvio "buy and forget" -tyylinen homma vai pitääkö olla skarppina joka kuukausi ja reagoida johonkin? Jos pitää, niin mihin pitää reagoida?

Ei tarvitse tehdä mitään, anna kasvaa vaan. Kun joku yksittäinen rahasto on kasvanut paljon, siitä voi lunastaa osan käteiseksi ja ostaa sillä vaikka joku kiinnostava etf-erä - megatrendi uusituviin enegioihin tai vaikka sähköautotekniikkaan tms. tai joku hyvässä ennusteessa oleva osakepotti. Nordnetissä ei kannata tehdä pieniä kauppoja välityskulujen takia. Kuukausisäästäminen on halvin tapa lisätä pääomaa, kunnes siitä saa oikean kokoisen ostoerän irroitettua.

Välillä voi tarkkailla ja aina on hyvä vilkaista rahaston perustiedoista mihin yhtiöihin se sijoittaa ja mikä on tämän hetkinen painotus. Sieltä yleensä löytää lehtijutuista tuttuja yhtiöitä.

Säädän yleensä kuukausisäästöohjelmia kerran vuodessa, se riittää.

TOTALNoob kirjoitti:

Onko toi kuvio "buy and forget" -tyylinen homma vai pitääkö olla skarppina joka kuukausi ja reagoida johonkin?

Tällä plänillä "buy and forget" on kaikista paras. Se myös minimoi kulusi joka syö tuottoa, jos alat turhaan veivaamaan. Koska pistät joka kuukausi rahaa sisään, niin aikahajautus toimii hyvin eikä veivaaminen siten kannata.

Vaikuttaa oikein hyvältä. Kun säästöön saa rahaa kuukausittain niin tuollainen allokaatio toimii aivan passelisti.

Eri maiden sektorien jne kehitystä on mahdotonta ennustaa, joten kannattaa mieluummin keskittyä kulujen (ja verojen) minimointiin kuin valitsemaan "voittavia" rahastoja. Myös markkinoiden ajoittaminen on loppupeleissä mahdotonta, joten sen kun laitat vaan kk-säästöllä joka kuukausi rahaa sisään niin ylä- kuin alamäessä.Huomautuksena vielä aloittelijalle: alamäessä kuuluu ostaa lisää, ei myydä paniikissa. Jos myyt kun säästöjen arvo on tippunut, niin todennäköisesti menee ohi myös nousu, joka korjaisi tilanteen.

Nordnetin allokaatio on yksi vaihtoehto. Mitään perusteluja Nordnet ei tarjoa, miksi kotimaan osuus pitäisi olla 30%. Kehittyvien osuus koko maailmasta on puolestaan noin 15%, joten nordnetin 20% on kevyessä ylipainossa.

Kannattaa huomioida myös yhden rahaston vaihtoehto: Nordnetista löytyy SSP Aktiefond Global, joka sijoittaa niin kehittyviin kuin kehittyneisiin markkinoihin MSCI All-World -indeksin mukaan. Kulu on 0,32% ja tähän voi ihan hyvin laittaa 100% säästöistä. Itse suosittelisin tätä.

Vaikuttaa hyvalta! Itse tekisin pienta riskinhallinnallista hienosaatoa:

Pudottaisin Nordnet indeksirahasto Suomen painoarvon nollaan ja valitsisin jonkun muun alueen. Suomalaisena palkkatyolaisena sun tyoelakemaksuja on sijoitettu Suomeen jo kovasti. Joten jos Suomi jossain vaiheessa kyykkaa niin et tule nakemaan tyoelakettasi laheskaan siina laajuudessa mita sinulle on luvattu. Tassa tapauksessa ainakin itse olisin iloinen jos henkilokohtaisesti saastetyt elakevarat olisi sijoitettu muihin/parempiin hevosiin. Ja toisaalta taas jos Suomi kuuluu voittajiin niin saat hyvan tyoelakkeen anyways eika se etta missasit kurssiraketin nimelta Oy Suomi Ab ole niin iso tappio.

Tinggeli kirjoitti:

Tällä plänillä "buy and forget" on kaikista paras. Se myös minimoi kulusi joka syö tuottoa, jos alat turhaan veivaamaan. Koska pistät joka kuukausi rahaa sisään, niin aikahajautus toimii hyvin eikä veivaaminen siten kannata.

Taustoitetaanpa vielä aloittajalle pari asiaa, jotka Tingeli ja Pörssimörssäri varmasti tietävät, mutta joita voi olla vaikea lukea näistä sinänsä oikeista kommenteista. Tässä puhutut rahastosijoitukset sopivat hyvin osta ja unohda tyyliin. Jos harrastus lähtee ihan lapasesta, kuten joillekin on kuulemma käynyt, ja myöhemmin tulee mieleen kokeilla ajoittamista ja trendien tunnistamista, sen aika on myöhemmin ja sitä varten kannattaa perustaa eri salkku ihan eri instrumenteilla. Siinäkin tapauksessa antaisin tässä suunnitellun rahastosalkun olla rauhassa ja jatkaisin kk-eriä vaikka samaan aikaan koeponnistaisin toisaalla omia ideoitani.

Tähän on parikin syytä. Ensinnäkin rahastot ovat kömpelöitä treidausinstrumentteja, kun toimeksiannon tekijä ei yleensä pääs valitsemaan aivan tarkkaa ajankohtaa toimarin toteutumiselle ja rahojakin saattaa tilanteesta riippuen joutua odottelemaan tilille jonkin aikaa myyntitoimarin jälkeen. Ei näillä asetuksilla voi tehdä kovin tarkkoja ajoituksia. 

Toinen syy, joka korostaa edellisen tärkeyttä on se, että noususta ja tulevasta romahduksesta on nyt jo puhuttu niin kauan, että ainakin viime kevääseen saakka isot instituutiotkin ovat pitäneet käsissää poikkeuksellisen suurta ja kallista käteispositiota. Kun koko maailma kyttää ostopaikkaa rahat kourassa, siitä seuraa että jokainen hyvin alkanut romahdus on ostettu tyhjäksi hyvin lyhyessä ajassa. Tällaisessa kiihkeästi muuttuvassa ympäristössä ajoittaminen on entistä vaikeampaa. Itse huomasin tämän ensimmäistä kertaa ensimmäisen Brexit äänestyksen aikaan, jonka Britit järjestivät salakavalasti ja mistään hyvistä tavoista piittaamatta töykeästi juhannusaattona, jolloin Suomessa oli pörssi kiinni ja parhaat ostokset jäivät tekemättä. Odotin isompaa kyykkyä, joten ehdin laittaa sisään vain passiivisten indeksirahastojeni lisäerät seuraavana maanantaina, mutta sitten koko hyvä romahdus ostettiin tyhjäksi lähes saman tien. Sama on toistunut jo useita kertoja, myös Trumpin vaalivoiton ja parin muun merkkitapahtuman yhteydessä. 

Markkinoilla ilmenee ajoittain systamaattisia hinnoitteluanomalioita, joilla on tapana myös tyhjentyä kun niistä tulee julkisia. Ilmainen raha ostetaan pois, kunnes anomalia katoaa. Vuodenvaihteen hintojen nousu, tai Akin periaatteen mukaan uudenvuoden yön nousu on sen verran harvinainen, ettei sillä pysty yhdellä kk-erällä rahastamaan merkittävästi. Mutta sellaisen ilmaisen vinkin voin antaa vielä osin suomalaisen tutkijaryhmän työhön perustuen, että kuukauden vaihteen anomalia on vaikeampi syödä tyhjäksi. Kun isot amerikkalaiset eläkeyhtiöt joutuvat maksamaan eläkevastuunsa kuukauden vaihteessa, tutkijaryhmä havaintsi niiden aiheuttavan myynneillään selkeästi havaittavan notkahduksen kuun vaihteessa. Siksi ennakoiva sijoittaja laittaa kuukausieränsä maksuun mieluummin aivan kuukauden lopussa kuin sen alussa (ja toivoo etteivät muut ymmärrä tehdä samoin). 

Kuka muistaa aiheesta suomeksi kertoneen tutkijan nimen? 

Pörssimörssäri kirjoitti:

Pudottaisin Nordnet indeksirahasto Suomen painoarvon nollaan ja valitsisin jonkun muun alueen. Suomalaisena palkkatyolaisena sun tyoelakemaksuja on sijoitettu Suomeen jo kovasti. Joten jos Suomi jossain vaiheessa kyykkaa niin et tule nakemaan tyoelakettasi laheskaan siina laajuudessa mita sinulle on luvattu. Tassa tapauksessa ainakin itse olisin iloinen jos henkilokohtaisesti saastetyt elakevarat olisi sijoitettu muihin/parempiin hevosiin. Ja toisaalta taas jos Suomi kuuluu voittajiin niin saat hyvan tyoelakkeen anyways eika se etta missasit kurssiraketin nimelta Oy Suomi Ab ole niin iso tappio.

Tämähän on sama hajautusperiaate kuin suorien osakeostojen tekijän tapa riskien minimoimiseksi välttää oman työnantajan osakkeita tai ainakin pitää ne kohtuullisessa positiossa (ellei ole sisäpiiriläisiä, joiden odotetaankin sitouttavan itsensä yhtiöön omalla rahallaan). 

Eläkevakuutuksiin liittyy suomalaisen kannalta sellainenkin sivuvaikutus, että jos sijoitusten aikahorisontti on elämä mittainen ja arvelee tulevansa toimeen työeläkkeellään ja hankkivansa sijoituksillaan pääomatuloa kohtuullisen eläkkeen päälle lisätuloksi, silloin ei ehkä kannata ottaa amerikkalaista nyrkkisääntöä 100-ikävuodet osakepainosta ihan kiveen hakattuna faktana. Jos toimeentulo on täysin riippuvainen oman 401k eläkesalkun tuotosta, silloin sen salkun pitää pystyä generoimaan katkeamatonta tulovirtaa kestävällä tavalla ilman yhtään huonoa vuotta, jolloin joutuu myymään kestämättömän suuren osan salkustaan ja lähtemään McDonaldsille tienaamaan lisäansiota. 

Jos arvelee saavansa riittävän perustoimeentulon työeläkkeestään, silloin on perusteltua pysyä keskimäärin pitkällä ajalla parhaiten tuottavassa suuressa osakepainossa (kuten aloittaja oli jo kaavaillutkin). 

Itse elän kuten opetan ja menen tällä hetkellä 57 vuotta todellista ikääni suuremmalla osakepainolla (eli nelivuotiaan salkulla). 

Joku voisi nähdä tämän riskinottona, mutta en koe itse enää asiaa niin muutaman ihan lehdessäkin kirjoitetun romahduksen oman elämäni salkunhoitajan nähtyäni. Ei tarvita suurta sankaruutta eikä rohkeutta kun TIETÄÄ että salkun arvon romahdus on tilaisuus nostaa lisäostoilla omaa tulevien vuosien tuottoa entistä ylemmäs. Alhaisella hinnalla ostavan tulevien vuosien korkea tuotto-odotus on tilastofakta, aivan kuten kovalla hinnalla ostaneen pienempi tuotto-odotus. Kuukausisijoittaja ei silti ajoita jäämällä pelkän korkoa korolle ilmiön varaan kk-eriä pysäyttämällä, vaan korkeintaan lisäämällä eriä hyvissä vetopaikoissa. Tavoite ei siis ole välttää romahdusta, vaan pysyä niin hyvässä kunnossa, että ehtii elää vielä monta romahdusta. 

Teknokraatti kirjoitti:

rahastot ovat kömpelöitä treidausinstrumentteja

Tähän liittyen on hyvä huomioida "tavallisen" rahaston ja ETF:n erot

Nordnetiltä löytyy kuukausisäästämiseen myös pienikuluisia ETF:iä: https://www.nordnet.fi/fi/markkina/etf#kk

hauturi kirjoitti:

 

Teknokraatti kirjoitti:

rahastot ovat kömpelöitä treidausinstrumentteja

 

Tähän liittyen on hyvä huomioida "tavallisen" rahaston ja ETF:n erot

Nordnetiltä löytyy kuukausisäästämiseen myös pienikuluisia ETF:iä: https://www.nordnet.fi/fi/markkina/etf#kk

Mutta pienillä summilla ei kannata koskea noihin ETF, koska niiden omien kulujen päälle joutuu maksamaan kk-maksun + ison 15e kertamaksun myynnistä. "Superrahastoilla" saa ihan riittävän hajautuksen selvästi pienemmillä kokonaiskuluilla. 

"Kuka muistaa aiheesta suomeksi kertoneen tutkijan nimen?"

Kyseessä on Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Suominen.

Esimerkiksi täällä on lisää juttua tästä kyseisestä kuunvaihdeanomaliasta:

https://www.salkunrakentaja.fi/2019/04/kuukauden-tuotto-7-paivassa/

Laita vaikka se loppu 15% johonkin aktiiviseen/passiiviseen megatrendi rahastoon. Ilmastonmuutos/teknologia/pelaaminen mitä näitä nyt on. Kuitenkin sellainen missä saat ottaa itse sen verran näkemystä että ei ihan liian tylsää mutta kuitenkin sopivan varovaista ja maltillista. 
Oma rahasto patteri näyttää tältä. https://ibb.co/GPq5MG6

TOTALNoob kirjoitti:

Aloin sitten säästämään Nordean kautta vain yhteen kohteeseen, SPP global -rahastoon. Rahastoa suositteli vsquid-nimimerkki yllä (loistava vinkki, kiitos).

Pikkunen kysymys vielä: rahaston merkintävaluutta on EUR, mutta rahastosarja SEK. Se on siis kruunumääräinen. Nordnetissä on tismalleen sama rahasto sillä erotuksella, että se on euromääräinen. Olisiko euromääräinen rahasto ollut parempi vai onko asialla sen kummemmin merkitystä? 

SPP Aktiefond Global A SEK           SE0000671919

SPP Aktiefond Global A EUR          SE0013801453

Rahaston päivittäinen arvo määräytyy sen sisältämien yhtiöiden kurssinoteerauksista, jotka ovat monissa eri valuutoissa. Ne muunnetaan Ruotsin kruunuiksi ja lasketaan yhteen.

Laskennallisella SEK/EUR-kurssilla ilmoitetaan sama sen päivän arvo euroina. Kun ostat lisää rahastoa euroilla, merkinnän yhteydessä tehdään valuutan vaihto.

Nähdäkseni asialla ei ole sinulle merkitystä kumpaa sarjaa käytät.

Valuuttakurssiin et voi juuri vaikuttaa ja toteutushetken valuuttakurssista Nordnet sanoo: 

Rahastotoimeksiannon lopullinen kurssi määräytyy silloin, kun rahastoyhtiö toteuttaa kaupan, eikä Nordnet voi vaikuttaa tähän.

Tähän ketjuun voikin laittaa tiedoksi Nordnetin rahastolistauksesta 20 parhaiten tuottanutta rahastoa - ne kuvaavat hyvin viime vuoden kehityskulkuja:

Vaihtoehtoinen energia, teknologia, pohjoismaiset pienyhtiöt ja Kiina sekä arvometallit ovat olleet kasvusuuntia. Sama asia summautuu oikeastaan globaaleihin kasvuyritysrahastoihin.

Ihan mukavasti olisi saanut viime vuonna säästöjään kasvatettua lisäämällä kuukausittain rahoja sopivasti hajautettuna näihin - ilman osakepoiminnan vaivaa. Vuosi on vaihtunut ja aika näyttää mitkä tuulet tänä vuonna puhaltavat.

TOTALNoob kirjoitti:

Entä olisiko euromääräinen siitä vinkkelistä parempi, että se ei ole vain yhden maan valuutta ja näin se on vähemmän riskikkäämpi? Jos esim. säästän 15v tuohon kruunumääräiseen ja Ruotsin talous alkaakin mennä alamäkeen (mitä epäilen) ja kruunun arvo laskea, niin silloinhan kruunumääräisestä tulee tappiollisempi. (?)

nimim. yhteiskuntaoppi kutonen

No vilkaistaanpa tätä SPP Globalin sisältöä:

Nuo yllä olevat yhtiöt ovat ympäri maailmaa. Niiden arvoon ei Ruotsin kruunun valuuttakurssi vaikuta mitenkään eikä Ruotsin talouden ala- tai ylämäet.

Kruunu on vain laskentavaluutta.  Jos laskentavaluutan arvo laskee, silloin rahastoarvon numeroarvo nousee vastaamaan yhtiöiden arvosummaa.

Vähän valuuttaoppia aloittelevalle sijoittajalle nimim. yhteiskuntaoppi kutonen , jonka huoli sinänsä on ihan aiheellinen.

Asia nimittäin olisi toinen, jos hän olisi sijoittanut esimerkiksi Teliaan.

Telian tase ja omaisuus lasketaan Ruotsin kruunuissa. Pääosa omaisuudesta on myöskin pohjoismaissa ja juuri Ruotsissa. Ruotsin talouden ja kruunun kurssin heikentyminen näkyisi myös Telia arvon heikentymisenä euronoteerauksen suhteen.

Teliaa voi ostaa sekä Tukholman että Helsingin pörssistä.

Tänään Helsingin pörssissä Telian päätöskurssi oli 3,348 eur.

Tänään sama osake Tukholman pörssissä oli päätöskurssina 34,67 SEK

Vaihtokurssi tänään SEK/EUR oli 10,1383. Vaihtokurssilla laskettuna Helsingin hinta olisi kruunuissa 34,85 eli hieman korkeampi. Noteerauksissa on pörssien välillä pieniä eroja koska ostajat ja myyjät ovat eri osapuolia. Yleensä ero on vähäinen.

Pointti asiassa on, että on samantekevää mitä käytetään laskentavaluuttana samasta sijoitusinstrumentista (osake, rahasto-osuus, velkakirja) ja oleellista on mikä on sijoitusinstrumentin absoluuttinen arvo tasevaluutassa.