Lisätään vielä, että esimerkki rokotteen ostosta on paljon lähempänä länsimaisen ihmisen arkimaailmaa, kuin se toinen.
Ja uskon myös, että Aki on itsekin "syyllistynyt" hinnoittelemaan tässä suhteessa henkeään yllättävän alas - otetaan esimerkiksi tilanne, jossa kasinolta tavallista kosteamman illan jälkeen kotiin lähtiessä tehdään valinta, kävelläkö kotiin vai ottaa taksi kasinon tolpalta. Riski kuolla ei tuossa valinnassa varmasti ole lähelläkään promillea, mutta luultavasti moninkertaisesti korkeampi kuin mitä Aki hyväksyisi käännetyssä esimerkissä taksin hinnalla, ja silti valinta ei kai mitenkään kerran kerrasta ole ollut taksi.
”Paljonko olisit valmis maksamaan rokotteesta, joka torjuu kerran tuhannesta muuten tulevan tappavan taudin?”
tyypit maksaisivat viideskymmenesosan verrattuna siihen, jos kysytään
”Mistä hinnasta menisit rokotustutkimukseen, jossa on mahdollisuus saada tappava tauti kerran tuhannesta?”
Rahapelaajan maailmassa hinta molemmille on tietysti sama.
Onhan se eri asia mennä vartavasten hakemaan se tappava tauti suoraan neulasta suoneen, kuin se että se leviää ja tarttuu. Normaali tyyppi kuvittelee että leviämistä voi hidastaa muillakin keinoin, vaikka piiloutumalla kellariin, jolloin todennäköisyydet kellahtaa.
Blogin kirjoittaja dissaa niitä ketkä ei kannusta tekemään / tee itse suoria osakesijoituksia. Hajauttaminen on muka sitä, että ei osaa/jaksa/viitsi tehdä asioita oikein. Ihan kuin oletuksena olisi että perusjampat on opiskellut kauppatieteitä korkeakoulussa ja käyttää vuositasolla satoja tunteja yhtiöiden tutkimiseen. Ehkä kuplassa eläminen on juuri sitä että ei nää että suuri osa ihmisistä on tosi erilaisia kuin itse.
Minä luin tuon rokote-kohdan moneen kertaan uudestaan varmistaakseni, että olenko ymmärtänyt esimerkin oikein. Ilmeisesti ainakin JR tulkitsi asian samoin.
Kyseessä on siis venäläinen ruletti. Varmaan joku velkahelvetissä oleva olisi valmis pelaamaan venäläistä rulettia esimerkiksi 1/6 todennäköisyydellä ja vaikka vaan miljoonan euron palkinnolla. Vaikea uskoa Akin ottavan 1/6 venäläistä rulettia, vaikka palkintona olisi sata miljardia euroa. Rokote-esimerkissä todennäköisyys kuolla oli 1/1000, mutta tilanne oli sama. Riskeeraatko henkesi saadaksesi rahaa, vai jäätkö ilman rahaa, mutta saat varmasti pitää henkesi.
Niin, kyllähän rahapelaajallekin kuolema merkitsee lopullista poikkimenoa ja on sikäli aika haastava poikkeustapaus. Kuoleman välttäminen on periaatteessa matemaattisesti äärettömän rahamäärän arvoista, koska kuollessa menettää saman tien mahdollisuuden tienata ikinä mitään tulevaisuudessa. Mutta jos lyöt koko omaisuutesi johonkin marginaaliseen rokotteeseen tänään, kuolet huomenna nälkään - tai 10 vuoden päästä johonkin tautiin kun ei ole varaa lääkäriin. Periaatteessa kuolemabetsit on aina pakko jotenkin suhteuttaa omaan varallisuuteen ja sikäli niille ei ole olemassa "rahapelaaja-maailmaa". Bill Gatesin kannattaisi maksaa 20 miljoonaa dollaria ikuisesta immuniteetista ikkunasta putoavia pianoja vastaan. Kodittoman saattaa kannattaa pelata venäläistä rulettia kinkkuvoileivästä. Semi-varakkaan rahapelaajan saattaa kannattaa käydä riskaabelissa rokotetutkimuksessa, mikäli siitä saa niin paljon rahaa että se todennäköisesti parantaa tulevia selviytymismahdollisuuksia enemmän kuin tutkimuksen välitön kuolemanriski on (siis matemaattisessa mielessä - joku voi toki hyväksyä lisääntyneen kuolemanriskin ihan vain jo mukavamman elintasonkin vuoksi). Ja toisaalta saman uhkapelaajan kannattaa ostaa se rokote, mikäli se on sen hintainen ettei menetetty raha olennaisesti vaikuta mahdollisuuksiin suojautua tulevaisuuden riskeiltä (jälleen, vain matemaattisessa mielessä). Mutta nuo rahasummat eivät ole mitenkään todennäköisesti samat. Tai näin ainakin pohdin minä.
Blogin kirjoittaja dissaa niitä ketkä ei kannusta tekemään / tee itse suoria osakesijoituksia.
Kolumnin kirjoittaja yrittää dissata niitä, jotka väittävät suorien osakesijoituksien tekemisen olevan typeryyttä ja niillä pärjänneet vain niitä, joilla on käynyt hyvä tuuri. Harmillista, että tämä ei välity. Syyttäisin kirjoittajaa.
Kirjoittaja myös arvostaa kovasti niitä, jotka kannustavat ihmisiä indeksisijoittamiseen esimerkiksi autosijoittamisen sijaan. Tämäkään tunne ei sitten välity😥.
Lisäksi kirjoittajan mielestä useimmille sijoittajille sopii indeksisijoittaminen paremmin kuin suora osakesijoittaminen. Mutta näen relevantiksi enimmäkseen kirjoittaa siitä, mitä teen, kuin siitä mitä olen lukenut kirjoista ja mallintanut excelillä.
Mahdollisuutemme osoittaa, että osakepoimija pärjäsi muun kuin hyvän tuurinsa ansiosta, ovat ymmärtääkseni heikot. Siihen tarvitaan niin pitkä tuottohistoria, että kun lopulta voimme olla lähes varmoja, ettei kyse ollut tuurista, poimijan aika on lopussa ja hauta odottaa.
Onneksi on uskonvapaus. Voimme vapaasti uskoa, että poimija menestyi hyvillä taidoilla, nokkeluudella, ylivertaisella menetelmällä jne.
Kyseessä on siis venäläinen ruletti. Varmaan joku velkahelvetissä oleva olisi valmis pelaamaan venäläistä rulettia esimerkiksi 1/6 todennäköisyydellä ja vaikka vaan miljoonan euron palkinnolla. Vaikea uskoa Akin ottavan 1/6 venäläistä rulettia, vaikka palkintona olisi sata miljardia euroa. Rokote-esimerkissä todennäköisyys kuolla oli 1/1000, mutta tilanne oli sama. Riskeeraatko henkesi saadaksesi rahaa, vai jäätkö ilman rahaa, mutta saat varmasti pitää henkesi.
En voi varmaksi sanoa, mutta harkitsisin venäläistä rulettia sadan miljardin panoksella. Luultavasti ottaisin. Sadalla miljardilla voisi tehdä aika paljon kaikenlaista yleishyödyllistäkin. Riippuu vähän kenen sata miljardia se olisi, eli keneltä pois. Ei näitä tietysti tiedä, mitä sitä tekisi tosipaikan tullen. Ehkä sitä arvostaisi kuitenkin odotettua X vuottaan enemmän kuin 5/6 mahdollisuutta maailmanparantamiseen ja siitä tulevaa patsasta Lauritsalan torilla. Jonka venäläisen ruletin vastustajat kaataisivat ja heittäisivät siellä olevaan hyvin matalaan altaasen.
Jos et osta rokotetta, gämbläät esimerkissä hengelläsi ihan yhtä paljon kuin jos et osallistu rokotetutkimukseen. Sen 1/1000. Lisäksi rokotetutkimukseen osallistumisella olisi yleishyödyllisiä vaikutuksia. Käytännössä kukaan ei maksa tällaisesta tutkimuksesta miulle tarpeeksi, joten jätän pohdinnan siitä, mitä siitä pitäisi maksaa. Joten kannattaa jättää myös pois arvio, paljonko maksimissaan maksaisin rokotteesta. Ne kun hinnat olisivat mallissa samat. Ja innostaisivat käärmeöljykauppiaita tarjoamaan tuotteitaan.
Asiassa tulisi käytännössä vastaan, että en luottaisi arvioihin 1/1000 varma kuolema ja 100% rokote riittävästi, että oikeassa elämässä päätyisin luultavasti kuitenkin ostamaan rokotteen halvemmalla kuin menemään rokotetutkimukseen.
Ja uskon myös, että Aki on itsekin "syyllistynyt" hinnoittelemaan tässä suhteessa henkeään yllättävän alas
Teoreettisesti mahdollista. Mitenkähän hinnoittelin henkeni panoksettomassa pukkitappelussa seitsemännen kerroksen kaiteella? Pyrittiin toki tiputtamaan kaveri sisäpuolelle.
Jos et osta rokotetta, gämbläät esimerkissä hengelläsi ihan yhtä paljon kuin jos et osallistu rokotetutkimukseen.
Ekassa vaihtoehdossa toimimalla voi riskiä vähentää, toisessa vain nostaa. Mielestäni koko kirjan ilmiö perustuu siihen, että oikeassa elämässä olemassaoleva riski on jo hyväksytty ja hinnoiteltu sisään tilanteeseen.
Mutta ei homma yleensä muutenkaan ole symmetrinen; esim jos pelaisin koko omaisuudellani tuplaa tai kuittia häviämällä menettäisin kaiken mitäminulla nyt on, mutta omaisuuden tuplaaminen ei juuri muuttaisi mitään elämässäni. Sitä kun on sen verran, että nykytilanne on OK, mutta niin vähän että edes tuplaamalla en pystyisi ostamaan jääkiekkojoukkuetta itselleni.
Kirjoittaja myös arvostaa kovasti niitä, jotka kannustavat ihmisiä indeksisijoittamiseen esimerkiksi autosijoittamisen sijaan. Tämäkään tunne ei sitten välity😥.
Tekstisi on tästä puutteesta huolimatta usein kuitenkin täyttä rautaa.
Mutta ei homma yleensä muutenkaan ole symmetrinen; esim jos pelaisin koko omaisuudellani tuplaa tai kuittia häviämällä menettäisin kaiken mitäminulla nyt on, mutta omaisuuden tuplaaminen ei juuri muuttaisi mitään elämässäni. Sitä kun on sen verran, että nykytilanne on OK, mutta niin vähän että edes tuplaamalla en pystyisi ostamaan jääkiekkojoukkuetta itselleni.
Eikö tämän voi käsittää rajahyötynä ja -haittana. Luin Kahnemanin opuksen pari vuotta sitten ja voin muistaa väärinkin, mutta eikö myös tätä käsitelty kirjassa?
Mutta ei homma yleensä muutenkaan ole symmetrinen; esim jos pelaisin koko omaisuudellani tuplaa tai kuittia häviämällä menettäisin kaiken mitäminulla nyt on, mutta omaisuuden tuplaaminen ei juuri muuttaisi mitään elämässäni. Sitä kun on sen verran, että nykytilanne on OK, mutta niin vähän että edes tuplaamalla en pystyisi ostamaan jääkiekkojoukkuetta itselleni.
Eikö tämän voi käsittää rajahyötynä ja -haittana. Luin Kahnemanin opuksen pari vuotta sitten ja voin muistaa väärinkin, mutta eikö myös tätä käsitelty kirjassa?
Joo. Tverskyn ja Kahnemanin prospektiteorian mukaan rahan hyötyfunktio ei ole lineaarinen, eikä tietysti olekaan. Ja sitten siinä on vielä referenssipiste, jossa käyrä taittuu. Eli selvennettynä voitettu raha ei tunnu yhtä hyvältä kuin hävitty sattuu ja tappiolla ei tosiaankaan myydä. Juuri tätä ilmiötä tappio kuvasi. Kirjassa on paketoitu koko Kahnemannin ura ja toki Nobelin tuonut prospektiteoriakin on mukana.
Miun piti muuten liittää vanha vähän luettu kolumnini uuteen, mutta unohdin. Voihan villu. Mutta laitan sen nyt sitten vaikka tähän.
Noissa kyselytutkimuksissa on sellainen heikkous, että niissä harvemmin annetaan mahdolliseksi tai todennäköiseksi selitykseksi se että vastaaja ei tulkitse asettelua täydellisen informaation tilanteena vaan kokee toisen "identtisen" skenaarion epäluotettavampana ja asettaa siihen selkärangasta ns. kusetusvara-alennuksen. On myös luontevaa että ihmiset vaistonvaraisesti tulkitsevat päätöksiä sen mukaan kuinka tukevasti he ovat ruorissa päätöksen jälkeen. Et ota rokotetta? OK, 1/1000 mahdollisuudet joihin voit vaikuttaa jäämällä kellariin. Ilmoitat että otat vapaaehtoisesti neulan käteen - ei mitään mahdollisuuksia toimia tilanteessa jossa tuntematon ihminen maski naamalla tulee iskemään piikillä lihaan.
Olisi mielenkiintoista nähdä ero missä ihmisille tarjotaan kolikonheittoa joillain oddseilla, missä ensimmäiselle ryhmälle tarjoaja heittää kolikkoa ja toiselle ryhmälle annetaan kolikko heitettäväksi. Kaikki tietävät että puolueettoman kolikonheiton oddsit on 50-50, mutta arvioidessa tuntematta heittäjää ja kolikkoa, miksi olettaa että tilanteessa tarjotaan oikeasti 50-50? Itse en ainakaan mene kadulla lyömään rahaa sen puolesta että tiedän missä punainen kortti on, koska minulla ei ole syytä olettaa että peli on reilu.
Michael Lewisin Liar's Poker 90-luvun alussa saatoi olla parasta, mitä olen koskaan lukenut.
Tässä välissä olen nyhjännyt kaikenlaista tyhjänpäiväistä, koska uusimman The Fifhth Riskin lisäksi oli paljon muitakin Lewisiä lukematta.
Tätä ei voi trumpeteille suositella, koska ei anna kovin mairittelevaa kuvaa Donald Trumpin hallinnosta. Koska Barack ja Michelle Obama ovat hankkineet oikeudet Netflix-sarjaa varten täytyy kyseessä olla tietenkin FAKE NEWS.
Miten demokraattisalaliitto on saanut pauloihinsa tämän huikean finanssikirjailijankin, on mysteeri. Kirjassa yritetään uskotella, etä Trumpilla ei muka olisi ollut kunon suunnitelmia virkakoneiston haltuunottamiseksi ja sitten kun lopulta joitain virkoja täytettiin, muka olisi nimitetty kavereita, jotka ajoivat vain omien bisnestensä etuja tai jahtasivat ilmastonmuutospropagandaa uskoneita.
Kaikenlaista tuubaa sitä bestsellereissä yritetään uskotella. Mutta hyvin Lewis myös 30 vuotta Liar's Pokerin jälkeenkin kirjoittaa.
Mutta hyvin Lewis myös 30 vuotta Liar's Pokerin jälkeenkin kirjoittaa.
Tuosta välistä olen lukenut Moneyballin ja The Big Shortin, kummankin ennen kuin niistä on tehty leffa. Ja kirjat ovat paremmat kummassakin tapauksessa, vaikka aika hyvät elokuvatkin näin hankalasti filmatisoitavista kirjoista saatiin.
Arvon pokerisivistyneet, mitä kirjoja tai muuta matskua voisitte suositella treidaajalle ja miksei sijoittajallekin aiheeseen perehtymiseen? Eli kun pohditaan millaisia treidejä ottaa, millä riski-tuottosuhteella, paljon panostaa, miten arvioida todennäköisyyttä onnistua yms. niin miten pokeriymmärrys voisi auttaa tässäkin touhussa. Psykologia on tietenkin se jännä alue, vaikka matikka ja setupit olisi hanskassakin, niin miten pitää konsepti varmemmin kasassa epävarmuuden vallitessa. Kuukelilla tulee vastaan Sklanskya, esim. Theory of Poker.
Luin Petri Ukkolan Pörssi-ilmiöitä. Tuomio lyhyesti: Jatkoon.
Kirjassa ei ehkä ollut valtavasti uutta tai erityisen mullistavaa, ennemminkin tutuista teemoista uusia näkökulmia ja valaisevia yksityiskohtia hyvin esitettynä. Helppo ja mukava luettava, ja laskua odotellessa hyvinkin ajankohtainen. Toisaalta ohut monessa mielessä mutta ei kaikkien tarvitse kirjoittaa kuin Taleb.
Pari esimerkkiä. Syklit on tuttuja Marksia ja Daliota lukeneille mutta tässä oli ihan kivasti esitetty miten pörssin syklit ovat menneet viimeiset sata vuotta. Todennäköisimmin uusia huippuja seuraa uusi huippu, kuin että trendi kääntyy. Kalenterianomalioista oli kanssa juttua, tammirallin lisäksi on myös elokuun outous. Viikonpäivistä maanantaina kannattaa osta ja myydä ke tai pe. Kirjan perusteella ei vielä treidausstrategiaa rakenneta mutta ihan hyvä esitys.
Tuli mieleen Saarion jutut, vaikka pörssiraamatun lukemisesta on jo aikaa. Kirjassa ei käsitelty momentumia sinänsä mutta tuki kyllä vahvasti ajatusta nouseviin ostamisesta keskimäärin pienemmän riesan tienä. Ehkä nyt pitäisi vaan ostaa kaikkea mikä liikkuu ja huolehtia stopeilla että lähtee pois kun ralli loppuu. Kirjassa laskuksi tulkittiin -10%, käyttää sitten trailing stoppina 10%:ia tai mikä nyt itselle sopii. TradeStops-palvelusta saisi osakekohtaiset volatiliteettiin perustuvat stopit, mutta turhan hintava, olettaen että viitsii itse vähän kaivella.
Meinasin kirjoittaa viime sunnuntaikolumnin tästä, mutta sitten lukijahuorasin kuitenkin Marinin möläytyksistä. Mie luin kirjan erittäin mielelläni, vaikka olen spekulanttina vähän eri puolueen miehiä. Eli oman filosofiani mukaan historia on hyvä tietää, mutta siitä liian pitkälle menevien johtopäätösten vetäminen on vaarallista. Mutta mie olen historiafriikki, ja oli paljon kaikenlaista pientä kivaa ja tuli sieltä varmasti jotain oppiakin. 137-sivuisena aika kompakti paketti, mutta ei sovi aloittelijoille oikein mitenkään. Eli nähdäkseni lähinnä friikkikirja. Joten sopi hyvin miulle.
Olisin varmaan kirjoittanut sen kirjakolumnin kuitenkin myöhemmin, jos sitä voisi vilpittömästi suositella kaikille. Mutta pitää olla pohjatiedot, että ymmärtää mitä kirjoitetaan. Ja sitten on pitänyt käydä syventäviä opintoja, ettei ala sokeasti noudattamaan mitään historiallisia ilmiöitä. Paitsi ehkä tammirallia Suomessa. Tämä miuta muuten häiritsi kirjassa: Siinäkin kuitattiin tammikuu-ilmiö yhden kuukauden kurssimuutoksilla. Taika oikeasti tapahtuu uudenvuodenyönä, eli vuoden viimeisen ja ensimmäisen pörssipäivän välissä. Eikä siis 1.1.-31.1
Meinasin kirjoittaa viime sunnuntaikolumnin tästä, mutta sitten lukijahuorasin kuitenkin Marinin möläytyksistä. Mie luin kirjan erittäin mielelläni, vaikka olen spekulanttina vähän eri puolueen miehiä. Eli oman filosofiani mukaan historia on hyvä tietää, mutta siitä liian pitkälle menevien johtopäätösten vetäminen on vaarallista. Mutta mie olen historiafriikki, ja oli paljon kaikenlaista pientä kivaa ja tuli sieltä varmasti jotain oppiakin. 137-sivuisena aika kompakti paketti, mutta ei sovi aloittelijoille oikein mitenkään. Eli nähdäkseni lähinnä friikkikirja. Joten sopi hyvin miulle.
Olisin varmaan kirjoittanut sen kirjakolumnin kuitenkin myöhemmin, jos sitä voisi vilpittömästi suositella kaikille. Mutta pitää olla pohjatiedot, että ymmärtää mitä kirjoitetaan. Ja sitten on pitänyt käydä syventäviä opintoja, ettei ala sokeasti noudattamaan mitään historiallisia ilmiöitä. Paitsi ehkä tammirallia Suomessa. Tämä miuta muuten häiritsi kirjassa: Siinäkin kuitattiin tammikuu-ilmiö yhden kuukauden kurssimuutoksilla. Taika oikeasti tapahtuu uudenvuodenyönä, eli vuoden viimeisen ja ensimmäisen pörssipäivän välissä. Eikä siis 1.1.-31.1
Nopealla Googlauksella useassa paikkaa viitataan koko Tammikuuhun. Onko tuo "ilmiö" siis todellisuudssa tosiaan vain ym. päivien tapahtuma.
Olisin varmaan kirjoittanut sen kirjakolumnin kuitenkin myöhemmin, jos sitä voisi vilpittömästi suositella kaikille. Mutta pitää olla pohjatiedot, että ymmärtää mitä kirjoitetaan. Ja sitten on pitänyt käydä syventäviä opintoja, ettei ala sokeasti noudattamaan mitään historiallisia ilmiöitä. Paitsi ehkä tammirallia Suomessa. Tämä miuta muuten häiritsi kirjassa: Siinäkin kuitattiin tammikuu-ilmiö yhden kuukauden kurssimuutoksilla. Taika oikeasti tapahtuu uudenvuodenyönä, eli vuoden viimeisen ja ensimmäisen pörssipäivän välissä. Eikä siis 1.1.-31.1
Nagamorich kirjoitti:
Nopealla Googlauksella useassa paikkaa viitataan koko Tammikuuhun. Onko tuo "ilmiö" siis todellisuudssa tosiaan vain ym. päivien tapahtuma.
Sain lainaan Burton Malkielin Random Walk down Wall Streetin uusimman 2020 painoksen. Oma toistakymmentä vuotta vanha kopiokin oli mielenkiintoista luettavaa, mutta uusimman päivityksen dotcom kuplan ja subprime romahduksen kronikat olivat aivan erityisen mielenkiintoisia, vaikkei niissä mitään uutta tarjotakaan vaan ainoastaan yhteenveto jo tunnetuista syiden ja seurausten suhteista. Mielenkiinto ei tullut tarinasta, jossa on synkkiäkin sävyjä, vaan koska ne tuntuvat henkilökohtaisilta kun on itsekin ollut omassa salkussa hiirtä klikkailemassa noiden tapahtumien aikana. On eri asia lukea historiankirjaa menneisyydestä ja lähihistoriaa tapahtumista joissa on ollut itse mukana.
En muistanutkaan John Maynard Keynesin olleen teknisen analyysin (sijoituspsykologian) miehiä.
Odotan mielenkiinnolla ajan myötä saatavaa palautetta arviosta kryptovaluutoista. Olemme tässä suhteessa molemmat Skepsis r.y. kannalla. Rahaa kryptoilla voi tehdä, ja lohkoketju on fiksu keksintö, joka vakiintuu tietojenkäsittelyyn, mutta sen päälle rakennettu valuutta on eri asia.
Sain lainaan Burton Malkielin Random Walk down Wall Streetin uusimman 2020 painoksen.
Vahva suositus. Tapaan lukea taman opuksen aina, kun uusi painos ilmestyy kirjastoon. Ei silti, etta ihan 100% naita random walk -juttuja allekirjoittaisin, mutta hyva silti muutaman vuoden valein muistuttaa itselleen, etta markkinat on ainakin kohtuullisen tehokkaat suurimman osan ajasta. Pysyy joku tolkku.
Malkielin puolustukseksi on sanottava, että hän sivaltaa satiirisella kynällään myös omia nuorempana ja kokemattomampana tekemiään arvioita, mm. juuri tehokkaiden markkinoiden teorian osalta, jonka suhteen hän myöntää selkeästi olleensa vähän liian sinisilmäinen nuorempana, kunnes toteutunut historia opetti hyväksymään, että toisinaan esiintyy suurenkin mittaluokan hinnoitteluvirheitä, jotka saattavat kestää pidempiäkin ajanjaksoja, mutta korjautuvat lopulta tavalla tai toisella.
Itse näen asian niin, että nämä hinnoitteluvirheet ovat juuri se ilmiö, jonka avulla taitava spekulantti voittaa sekä indeksin että ikiholdarin kestävällä tavalla. Sen kanssa pitää vaan ikiholdarin oppia elämään, kun ei itse osaa veivata kuin ilmaveivejä. Ei se ole minulta pois vaikka joku saa ostetuksi omistamaani yritystä minua halvemmalla. Kun olen pitolappua ostaessani tyytynyt arvioimaani 6.7 % vuosituottoon ostamallani 15 P/E:llä, minun riskini ei ole seuraavalla viikolla P/E 14 ostava, vaan omistamani yrityksen kyky yltää tulosennusteeseeni.
Malkielin puolustukseksi on sanottava, että hän sivaltaa satiirisella kynällään myös omia nuorempana ja kokemattomampana tekemiään arvioita, mm. juuri tehokkaiden markkinoiden teorian osalta, jonka suhteen hän myöntää selkeästi olleensa vähän liian sinisilmäinen nuorempana, kunnes toteutunut historia opetti hyväksymään, että toisinaan esiintyy suurenkin mittaluokan hinnoitteluvirheitä, jotka saattavat kestää pidempiäkin ajanjaksoja, mutta korjautuvat lopulta tavalla tai toisella.
Itse näen asian niin, että nämä hinnoitteluvirheet ovat juuri se ilmiö, jonka avulla taitava spekulantti voittaa sekä indeksin että ikiholdarin kestävällä tavalla. Sen kanssa pitää vaan ikiholdarin oppia elämään, kun ei itse osaa veivata kuin ilmaveivejä. Ei se ole minulta pois vaikka joku saa ostetuksi omistamaani yritystä minua halvemmalla. Kun olen pitolappua ostaessani tyytynyt arvioimaani 6.7 % vuosituottoon ostamallani 15 P/E:llä, minun riskini ei ole seuraavalla viikolla P/E 14 ostava, vaan omistamani yrityksen kyky yltää tulosennusteeseeni.
Taitava spekulantti myös oletettavasti käyttää aika paljon enemmän aikaa sekä opiskeluun että markkinoiden ja firmojen raporttien läpikäymiseen. Eli isompi tuotto heille suotakoon. Kai omalle työllekin joku hinta pitää laskea? Ikiholdarin tuntipalkka voi helposti olla merkittävästi korkeampi. Jos nyt haluaa tuntipalkaksi muuttaa..
Tämä oli tosiaan aika hyvä. Jos nyt on siis elämäkertoihin ja historiaan yhtään kallellaan.
Työn alla olisi päivitetty KoronaGuru, mutta se tökkäsi siihen, kun Oksaharju lähetti PDF:n. En ole eläissäni saanut vielä e-kirjaa luettua. Muutosvastarinta on kova.
Tabletti auttaa vähän. Jäin aiemmin puhelimessa kiinni selvittämään tarjotun lisäpalvelu- ja kylkiäistabletin todellista hintaa Telian puhelinmyyjältä ja (minua nuorempi) Rva naureskeli, että seuraavalle tablettikauppiaalle voin sanoa olevani jo sen ikäinen, että mulla on tabletit on lääkekaapissa
Jeremy Siegelin Stocks for the long run ja Robert Schillerin Irrational Exuberance saapuivat tänne perinteisesti postipakettina.
Yle areenassa julkaistu Alastalon salissa on nyt kuuntelussa. On tämä suomen kieli kyllä kaunista kuunnella, kun on joku sopivasti sanat asettanut peräkkäin.
Hyppäsin börssin polvelle 2017, lukenut muutaman opuksen tähän päivään saakka. Tässä on hyvä perus kirja aloittelijalle, seppo saarion lisäksi, paljon perus asiaa, termejä, instrumenttejä, verotusta ja arvon määritystä.
Itseäni painostaakseni mainostan näin julkisesti, että sain juuri postissa McKinseyn Valuation-tiiliskiven. Siinä määrin tukeva opus että jää laiskoina hetkinä helposti lukematta. Asiallista tietoa kuitenkin sen verran mukana, että aion rämpiä tämän läpi ja yrittää myös ymmärtää lukemani.
