Tuntuu, että monet tulkitsee keskuspankkien löysän rahapolitiikan kritisoinnin syyksi sen, että haluaa ostaa halvemmalla osakkeita. Siinähän kaksi ihan erillistä asiaa: rahapolitiinen vaikutus reaalitalouteen ja sijoittamisen näkökulma. Löysää rahapolitiikkaa voi kritisoida siitä huolimatta, että sen käyttää sijoittamisessa hyödyksi. Melkein jokaisella keskustelufoorumilla porukka ryntää selittämään, ettei kannata pelata keskuspankkeja vastaan ja löysä rahapolitiikka täytyy vain hyväksyä ja sen kanssa täytyy elää. Niin kauan kuin oikealle rahapolitiikan taso ei ole luonnonvakio vaan muuttamien vaaleilla valitsemattomien henkilöiden päätöksiä, sitä voi ihan hyvällä syyllä kritisoida.
Tämä on aivan totta. Minulla on suuria vaikeuksia ymmärtää miten tähän pitäisi nyt ottaa positio kun toiminta on tällaista, mutta sen verran itsekin ymmärsin että keskuspankin printteriä vastaan shorttaaminen ei ole välttämättä paras idea.
Tuntuu, että monet tulkitsee keskuspankkien löysän rahapolitiikan kritisoinnin syyksi sen, että haluaa ostaa halvemmalla osakkeita. Siinähän kaksi ihan erillistä asiaa: rahapolitiinen vaikutus reaalitalouteen ja sijoittamisen näkökulma. Löysää rahapolitiikkaa voi kritisoida siitä huolimatta, että sen käyttää sijoittamisessa hyödyksi. Melkein jokaisella keskustelufoorumilla porukka ryntää selittämään, ettei kannata pelata keskuspankkeja vastaan ja löysä rahapolitiikka täytyy vain hyväksyä ja sen kanssa täytyy elää. Niin kauan kuin oikealle rahapolitiikan taso ei ole luonnonvakio vaan muuttamien vaaleilla valitsemattomien henkilöiden päätöksiä, sitä voi ihan hyvällä syyllä kritisoida.
Jos mun mielestä keskuspankit vääristää ihan liikaa markkinoita, niin ei se tarkoita, että olisin shorttina. Venuelassakin keskuspankki tuhonnut markkinan ja ei silti tulisi mieleen shortata venezuelan pörssiä.
Erittäin hyvin sanottu. Varsinkin suomalaiseen luonteeseen kuuluu helposti moraalinen blokki, jossa oman hyvinvoinnin edistämisen esteenä on jonkinlainen käsitys "oikeasta" ja "väärästä", eikä haluta hyötyä absoluuttisesti jos se on muilta pois.
Oma kommenttini perustui enemmän otokseen twitteristä yms, jossa korrelaatio keskuspankkien haukkumisesta ja suuressa pitkäaikaisessa käteispainossa on melko suuri. Jos joku yleistää jotain asiaa, se ei kuitenkaan tarkoita, että se kohdistuisi juuri sinuun. Omasta mielestäni keskuspankkien politiikka on ollut pitkään liikaa markkinoita tukevaa, mutta oikeassa kriisissä toki toimet ovat paikoillaan.
Mielenkiintoinen tilanne öljyssä. Öljyn lähin futuuri lähti aika vapaaseen pudotukseen eilen aamulla. Paikallisia öljylaatuja on jo negatiivisena eri maissa, eikä mikään estäisi WTI:n menemistä negatiiviselle. Kun tänään erääntynyt sopimus(may) oli vielä 14 dollaria, ostin pieniä eriä kesäkuun sopimukseen putteja 10,8 ja 4 dollarin strikeilla. Ajattelin, että hinta voisi mennä nollaan tai vähän negatiivisena, koska varastotilanne tuskin paranee kuukauden aikana.
Lisäksi Öljy ETF:t ovat kasvattaneet barrelimääräiset positionsa 50 miljoonasta noin 500 miljoonaan barreliin. Siinä ei oikein ole mitään järkeä, koska ETF ei voi ottaa toimistusta, ja sen pitää myydä sopimuksen ennen erääntymistä pois. Ilmeisesti liian moni jobbari teki perinteistä "ostetaan ETF:n rollausoperaatiosta halvalla öljyfutuureita", mutta harvempi commercial peluri(jalostamo esim) osti. Tästä syntyi se ongelma, että futuureita oli aivan liikaa sellaisten tahojen käsissä, joilla ei ole mahdollisuutta ottaa toimitusta öljystä. Ilmeisesti sitten varastot ovat jo aika täynnä tai logistiikassa ongelmia, kun varastokapasiteettia omaavia ostajia öljysopimukselle ei löytynyt, ja se painui 40 dollaria miinukselle. AIka karmivaa, että yhdellä öljysopimuksella voi tehdä noin paljon tappiota.
Valitsin selkeästi liian pitkältä puttini(kuukauden päähän), mutta toki niidenkin arvo lähti hurjaan nousuun, kun tilanne näyttää aika pahalta. Löydetäänkö riittävästi varastokapasiteettia, kun kuukauden päästä june sopimus erääntyy?
Itse uskon, että tilanne ei mene yhtä pahaksi kuin eilen. Toki sopimukset voivat erääntyä negatiiviselle, mutta tuskin yli 10 dollaria. Eri toimijoille jää paremmin aikaa varautua. En tunne Cushingin logistiikkaa riittävän hyvin, jotta voisin arvioida paljon sieltä voidaan putkia pitkin saada satamiin ja tankkereihin. Ja paljon tuottajilla ja jalostajilla on varastointikapasiteettia, jos optimoivat sitä seuraavan kuukauden ajan?
Tämän takia, kun optioiden hinnat ovat räjähdelleet ylös olen kotiuttanut meidän positioita suurimman osan. Valitettavasti alkuperäinen positio oli alle 2 teur arvoinen, mutta senkin arvo on noussut (ainakin hetkellisesti) yli 40 tuhannen.Tavallaan kiva myydä näin hyvin nouseviin hintoihin, mutta sitten toisaalta olishan tämän voinut tehdä 5-10 kertaisesti, jos olisi vähän rohkeutta. Hindsight 20/20 toki, mutta jos kaiken tekis vähän rohkeammin, niin tulos paranisi merkittävästi. Niin toki volakin.
Uskon jossain määrin, että nyt paniikki tapahtuu jo lähiviikkoina, ja hinta voisi laskea selkeästi alle 10 dollarin. Kuitenkin raha on niin hyvä motivaattori, että ihmiset kyllä keksivät tavan säilöä mustaa kultaa jonnekin. Sen takia ajattelin myydä loputkin putit, kun hinta alittaa selkeästi 10 dollaria. Tätä kirjoittaessani hinta laski 15 dollarista 12 dollariin. Kirjaimellisesti parissa minuutissa. Elämme ihmeellisiä aikoja.
Hedge Fund rahastonhoitaja Pierre Andurand on aktivoitunut twitterissä. Hän näki koronan vaikutukset jo helmikuun alussa. Uskon, että hänen kokonaisvoitot tulevat olemaan miljardiluokkaa ja rahaston tuotto kolminumeroisia prosentteja. Hänen twiittien avulla selkeni näkymä, että WTI:n hinta voisi mennä negatiiviseksi.
Vielä loppuun varoituksen sana. Jos haluat sijoittaa tulevaan öljyn hinnan nousuun, eivät öljyosakkeet ole siihen huono instrumentti. Öljy-ETF:n ei kannata sijoittaa, ellei ymmärrä futuureita. Osa koko öljyn romahduksesta johtuu siitä, että ihmiset ovat sijoittaneet halpaan "öljyyn", ilman että ymmärtävät, mitä ostivat. Varsinkin kun sopimusten aikarakenne on räjähtävästi nouseva, ETF:n hintakehitys tulee häviämään öljyn spottihinnan kehitykselle dramaattisesti. Siis, jos öljy-ETF edes selviää hengissä. Tällä hetkellä se on resepti katastrofille, ellei maailman öljyn kysyntä/tarjonta parane dramaattisesti. Öljy-yhtiöllä taas hinta muodostuu kassavirroista tulevaisuuteen, joten tämän vuoden öljyn hinnalla on rajallinen vaikutus, jos tase kunnossa.
Valitsin selkeästi liian pitkältä puttini(kuukauden päähän), mutta toki niidenkin arvo lähti hurjaan nousuun, kun tilanne näyttää aika pahalta. Löydetäänkö riittävästi varastokapasiteettia, kun kuukauden päästä june sopimus erääntyy?
Itse uskon, että tilanne ei mene yhtä pahaksi kuin eilen. Toki sopimukset voivat erääntyä negatiiviselle, mutta tuskin yli 10 dollaria. Eri toimijoille jää paremmin aikaa varautua. En tunne Cushingin logistiikkaa riittävän hyvin, jotta voisin arvioida paljon sieltä voidaan putkia pitkin saada satamiin ja tankkereihin. Ja paljon tuottajilla ja jalostajilla on varastointikapasiteettia, jos optimoivat sitä seuraavan kuukauden ajan?
Käsittääkseni varastokapasiteettia löytynee kohtuullisesti maan sisästä kun öljyntuottajat tiputtavat tuotantoa alas, muuten ei kauhean paljoa. Putkien käyttöä voidaan myös jonkin verran optimoida, nyt nimenomaan Cushing on piripinnassa. Tyhjiä säiliöitä ja laivoja ei taida paljon lisää löytyä, mutta öljylähteiden tuotantokapasiteettia voidaan jonkin verran säätää.
Hardistyssa, Kanadassa on samantyylinen varastohärdelli aina välillä eikä se yleensä pitkään kestä. Siellä varastohärdelliin on toki totuttu, Cushingissa tämä tuli nyt yllärinä.
Olisi voinut kuvitella öljyosakkeidenkin jälleen jonkun verran laskevan, kun ovat kuitenkin pohjista nousseet jo 30-40% ja öljyn kanssa eletään mielenkiintoisia aikoja. Ei ne kuitenkaan kalliita ole pitkällä aikavälillä, joten Shellin ostot voisi aloittaa jo näiltä tasoilta.
Mielenkiintoinen tilanne öljyssä. Öljyn lähin futuuri lähti aika vapaaseen pudotukseen eilen aamulla. Paikallisia öljylaatuja on jo negatiivisena eri maissa, eikä mikään estäisi WTI:n menemistä negatiiviselle. Kun tänään erääntynyt sopimus(may) oli vielä 14 dollaria, ostin pieniä eriä kesäkuun sopimukseen putteja 10,8 ja 4 dollarin strikeilla. Ajattelin, että hinta voisi mennä nollaan tai vähän negatiivisena, koska varastotilanne tuskin paranee kuukauden aikana.
Lisäksi Öljy ETF:t ovat kasvattaneet barrelimääräiset positionsa 50 miljoonasta noin 500 miljoonaan barreliin. Siinä ei oikein ole mitään järkeä, koska ETF ei voi ottaa toimistusta, ja sen pitää myydä sopimuksen ennen erääntymistä pois. Ilmeisesti liian moni jobbari teki perinteistä "ostetaan ETF:n rollausoperaatiosta halvalla öljyfutuureita", mutta harvempi commercial peluri(jalostamo esim) osti. Tästä syntyi se ongelma, että futuureita oli aivan liikaa sellaisten tahojen käsissä, joilla ei ole mahdollisuutta ottaa toimitusta öljystä. Ilmeisesti sitten varastot ovat jo aika täynnä tai logistiikassa ongelmia, kun varastokapasiteettia omaavia ostajia öljysopimukselle ei löytynyt, ja se painui 40 dollaria miinukselle. AIka karmivaa, että yhdellä öljysopimuksella voi tehdä noin paljon tappiota.
Valitsin selkeästi liian pitkältä puttini(kuukauden päähän), mutta toki niidenkin arvo lähti hurjaan nousuun, kun tilanne näyttää aika pahalta. Löydetäänkö riittävästi varastokapasiteettia, kun kuukauden päästä june sopimus erääntyy?
Itse uskon, että tilanne ei mene yhtä pahaksi kuin eilen. Toki sopimukset voivat erääntyä negatiiviselle, mutta tuskin yli 10 dollaria. Eri toimijoille jää paremmin aikaa varautua. En tunne Cushingin logistiikkaa riittävän hyvin, jotta voisin arvioida paljon sieltä voidaan putkia pitkin saada satamiin ja tankkereihin. Ja paljon tuottajilla ja jalostajilla on varastointikapasiteettia, jos optimoivat sitä seuraavan kuukauden ajan?
Tämän takia, kun optioiden hinnat ovat räjähdelleet ylös olen kotiuttanut meidän positioita suurimman osan. Valitettavasti alkuperäinen positio oli alle 2 teur arvoinen, mutta senkin arvo on noussut (ainakin hetkellisesti) yli 40 tuhannen.Tavallaan kiva myydä näin hyvin nouseviin hintoihin, mutta sitten toisaalta olishan tämän voinut tehdä 5-10 kertaisesti, jos olisi vähän rohkeutta. Hindsight 20/20 toki, mutta jos kaiken tekis vähän rohkeammin, niin tulos paranisi merkittävästi. Niin toki volakin.
Uskon jossain määrin, että nyt paniikki tapahtuu jo lähiviikkoina, ja hinta voisi laskea selkeästi alle 10 dollarin. Kuitenkin raha on niin hyvä motivaattori, että ihmiset kyllä keksivät tavan säilöä mustaa kultaa jonnekin. Sen takia ajattelin myydä loputkin putit, kun hinta alittaa selkeästi 10 dollaria. Tätä kirjoittaessani hinta laski 15 dollarista 12 dollariin. Kirjaimellisesti parissa minuutissa. Elämme ihmeellisiä aikoja.
Hedge Fund rahastonhoitaja Pierre Andurand on aktivoitunut twitterissä. Hän näki koronan vaikutukset jo helmikuun alussa. Uskon, että hänen kokonaisvoitot tulevat olemaan miljardiluokkaa ja rahaston tuotto kolminumeroisia prosentteja. Hänen twiittien avulla selkeni näkymä, että WTI:n hinta voisi mennä negatiiviseksi.
Vielä loppuun varoituksen sana. Jos haluat sijoittaa tulevaan öljyn hinnan nousuun, eivät öljyosakkeet ole siihen huono instrumentti. Öljy-ETF:n ei kannata sijoittaa, ellei ymmärrä futuureita. Osa koko öljyn romahduksesta johtuu siitä, että ihmiset ovat sijoittaneet halpaan "öljyyn", ilman että ymmärtävät, mitä ostivat. Varsinkin kun sopimusten aikarakenne on räjähtävästi nouseva, ETF:n hintakehitys tulee häviämään öljyn spottihinnan kehitykselle dramaattisesti. Siis, jos öljy-ETF edes selviää hengissä. Tällä hetkellä se on resepti katastrofille, ellei maailman öljyn kysyntä/tarjonta parane dramaattisesti. Öljy-yhtiöllä taas hinta muodostuu kassavirroista tulevaisuuteen, joten tämän vuoden öljyn hinnalla on rajallinen vaikutus, jos tase kunnossa.
Minulla tuli tänään mieleen ajatus, joka saattaa olla hieman korkealentoinen, mutta hahmotellaan seuraavanlainen tilanne: USA pelastaa omat öljy-yhtiönsä ennennäkemättömillä tukipaketeilla. Minusta näyttää, että ainakin markkina ajattelee näin tapahtuvan 100% varmuudella. Mitä se tekee Saudien ja Venäjän motivaatiolle jatkaa petrodollarissa? Onko mahdollista, että koko öljybisnes järjestäytyy ja segmentoituu uudestaan tämän nyt käynnissä olevan mayhemin jälkimainingeissa?
Nyt kun tässä oli puhetta noista öljyfutuureista, ja että se fyysinen toimitus olisi täytynyt tuossa vaiheessa ottaa vastaan niin kuka se toimittaja olisi ollut? Voiko olla, että se sama fyysinen öljy oli itseasiassa jo siinä säiliössä, mutta jonkun toisen hallussa joka sen futuurin laski liikkeelle alunperin. Ja millä hintaa tarkalleen, miksi kukaan toimittaja olisi toimittanut öljyä negatiivisella hinnalla tuon futuurin omistajalle? Spot hintahan ei ole lähelläkään tuota hintapiikkiä mikä tuossa futuurin viimeisenä treidauspäivänä tuli, öljy-yhtiöhän voisi käsittää tuon epärehellisenä hintamanipulaationa. Vaikea uskoa, että esim. saudi olisi suostunut maksamaan siitä, että saa toimittaa öljyä ja vielä vähemmän, että joku olisi puskenut tuollaisia lappuja kahta kovemmin myyntilaitaan.
En tiedä onko minulla jotenkin väärä käsitys noista öljyfutuureista, mutta olen ollu siinä käsityksessä, että öljyn poraaja/myyjä laskee markkinoille futuurin tekemällä sopimuksen 1000 barrelin toimituksesta tietyllä hinnalla tiettynä tulevaisuuden ajankohtana joko spekulantin tai ostajan kanssa, ostaja maksaa 5% ennakkomaksun ja sen jälkeen markkinalla on lappu jonka arvo on juoksuajan alussa tuo 5% koko kauppasummasta, ja lähellä toimitusaikaa riippuu öljyn hintakehityksestä. Kun lappu erääntyy on sen hetkisellä omistajalla löydyttävä käteistä nuo loput 95% alkuperäisestä hinnasta poraajalle ja otettava toimitus vastaan.
En ole öljyllä ikinä spekuloinut, mutta reaalimaailmasta on kyllä varsin tuttu tapa myydä toimitukset etukäteen tietyllä hinnalla hedgetäkseen hintariskiä, samoin kuin ostaessa.
En ymmärrä mitä väliä on futuurilla, joka lupaa että öljyä toimitetaan joskus, mutta hinta ei ole speksattu etukäteen. Miksi kukaan öljynmyyjä haluaisi tuollaiseen sitoutua, eli nyt joutuen käytännössä maksumieheksi omista öljytoimituksistaan.
Minulla on käsitys että mustapekka jää sijoittajalle jolla on futuuria salkussa juoksuajan lopussa ja haluaa siitä eroon ettei tarvitse ottaa öljytoimitusta vastaan. Juoksuajan päätyttyä pitää joko maksaa rahaa tai ottaa öljytoimitus vastaan. Joku sitten suostui ottamaan öljytoimituksen vastaan sijoittajan maksamaa rahaa vastaan (tai kyseinen taho sai rullattua futuuria jollain keinoin).
Mustapekka ei siis jää öljyn toimittajalle. Saattahan vaikka olla, että futuurin osti miinusmerkkisenä jopa se öljyntoimitttaja. Mutta tuskin, koska sillä on tarve saada öljy pois varastosta, kun uutta öljyä tulee sen varastoon maan alta jatkuvasti.
En ymmärrä mitä väliä on futuurilla, joka lupaa että öljyä toimitetaan joskus, mutta hinta ei ole speksattu etukäteen. Miksi kukaan öljynmyyjä haluaisi tuollaiseen sitoutua, eli nyt joutuen käytännössä maksumieheksi omista öljytoimituksistaan.
Hintahan määrittyy siihen millä futuuria myy/ostaa. Ei kukaan joutunut myymään öljyä negatiivisella hinnalla, ellei ollut myynyt futuuria negatiivisella hinnalla. Rajallisestihan niitä barreleita sinne negatiiviselle sektorille lopulta meni. Tuosta vaikka perusteita asiasta: https://www.investopedia.com/terms/f/futurescontract.asp
Vähän tahmeaa on pörssissä. Tuo öljyoptiotreidi meni tosi hyvin, mutta muuten kyllä tuloskausi ollut haasteellista. Yksi erikoisimmista perioideista pörssissä mitä muistan. Tällä kertaa kaikki olikin toisin.
Hei Mikko, mainio blogi tämä. Kirjoitit taannoin että lukisit mieluusti myös muiden päivätreideistä. Tässä yksi.
Ostin tänään 29.4. Nordean Q1-jälkeiseen aamukahinaan @5,760 ja häivyin @5,685. Menin sisään koska 2d ja 5d MACD viestitti noususuuntaa ("bullish divergence" A. Elderin termein) vaikka pidempi aikaväli ei. Myös 13d ja 26d EMA indikoi hyvää trendiä, bollingerit tosin tiesivät, että osakkeen kalju osuu jo tunnelin kattoon.
Miinuspuolella oli sekin, että eilinen nousu oli huima (eikö Fivalle makseta sisäpiirikauppaajien kyttäämisestä!?) ja keskimäärin paluu keskiarvoon on hyvä betsi. Mun betsi tänään oli silti, että tässä on mahdollisuus aitoon breakoutiin ja jos se tulee, kyydissä kannattaa olla. Post mortem näyttää siltä, että kyseessä oli false breakout.
Turska maistuu pahalta. Pieni voitto oli jo tarjolla mutta en ollut tarpeeksi nopea, ja jarruttelin koska olen aiemmin ottanut voitot liian nopeasti. Ensijärkytyksen jälkeen tuo treidi ei silti ollut välttämättä aivan idioottimainen yritys, minusta sille oli tukea teknisestä näkökulmasta. Turska oli lopulta 0,6% pääomasta, mikä on sivutoimiselle treidauksen harjoittelijalle hyväksyttävä riskienhallinnan kannalta. (Se mikä välttämättä ei ole hyväksyttävää sivutoimiselle treidauksen harjoittelijalle on se, että ylipäänsä lähtee yrittämään päivän sisäistä peliliikettä.)
Rusikoi Mikko mun logiikkaa jos jokin pistää silmään — tällä blogillasi on paljon pedagogista arvoa lukijoille!
VL: En voi rusikoida logiikkaasi yhden treidin perusteella. Käytät varmasti mua enemmän aikaa noiden teknisten indikaattorien kyttäykseen. Jos alle 2% liike osakkeessa aiheuttaa 0,6% liikken salkussa, niin toki voi miettiä, onko turhankin isot panokset. Hyvinhän se Nordea lopulta nousi. Aika usein ihmiset vetävät turhan isoja johtopäätöksiä varsin pienistä osakkeen liikkeistä. Yleensä liikkeet ovat vain noisea.
Noin muuten halvalla ostettua Nordeaa on vielä salkussa. Vähän kyllä epäilyttää rallattelu, kun tuntui että tuloylitys tuli luottotappiovarausten pienuudesta. Toki Nordea on ottanut hyvin vähän riskiä viime vuosina, mutta toisaalta noi varaukset on tässä vaiheessa vähän tikanheittoa.
Kirjoitin viimeksi pörsseistä kuukausi sitten, kun ne olivat 10 % alempana. Olin varovainen. Potkinko itseäni sen takia? Kyllä. Mielestäni tuo kirjoitus on kestänyt aikaa ihan ok muuten kuin hurjan rallin suhteen. Markkinat tuntuvat pyrkivän ennakoivat tulevia käänteitä aina vain etupainotteisemmin.
Oletetaan, että vuodenvaihteen pörssikurssien taso oli maagisesti tehokas ja täydellinen. Amerikassa ollaan nyt reilu 10 % alempana ja Euroopassa 15 % kuin vuoden alussa.
Jos kaikki sijoittajat olisivat liikkeellä vähintään 20 vuoden aikajänteellä, olisivat nämäkin laskut ehkä turhan suuria. Kautta markkinoiden historian on kuitenkin ylireagoitu suuntaan ja toiseen, koska moni sijoittaja ei ole niin pitkäjänteinen. Kriisin myötä:
- riskipreemio nousee vähän, kun tulevaisuus epävarmempaa
- menetetyt tulokset etenkin tältä vuodelta ja muutamilta seuraavilta.
- velkavivuttamista ja omien osakkeiden ostoja vähennetään vähän pitemmälläkin tähtäimellä (säätely, varovaisuus). Myös osinkofutuurit ovat Euroopassa edelleen 30 % alempana parinkin vuoden päähän, joten odotettu osinkotuotto laskenut. Osinkofutuurien osto on muuten mielestäni ihan mielenkiintoinen idea.
+pitkän ajan korko-odotus ainakin väliaikaisesti laskeneet. Pitkän aikavälin reaalikorko-odotus on perustellusti laskenut pitkälläkin aikavälillä.
Eli JOS markkinat katsoisivat tulevat ongelmat kertaluonteisina, niin tasot vaikuttavat nyt järkeviltä. Se vain olisi hyvin poikkeuksellista. Tai sitten yliarvioin taloudellisia vahinkoja.
Maaliskuun jyrkkä lasku heijasteli pelkoja uudesta finanssikriisistä. Keskuspankit ovat tehneet valtavasti asioita estääkseen sen. Kirjoitan S&P500 indeksistä, koska se on tunnetuin ja seuratuin.
2300 tasolla markkina heijasteli valtavaa pelkoa ja positiointi oli hyvin pessimistinen. 2900 tasolla markkina vaikuttaa varsin optimistiselta.
Alhaalta olisi pitänyt ostaa aggressiivisemmin. Jänistin ja ostin turhan vähän. Ajattelin, että ostoikkuna olisi vähän pitempi kuin 2-3 päivää. Tyyliin 2-3 kuukautta.
Eilen Warren Buffett kertoi, että olivat maaliskuussa nettomyyjiä, koska luopuivat lentoyhtiöistä, mutteivat uskaltaneet ostoksille. En usko, että Omahan oraakkeli olisi mitenkään mestariajoittaja. Kun tulokset ja arvostukset ovat samaan aikaan rangen yläreunassa, on sijoittamisen downside isompi, jos tulee joku heikommista mahdollisista skenaarioista.
Nykyisen näkemyksen mukaan S&P 500 tasot luokkaa 2500 tuntuisivat järkeviltä lisätä painoa. Meillä on kaksi eri suuntiin vetävää voimaa:
+ Keskuspankit ja hallitukset puskevat markkinoille rahaa. Keskuspankit tarjoavat markkinoille putin, joten finanssikriisin kaltainen romahdus on nyt hyvin epätodennäköinen.
- Koronan toisen asteen vaikutuksia talouteen mielestäni aliarvioidaan. Kun miettii kuinka rankasti aiemmin on kauppasodan, eurokriisin, Italian euroeron, brexitin kaltaisiin kriiseihin on reagoitu, niin nykyinen riskien miinakenttä on jotain aivan muuta. Jotenkin tuntuu, että 10x riskejä tuntuu sijoittajista samalta kuin 2x riskejä. Jonkinlainen turtuminen, vaikka about kaikki menneisyyden kummitukset ovat taas oven takana odottamassa.
Mitä nämä toisen asteen vaikutukset talouteen ovat?
- Ihmiset ajattelevat, että talous jatkaa q3:lla tai joskus myöhemmin siitä mihin se jäi ennen pandemiaa. Se ei ole mahdollista. Osa irtisanotuista ihmisistä jää työttömäksi. Osa vaikeuksissa olevista firmoista ei jatka toimintaansa. Epävarmuus siirtää ja peruu investointeja. Ihmisten epävarmuus tuskin lisää kuluttamista pahimman ollessa ohi. Nopea V ei vaan tapahdu, vaikka nukkumatti kävisi rokottamassa meidät kaikki immuuneiksi ensi yönä.
- Tämä on kestänyt vasta kaksi kuukautta. ”Nousemme tästä entistä vahvempana” -taisteluhenki on vielä vahva. Talouksien asteittainen avaaminen tuo tunteen, että asiat menevät jo parempaan. Niin ne menevätkin, kun verrattaan edellisiin kuukausiin. ISM-indeksit tulevat nousemaan lähikuukausina raketin lailla. Mutta kun vertaamme vuoden takaiseen, olemme syvässä taantumassa tilanteen vielä parantuessa. Voin aina olla väärässä, mutta osalla ihmisistä tämä tuntuu menevän yli hilseen. Ajatellaan, että lähikuukausina talous on päässyt pysyvään nousuun. Miten talous voi olla kestävässä nousussa, jos talous kutistuu Y/Y vertailussa?
- Vaikka keskuspankit voivat bondeja ostamalla saada riskimittarit paremman näköiseksi, riskin kokonaan poistaminen muuttaisi talouden zombielandiaksi. Akuuteimman terveyskriisin jälkeen alamme ajatella myös moral hazard -ongelmia.
- Yhdysvalloissa elvytys on suuruudeltaan riittävää. Euroopassa ei ole. Me sössimme tämän jutun taas. Toinen alue, missä on rajoitteita, on kehittyvät markkinat. Kehittyvien markkinoiden maiden valuutat eivät ole reservivaluuttoja, joten rahan printtaaminen ja talouden elvyttäminen eivät ole samoilla tavoin vailla rajoitteita, kuten Yhdysvalloissa. Kiinankin elvytysvara suhteessa talouden kokoon on todella paljon rajoitetumpi kuin vuonna 2009. Elvytyksessä tulee aukkoja ja mokia.
- Talouden shutdownien ajoituserot ovat ongelmallisia. Ajatellaan vaikka Vietnamia, missä tauti on nitistetty melko täydellisesti. Turismi on suhteellisen tärkeä elinkeino ja sen pysähtyminen iskee muuhunkin talouteen. Ei olisi oikein syytä miksi kiinalaiset eivät voisi käydä matkalla Vietnamissa, mutta luultavasti tämä ei tapahdu. Tämä vain esimerkkinä. Sama ongelma tulee olemaan tuotantoketjuissa. Tuotteiden hinnoittelussa voi esiintyä yllättäviä vaihteiluita. Ruuan hinta esim. on alkanut nousta monin paikoin.
- Toiminnan hidastumisessa on viiveitä. Rakennusalan tutut puhuvat, että ensi vuonna homma hidastuu. Jos rakentaminen hidastuu ensi vuonna, niin hissien toimituksiin tämä heijastuu vielä pienelle viiveellä. Hissiin tarvittavan teräksen kysynnän laskun myötä teräsyhtiö ei tarvitse uusia koneita. Näitä koneita valmistava yhtiö joutuu irtisanomaan henkilöstöä. Irtisanottu porukka kuluttaa vähemmän. Tälläisiä kierteitä on loputtomasti, eikä niiden ennakointi ole helppoa. Kohta viimeisimmällekin toimarille valkenee, että kysyntä syksyllä pienempi ja kuluja on leikattava.
- Keskuspankit ovat toistaiseksi estäneet jossain määrin laskuveden paljastamasta nakuilijoita. Asiat ottavat aikansa. Velkavipu, epälikvidien tuotteiden markkinointi likvideinä, johdannaiset, luottotappiot. Sauli Vilenillä oli hyvä ketju kiinteistörahastoista. Tämä on vain yksi (luultavasti kaikki menee fine) esimerkki feedback loopeista, jotka toimivat hyvin nousukaudella, mutta laskukaudella tai korkojen noustessa olisi aika arvoitus. Soroksen refleksiivisyyden teoria kannattaa kerrata. Olisin todella yllättynyt, ellei nollakorot olisi joitain sijoittajia saaneet lietsottua harkitsemattomaan riskinottoon.
Mikään näistä ei tarkoita, etteikö osakkeet voi nousta. Mun mielestä on pakko jopa miettiä todella kovaa nousua lähivuosille, joskin epätodennäköisenä skenaariona. Puhutaan tilanteesta, jossa inflaatio nousisi, mutta keskuspankit joutuisivat pitämään reaalikorot 3-4% miinuksella. Tällaisessa tilanteessa käteinen tosiaan on roskaa ja osakkeiden shorttaaminen luultavasti itsemurha. Tärkeintä olisi olla hajautettuna niin, että salkku on ok myös inflaatiossa. Keskuspankit käyttävät kaiken energian deflaation välttämiseksi, joten en ole niin huolissani siitä.
Koska pelkään jossain määrin edellistä skenaariota, koitan suhtautua osakkeiden ostoon vähän löysemmin rantein, vaikka epävarmuus on suurta ja pitkän ajan tuotto-odotukset eivät vieläkään erityisen hyviä.
Jotain pointteja koronaan liittyen:
Nopea data näyttää, että viimeisen viikon aikana ihmiset ovat kyllästyneet koronarajoituksiin ja lähteneet liikkeelle. Nyt tartuntaluvut ovat kovassa laskussa länsimaissa, mutta koko maailman tartuntaluvut ovat aika stabiilit, kun tauti leviää kehittyvissä maissa. Luultavasti tilastot ensi viikolla ovat hyvin rohkaisevan näköisiä länsimaissa. Itse olen yllättynyt, että taittuminen on kestänyt näinkin pitkään. Suomessakin ihmisten varovaisuus on adeknoottisesti pienentynyt, ja sama viesti tuntuu olevan ympäri maailman. On vaikea arvioida, kuinka laajasti R0 nousee taas yli 1:sen. Mutta kyllä kait ihmisten rohkeampi käyttäytyminen ennen pitkää näkyy tilastoissakin, vaikka hyvä pitää viiveet mielessä. Koska lähdemme liikenteeseen niin paljon korkeammasta pohjasta kuin 2kk sitten, R0 nousemin 2:n näkyisi todella rajusti. Mutta maskit, rajoitteet ja varovaisuus luultavasti pitävät tartunnat jotenkin kontrollissa. Vähintään paikallisilta uusinta shutdowneilta on vaikea välttyä.
Remdesivir lääke on mielestäni ylihypetetty. On hienoa, jos se auttaa hieman nopeuttamalla toipumista ja pienintään kuolleisuutta, mutta monet pitävät sitä nyt jotenkin game changerina.
Vasta-ainetestit ja data maailmalta vahvistaa, että todellinen kuolleisuus/kaikki tartunnan saaneet on asettumassa parhaan arvion mukaan 1 % kieppeille, luultavammin kuitenkin alle.
Rokoteaikataulusta näkyy jo alle vuodenkin toiveikkaita arvioita. (Gatesilta hyvä päivitys) Itse en olisi yllättynyt, jos rokote olisi jo tuotannossa tämän vuoden aikana. Luultavasti tulevina kuukausina saamme markkinoilla pomppuja rokotetiedoista, mutta jossain määrin vahinko on jo tapahtunut.
Kesä ei tule hävittämään tautia. Nopeiten tauti leviää tällä hetkellä monessa lämpimässä maassa. Varmasti lämpö ja UV on jonkinlainen tekijä, mutta ei ylitse muiden.
Taloudellisia aspekteja on nostettu esiin hieman enemmän, mikä on suhteellisen hyvä asia osakkeille. Eli ettei pyrittäisi minimoimaan kuolleisuutta hinnalla millä hyvänsä.
Tilanne koronan suhteen on siis kehittynyt melko yllätyksettömästi, mutta pörssi on silti ollut hyvin pirteänä.
Meillä on mahdollisuuksia tehdä erilaisia markkinaneutraaleja juttuja, joilla on aika helppo saada pääomalle yli 5 % tuottoa ilman korrelaatiota pörssiin. Sen takia vaikka 6 % odotettu osakkeiden tuotto ei saa sukkia pyörimään jaloissa. Multa on useammin kysytty, miksei olisi vain 100 % osakepaino ja treidaisi limiitillä. No pohjoismaisten välittäjien vakuuskäytännöt eivät oikein mahdollista erilaisten long/short positioiden tekemistä ilman isoa kassaa. Usein parhaat tilaisuudet tulevat, kun markkinoilla on iso hämminki päällä. Silloin positioiden purkaminen ja vaihtaminen toiseen ei vain ole kovin helppoa.
10 % osakesalkun odotettu(ei kovin realistinen) tuotto 50 % painolla ja 8 % tuotto osakemarkkinoiden kanssa korreloimattomalla 50 % painolla antaa paremman riskikorjatun tuoton kuin 100 % osakesalkku 10 % odotetulla tuotolla. Sen takia oma kynnys mennä 100 % osakkeisiin on suhteellisen korkea.
Jos meidän salkkumme on 20 % osakkeissa, se kuulostaa hyvin karhumaiselta. Olenko hyvin pessimistinen? Lasten osakepainon olen nostanut tänä 30%:sta 75%:n, mutta hyvin pitkälläkin tähtäimellä jätän vielä vähän pelivaraa. Jos olisin päivätöissä, niin kyllä osakepaino olisi luultavasti 50 %:n luokkaa.
Kaikesta keskuspankkien elvytyksestä huolimatta varsinkin Euroopassa voi tulla yllättäviä ilmakuoppia. Jos ei pörssissä, niin ainakin sen ulkopuolella. Buffett&co tavoin olen edelleen mieluummin varovainen kuin rohkea.
Kun jotain Sampoa osti 23 eurolla, niin ajatteli että tätä voisi pitää vuosikaudet. Mutta kun kuukauden päästä se on 30 euroa, niin hätähousuna myin osakkeet. Koitan välttää turhan negatiivista näkemystä ja yrittää löytää aina jotain tilalle, kun osakkeita tulee myytyä.
Salkku on noin 5 % positiivisen puolella. Ei kyllä haittaisi miinukselle meneminen, jos sen myötä salkkuun voisi ladata taas vuosiksi osakkeita.
Vietin 7 viikkoa pääasiassa mökillä. Aika mukavaa vaihtelua ja tartuntariskit aika minimaaliset, kun max kerran viikossa käy nopeasti ihmisten ilmoilla. Viime vuosina olen pelannut esim Red Dead Redemption 2 ja God of War pelejä, jotka ovat kieltämättä upeita. Mutta silti kun on päässyt nyt vähän Civilization VI:sta vääntämään(Olen kyllä kaikkia aiempiakin pelannut), niin onhan sen koukutusefekti aivan ylivoimainen. Täysin järjesvastaisesti pelannut yöhön peliä, vaikka pitäisi nukkua. Tälle sektorille haluaisi kyllä sijoituksia. Uskon, että peliala tulee kasvamaan seuraavat 50 vuotta, ja se dominoi tulevaisuudessa muita viihdemuotoja. Aika tehokkaasti markkinat vain nämäkin hinnoittelevat ansaitun kalliiksi. Itse taidan olla vähän introvertti, kun koronaeristys ei ole juuri haitannut. Pörssin suhteen on toki fomoa yms, mutta muuten jopa miellyttävää vaihtelua, kun on vähän enemmän aikaa turhalle viihteelle.
Onneksi treidit ovat menneet ok (tarkkuus oikein hyvä, rohkeus ei riittävä) ja joitain hyviä sijoituscaseja on tullut. Jotenkin toi jenkkilän ralli on vaan huumaavan vakuuttavaa. Kuin veturi se puskuttaa. Alan päivä päivältä itsekin uskomaan narratiivin, että keskuspankki on ottanut riskin pois ja talouden delta tulee olemaan positiivinen, joskin heikoilta tasoilta (mutta se nyt ilmeisesti on uusi baseline). Ja kaikki katsoo jo seuraavaan vuoteen ja korkoihin nähden osakkeet järkevän hintaisia. Ei sen tarvitse olla täysin järkevä tai ottaa kaikkia riskejä huomioon. Se vain on. Vastaan taistelun ROBD (Return on brain damage) ei ehkä ole taistelun arvoinen.
Jos ottaa vain painon, jossa sekä nousu että lasku on ok, ja keskittyy treideihin ja yksittäisiin positioihin. Sitä ainakin yritän. Maailmassa on nyt enemmän assetteja, joiden pitkän aikavälin tuotto-odotus on itsellenikin kohtuullinen, ja monessa jopa paras vuosiin (Esim. kori nopeasti kasvavia, hyvän demografian maita P/E 9,3 ja Div yield 5,6% FM ETF, jota vihdoin sain ostettua - ATL valuaatio). Miksei keskittyä siihen, eikä markkinan suunnan arvaamiseen, jos kädet ovat edelleen kylmät indeksien suhteen? .
Lisälaskua perustelevat näkemykseni ovat jo jotenkin niin ilmiselviä, että kai kaikki ne tiedostaa. Mutta vastapunnukset painavat ilmeisesti enemmän. Likviä riittää ja musiikki soi. Eikö olisi ironista, että tämä viesti olisi dead cat bounce top. Vaikkei hyppäisi tanssilattialle, niin kait sitä voi edes vähän jalalla tahtia lyödä - mieluummin kuin murjottaa ulkona
Olemme tehneet jotain sijoituksia, emmekä ole hedganneet painoa. Markkinoiden tarvitsisi laskea nyt tyyliin 25%, jotta vuosi menisi tappiolle. Ei riskiä siis paljoa. Se olisi vielä hyvä homma. Voi vaikuttaa amatöörimäiseltä, miettiä osakepainoa sen kannalta, mikä mahdollisesti tulevaisuudessa harmittaa vähiten. Mutta, koska edge indeksimuutoksiin ei ole kovin helppo juttu, se voi olla ihan ok vaihtoehto.
Kevyttä perjantaipohdiskelua raskaahkon viikon päälle.
Btw. kaikki tuntuu kevyemmältä kun teki yhden muutoksen elämässä, alkoi herätä kello 5. Olin koronan aikaan mässäillyt karkkia (ns katastrofivarasto täydennetty kerran viikossa), tissutellut muutaman monena iltana, vähentänyt liikuntaa ja meditointia. Kun tossa pääsee vauhtiin, niin helposti jää energia vähemmälle ja tulee kiukkunen. Nyt oon herännyt aamuisin viideltä, lähtenyt liikkumaan ja hoitanut meditoinnin pois alta jo ennen puol seiskaa. Töissä on aikaa vähän kelailla rauhassa juttuja ennen kuin markkinalta alkaa puskeen uutista. Saa aikaan enemmän ja parempia ideoita. Tiedän, että moni ajattelee, että mitä nyt itseään kiusaamaan noin rankasti. Mutta sitten toisaalta, jos on helvetin paljon tyytyväisempi kaikkeen, niin miksei. Uusi tapa muodostuu kuitenkin 30-40 päivässä niin, että aamulla herääminen ei tunnu mitenkään erilaiselta. Mitä nyt on pirteämpi, kun rytmi on selkeä, ja saanut kunnon yöunet jo ennen lasten yöhuuteluita. Hat tip Jari Sarasvuon podcasteille, jossa vähän vastaava idea. Jos sopii menevänsä joka aamu klo 6 salille, on vaikea mässäillä, tissutella tai tehdä muutakaan addiktoivaa. Ripauksessa asketismia on varmasti puolensa.
Mä olin tuossa rytmissä myös pitkään ja voin allekirjoittaa edut. Heräsin viideltä, kuudeksi treenaamaan ja suihkun kautta kasilta duuniin. Inspiksen sain alunperin tältä kaverilta: https://www.instagram.com/jockowillink/
Nyt etätöissä / treidaajana / kotiopettajana systeemi on repsahtanut pahasti, ja poden siitä huonoa omatuntoa koko ajan. Itse asiassa tälläkin hetkellä Meukowia lasissa, joten huomenna tulee taas menemään vihkoon. Täältä noustaan vielä. #wakebeforetheenemy #getsome
Näissä treeni ja rutiini asioissa on hyvä katsoa taaksepäin ja miettiä monta kertaa on aiemmin aloittanut rutineeja ja sitten lopettanut ja mihin se on sitten tyssännyt. Mulla ja varmasti monella muulla salilla / lenkillä käymisessä on ainut ongelma ollut aina saada päätettyä, että lähtee vaikka väsyttää, ei huvita ym. Siksi tollanen armeijatyylinen aamurutiini voi toimia tosi hyvin, .. Itse myös meditoin ja treenaan melkein joka päivä ja ne kyllä antaa voimia. Salilla käymisestä olen luopunut ja siirtynyt kotijumppaan, .. tulokset ovat kohentuneet merkittävästi, kun kynnys on paljon matalampi saada homma hoidettua.
---
Uskon, että "ruoski - ja palkitse" ajattelumalli on aika huono, koska aikana jolloin motivaatio on matalalla ihminen ajaa itsensä ahtaalle, eikä enää jaksakkaan tehdä asioita joita itseltään vaatii. Kehoaan kuunnellen ja iloisella mielellä, ei liian ankaralla asenteella etenee parhaiten ja nauttii siitä mitä tekee.
Maaliskuun jyrkkä lasku heijasteli pelkoja uudesta finanssikriisistä. Keskuspankit ovat tehneet valtavasti asioita estääkseen sen. Kirjoitan S&P500 indeksistä, koska se on tunnetuin ja seuratuin.
2300 tasolla markkina heijasteli valtavaa pelkoa ja positiointi oli hyvin pessimistinen. 2900 tasolla markkina vaikuttaa varsin optimistiselta.
Alhaalta olisi pitänyt ostaa aggressiivisemmin. Jänistin ja ostin turhan vähän. Ajattelin, että ostoikkuna olisi vähän pitempi kuin 2-3 päivää. Tyyliin 2-3 kuukautta.
Eilen Warren Buffett kertoi, että olivat maaliskuussa nettomyyjiä, koska luopuivat lentoyhtiöistä, mutteivat uskaltaneet ostoksille. En usko, että Omahan oraakkeli olisi mitenkään mestariajoittaja. Kun tulokset ja arvostukset ovat samaan aikaan rangen yläreunassa, on sijoittamisen downside isompi, jos tulee joku heikommista mahdollisista skenaarioista.
Nykyisen näkemyksen mukaan S&P 500 tasot luokkaa 2500 tuntuisivat järkeviltä lisätä painoa. Meillä on kaksi eri suuntiin vetävää voimaa:
+ Keskuspankit ja hallitukset puskevat markkinoille rahaa. Keskuspankit tarjoavat markkinoille putin, joten finanssikriisin kaltainen romahdus on nyt hyvin epätodennäköinen.
- Koronan toisen asteen vaikutuksia talouteen mielestäni aliarvioidaan. Kun miettii kuinka rankasti aiemmin on kauppasodan, eurokriisin, Italian euroeron, brexitin kaltaisiin kriiseihin on reagoitu, niin nykyinen riskien miinakenttä on jotain aivan muuta. Jotenkin tuntuu, että 10x riskejä tuntuu sijoittajista samalta kuin 2x riskejä. Jonkinlainen turtuminen, vaikka about kaikki menneisyyden kummitukset ovat taas oven takana odottamassa.
Mitä nämä toisen asteen vaikutukset talouteen ovat?
- Ihmiset ajattelevat, että talous jatkaa q3:lla tai joskus myöhemmin siitä mihin se jäi ennen pandemiaa. Se ei ole mahdollista. Osa irtisanotuista ihmisistä jää työttömäksi. Osa vaikeuksissa olevista firmoista ei jatka toimintaansa. Epävarmuus siirtää ja peruu investointeja. Ihmisten epävarmuus tuskin lisää kuluttamista pahimman ollessa ohi. Nopea V ei vaan tapahdu, vaikka nukkumatti kävisi rokottamassa meidät kaikki immuuneiksi ensi yönä.
- Tämä on kestänyt vasta kaksi kuukautta. ”Nousemme tästä entistä vahvempana” -taisteluhenki on vielä vahva. Talouksien asteittainen avaaminen tuo tunteen, että asiat menevät jo parempaan. Niin ne menevätkin, kun verrattaan edellisiin kuukausiin. ISM-indeksit tulevat nousemaan lähikuukausina raketin lailla. Mutta kun vertaamme vuoden takaiseen, olemme syvässä taantumassa tilanteen vielä parantuessa. Voin aina olla väärässä, mutta osalla ihmisistä tämä tuntuu menevän yli hilseen. Ajatellaan, että lähikuukausina talous on päässyt pysyvään nousuun. Miten talous voi olla kestävässä nousussa, jos talous kutistuu Y/Y vertailussa?
- Vaikka keskuspankit voivat bondeja ostamalla saada riskimittarit paremman näköiseksi, riskin kokonaan poistaminen muuttaisi talouden zombielandiaksi. Akuuteimman terveyskriisin jälkeen alamme ajatella myös moral hazard -ongelmia.
- Yhdysvalloissa elvytys on suuruudeltaan riittävää. Euroopassa ei ole. Me sössimme tämän jutun taas. Toinen alue, missä on rajoitteita, on kehittyvät markkinat. Kehittyvien markkinoiden maiden valuutat eivät ole reservivaluuttoja, joten rahan printtaaminen ja talouden elvyttäminen eivät ole samoilla tavoin vailla rajoitteita, kuten Yhdysvalloissa. Kiinankin elvytysvara suhteessa talouden kokoon on todella paljon rajoitetumpi kuin vuonna 2009. Elvytyksessä tulee aukkoja ja mokia.
- Talouden shutdownien ajoituserot ovat ongelmallisia. Ajatellaan vaikka Vietnamia, missä tauti on nitistetty melko täydellisesti. Turismi on suhteellisen tärkeä elinkeino ja sen pysähtyminen iskee muuhunkin talouteen. Ei olisi oikein syytä miksi kiinalaiset eivät voisi käydä matkalla Vietnamissa, mutta luultavasti tämä ei tapahdu. Tämä vain esimerkkinä. Sama ongelma tulee olemaan tuotantoketjuissa. Tuotteiden hinnoittelussa voi esiintyä yllättäviä vaihteiluita. Ruuan hinta esim. on alkanut nousta monin paikoin.
- Toiminnan hidastumisessa on viiveitä. Rakennusalan tutut puhuvat, että ensi vuonna homma hidastuu. Jos rakentaminen hidastuu ensi vuonna, niin hissien toimituksiin tämä heijastuu vielä pienelle viiveellä. Hissiin tarvittavan teräksen kysynnän laskun myötä teräsyhtiö ei tarvitse uusia koneita. Näitä koneita valmistava yhtiö joutuu irtisanomaan henkilöstöä. Irtisanottu porukka kuluttaa vähemmän. Tälläisiä kierteitä on loputtomasti, eikä niiden ennakointi ole helppoa. Kohta viimeisimmällekin toimarille valkenee, että kysyntä syksyllä pienempi ja kuluja on leikattava.
- Keskuspankit ovat toistaiseksi estäneet jossain määrin laskuveden paljastamasta nakuilijoita. Asiat ottavat aikansa. Velkavipu, epälikvidien tuotteiden markkinointi likvideinä, johdannaiset, luottotappiot. Sauli Vilenillä oli hyvä ketju kiinteistörahastoista. Tämä on vain yksi (luultavasti kaikki menee fine) esimerkki feedback loopeista, jotka toimivat hyvin nousukaudella, mutta laskukaudella tai korkojen noustessa olisi aika arvoitus. Soroksen refleksiivisyyden teoria kannattaa kerrata. Olisin todella yllättynyt, ellei nollakorot olisi joitain sijoittajia saaneet lietsottua harkitsemattomaan riskinottoon.
Mikään näistä ei tarkoita, etteikö osakkeet voi nousta. Mun mielestä on pakko jopa miettiä todella kovaa nousua lähivuosille, joskin epätodennäköisenä skenaariona. Puhutaan tilanteesta, jossa inflaatio nousisi, mutta keskuspankit joutuisivat pitämään reaalikorot 3-4% miinuksella. Tällaisessa tilanteessa käteinen tosiaan on roskaa ja osakkeiden shorttaaminen luultavasti itsemurha. Tärkeintä olisi olla hajautettuna niin, että salkku on ok myös inflaatiossa. Keskuspankit käyttävät kaiken energian deflaation välttämiseksi, joten en ole niin huolissani siitä.
Koska pelkään jossain määrin edellistä skenaariota, koitan suhtautua osakkeiden ostoon vähän löysemmin rantein, vaikka epävarmuus on suurta ja pitkän ajan tuotto-odotukset eivät vieläkään erityisen hyviä.
Jotain pointteja koronaan liittyen:
Nopea data näyttää, että viimeisen viikon aikana ihmiset ovat kyllästyneet koronarajoituksiin ja lähteneet liikkeelle. Nyt tartuntaluvut ovat kovassa laskussa länsimaissa, mutta koko maailman tartuntaluvut ovat aika stabiilit, kun tauti leviää kehittyvissä maissa. Luultavasti tilastot ensi viikolla ovat hyvin rohkaisevan näköisiä länsimaissa. Itse olen yllättynyt, että taittuminen on kestänyt näinkin pitkään. Suomessakin ihmisten varovaisuus on adeknoottisesti pienentynyt, ja sama viesti tuntuu olevan ympäri maailman. On vaikea arvioida, kuinka laajasti R0 nousee taas yli 1:sen. Mutta kyllä kait ihmisten rohkeampi käyttäytyminen ennen pitkää näkyy tilastoissakin, vaikka hyvä pitää viiveet mielessä. Koska lähdemme liikenteeseen niin paljon korkeammasta pohjasta kuin 2kk sitten, R0 nousemin 2:n näkyisi todella rajusti. Mutta maskit, rajoitteet ja varovaisuus luultavasti pitävät tartunnat jotenkin kontrollissa. Vähintään paikallisilta uusinta shutdowneilta on vaikea välttyä.
Remdesivir lääke on mielestäni ylihypetetty. On hienoa, jos se auttaa hieman nopeuttamalla toipumista ja pienintään kuolleisuutta, mutta monet pitävät sitä nyt jotenkin game changerina.
Vasta-ainetestit ja data maailmalta vahvistaa, että todellinen kuolleisuus/kaikki tartunnan saaneet on asettumassa parhaan arvion mukaan 1 % kieppeille, luultavammin kuitenkin alle.
Rokoteaikataulusta näkyy jo alle vuodenkin toiveikkaita arvioita. (Gatesilta hyvä päivitys) Itse en olisi yllättynyt, jos rokote olisi jo tuotannossa tämän vuoden aikana. Luultavasti tulevina kuukausina saamme markkinoilla pomppuja rokotetiedoista, mutta jossain määrin vahinko on jo tapahtunut.
Kesä ei tule hävittämään tautia. Nopeiten tauti leviää tällä hetkellä monessa lämpimässä maassa. Varmasti lämpö ja UV on jonkinlainen tekijä, mutta ei ylitse muiden.
Taloudellisia aspekteja on nostettu esiin hieman enemmän, mikä on suhteellisen hyvä asia osakkeille. Eli ettei pyrittäisi minimoimaan kuolleisuutta hinnalla millä hyvänsä.
Tilanne koronan suhteen on siis kehittynyt melko yllätyksettömästi, mutta pörssi on silti ollut hyvin pirteänä.
Talouden, pörssin ja koronan yhteen nivova kirjoituksesi on fantastinen! Kiitos!
Omassa ajattelussanikin pohdin tulevia talouden mahdollisia kehitysskenaarioita. Aivan aluksi odottaisin osakkeissa olevan tulosperusteista painetta alaspäin. Globaalisti. Varmasti osakkeiden kehitys myös tästä eteenpäin (Q2 jälkeen) on tempoilevaa toisaalta yhtiökohtaisten negatiivisten uutisten myötä, toisaalta mahdollisten lisäelvytysten myötä. Näen myös ison mahdollisuuden huomattavasti isommalle markkinalaskulle mitä maaliskuussa koimme, huoh, Warren Buffetkaan ei ostanut maaliskuussa.
Korona on jo nyt aiheuttanut pahoja vaurioita globaaliin talouteen. Koronapandemia lienee kaikkinensa vieläkin vasta kehityskaarensa alkupuolella. Jenkkilän työttömyyden luvut ovat jo nyt todella hirveät. Noita lukuja on vaikea käsittää, luvut menevät jotenkin tutkan yli. Edelleenkään tie ei ole mitenkään selvä ylös ja ulos koronakriisistä. Koronan taloudelliset kumulatiiviset negatiiviset kerrannaisvaikutukset kasvavat yhä globaalisti ==> "talouden negatiivinen kierre lamassa" syvenee ja leviää jokaiselle alalle kuten ilmaisitkin. Todella harva yhtiö tulee olemaan nyt taloudellisessa suojassa tulevina aikoina, uskoisin näin.
Koronan talouteen tuoma shokki purkanee globaalin talouden valtaisan velan tuomaa epänormaalia rakennetta jollain tavalla. Vaikea on täsmällisesti edes arvata mitä voisi olla edessä?
Talouden, pörssin ja koronan yhteen nivova kirjoituksesi on fantastinen! Kiitos!
Omassa ajattelussanikin pohdin tulevia talouden mahdollisia kehitysskenaarioita. Aivan aluksi odottaisin osakkeissa olevan tulosperusteista painetta alaspäin. Globaalisti. Varmasti osakkeiden kehitys myös tästä eteenpäin (Q2 jälkeen) on tempoilevaa toisaalta yhtiökohtaisten negatiivisten uutisten myötä, toisaalta mahdollisten lisäelvytysten myötä. Näen myös ison mahdollisuuden huomattavasti isommalle markkinalaskulle mitä maaliskuussa koimme, huoh, Warren Buffetkaan ei ostanut maaliskuussa.
Korona on jo nyt aiheuttanut pahoja vaurioita globaaliin talouteen. Koronapandemia lienee kaikkinensa vieläkin vasta kehityskaarensa alkupuolella. Jenkkilän työttömyyden luvut ovat jo nyt todella hirveät. Noita lukuja on vaikea käsittää, luvut menevät jotenkin tutkan yli. Edelleenkään tie ei ole mitenkään selvä ylös ja ulos koronakriisistä. Koronan taloudelliset kumulatiiviset negatiiviset kerrannaisvaikutukset kasvavat yhä globaalisti ==> "talouden negatiivinen kierre lamassa" syvenee ja leviää jokaiselle alalle kuten ilmaisitkin. Todella harva yhtiö tulee olemaan nyt taloudellisessa suojassa tulevina aikoina, uskoisin näin.
Koronan talouteen tuoma shokki purkanee globaalin talouden valtaisan velan tuomaa epänormaalia rakennetta jollain tavalla. Vaikea on täsmällisesti edes arvata mitä voisi olla edessä?
Kiitos kahvi! Tilanne on kyllä varsin erikoinen. Toisaalta tuo velka on juuri se tekijä, miksi maailmantaloutta ei oikein auttaisi päästää lamaan ja deflaatioon. Keskuspankit tulevat tekemään kaikkensa. Itselleni hankala tilanne. Hyvin vaikea löytää osakkeita kiinostavilla hinnoilla, mutta sitten vaikea jäädä ulkopuolellekaan. Ehkä markkinat ovat rationaalisen ylihintaisia. Aika moni tällä hetkellä, itsekin siihen syyllistynyt, esittää tulevia negatiivisia asioita kuin ne olisivat salaisuuksia. Mielestäni se ei myöskään tarkoita, etteivätkö markkinat voisi myös kunnolla laskea. En suosittele kyttäämään kovin tarkasti talouden ja yhtiöiden tulosten kehitystä lähikuukausina. Pitkälti noisea, kun kaikki tietää että vaikeeta tulee olemaan. Oleellista lienee keskuspankkien toimet, markkinoiden sentimentti ja pääseekö maailmatalous 90% vai 95% vauhtiin syksyllä. Ensimmäistä on hyvin vaikea paikata taloustoimilla, jälkimmäinen onnistunee jotenkin.
Mahtavaa keskustelua tällä palstalla, mukava lukea erilaisia näkemyksiä monista eri aiheista!
Olet Mikko maininnut monesti Venäjä sijoituksesi, mutta en ole ihan selvillä siitä mitä potentiaalia näet maassa (olet varmaan kirjoittanut siitä jossain vaiheessa, mutta en nyt äkkiseltään löydä perusteluja). Olen itsekin miettinyt Venäjää sijoituksena, juuri naurettavien alhaisten arvostuskertoimien takia, mutta samalla on vaikea nähdä selviä syitä sille, että sijoittajat hyppisivät innosta ja sijoittaisivat rahansa sinne. Väestörakenne ei ole mahtava, liiketoimintaympäristö ei ole parhaimmasta päästä, politiikka on mitä on ja Putinin valtakauden jälkeen voi jäädä valtava valtatyhjiö, mikä voi johtaa poliittiseen epävarmuuteen. Ehkä tätä sijoitusta kannattaisi käsitellä asymmetrisenä mahdollisuutena, missä häviöt ovat rajattuja ja mahdolliset tuotot korkeita?
Yleisesti ottaen hyvin kiinnostava tilanne taloudessa. Herää väkisinkin kysymys miten tällaisesta velkataakasta voidaan selvitä ilman inflaatiota tai jonkun sortin velkojen alaskirjauksilla. Minua huolestuttaa miten valuutat kestävät tällaista scenaariota. Esim. EM valuutat ovat olleet viime aikoina aika helisemässä dollariin nähden ja monilla EM mailla on suuret dollarivelat, kuten myös monilla eurooppalaisilla mailla/yrityksillä. Ehkä tästäkin selvitään printtaamisella ja tekohengityksellä vielä uudet kymmenen vuotta, kyllähän moni luuli myös vuonna 2008, että maailma kaatuu.
Mahtavaa keskustelua tällä palstalla, mukava lukea erilaisia näkemyksiä monista eri aiheista!
Olet Mikko maininnut monesti Venäjä sijoituksesi, mutta en ole ihan selvillä siitä mitä potentiaalia näet maassa (olet varmaan kirjoittanut siitä jossain vaiheessa, mutta en nyt äkkiseltään löydä perusteluja). Olen itsekin miettinyt Venäjää sijoituksena, juuri naurettavien alhaisten arvostuskertoimien takia, mutta samalla on vaikea nähdä selviä syitä sille, että sijoittajat hyppisivät innosta ja sijoittaisivat rahansa sinne. Väestörakenne ei ole mahtava, liiketoimintaympäristö ei ole parhaimmasta päästä, politiikka on mitä on ja Putinin valtakauden jälkeen voi jäädä valtava valtatyhjiö, mikä voi johtaa poliittiseen epävarmuuteen. Ehkä tätä sijoitusta kannattaisi käsitellä asymmetrisenä mahdollisuutena, missä häviöt ovat rajattuja ja mahdolliset tuotot korkeita?
Yleisesti ottaen hyvin kiinnostava tilanne taloudessa. Herää väkisinkin kysymys miten tällaisesta velkataakasta voidaan selvitä ilman inflaatiota tai jonkun sortin velkojen alaskirjauksilla. Minua huolestuttaa miten valuutat kestävät tällaista scenaariota. Esim. EM valuutat ovat olleet viime aikoina aika helisemässä dollariin nähden ja monilla EM mailla on suuret dollarivelat, kuten myös monilla eurooppalaisilla mailla/yrityksillä. Ehkä tästäkin selvitään printtaamisella ja tekohengityksellä vielä uudet kymmenen vuotta, kyllähän moni luuli myös vuonna 2008, että maailma kaatuu.
Kiitos! Venäjä perustuu pääasiassa valuaatioon ja toisaalta myös corporate governancen asteittaiseen paranemiseen, mistä on selviä merkkejä (ei toki verrattavissa länsimaihin vielä). Ei mulla ole mitään ajatusta, että sijoittajien tarvitsisi hyppiä innosta. Venäjä on ollut paska maa 20 vuotta. On öljyn romahtamista, pakotteita ja sotia. 20 vuotta sitten dollarimääräinen RTSI oli pisteluvussa 190. Pari vuotta aiemmin se oli 60. Nyt se on 1173. Samalla Euroopan indeksit ovat polkeneet paikoillaan ja jenkitkin vain reilu tuplanneet. Tilastollisesti halpoihin maihin sijoittaminen on tuottanut ylituottoa. Aina kun joku maa on todella halpa, siinä on jotain mätää. Mutta silloin pitää sijoittaa, kun kaikki on pielessä. Nyt Venäjällä on 10 vuoden heikompi putki, mutta osinkotuotto on huipussaan. Asioiden paraneminen olisi bonusta ja voisi tehdä tuotoista hurjia. Kannattaa Venäjällä kuitenkin muistaa riskit, ei liikaa sinne.
Maailma ei kaadu. Aika monta kriisiä porisee kannen alla. Toisaalta kriisejä on ollut läpi historian. Maaliskuun alun korona/pörssi kirjoitukseni on mennyt koronan suhteen ihan hyvin, mutta markkinoiden optimismia en olisi arvannut näin nopealla tahdilla. Ilmeisesti sitä rahaa nyt vain on polttelemassa näppejä. Viime viikolla taas aloitti tekemään ostoja, mutta olisi taas ollut vähän rivakampi, jos olisi tiennyt tämän iskevän taas pystysuoraan ylös.
Ruotsalainen sijoitusyhtiö Latour on nyt mielenkiintoinen case. Osake on viimeisen 5 vuoden aikana treidannut keskimäärin 2,8% preemiolla omistuksiinsa (suurimmat Assa Abloy, Sweco, Tomra, Securitas, Swegon). Pystyn näkemään, että 10-20% preemio voisi olla ihan perusteltu, vaikken toki itse maksaisi sitä. Tällä hetkellä mennään 39% preemiolla (73% listattuja omistuksia). Listaamattomat pyritään arvostamaan suhteessa listattuihin vertailuyhtiöihin. Voi olla, että viikon takainen MSCI indekseihin lisäämisuutinen on aiheuttanut ostopainetta. Mutta aika vaikea nähdä, mitä järkeä nykyisessä preemiossa, joten shorttina tuota ja ostettu vastapainoksi omistusyhtiöitä. Toinen haara, mitä ollaan otettu vähän enemmän on Outotec long, Metso short. Ei nämä mitään saletteja ole, mutta riittää kun odotusarvot on tukevasti omalla puolella. Kun on vähän ongelmia alkaa uberbulliksi, niin pitää yrittää markkinaneutraalimpia strategioita.
Hindsight 20/20. Silti olisi ollut aika paljon paikkoja rohkealle. Vuosituotto lähenee 10%, mutta silti fiilis, että tämä kevät meni penkin alle. Toki aina voisi tyriäkin pahasti, kun liikkeet suuria. No pitää kiinnittää huomiota asioihin joihin voi vaikuttaa, eli tulevaisuuteen.
Venäjällä myös paljon yhtöitä, joiden liiketoiminta perustuu luonnonvaroihin. Ne on lopulta melko turvallisia sijoituksia inflaation laukatessa. Fossiilisten polttoaineiden kulutus ei voi kovin merkittävästi tulevaisuudessa laskeakkaan, kun ydinvoimalat on päätetty sulkea. Oli oikeesti todella lyhytnäkönen päätös lopettaa ydinvoimaenergian tuottaminen. Pitkällä aikavälillä fuusioreaktorit olisi ratkassut koko energiaongelman, mutta ei niiden käytönnön kehittämiseen kukaan nyt halua merkittävästi panostaa, kun alan mahdollisuudet on poliitikkojen toimesta kuopattu. Venäjä kiittää ja voi nyhtää kovaa hinttaa, kun säätövoimaa on jatkossa saatava.
Porukka tuntuu ihan liiaksi ajattelevan, että reaalitalous ja osakekurssit seuraisivat toisiaan. Tuo yhtälö toimii vain jos rahan määrä ei merkittävästi kasva ja ihmisten käyttäytymiseen ei tule ulkopuolisia vaikutteita. Nyt rahaa on lisätty ja ihmisiltä on viety ulkoisista tekijöistä johtuen mahdollisuus kuluttaa. On melko selvä mihin tuo raha ohjautuu. Nyt ihmisillä on varaa ja aikaa sijoittaa, kun kaikki rahaa kuluttavat aktiviteetit on viety. Todellisuus voi iskeä siinä kohtaa, kun kriisitukipaketit loppuu ja jos uusia ei nykysten tilalle saada aikaseks. Pitkäänhän ei voi jatkua tilanne, että kaikkea pidetään pystyssä julkisin varoin.
Nykysellään mennään vielä nousukauden imussa ja uskotaan, että tää on vaan väliaikanen hyvä ostopaikka. Jossain vaiheessa se romahduskin sieltä tulee. Siis reaalitalouden ja uusien sijoittajien pelko tulevasta. Pörssikurssit voi kuitenkin jatkaa koilliseen inflaation saattelemana. On kaiketi jo täysin selvää, että keskuspankit venyttävät tulevaisuudessa kahden prossan inflaatiotavotetta niin pitkään, että inflaatio hoitaa matalakorkoset velat.
Tässä saatetaan toki loppukesästä vielä yksi kova lasku saada, kun saadaan umpisurkeita tuloksia ja nähdään, ettei talous palaudukkaan entiselleen. Oikeestaan kaikki on kiinni siitä paljonko keskuspankkien printtereistä tulee rahaa. Yritysten tuloksentekokyvyllä ei oo nyt mitään merkitystä.
Vertailitko Latourin ja Lundbergin preemioita ennen päätöstä myydä juuri Latouria lyhyeksi? Lundbergin listaamattomat kiinteistöt näyttävät aika kalliilta, "yield" 2,1% omien laskelmieni mukaan, jos ajatellaan, että Lundbergin pörssikurssi on pörssin arvioima "oikea NAV", ja kiinteistöjen arvo on pörssiarvo vähennettynä listaamattomilla osakkeilla. Toki mahdollinen Industrivärdenin osto ja sen yhtiön preemion realisointi "kummittelee" kaukaisena mahdollisuutena ja shorttaajan uhkana.
Lundberg preemio on kuitenkin hyvin normaalirajoissa. Sitä kiinnostaisi shortata vasta vähintään 25-30% preemiolla, kun nyt on about 20%. Ruotsissa tuottovaatimukset ovat menneet aika pohjille, niin kai tuolle ihan selitys löytyy.
Tänään kevennetty jo Metso-Outotecia. 8% liike meidän keskihinnasta on jo melko reilu. Siinä oli optiona vielä, että Metso olisi voinut pienentää osinkoaan, jos haluaisi varmistella investment grade luottoluokitustaan. Itse olin vähän skeptinen, voiko niin tehdä tässä tilanteessa, mutta moni analyytikko piti mahdollisena jopa osingon peruuttamista. No se ei toteutunut, kun Metso tänään tiedotti yhtiökokouskutsusta tänä aamuna. Skaalaten sisään ja ulos on usein parempi ratkaisu kun all-in/all-out.
Btw. kaikki tuntuu kevyemmältä kun teki yhden muutoksen elämässä, alkoi herätä kello 5. Olin koronan aikaan mässäillyt karkkia (ns katastrofivarasto täydennetty kerran viikossa), tissutellut muutaman monena iltana, vähentänyt liikuntaa ja meditointia. Kun tossa pääsee vauhtiin, niin helposti jää energia vähemmälle ja tulee kiukkunen. Nyt oon herännyt aamuisin viideltä, lähtenyt liikkumaan ja hoitanut meditoinnin pois alta jo ennen puol seiskaa. Töissä on aikaa vähän kelailla rauhassa juttuja ennen kuin markkinalta alkaa puskeen uutista. Saa aikaan enemmän ja parempia ideoita. Tiedän, että moni ajattelee, että mitä nyt itseään kiusaamaan noin rankasti. Mutta sitten toisaalta, jos on helvetin paljon tyytyväisempi kaikkeen, niin miksei. Uusi tapa muodostuu kuitenkin 30-40 päivässä niin, että aamulla herääminen ei tunnu mitenkään erilaiselta. Mitä nyt on pirteämpi, kun rytmi on selkeä, ja saanut kunnon yöunet jo ennen lasten yöhuuteluita. Hat tip Jari Sarasvuon podcasteille, jossa vähän vastaava idea. Jos sopii menevänsä joka aamu klo 6 salille, on vaikea mässäillä, tissutella tai tehdä muutakaan addiktoivaa. Ripauksessa asketismia on varmasti puolensa.
Niin toi on se metodi missä voi rajata perheen arjen pois illasta ja saada omaa aikaa aamusta..! Monet tuntuu alkaneen noudattaa tätä. Kun perheen nukkumaan meno on arpapeliä ja ei tiedä milloin saa sen oman rauhan,niin taktista on ottaakin se aikaisesta aamusta :)
Kurkkaappa pääomasijoitusyhtiöiden luvattuun maahan: Ruotsiin. Industrivärden, Invesdor, EQT.. kasvollisia kunnon pääomarahastoja tarvitaan Suomeen eikä yhden ainutta turhaa ETF vitkutinta. Lainsäädäntö taitaa Suomessa olla vielä lapsenkengissä?
Kurkkaappa pääomasijoitusyhtiöiden luvattuun maahan: Ruotsiin. Industrivärden, Invesdor, EQT.. kasvollisia kunnon pääomarahastoja tarvitaan Suomeen eikä yhden ainutta turhaa ETF vitkutinta. Lainsäädäntö taitaa Suomessa olla vielä lapsenkengissä?
Kiitos näkemyksestä!
Olen vähän eri mieltä! Suomeen kaivattaisiin laaja valikoima hyviä ETF:iä. Neuvoessani ihmisiä ostamaan Saksasta jotain kopiota Yhdysvaltalaisesta ETF:stä kerta toisensa jälkeen ihmiset pitävät prosessia vaikeana. Olisi mahtavaa, jos Suomen pörssissä olisi helposti ja pienin kuluin ostettavissa edes 10 ETF:ää(nyt yksi, seligson OMXH25), millä saisi helposti maailmanlaajuisen hajautuksen.
Suomessa on kohtalaisesti pääomarahastoja. Eivät ehkä kasvollisia siinä määrin, että ihmiset tietäisivät niitä sen paremmin. Industrivärden ja Invesdor ovat lopulta aika isoja. Tuon kaltainen pörssilistattu operaatio tarvitsisi helposti yli 100 meur, että se olisi tehokas (tai sitten 50 vuotta). Vähän niinkuin Norvestia oli, mutta paremmin hoidettu. EQT:ta vastaavia on myös, muttei yhtä menestyneitä. Esim. Capman on kuitenkin viime vuosina parantanut. No toki aina pitää jostain aloittaa.
Olipas antoisaa lueskella ketjua tuosta maalikuun alkupuolelta korona paniikista eteenpäin näin jälkeenpäin, kiitokset kaikille kirjoittaneille. Omasta puolesta eritäin opettavaista ja jotenkin hätkähdyttävää, että Mikon viesteistä ei oikein tunteet näkyneet mitenkään, mutta asennoituminen muuttuu. Asiat hyväksyntään asioina j apörssi saa tehdä mitä tekee. Varsin mielenkiintoista huomata, että Mikko ja Jukka Lepikkö molemmat päivä treidaa, mutta melkoisen eri tavalla. Molemmat oman näkemykseni mukaan seuraavat aika laajasti makroa, mutta sitten itse treidaaminen on hyvin erilaista. Intrumentit hyvin erilaiset ja jopa filosofia niiden takana. Esimerkkinä tuossa Mikko sanoi, että käyttää futuureita koska kustannuksiltaan edullisia. Lepikkö taas sanoo, että kustannukset ei haittaa, kun instrumentteja pidetään vähän aikaa.
Mikon jutuissa hiukan tuohon Buffettin ajoittamiseen haluan tarttua. Joku mainitsi jossakin kirjoituksessa, että Buffett on yllättävän hyvä ajoittaja ja itse olen vähän samaa mieltä. Treidarin silmään voi tietysti näyttää ettei osu kovin kaksisesti, mutta kyllä hän sitten sellaisella pidemmällä persperktiivillä hyvin ajoittaa. Kirjotiin omaan blogiin hiljattain hänen suurimmista sijoituksista ja siinä yhteydessä noita Applen ostoja mm kävin läpi niin hän on pääosan ostanut tasolta alle 200$, sitten myynyt väliin 293$ näin ulkomuistista ja sitten osti uudelleen alle 250$. Itse näen, että pudotus ja nousu oli vähän liian nopea Buffettin "reikäkortille". Hän harkitsee ostonsa pitkään ja selvittää asiat perin pohjaisesti. Kuukauden dipissä ei ehditä asioita käydä tarpeeksi lävitse. Jenkkien arvostustaso on edelleen korkeahko ja hän ei siellä ryntää ostoksille. Kun asiat on suostuisasti hän ei epäröi ostaa. Hän myös ostaa vai sitä minkä tuntee. Miksi tätä sitten kirjoittelen niin minun on helppo huomata Mikon ja Buffettin toimissa tiettyä samankaltaisuutta. Pörssi saa mennä ylös ja alas, se ei aiheuta tunne pohjaisia reaktioita, mutta oma näkemys muuttuu. Hyväksytään maailma ei ole samalla mallilla kuin ennen ja huomioidaan se sijoittamisessa. Yhtiöt eivät ole enää samoja kuin ennen vaan tilanne on muuttunut.
Itseäni hiukan tuo öljycase kiinnostaa.Kehoitit sijoittamaan öljyyhtiöihin, ymmärrän hyvin nuo pointit ETF ei ole kannattava, kun sopimuksia pitää rullata. Käsitin kirjoituksesta bull näkemyksen. Saatan olla tässä väärässä. Minusta öljyyhtiöiden arvostus poljettu alas, mutta en ole niihin silti lähtenyt. En ole oikein päässyt kiinni, miksi niillä menisi hyvin. Itse uskon, että etätyötä tehdään edelleen vielä pitkään, tämä vähentää öljyn kulutusta ja työmatka liikenettä. Matkailu on kanveisissa ja en uskoo paluuseen normaaliin kovin nopeasti. Lentoyhtiöitä on vaikeuksissa ja mahdollisesti kaatuu. Tämä syö lentopetrolin kysyntää. No nämä toki elpyy pikku hiljaa, mutta sitten elvystä tehdään ja esimerkkinä EU:ssa sitä halutaan ohjata päästöjen vähentämiseen. Autoteollisuuden uudet määräykset pakottavat myymään vähäpäästöisempiä autoja tietyn määrän. Tämä voi aiheuttaa laen tiettyihin autoihin. Näen öljyteollisuutta ikäänkuin puritettavan korkkiruuvilla ahtaammalle ja useasta eri suunnasta. Tuotannossa on yli kapasiteettia. Minusta tilanne voi jatkua vielä pitkään.
Tähän kirjoitin pitkät sepustukset autossa, mutta netin jako katkesi ja hävisi. Vastaan lyhyemmin sitten.
Warren Fyffet kirjoitti:
Olipas antoisaa lueskella ketjua tuosta maalikuun alkupuolelta korona paniikista eteenpäin näin jälkeenpäin, kiitokset kaikille kirjoittaneille. Omasta puolesta eritäin opettavaista ja jotenkin hätkähdyttävää, että Mikon viesteistä ei oikein tunteet näkyneet mitenkään, mutta asennoituminen muuttuu. Asiat hyväksyntään asioina j apörssi saa tehdä mitä tekee. Varsin mielenkiintoista huomata, että Mikko ja Jukka Lepikkö molemmat päivä treidaa, mutta melkoisen eri tavalla. Molemmat oman näkemykseni mukaan seuraavat aika laajasti makroa, mutta sitten itse treidaaminen on hyvin erilaista. Intrumentit hyvin erilaiset ja jopa filosofia niiden takana. Esimerkkinä tuossa Mikko sanoi, että käyttää futuureita koska kustannuksiltaan edullisia. Lepikkö taas sanoo, että kustannukset ei haittaa, kun instrumentteja pidetään vähän aikaa.
Kiitos kommenteista! Vaikka toivoisi jotain tai joku ärsyttäisi, sen ei tarvitse vaikuttaa toimintaan. Ehkä lähinnä, että tekee vähän varovaisemmin, jos markkina ei tunnu tottelevan. Mutta vaikka järjen tasolla asioita hyvin hyväksyn, tunteen tasolla asiassa on paljon parannettavaa. Kuluilla on aina merkitystä. Toki kaikki asiat pitää suhteuttaa kokonaisuuteen.
Warren Fyffet kirjoitti:
Mikon jutuissa hiukan tuohon Buffettin ajoittamiseen haluan tarttua. Joku mainitsi jossakin kirjoituksessa, että Buffett on yllättävän hyvä ajoittaja ja itse olen vähän samaa mieltä. Treidarin silmään voi tietysti näyttää ettei osu kovin kaksisesti, mutta kyllä hän sitten sellaisella pidemmällä persperktiivillä hyvin ajoittaa. Kirjotiin omaan blogiin hiljattain hänen suurimmista sijoituksista ja siinä yhteydessä noita Applen ostoja mm kävin läpi niin hän on pääosan ostanut tasolta alle 200$, sitten myynyt väliin 293$ näin ulkomuistista ja sitten osti uudelleen alle 250$. Itse näen, että pudotus ja nousu oli vähän liian nopea Buffettin "reikäkortille". Hän harkitsee ostonsa pitkään ja selvittää asiat perin pohjaisesti. Kuukauden dipissä ei ehditä asioita käydä tarpeeksi lävitse. Jenkkien arvostustaso on edelleen korkeahko ja hän ei siellä ryntää ostoksille. Kun asiat on suostuisasti hän ei epäröi ostaa. Hän myös ostaa vai sitä minkä tuntee. Miksi tätä sitten kirjoittelen niin minun on helppo huomata Mikon ja Buffettin toimissa tiettyä samankaltaisuutta. Pörssi saa mennä ylös ja alas, se ei aiheuta tunne pohjaisia reaktioita, mutta oma näkemys muuttuu. Hyväksytään maailma ei ole samalla mallilla kuin ennen ja huomioidaan se sijoittamisessa. Yhtiöt eivät ole enää samoja kuin ennen vaan tilanne on muuttunut.
Buffettilla on sekä hyviä että huonoja ajoituksia. Pidän miestä kaikkien aikojen sijoittajana, muttei hänkään nimestään huolimatta ole oraakkeli. Buffett ei ole käsittääkseni viimeisen 15 vuoden aikana voittanut indeksiä. Se, että pitää usein käteistä ja sitten ostaa aina kun osakkeet laskevat on enemmän varovaisuutta kuin loistavaa ajoittamista. Olen ollut pari vuotta vähän turhan alhaisella osakepainolla, joten en pitäisi itseäni huippuajoittaja, vaikka olisin maaliskussa ostanut vähän enemmänkin.
Warren Fyffet kirjoitti:
Itseäni hiukan tuo öljycase kiinnostaa.Kehoitit sijoittamaan öljyyhtiöihin, ymmärrän hyvin nuo pointit ETF ei ole kannattava, kun sopimuksia pitää rullata. Käsitin kirjoituksesta bull näkemyksen. Saatan olla tässä väärässä. Minusta öljyyhtiöiden arvostus poljettu alas, mutta en ole niihin silti lähtenyt. En ole oikein päässyt kiinni, miksi niillä menisi hyvin. Itse uskon, että etätyötä tehdään edelleen vielä pitkään, tämä vähentää öljyn kulutusta ja työmatka liikenettä. Matkailu on kanveisissa ja en uskoo paluuseen normaaliin kovin nopeasti. Lentoyhtiöitä on vaikeuksissa ja mahdollisesti kaatuu. Tämä syö lentopetrolin kysyntää. No nämä toki elpyy pikku hiljaa, mutta sitten elvystä tehdään ja esimerkkinä EU:ssa sitä halutaan ohjata päästöjen vähentämiseen. Autoteollisuuden uudet määräykset pakottavat myymään vähäpäästöisempiä autoja tietyn määrän. Tämä voi aiheuttaa laen tiettyihin autoihin. Näen öljyteollisuutta ikäänkuin puritettavan korkkiruuvilla ahtaammalle ja useasta eri suunnasta. Tuotannossa on yli kapasiteettia. Minusta tilanne voi jatkua vielä pitkään.
Tästä kirjoitin pitempään. Asia on momutkaisempi. Öljyn kulutus on pääosin jo kehittyvillä markkinoilla, ja kasvu käytännössä kokonaan. Öljyn kulutuksesta suurin osa ei mene henkilöautojen tankkeihin tai lentokoneen siipiin. Petrokemikaalit ovat olleet kasvun moottori pitempään ja tämä jatkunee.
Itse uskon, että 40 dollarin öljyllä tuotannon kasvu on vielä haasteellisempaa kuin kysynnän kasvu. Ihmisten vakuuttaminen tästä vaatisi tuhansia sanoja, ja automatka loppuu kesken. Valistunut näkemys ölyn kysyntä/tarjonta tasapainosta tulevaisuuteen on mun mielestä vaikea luoda, ellei ole asiasta todella paljon lukenut ja tutkinut. Jos öljyn hinta ei nouse, kysyntä/tarjonta on viiden vuoden päästä hyvin hyvin epätasapainossa. Ja olen aika varma, että öljyn kysynnän pysyvä laskuun kääntyminen kestää pitempään kuin 5 vuotta. Vaikka 2/3 uusista autoista olisi jo nyt sähköautoja, se ei riittäisi kääntämään kokonaiskysyntää laskuun lähivuosina. Pitää katsoa autokantaa kokonaisuutena, ei vain uusia autoja.
Tupakkaa on yritetty rajoittaa kiihtyvään tahtiin. Silti tupakkayhtiöt ovat tuottaneet paremmin kuin melkein mikä tahansa muu ala. Vielä viimeiset 20 vuotta, kun rajoituksia on todella paljon lisätty, ne ovat tuottaneet erinomaisesti. Toki pääomaintensiteetti on lähes päinvastainen, mutta yksi analogia mitä miettiä. Asiat eivät aina mene, niinkuin maalaisjärjellä ajattelisi.
Kesäkuun puolivälissä mennään. Reilu kaksi viikkoa lomaa takana. Ensimmäisen viikon pyrin välttämään pörssin, talouspodcastien tai twitterin katsomista. Toisella viikolla tein jo 15h töitä. Ajatus oli tehdä tunti päivässä 9:30-10:30, mutta Finnairissa oli sen verta erikoiset muuvit, että liimauduin ruudulle torstaina ja perjantaina aika normaalisti.
Finnair siis nousi tyyliin 130% sen jälkeen, kun merkintäoikeus irtosi. Tällaisissa tilanteissa osakelainojen saatavuus on usein surkeaa, ja tyyliin 80% yhtiön markkina-arvosta on sitoutunut seuraavalla viikolla markkinoille tulevissa merkintäoikeuksissa. Tällöin ei ole mitenkään ainutkertaista nähdä rallattelua. Erikoista tällä kertaa oli, ettei Finnair ole ihan pikkufirma, sekä mitään yhtä hölmöä rallia en ole nähnyt edes snägärianneissa.
On vaikea olla yhdistämättä tätä Yhdysvaltojen markkinoiden omituisuuksiin viime kuukausina ja viikkoina. Robin Hood(milleniaalien jenkkivälittäjä) yms kokemattomat treiderit ovat tehneet aika älyttömiä muuveja ja saaneet miljardifirmatkin liikkumaan todella rajusti. Ilmeisesti raju ralli pohjien jälkeen ja valtion tukisetelit ovat saaneet piensijoittajat juhlimaan kuin olisi 1999. Suuret välittäjät tekivät sopivasti treidaamisesta ilmaista, tosin myymällä samalla toimeksiantodatan HFT-fimoille, jotka sitten silpovat pientreidereitä tuhansilla viilloilla.
Päämaskottina on toiminut David Portnoy. Hän on luonut suurusluokkaa 100 miljoonan dollarin omaisuuden trollaamalla urheilumaailmassa. Mieshän on hyvin viihdyttävä myös treidijutuissaan. Varmaan osittain kyse on ihan tahallisesta trollaamisesta ja osittain mies on vain räiskyväluonteinen. Kun hän huomaa, että itsensä kehuminen paljon Buffettia paremmaksi investoriksi saa ihmiset suunniltaan, hän vain alkaa rummuttaa juttua enemmän ja lisää bensaa liekkeihin.
Itse tarvitsin viikon täystauon, koska markkina tuntui etovalta. Sehän on toki vain oma bias. Markkinoilla pitää toimia niin kuin asiat ovat, eikä kuten niiden toivoisi olevan.
Kirjoitin muistaakseni maaliskuussa, että kuplaskenaario on ihan madollinen, jos koronasta selvitään edes jotenkin kuivin jaloin. Tilanne muistuttaakin jotenkin 1997-1998, jolloin osakkeiden arvostukset olivat jo korkeat, mutta kriisien välttäminen ja dipeistä nopea nousu sai markkinan näyttämään voittamattomalta.
Nyt korot ovat vielä todella paljon alempana, niin kyllä tämä skenaario on pelissä. Vaikken ole erityisen hyvä greater fool-pelissä, niin luultavasti se tarjoaisi silti paikkoja, vaikkei ehkä samassa määrin kuin pitempään jatkunut ahdistus markkinoilla.
Omista biaksista ankkurointi on ehkä vaikein vastustaja. Mun on vaikea ostaa osaketta, jonka olen myynyt halvemmalla. On vaikea ostaa osakkeita, jos ne ovat selkeästi kalliimpia kuin tavanomaisesti, vaikkei valuaatiot historiallisesti määritä vuoden tähtäimellä oikein mitään.
Mennyt kuukausi ei ole muuttanut mitenkään sitä, että kaikki seuraavat skenaariot ovat edelleen hyvin pitkälti pelissä:
Markkinat voivat aivan hyvin laskea uusiin pohjiin. Toisen asteen vaikutukset, uudet aallot, deflaatio, inflaatio ovat kaikki edelleen pelissä. Elleivät valtiot jatka elvytystä, talouden V voi jäädä flopiksi. Ihmiset ovat tyytymättömiä, ja tämä voi heijastua yritysten veroihin ja suoranaisiin levottomuuksiin, kuten jo vähän esimakua onkin saatu.
Yleensä ihmiset haluavat ennustaa joko bullish tai bearish skenaarioita, mutta monen vuoden sahaus paikallaankin on aina pelissä. Euroopassahan tässä on sahattu paikallaan jo 20 vuotta, ilman osinkoja markkinahan ei olisi tuottanut mitään.
Viimeaikojen euforinen käytös voi olla esimakua kuplan puhaltamisesta, jos talous pääosin palautuu ja keskuspankit jatkavat todella tukevaa linjaa. Luultavasti kupla keskittyisi terveys- ja teknologia-aloille sekä ”varmaa tuottoa” tarjoaviin kohteisiin.
Oma näkemys on siis, että jakauma pörssin tulevista tuotoista on poikkeuksellisen litteä. Viime viikolla laskimme osakepainomme vuoden pohjiin. Vielä taisi 14 % painoa löytyä. Koska löytyy jotain hyviä yhtiöitä jossain määrin järkevillä arvostuksilla ja kuplaskenaario on vielä pelissä, pitää vastustaa omaa halua olla jopa shorttina tähän markkinaan.
Viime aikoina moni markkinaneutraali treidi on toiminut hyvin. Latour, Lundbeckföretaget (tämäkin lopulta pääsi lähelle 30 % preemiota, kuten toiveissa oli, nyt enää 15 %), Metso/Ote, ja muutama muu ovat olleet isohkoja positioita. Finnairissa olisi ollut aika varma jättipotti, jos olisi jostain osakkeita saanut lainaksi, nyt joutui päivän sisällä operoimaan, toki sekin hyvin kannattavasti. Siinä tuli vähän kyllä sellainen olo kuin varastaisi mummolta käsilaukun. Mutta tosiaan ilman treidereitä myymässä Finnairia, sen hinta olisi noussut vielä paljon enemmän ja piensijoittajat olisivat tehneet vielä isommat turskat. Shorttareita pidetään usein jotenkin haitallisena markkinoille. Mutta eikö menestyä shorttaaja myy silloin kuin asiat eivät vielä ole huonosti, ja ostaa muiden panikoidessa – tasaten siis kurssiliikkeitä. Toki ymmärrän etenkin pankeissa prosessin olevan refleksiivinen, jolloin alhainen osakekurssi voi aiheuttaa liiketoiminnalle ongelmia, jos rahoituksen saanti vaikeutuu.
Tänä vuonna salkkujen tuotto alkaa lähestyä 15 %. Rahallisesti ollaan aika lähellä viime vuoden ensimmäistä puoliskoa, mutta kasvavan pääoman myötä prosentit heikommat. Indeksit ihan viime päivinä kyykänneet, ja MSCI koko maailma taitaa taas olla yli 10 % miinuksella vuodelle. Toiveissa olisi, että osakepainoa voisi lisätä laskeviin kursseihin, mutta eipä mun toiveet taida Mr. Markettia kiinnostaa.
Alkuvuotena olisi ollut tilaisuuksia naulata vuosi loistavaksi, mutta se jäi nyt tekemättä. Moni niistä, jotka naulasivat, luultavasti pistävät onnistumistaan vähän liikaa taidon piikkiin. Vähän niin kuin itse pistän missejä taitamattomuuden. Mutta kyllä indeksitasolla oli mahdollisuus tehdä alfaa paremmin kuin pitkään aikaan.
Nyt kelit ovat aika mahtavat. Koitan ottaa rennosti. Tajusin eilen varanneeni heinäkuun 17. päivälle reissua kotimaassa. Olin olettanut, että perjantai tavanomaisesti on aika rauhallinen tulospäivä. Nyt kun katsoin, niin se onkin ehkä paras. Normaalisti peruisin reissun, mutta ehkä koitan vaan ottaa rennosti tämänkin ja ehkä läppärillä katsoa saako jotain aikaseksi. Elämässä on muutakin kuin markkinat!
Kun automatkaa on vielä 10 min jäljellä, niin yksi asia tuli mieleen. Joku varmaan taas ajattelee, että eikö sijoittajien epärationaalisuus ole vain helppo tapa tehdä rahaa?
Tavallaan se on, mutta käytännössä ei aina ihan helppoa. Jos asiat menevät aivan järjettömäksi, on osakkeiden shorttaaminen esimerkiksi hyvin riskiä. Moni meni katki vuonna 1999 shortatessaan täysin pimeästi nousseita osakkeita, jotka parin vuoden päästä olivat konkurssissa. Toisaalta taas epärationaalisuudesta hyötyminen nousumielessä taas vaatisi fundamenttien unohtamista, mikä on itselleni vaikeaa. Kaikki on aina vähän vaikeampaa kuin miltä jälkikäteen vaikuttaa. Itse suosisin maltilliia epärationaalisuuksia, jossa on jotkut rajat. Toki myös positioiden koolla voi rajata ongelmia. Mutta yleisesti ottaen return to braindamage on joskus ongelmallinen, kun osakkeet eivät käyttäydy rationaalisesti.
Omasta näkökulmasta markkinat eivät ole tehokkaat, mutta ne ovat ennakoimattoman epätehokkaat. Kun riittävästi menee hullutuksia vastaan, oppii ettei se aina vain ole sen arvoista. Joskus on itse väärässä asian suhteen ja joskus taas asiat menevät vielä paljon pidemmälle ja pitempään. Jossain määrin tykkään, että markkinat toimisivat jossain normaalien lainalaisuuksien puitteissa. LTCM-saaga oli hyvä esimerkki siitä, että oikeassa oleminen ei aina riitä, jos on riittävästi vipua ja markkinat voivat pysyä epärationaalisena pitempään kuin oma pää tai tase kestää.
Kiitokset aarimmaisen mielenkiintoisesta blogista. Tata tavaamalla olen oppinut paljon.
Kiinnostaa tuo latour-moovi. Ilmeisesti olet siis shortannut Latouria ja ostanut samalla sen omistamia yhtioita longiksi. Miten olet maaritellyt etta Latourin kurssissa on ilmaa? Ilmeisesti kaikkia omistusyhtioita ei treidata porssissa. Silmamaaraisesti nayttaa etta kurssi on mennyt viimeisen kk aika yksi yhteen sen suurimpien omistuksien (Assa-Abloy, Sweco, Tomra) kanssa. Mutta nain ei siis ilmeisesti ole? Kuinka paljon Latourin kurssissa on nyt ilmaa eli vielako tata moovia kannattaa harkita?
