onhan tuo ollut ennenkin lähellä lunastusrajaa menemättä yli.
olisiko mahdollista että ei tälläkään kertaa mentäisi yli vaan kasvatetaan firmaa ostamalla suunnatulla annilla joku samalla alalla oleva jostain muualta ja laajennetaisiin vaikka itäiseen etelä eurooppaan jossa luulisi olevan vielä laajenemisvaraa kun ovat vielä nousevia talouksia pohjoismaihin verrattuna...ja tämän jälkeen taas alkaa gazit ostaa lisää jotta pysyy vahvasti kiinni firmassa
tainnut ostaa noin saamiensa osinkojen verran kokoajan lisää....
Ihan ansiokas analyysi. Mutta kun Gazit Globe on kiinteistösijoitusyhtiö ja askaroi useilla markkinoilla Kanadasta Suomen kautta Brasiliaan, näen riskin osinkokuivuudesta ja alihintaisesta suunnatusta annista Finnlinesin tapaan maineriskin takia varsin pienenä. Lunastustarjous toki voi tulla.
Cityconin osalta uskoisin; jos Gazit Globen menee yli lunastusrajasta se tapahtuu niin, että merkittävää preemiota ei tarvitse maksaa. Pakollisessa lunastustarjouksessahan lunastajan pitää maksaa korkein kuuteen kuukauteen ostajan maksama hinta. Eli Gazit Globe ehkä ostaa itsensä hyvin lähelle lunastusrajaa ja odottaa sitten oikeaa hetkeä kunnes ostaa ratkaisevat laput.
Pikavoittoa tuskin Globen lunastustarjouksesta tulee, mutta niin kauan kuin se roikkuu ilmassa niin se pitää Cityconin potentiaalisen downsiden maltillisena ja firma tekee kuitenkin sen verran tulosta (jakaen sen osinkoina ulos) että tässä markkinatilanteessa on hyvä holdata salkussa. En mihinkään varsinaiseen vilunkipeliin usko.
Cityconin osalta uskoisin; jos Gazit Globen menee yli lunastusrajasta se tapahtuu niin, että merkittävää preemiota ei tarvitse maksaa. Pakollisessa lunastustarjouksessahan lunastajan pitää maksaa korkein kuuteen kuukauteen ostajan maksama hinta. Eli Gazit Globe ehkä ostaa itsensä hyvin lähelle lunastusrajaa ja odottaa sitten oikeaa hetkeä kunnes ostaa ratkaisevat laput.
osaako joku viisaampi kertoa miten menee jos tulee lunastus vaatimattomalla preemiolla joka tuskin aiheuttaa isompaa myyntirynnistystä niin ...onko olemassa joku aika raja minkä jälkeen gazit voi alkaa osteleen lisää osakkeita yli lunastustarjouksen ilman että se aiheuttaa mitään velvollisuutta maksaa muillekkin lisää?
Mites - jos gazit tekee ostotarjouksen sillä 6kk keskiarvolla joka ei ole paljoa yli sen päivän kurssin niin.. ihmiset eivät välttämättä myy. Mutta onko se Gazitille ongelma? Ts. onko realistista että Gazit tekee lunastustarjouksen siten että heille kelpaa myös se että koko potti ei valu heille?
Mites - jos gazit tekee ostotarjouksen sillä 6kk keskiarvolla joka ei ole paljoa yli sen päivän kurssin niin.. ihmiset eivät välttämättä myy. Mutta onko se Gazitille ongelma? Ts. onko realistista että Gazit tekee lunastustarjouksen siten että heille kelpaa myös se että koko potti ei valu heille?
On. Ostavat mielellään hintaan x, eivät halua maksaa x + y. Kun omistus menee yli 50%, joutuvat tekemään pakollisen tarjouksen.
Citycon teki erittäin positiivisen tilinpäätöksen. Harkitsin hetken lisäostoja, mutta antaa nyt olla, kun hintakin on ensi kerran kalliimpi kuin mitä olen tällä kierroksella ja Gazit Globe 6 kuukauden sisään maksanut.
Q4 oli vähän parempi kuin odotettiin, no big news here. Mutta kauppakeskuksiin sijoittaja kiinteistösijoitusyhtiö odottaa operatiivisen tuloksensa olevan 2019 0,155 - 0,165 euroa, kun 2018 tuli 0,161. Osinko on ennallaan ja EPRA NAV 2,59. Kauppakeskukset eivät olekaan palamassa helvetin tulessa vielä ensi vuonna. Paitsi ehkä Redi, jonka SRV tuikkaisi kyllä tuleen, jos pystyisi.
Tästä tulee P/E 11, osinkotuotto 7,1% ja P/B 0,70.
Ei ihme, että Gazit-Globe tätä ostaa ja pohtii lunastustarjousta.
Vuodet 2019-2020 jäävät #Citycon:ille tuloksellisesti välivuosiksi, mutta ennustamme yhtiön ylläpitävän nykyistä osinkoaan näinä vuosina. Korkea 7,2 %:n osinkotuotto yhdessä arvostustason nousuvaran kanssa tarjoavat riittävän hyvän tuotto-odotuksen osakkeenomistajille.
Kurssi -5%, jossain joku merkittävä suositusmuutos?. Palasin isolla kädellä omistajaksi.
Kuulemma Kepler Cheuvreux tiputti juutalaisen kansainvälisen kansankongressin painostuksesta targetin 1,70. Mie otin koppia 1,72 - 1,71 aika isosti. Mie pohdin hetken jopa sitä, että joku oli luullut koko osingon irronneen tänään.
Minäkin otin pienen lisäsiivun @ 1.716 ( +7.6% positiolisäys).
Hieman hillitsee pelko siitä, että NAV-alennuksen purkautuminen jatkuu pääasiassa NAV:n laskun kautta ja toisaalta toive siitä, että lähitulevaisuudessa saisi 1.6x:llä.
Palasin myös omistajaksi tänään @1,73. Jos laskee lisää, olen valmis lisäostoihin.
Citycon ei varsinaisesti kuulu suosikkiosakkeisiini juurikin kaupan alalla tapahtuvan rakennemuutoksen vuoksi. Ostan sitä kuitenkin, jos se mielestäni lyödään liian alas.
Verkkokaupan kasvu on vääjäämätön tosiasia alalla ja aiheuttaa jatkuvaa painetta kauppakeskusten bisnekselle. Tämä näkyy ennen kaikkea like for like vuokratasojen kehityksessä. Jos vuokralaisen oma bisnes ei luista, niin tämä totta kai aiheuttaa painetta liiketilan vuokratasoon.
Tärkeää olisi että kauppakeskus saisi optimoitua vuokralaisjakaumansa niin, että mahdollisimman suuri osa vuokralaisista olisi verkkokaupan paineesta riippumattomia liikkeistä, kuten kahviloita, ravintoloita ja toisaalta päivittäistavarakauppoja. Myös Tokmannin kaltaiset halpisketjut pärjäävät verkkokaupan uhkaa vastaan kohtuullisen hyvin.
Toisaalta mielellään mahdollisimman vähän verkkokaupan paineelle alttiita toimialoja kuten kuluttajaelektroniikkaa ja urheiluvälinekauppoja.
Toki vuokralaisjakauman optimointi on tasapainottelua, koska kauppakeskuksen pitää kokonaisuutena pysyä vetovoimaisena ja sieltä pitäisi löytyä kaikki keskeiset palvelut.
Toinen äärimmäisen tärkeä asia on kauppakeskusten sijainti. Kauppakeskuksen pitäisi mielellään olla hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella, keskeisellä sijainnilla. Espoon Ison Omenan sijainti esimerkiksi on erinomainen ja se pärjääkin kilpailussa oikein hyvin. Se sijaitsee metroaseman yhteydessä ja sen välittömässä läheisyydessä asuu riittävä määrä ostovoimaista väestöä. Menestyksen elementit näyttäisivät tämän kauppakeskuksen osalta olevan koossa pitkälle tulevaisuuteen.
Huonommilla sijainneilla olevat saattavat sen sijaan olla pahoissakin vaikeuksissa, varsinkin, jos ovat yksittäisestä isosta ankkurivuokralaisesta kovin riippuvaisia. Esimerkkinä tästä voisi olla Vuosaaren Kolumbus, jolla on sinänsä ihan hyvä sijainti Vuosaaren metroaseman yhteydessä, mutta jolle muutaman minuutin ajomatkan päässä oleva Itis ja sen yhteyteen avattu Easton muodostavat mielestäni merkittävän uhkatekijän.
Citycon on mielestäni hyvin johdettu yhtiö. Johto tekee oikein hyvin sen, mitä nykyisessä on tehtävissä, eli investoi parhailla paikoilla oleviin kauppakeskuksiin ja divestoi heikommilla sijainneilla olevia. Samoin vuokralaisjakaumaa on jatkuvasti pyritty optimoimaan oikeaan suuntaan. Näissä on mielestäni onnistuttu oikein hyvin.
Totta kai tämän kääntöpuolena on sitten alhaisempi tuotto, koska pääkaupunkiseudulla, priimasijainnilla olevan kauppakeskuksen tuottovaade on jotain ihan muuta kuin syrjemmällä olevan. Cityconin kohteiden keskimääräinen nettotuotto on turhan alhainen minun mielestäni, mutta toisaalta iso NAV-alennus kompensoi tätä.
Toimialan tilanne on kuitenkin mikä on, joten Citycon joutuu jatkuvasti juoksemaan kovaa pysyäkseen paikallaan. Tuloksen ja NAV:in kasvu jäävät valitettavasti haaveeksi, varsinkin kun suurin osa tuloksesta jaetaan ulos osinkoina. Ainoaksi ostoperusteeksi jää osakkeen liian alhainen hinta.
Osake on nyt kuitenkin sekä tulos- että tasepohjaisilla keroimilla niin halpa, että aloitin ostot.
Totta kai tämän kääntöpuolena on sitten alhaisempi tuotto, koska pääkaupunkiseudulla, priimasijainnilla olevan kauppakeskuksen tuottovaade on jotain ihan muuta kuin syrjemmällä olevan. Cityconin kohteiden keskimääräinen nettotuotto on turhan alhainen minun mielestäni, mutta toisaalta iso NAV-alennus kompensoi tätä.
Niin, Cityconin liiketilojen EPRA tuotto-% on kyllä kohtuullisen vaatimaton (sekä initial että topped-up olivat 5.2 %) verrattuna esim. Kojamon asuntojen EPRA tuotto-%:iin (5.0 % molemmat).
EDIT: Tokikin, on hyvä muistaa, että iso osa Cityconin kauppakeskuksista on Norjassa ja Ruotsissa, Kojamolla asuntoja vain Suomessa.
Totta kai tämän kääntöpuolena on sitten alhaisempi tuotto, koska pääkaupunkiseudulla, priimasijainnilla olevan kauppakeskuksen tuottovaade on jotain ihan muuta kuin syrjemmällä olevan. Cityconin kohteiden keskimääräinen nettotuotto on turhan alhainen minun mielestäni, mutta toisaalta iso NAV-alennus kompensoi tätä.
EDIT: Tokikin, on hyvä muistaa, että iso osa Cityconin kauppakeskuksista on Norjassa ja Ruotsissa, Kojamolla asuntoja vain Suomessa.
Toki, juuri näin. Suomi on vain osa isompaa kokonaisuutta.
Alkoi toista kertaa elämässä näyttää Citycon hyvältä sijoitukselta; hyppäsin junaan tammikuussa 1.7 tasolta. Citycon on ollut sijoittajaurani parhaita, ostin n. vuonna 2000 - 2001, kun kurssi pyöri n. 1.1 e, sitten järkyttävä nousu yli 5 e. jossa älysin hypätä pois. Tuohon aikaan 2000-2001 Cityconin osinkotuotto oli n. 12-14 % muistaakseni, ja avoir fiscal oli vielä voimassa, eli sai verottomana!!!
Cityconin keskiviikkona tullut tulos taas saattoi olla jopa Stalingradin tyyppinen sodan kääntävä torjuntavoitto. Kaikkihan tietävät verkkokaupan antavan kauppakeskuksien kannattavuudelle kovaa painetta. Mutta viimeisellä neljänneksellä Citycon ylitti odotukset niukasti. Tämä oli ihan kiva, mutta sen sijaan yhtiön näkymät vuodelle 2019 olisivat olleet jo korkkaamisen arvoinen paikka. Yhtiö ennustaa itselleen tulosta 0,155 – 0,175 euroa per osake, kun se viime vuonna teki 0,161 euroa. Haarukan keskikohta on yli viime vuoden tuloksen, hip hip huraa. Cityconin tuloksen hiipuminen on siis ainakin hetkeksi päättynyt. Ennusteisiinsa yhtiö on perinteisesti osunut oikein hyvin, mikä kiinteistösijoitusyhtiössä ei pitäisi niin kovin vaikeaa ollakaan.
Kun Cityconin P/E 2019 on 11, hinta per oma pääoma (P/EPRA NAV) on 70 prosenttia ja osinkotuotto 7,1, on se varsin tavanomaisilla tunnusluvuilla varustettu narikka päätyäkseen salkkuuni. Pelkillä staattisilla tunnusluvuilla sijoittaminen on muuten nähdäkseni hönöilyä, eniten pitää pohtia sitä mihin luvut ovat menossa. Pitää mennä waynegretzkynä sinne, minne kiekko menee, eikä sinne missä se hetki sitten oli.
Yksi analyytikko tiputti Cityconin tavoitehinnan jostain syystä 1,70:een, ja kurssi roikahti perjantaina lähelle tätä. Itse asiassa mie pysäytin osakkeen syöksylaskun, kun laitoin isohkoja ostoja sisään, aleneviin kursseihin toki. Jos olen ostamassa, yritän tietenkin ostaa mahdollisimman halvalla.
Kertaan nyt vielä, että Cityconia on melko turha ostaa ison lunastuspreemion toivossa. Muita perusteita kannattaisi olla. Yhtiön pääomistaja Chaim Katzman saattaa toki nostaa omistuksensa yli 50 prosentin, mutta ei tarjoa pakollisessa lunastustarjouksessa senttiäkään enempää kuin on pakko."
Tärkeää olisi että kauppakeskus saisi optimoitua vuokralaisjakaumansa niin, että mahdollisimman suuri osa vuokralaisista olisi verkkokaupan paineesta riippumattomia liikkeistä, kuten kahviloita, ravintoloita ja toisaalta päivittäistavarakauppoja. Myös Tokmannin kaltaiset halpisketjut pärjäävät verkkokaupan uhkaa vastaan kohtuullisen hyvin.
Onko tähän Tokmanni kommenttiin jotain näyttöä maailmalta? Oma logiikka sanoisi, että geneerinen halpatavara tulisi kärsimään melkein eniten pitkässä juoksussa. Niissä viimekädessä ratkaisee vain hinta ja samanlaista tavaraa saa netistä pilvin pimein. Kun on vain verkkokauppa, voi hintaakin painaa alas enemmän, kuin kivijalka koskaan kykenee. Toistaiseksi taitaa vain pidemmät toimitusajat ja tottumus olla hidasteena.
Tärkeää olisi että kauppakeskus saisi optimoitua vuokralaisjakaumansa niin, että mahdollisimman suuri osa vuokralaisista olisi verkkokaupan paineesta riippumattomia liikkeistä, kuten kahviloita, ravintoloita ja toisaalta päivittäistavarakauppoja. Myös Tokmannin kaltaiset halpisketjut pärjäävät verkkokaupan uhkaa vastaan kohtuullisen hyvin.
Onko tähän Tokmanni kommenttiin jotain näyttöä maailmalta? Oma logiikka sanoisi, että geneerinen halpatavara tulisi kärsimään melkein eniten pitkässä juoksussa. Niissä viimekädessä ratkaisee vain hinta ja samanlaista tavaraa saa netistä pilvin pimein. Kun on vain verkkokauppa, voi hintaakin painaa alas enemmän, kuin kivijalka koskaan kykenee. Toistaiseksi taitaa vain pidemmät toimitusajat ja tottumus olla hidasteena.
Kyllä siihen on.
Pointti on juuri siinä, että kun tuotteiden yksikköhinta putoaa riittävän alas, niitä ei ole järkeä lähteä yksitellen kuljettamaan, koska kuljetuskustannusten osuus nousisi niin suureksi kokonaishinnasta. Tuota muutaman euron kpl maksavaa krääsää pystyy toisaalta iso ketju hankkimaan hyllyihinsä isoja määriä kerralla, jolloin kuljetuskustannusten osuus on aika mitätön.
Tämä suojaa halpakauppoja tiettyyn rajaan asti verkkokaupan uhkalta.
Tärkeää olisi että kauppakeskus saisi optimoitua vuokralaisjakaumansa niin, että mahdollisimman suuri osa vuokralaisista olisi verkkokaupan paineesta riippumattomia liikkeistä, kuten kahviloita, ravintoloita ja toisaalta päivittäistavarakauppoja. Myös Tokmannin kaltaiset halpisketjut pärjäävät verkkokaupan uhkaa vastaan kohtuullisen hyvin.
Onko tähän Tokmanni kommenttiin jotain näyttöä maailmalta? Oma logiikka sanoisi, että geneerinen halpatavara tulisi kärsimään melkein eniten pitkässä juoksussa. Niissä viimekädessä ratkaisee vain hinta ja samanlaista tavaraa saa netistä pilvin pimein. Kun on vain verkkokauppa, voi hintaakin painaa alas enemmän, kuin kivijalka koskaan kykenee. Toistaiseksi taitaa vain pidemmät toimitusajat ja tottumus olla hidasteena.
Kyllä siihen on.
Pointti on juuri siinä, että kun tuotteiden yksikköhinta putoaa riittävän alas, niitä ei ole järkeä lähteä yksitellen kuljettamaan, koska kuljetuskustannusten osuus nousisi niin suureksi kokonaishinnasta. Tuota muutaman euron kpl maksavaa krääsää pystyy toisaalta iso ketju hankkimaan hyllyihinsä isoja määriä kerralla, jolloin kuljetuskustannusten osuus on aika mitätön.
Tämä suojaa halpakauppoja tiettyyn rajaan asti verkkokaupan uhkalta.
Suomessa tuo tuskin toimisi ihan noin pääkaupunkiseudun ulkopuolella jo ihan etäisyyksien takia ja sielläkin pitäisi olla erittäin automatioistu korkeiden työvoimakustannusten takia. Mutta tähän suuntaan maailmalla asiat näyttävät menevän. Talilnnassakin saa ruokakuljetukset kotiovelle ilmaiseksi (yli 40e ostoksissa) parhaimmillaan samana päivänä niin kassajonossa seisominen alkaa tuntua aika vanhanaikaselta/turhauttavalta täälläkin.
Amazonin liikevaihdosta taisi n. kolmannes tulla private label -myyjiltä (karkea arvio). Karkea arvio tavallisen tuotteen kustannuksista myyjälle:
Tuotteen hankinta 5€
Tuotteen myyntihinta Amazonilla 15€
Amazon ottaa kauppapaikka- ja muita kuluja tuosta n. 5€ suoraan jokaisesta myydystä tuotteesta. Lisäksi, jotta myyntiä saa aikaiseksi, on siihen helpoin ja käytetyin tapa käyttää Amazonin pay per click -mainoksia --> tähän menee tuollaiset 1-3€ per myyty tuote. Lisäksi AMZ veloittaa mm. varastoinnista (jos tavara ei liiku tarpeeksi nopeasti). Jos AMZ huomaa, että jokin tietty tuote myy private label -puolella hyvin, se saattaa hyvin alkaa myymään tuota itsekin ottaen osan tuon segmentin myynnistä (onhan heillä saatavilla kaikki tieto kilpailijoista ja saavat myös oman tuotteensa aina esille verkkokaupassa). Ja maksaahan myyjä koko ajan myös AMZ-kuukausimaksua :)
Ylläoleva selittää hyvin, miksi Amazonista saa kaikkea ja miten se heille kannattaa.
Private Label myyjälle tämä on huokuttelevaa kaikista kuluista huolimatta, koska pääset myymään heidän kauppapaikallaan, joka on selvästi suosituin ja käytetyin.
Voisiko liittyä tuohon alhaisen keskihinnan ylläpitämiseen? Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin, niin oma mutu on että keskihinta pysyy paremmin "kurissa" kun osakkeen hinta on korkeampi? Mene ja tiedä sitten mikä tässä on oikea syy
Käänteisellä splitin jälkeen voidaan nostaa osinkoa helpommin sentti kerraallaan. Tuo osinkoaristokratia, kun tunttu olevan muodissa, kuten johtava kolmunistikin totesi.
Ketään tuskin yllättää että Länsimetro räjäytti Ison Omenan talousluvut. Veikkaan että myös ainakin tänä vuonna ollaan nousu-uralla, kun julkiset palvelut keskittyvät Isoon Omenaan. Muualla Suomessa on ollut hiljaisempaa ja myynti vähentynyt. Saa nähdä miten Citycon saa pidettyä nuo haastavampien alueiden ostoskeskukset tuottavina.
