"Bitcoinin osalta tuo valuutta on Bitcoin ketjun ainut sovellus. Eli se ei pyri olemaan muuta kuin valuutta, tai oikeastaan arvotokeni." Tästä en voi olla samaa mieltä. Jos katsot esimerkiksi OmniLayeria (joka on rakennettu bitcoin blockchainin ympärille) tai rootstock:ia, huomaat että bitcoin core työskentelee jo skaalautuvuus ongelmien kanssa, eli rakentaa Layer 2 ratkasuja. ETH tulee skaalautuvuus ongelma Q1 aikana, sillä transaktiomäärä on jo ylittymässä kapasiteetin.
@JR: Toki niin, että todistettavissa olevaa rajoittamatonta "Turing" koodia on helppo tehdä moniin käytännön tapauksiin. Kuitenkin jos alusta mahdollistaa rajoittamattomat spesifoinnit on vaikean todistettavuuden lisäksi toinen haaste se, että sopimuksen tilan evaluointi voi olla algoritmisesti raskas laskennallinen operaatio (tai sitten vain koodari on tehnyt joko tahallaan tai tahtomattaan huonolaatuista tehotonta koodia). Näiden seikkojen vuoksi pitäisi joko rajoittaa kielen ilmaisuvoimaa tai muuten luoda sertifiointijärjestelmä, miten älysopimuksia luodaan ilman että tehdään tuhoa.
Tähän on jo ratkaisu Etheriumissa. Mitä enemmän sopimuksen ajamiseen kuluu laskentaresursseja, sitä enemmän siitä pitää maksaa. Sopimuksen yhteydessä määritellään maksimi sille, kuinka kauan sitä saa ajaa.
Myös: jos maksimiajoaika on äärellinen, niin pysähtymisongelma on ratkeava myös teoriassa.
banditen: Sharding, Plasma, Raiden, Rootstock (nykyään RSK), Lightning jne. kaikki on tuttuja projekteja kyllä. Olen käytännössä seurannut "työkseni" tuota kenttää viimeiset pari vuotta. Esim Rootstockin lentoon lähtöön en kauheasti luota, hyvää bonusta se tuo Bitcoinille ja sillä tietysti rakennetaan Bitcoinille käyttökohteita ja palveluita. Muutenkin Segwitin ja lohkokokojen kanssa painittiin pari vuotta, ennen kuin päästiin mihinkään lopputulokseen ja siitäkin melkoinen soppa saatiin aikaiseksi. Segwitin käyttöönottokin on ollut todella hidasta ja sama varmasti tapahtuu muidenkin uudistusten kanssa. Tämä ei sinällään ole kuitenkaan kritiikki Bitcoinia kohtaan, koska "se lisää turvallisuutta" kun ei hätäile, ja sopii muutenkin Bitcoiniin. Ja skaalautuvuus ongelmat tulee kaikille ketjuille vastaan, jos tämä teknologia yleistyy, se on ihan sama onko se silloin Q1 vai Q4, niihin pitää löytää ratkaisu ja niillä on etumatka, jotka ne ongelmat ensimmäisinä selättää.
@Koodari: Super mielenkiintoista luin pari saittia läpi tuosta Ethereumista ja olen liekeissä.
@Casteliero: Onko olemassa jotain yhtä keskitettyä lähdettä, josta saa hyvän yleiskuvan olemassaolevista lohkoketjusovelluksista käsittäen niiden heikkoudet ja vahvuudet sekä lähivuoden odotettu roadmap.
Ei taida olla sellaista lähdettä, tai ainakaan en ole sellaiseen törmännyt. Projektien nettisivuilta, GitHubista ja Redditistä saa varmaan parhaat tiedot kehityksestä ja roadmapeistä. Joitain hyviä youtube ja podcast kanavia on joista saa eritasoista tietoa eri projekteista ja sitten tietysti kryptouutissivut, mutta niissä on paljon puolueellisuutta kyllä tiettyjä kolikoita kohtaan. Noista ensimmäisistä saa enempi teknisempää tietoja ja jälkimmäisten taso ja laatu heittelee tietysti.
Jos esim. Ethereumin r&d kiinnostaa, niin täällä on mielenkiintoista luettavaa: https://ethresear.ch/
Tossa ois kyllä varmasti tän hetkisessä boomissa jonkinlaista markkinarakoakin tehdä joku sivusto missä ois perusteita käyty läpi kansantajuisella kielellä sekä analysoitu noita läpi, kerrottu hyviä ja huonoja puolia. Riskeihin pitäisi myös keskittyä sekä tietty paljastaa mitkä ovat täysiä kusetuksia. Itse ainakin olisi moisesta valmis maksamaan, on tuo sen verran sekava suo alkaa noita penkomaan läpi. Voi vaan olla aika hankala saada suht lyhyesti kerrottua asiat kun noitakin on jo tälläkin hetkellä vaikka mihin tarkoitukseen, sekä se vaatisi kyllä tuhottoman duunin alkaa käymään noita läpi eikä varmasti onnistu ihan parinkaan henkilön voimin varsinkaan jos aikoo myös päivittää tietoja kehityksen edetessä.
Nyt on kryptojen yhteenlaskettu market cap 825 miljardia USD joten taitaa tällä tahdilla mennä 1000 miljardia rikki ehkä jo ensiviikolla. Ja nyt on 42 kryptoa joilla on yli miljardin market cap eli monta on tekijää jossa sijoittajat "näkevät" potentiaalia.
"Suomalaiset pokeriammattilaiset voittivat viime vuonna luultavasti enemmän kryptovaluutoissa kuin pokerissa. Tämä siitä huolimatta, että sijoittamisesta jo ennen Bitcoin-kuumetta jotain ymmärtäneet prot eivät pääsääntöisesti ole kryptoihin koskeneet. Tämä on minulle lopullisesti selvinnyt Helsinki Freezeoutin alkupäivien pöytäkeskusteluissa.
Yritän Juha Mietona hiihtää puusuksilla lumisateessa ja vääntää kaikille kryptolangasta, mitä on tapahtunut ja miksi."
Tuolla skenessähän harrastetaan helvetisti pump&dumppia. Käyt ostaa jotain sentin paskakolikkoa ja kirjoitat ostaneesi sitä isolla osaa omaisuutta.
Sun opetuslapset seuraa perässä ja kurssi räjähtää katosta läpi ja myyt sen paskan jossain välissä 100-1000% tuotolla. Samalla saat rahat sieltä pokeripöydistä omaan taskuun.
Tämä kirjoitettu pilke silmäkulmassa. Kaikkihan tuo on totta mitä kirjoitit(tosin omista pokeritutuista joilla on coineja 4-5kpl tutkii noita kyllä myös todella aktiivisesti) ,ja tiedän ettei etiikkasi edes moista pumppausta sallisi. Toki nykyinen varallisuus ja ikä rajoittaa riskinottohalukkuutta kun ei noita tappouhkauksien määrääkään voi rajata pois tuon jälkeen. Kuitenkin tuota tuolla tapahtuu ihan helvetisti kun tätä ei kukaan valvo. Niitä trendejä pystyy vähän ennakoimaan seuraamalla aktiivisesti eri kanavia ja poimimaan infoo jolla voi tehdä rahaa.
No, niin no.. sisäpiirikauppoja ei mm. tosiaan kukaan valvo tällä hetkellä ja niitä tapahtuu. Mutta kyllähän siinä ahne saa kakkelia käteen helposti jos sijoittamisen ainoa motiivi on ahneus ostaessa jotain shitcoinia ja ei joko välitä tai viitsi lainkaan perehtyä siihen mitä on ostanut. "If you can't spot the sucker.. ". Pokeriammattilaista minusta ei tullut, vaikka jotain pelistä tajuankin. Tunnistan Akin kuvaileman mentaliteetin kyllä.
Minulla on erilaisia kryptovaluuttoja jonkun verran, mutta olen nyt myynyt niitä pikkuhiljaa pois. Tiedän miksi olen jotain ostanut ja mihin kuvittelen perustuvan ajatuksen hinnan nousupotentiaalista ja aika monta tuntia olen asioita penkonut ja tutkinut. Olen varautunut siihen että hinta nousemisen sijaan dippaakin.
En ole suostunut kavereilleni antamaan enää vuoteen mitään sijoitusvinkkejä kryptoista. Ei ne aikanaan innostuneet yhtään kun kerroin ostaneeni jotain pienen satsin silloin kun ne ei maksaneet juuri mitään. Nyt niitä on harmittanut, mutta sellasta se on joskus. Nyt en uskalla sanoa mitään kun ihan hyvin voisi tulla tappiotakin ja olen aistinut että ahneus on saanut samat kaverit sijoittamaan enemmänkin kuin parin viinipullon hinnan. Itseltä loksahti leuka viime vuonna kun en todellakaan osannut odottaa tuollaisia nousuja, vaikka nousua odotinkin.
Tästä vuodesta tulee mielenkiintoinen. Ahneus on vallassa, erilaisia scammeja on paljon ja Viralliset Tahotkin hieroo nyt ihan vakavia suunnitelmia kun tämä ei olekaan enää parin IT-hippinörtin hassua puuhastelua.
Erinomainen kirjoitus ja vielä tärkeämpi bottom line pointti. Sitä on vaan hirveän vaikea myöntää itselleen, että ei olekaan helvetin fiksu, vaan että kävi vain nyt hyvät coinien kanssa. Tosin oikeasti ei vaadittu edes keskinkertaista älykkyyttä tajuta, että jos bitcoin futuurit tulevat yleisesti treidattaviksi, kallistuu bitcoin. Tämänhetkisiin hintoihin (tai aiempiinkaan) kantaa ottamatta.
Castelierolle ja miksei muillekkin Ethereumin valuaatiosta kysymys. Luin tällaisen semitieteellisesti kirjoitetun julkaisun An Investor's Take on Cryptoassets.
Ethereumissa on GASPRICE-ominaisuus, jonka tarkoitus on pitää huoli, että transaktioista maksetaan vaan mainauksen rajakustannusta. Julkaisussa argumentoidaan, ettei Etherin arvo pitkässä juoksussa pitäisi erota tuosta kustannuksesta. Tällä oletuksella voidaan lähteä analysoimaan valuaatiota. Mulla kestäisi ikuisuus lähteä suomentamaan kaikkia relevantteja pointteja, joten lyhyesti julkaisu pyrkii valuoimaan Ethereumin käytännön best-case scenariota kymmenen vuoden päästä. Se laskee "Ethereumin GDP"n eli paljonko computing costit on per päivä ja arvioi growth ratet hyvin anteliaasti. 30 Kesäkuuta 2017, 376 Etheriä maksettiin ylläpitämään verkkoa. Etherin hinta oli tuolloin 300$ eli yhteensä maksettiin 113k$ mikä tekee 41 miljoonaa USD vuodessa. Lasketaan Ethereumin verkon liikenteelle sama growth rate kuin Internetille 1995-2005, eli 150%/vuosi ja oletetaan declining computing costs -20%/vuosi. Tämäkin on antelias oletus, koska computing cost saattaa laskea selvästi joidenkin scaling solutioneiden kautta. Näillä laskuilla "Ethereum GDP" kasvaa 42 miljardiin USD kymmenessä vuodessa. Coinin total network value lasketaan samalla tavalla kuin rahan tarjonta M, eli M=PQ/V, jossa P=hinta (price), Q=määrä (quantity) ja V=kiertonopeus (velocity). ja PQ=total cost cost of computing resources consumed eli "GDP". Näin ollen Ethereumin network valueksi saataisiin 6 miljardia USD kymmenen vuoden päästä best case scenariossa mikä on hyvin kaukana nykyisestä 100 miljardin USD market capistä. Kirjoittaja lisää vielä muutaman pointin, joita ei ole laskuissa ottanut huomioon, jotka pienentävät entisestään arvioita. Loppuun tulee lisäys "All of this begs the question for ETH bulls to answer why therefore would ETH be arbitralily valuable if it's not some scarcity in relation to the volume of transactions and operations on the chain? One proposed reason has been that people will hoard ETH as a currency with which to make financial investments for example in ERC20 token ICOs or DAOs built on the Ethereum protocol." mutta dumaa tämänkin ajatuksen.
En oo kunnolla funtsinut toimiiko tuo rahan tarjonnan ja crypton network valuen rinnastaminen täysin, mutta näetkö jotain selkeää ajatusvirhettä mitä kirjoittaja tekee liittyen siihen, että Etherin value pitäisi olla sama kuin mainauksen rajakustannus? Sivut 1-8 käy tätä läpi. On vähän raskasta tekstiä mutta ajattelin, että saattaa kiinnostaa erityisesti jos on sijoittanut Ethereumiin. Voin yrittää selittää jos joku osa tekstistä jää epäselväksi, jos nyt ite oon tajunnut kaiken oikein.
Joo en oo tosiaan varma tosta rahan tarjonnan kaavasta Ethereumin network valuen laskemiseen tässä tapauksessa. Kai siinä pitää olla oletus, että ainoa Etherin käyttötarkoitus on verkon ylläpitäminen. Kirjoittaja ei myöskään perustele millään tavalla mistä on repäissyt ton velocity=7. Mut ylipäätänsä pikemmin kiinnostaa noi muut argumentit. Se, että Etherille ei ole muuta käyttöä perustuu kirjoittajan mukaan tähän Aleksandr Bulkinin kirjoitukseen: Platform currencies may soon be obsolete
Onhan se "arvottu" V:n arvo ainakin jollakin tapaa perusteltu ja linkattu lähteeseen:
"Chris Burniske’s recent blogpost “Cryptoasset Valuations” (https://medium.com/@cburniske/cryptoasset-valuations-ac83479ffca7) estimates an average V of 7, after adjusting for hodlers, stakers, etc. This assumption may be optimistic (meaning, it is probably a low value of V to assume at equilibrium and therefore an optimistic number to be using to estimate the potential equilibrium value of a given cryptoasset), but his framework is useful for thinking about the different drivers of V for a given cryptoasset."
Pikavilkaisulla ihan mielenkiintoinen teksti ja mielestäni tuo teoreettinen perusta sille, miksi Ethereumin tai jonkun muun vastaavan krypton utility value tulisi olla kaavan mukainen on jopa jossain määrin solidi. Miettimisen arvoinen näkökulma, etenkin niille kryptospekulanteille jotka oikeasti ymmärtävät ja ovat innostuneet itse teknologiasta ja sen mahdollisuuksista. Teknologia voi toki valloittaa maailman ja mahdollistaa paljon hyvää, mutta lopulta välineestä ei välttämättä makseta sen rajakustannusta enempää (joka on tässä tapauksessa melko vähän).
Mutta niin kuin tuon analyysin kirjoittaja heti alussa tunnustaa, niin jos kryptovaluutta arvotetaan rahana ja monetary store of value -näkökohtien kautta, niin sitten näiden arvo voi olla ihan mitä tahansa ihmiset näistä päättävät maksaa.
Kirjoittajan mielestä Ethereumia voidaan ajatella:
1. Mekanismina, jolla tarjotaan resursseja distributed appsien pyörittämiseen
2. Varastona valuutalle, jolla sijoitetaan uusiin dappseihin
3. Varastona valuutalle, jolla ei ole muuta tarkoitusta kun sisältää arvoa ja toimia maksuvälineenä rajoitetuissa käyttötapauksissa (vrt. BTC)
Tapauksessa 1 ETH:n arvo suppenee väistämättä lähelle sen tarjoaman laskentatehon kustannuksia. Kirjoittajan ennuste tälle arvolle on paljon pienempi kuin ETH:n nykyarvo => ei sijoituspotentiaalia. Mä en näe isompia aukkoja tässä päättelyssä.
Tapauksessa 3 ETH:n arvo ei ole millään tavalla sidoksissa verkon laskentatehon kustannuksiin. Jos ETH:sta kasvaa suurin tekijä tässä käyttötapauksessa, sen hinnassa on reilusti nousuvaraa => sijoituspotentiaalia löytyy. Kirjoittaja ei kuitenkaan usko että ETH pystyy syrjäyttämään BTC:tä arvovarastona. Oon pääosin samaa mieltä artikkelin perustelujen kanssa.
Tapauksessa 2 ETH:n arvosta voisi myös löytyä sijoituspotentiaalia. Kirjoittaja ei usko tämänkään käyttötapauksen toteutumiseen, ja käyttää perusteluna tuota aiemmin linkattua blogitekstiä. Blogiteksti yrittää vakuuttaa että ETH ei tule säilymään alustana dappseille, vaan appsit tulevat joko forkkaamaan ETH-verkon itselleen, tai kehittämään täysin uuden verkon. Tästä en ole ihan samaa mieltä. Täytyy pohtia näitä perusteluja vähän tarkemmin.
Toki täytyy myös kysyä että:
1. Onko dappseilla edes tulevaisuutta suuressa mittakaavassa? Mun mielestä nykyään niiden joukossa on iso osa kuraa. Monissa yritelmissä hajautus & blockchain ei tuo riittävästi lisäarvoa.
2. Vaikka ETH säilyisi suvereenina dapps-alustana, niin onko sen nykyhinnassa siltikään nousupotentiaalia?
Tuota kautta ne on hyvä varmaan lähtee laskemaan, mutta itse en ainakaan nielemättä hyväksy tuota growth ratea ja velocityä. Ensinnäkin growth rate pitäisi olla huomattavasti suurempi, varmaan mittakaavassa 10x tuosta vähintään. Koska lohkoketju-teknologialla on tarkoitus korvata myös jo olemassa olevia palveluiden backendejä, eikä pelkästään rakentaa uusia dappseja. Ja vuodesta 2005-2017 netin kasvu on varmaan ollut vielä isompaa mobiililaitteiden yleistyttyä jne. ja nuo kaikki on jo sitä potentiaalista kasvua. Eli minusta se pitäisi mielummin laskea niin, että jo olemassa olevasta netin kaikesta käytöstä, joka myös kasvaa vuosittain, laskea erikseen vuosittain kasvava määrä ja sen lisäksi dappseista ja uusista palveluista toinen vuosittain kasvava määrä. Ja tulevaisuudessa kun mobiililaitteiden määrä kasvaa entisestään, tulee robotiikkaa, IoT:tä, VR/AR ja tekoälyä, niin käyttömäärät vain kasvavat eksponentiaalisesti entisestään.
Otetaan esimerkiksi Facebook, joka voisi lanseerata heidän palveluun Facebook-tokenin, jota voi ostaa pankki- ja luottokorteilla. Tämä tokeni toimii Facebookin oman palvelun sisällä ja 1 token on aina 1€. Nämä tokenit käy palvelun sisällä esim. suoraan rahansiirtoon käyttäjien kesken (voi esim. Finnairin chatistä ostaa suoraan lentolippuja), niillä voi maksaa Facebook mainontaa, maksaa suoraan Facebookin marketplace palvelussa. Ja mitä jos niiden lisäksi jokaisesta tykkäyksestä saisi 0.01€? Eli tykkäyksestä tulisi käytännössä tippaamista jos joku jakaa palvelussa hyvää sisältöä. Jaetut sisällöt paranisi ja se mahdollistaisi tietysti hankkia elantoa sillä. Tämä tietysti kasvattaisi myös käytön kerralla miljooniin transaktioihin sekunnissa Facebookin kaltaisessa palvelussa. Eli jos tällä hetkellä transaktioiden määrä on Ethereumilla vähän päälle miljoona transaktiota per päivä, se voi tulevaisuudessa olla miljoonia sekunnissa.
Näihin tietysti tarvitaan skaalausratkaisuja ja nuo miljoonat transaktiot voidaan hoitaa plasman ja raidenin tapaisissa side chainessa ja aika ajoin varmentaa ne pääketjuun. Mutta omasta mielestä ainakin tuo 150%/vuosi on reilusti alakanttiin.
Toinen mikä isosti vaikuttaa tuohon velocityn määrään, on se, että Ether-kolikothan ovat myös governance tokeneita. Eli niillä päätetään mihin suuntaan kehitystä ja ketjua viedään, eli niiden omistajat on käytännössä shareholdereita. Ja jos vaikka Ethereumista tulisi web 3.0 selkäranka, niin kyllä minä uskon, että aika isot tahot haluaisi olla päättämässä noista asioista mihin suuntaan ketjun kehitys menee. Ja nämä olisi silloin kolikkoja pois markkinoilta. Tämän lisäksi tietty steikkaus lukitsee kolikoita, ENS nimipalvelu lukitsee kolikoita, ICO:t lukitsee tokeneita ja kun hinta nousee, niin holdaajat "lukitsee" kolikoita.
Onhan se "arvottu" V:n arvo ainakin jollakin tapaa perusteltu ja linkattu lähteeseen:
"Chris Burniske’s recent blogp...
Ah joo, ois voinu vähän tarkemmin etsiä...
Casteliero kirjoitti:
Tuota kautta ne on hyvä varmaan lähtee laskemaan, mutta itse en ainakaan nielemättä hyväksy tuota growth ratea ja velocityä. Ensinnäkin growth rate pitäisi olla huomattavasti suurempi, varmaan mittakaavassa 10x tuosta vähintään. Koska lohkoketju-teknologialla on tarkoitus korvata myös jo olemassa olevia palveluiden backendejä, eikä pelkästään rakentaa uusia dappseja. Ja vuodesta 2005-2017 netin kasvu on varmaan ollut vielä isompaa mobiililaitteiden yleistyttyä jne. ja nuo kaikki on jo sitä potentiaalista kasvua. Eli minusta se pitäisi mielummin laskea niin, että jo olemassa olevasta netin kaikesta käytöstä, joka myös kasvaa vuosittain, laskea erikseen vuosittain kasvava määrä ja sen lisäksi dappseista ja uusista palveluista toinen vuosittain kasvava määrä. Ja tulevaisuudessa kun mobiililaitteiden määrä kasvaa entisestään, tulee robotiikkaa, IoT:tä, VR/AR ja tekoälyä, niin käyttömäärät vain kasvavat eksponentiaalisesti entisestään.
Otetaan esimerkiksi Facebook, joka voisi lanseerata heidän palveluun Facebook-tokenin, jota voi ostaa pankki- ja luottokorteilla. Tämä tokeni toimii Facebookin oman palvelun sisällä ja 1 token on aina 1€. Nämä tokenit käy palvelun sisällä esim. suoraan rahansiirtoon käyttäjien kesken (voi esim. Finnairin chatistä ostaa suoraan lentolippuja), niillä voi maksaa Facebook mainontaa, maksaa suoraan Facebookin marketplace palvelussa. Ja mitä jos niiden lisäksi jokaisesta tykkäyksestä saisi 0.01€? Eli tykkäyksestä tulisi käytännössä tippaamista jos joku jakaa palvelussa hyvää sisältöä. Jaetut sisällöt paranisi ja se mahdollistaisi tietysti hankkia elantoa sillä. Tämä tietysti kasvattaisi myös käytön kerralla miljooniin transaktioihin sekunnissa Facebookin kaltaisessa palvelussa. Eli jos tällä hetkellä transaktioiden määrä on Ethereumilla vähän päälle miljoona transaktiota per päivä, se voi tulevaisuudessa olla miljoonia sekunnissa.
Näihin tietysti tarvitaan skaalausratkaisuja ja nuo miljoonat transaktiot voidaan hoitaa plasman ja raidenin tapaisissa side chainessa ja aika ajoin varmentaa ne pääketjuun. Mutta omasta mielestä ainakin tuo 150%/vuosi on reilusti alakanttiin.
Alkoi mietityttämään näin massiivisen verkon ylläpitämiseen vaadittu computational cost sillä oletuksella, että Ether ei päätyisi merkittäväksi store of valueksi ja sitä päädyttäisiin käyttämään ainoastaan verkon ylläpitämiseen (mitä mieltä Casteliero olit tästä Aleksandr Bulkinin mietinnästä?). Lähdetään avaamaan tätä sijoituksena. Oletetaan, että näin vaikeasti arvioitavan ja riskisen sijoituksen tuottovaade on 15%/vuosi ja best case scenarion toteutuminen kerran kymmenestä. Toki väliin mahtuu kaikennäköisiä outcomeja, jotka eivät vie Ethereumia lähelle nollaa, mutta samaan aikaan nuo kaksi ekaa oletusta ovat melko anteliaita. Monilla olisi varmasti suurempi tuottovaade ja aika paljon asioita voi tässä kymmenen vuoden aikana mennä pieleen. Pidetään tätä laskua vaan jotenkuten suuntaa-antavana, pointtina tuoda esille kokoluokka. Ethereumin market cap on tällä hetkellä 117 miljardia USD, eli onnistuneessa sijoitusskenariossa 10v kuluttua Ethereumin market capin pitäisi saavuttaa, (117*1,15^10)/0,1=4733 miljardia USD. Kaavalla M=(P*Q)/V saadaan computational costit P*Q=M*V, mikä tekee seiskan velocityllä 4733*7=33131. Verkon ylläpitämiseen vaadittu computational cost olisi siis 33131 miljardia USDtä, tai 60 Facebookin verran, per vuosi. Toki scaling solutioneita olisi tässä vaiheessa löytynyt, mutta jos ne vähentävät computational costia, niin eikö se vähennä samassa mittakaavassa Ethereumin market capia ja sitä kautta tietenkin sijoituksen tuottoa?
Casteliero kirjoitti:
Toinen mikä isosti vaikuttaa tuohon velocityn määrään, on se, että Ether-kolikothan ovat myös governance tokeneita. Eli niillä päätetään mihin suuntaan kehitystä ja ketjua viedään, eli niiden omistajat on käytännössä shareholdereita. Ja jos vaikka Ethereumista tulisi web 3.0 selkäranka, niin kyllä minä uskon, että aika isot tahot haluaisi olla päättämässä noista asioista mihin suuntaan ketjun kehitys menee. Ja nämä olisi silloin kolikkoja pois markkinoilta. Tämän lisäksi tietty steikkaus lukitsee kolikoita, ENS nimipalvelu lukitsee kolikoita, ICO:t lukitsee tokeneita ja kun hinta nousee, niin holdaajat "lukitsee" kolikoita.
Eli Ethereumin market capin kannalta tärkeintä on, että Etherillä on muita tarkoituksia kuin pelkästään verkon ylläpitäminen. Store of valuena en oo siitä ihan vakuuttunut ja esim julkaisu tuo esille hyviä pointteja miksi Bitcoin on tähän tarkoitukseen parempi. Toi web 3.0 selkäranka, jossa erinäiset tahot haluavavat päätösvaltaa voisi olla mahdollinen hintaa nostava ominaisuus mutta näen siinäkin paljon kysymysmerkkejä mutta jääkööt tähän tällä kertaa.
Luin tuon Bulkinin tekstin jo aiemmin ja meinasin sitä jo kommentoida, mutta se kyllä vaatii vielä itseltä vähän pureskelua. Tällä hetkellä oma fiilis on se, että nään lohkoketjualustat ikään kuin lohkoketjujen käyttöjärjestelminä, eikä se välttämättä ole kovin kustannustehokasta tai muutenkaan fiksua lähteä rakentamaan joka projektille omaa käyttistä. Eri projektien valuaatiot voi tosin helposti nousta alustojen ohi jossain vaiheessa, ja niin pitääkin.
Skaalaus ratkaisut toivottavasti vähentää computational costia, ja vähentääkin. Samoin skaalautuvuus mahdollistaa pienemmät gas costit, eli nekin pudottaa computational costia alaspäin. Nuo taas mahdollistaa, sen että ketjua on järkevämpi käyttää ja siirrot ovat tarpeeksi halpoja. Toivottavasti se sitten kasvattaa growth ratea. Sen valuaation kasvun pitää tulla nimenomaan growth raten ja velocityn kautta.
Ethereum on nyt selkeä ykkösvaihtoehto devaajille vaikka näkyvissä on selkeitä skaalautumis-ongelmia jo hyvin lyhyellä aikavälillä.
EOS projekti pyrkii skaalautumis-ongelmat ratkaisemaan heti alussa. Koko alusta on vielä kehitysvaiheessa ja julkastaan vasta kesäkuun 1. 2018. Hype-mainosvideo muutaman päivän takaa https://www.youtube.com/watch?v=FEl0-zpXVyw
Projektin CTO:na Daniel Larimer jonka aikasempia projekteja ennen EOS:aa oli Bitshares ja Steemit.
Bitshares(https://bitshares.org/) ensimmäinen hajautettu pörssi joka toimii autonomisesti. Termi "DAC = Distributed Autonomous Company" ei vielä yleinen oo mutta näitä tullaan näkemään tulevaisuudessa lisää. Lisää Bitsharesista löytyy melko laajalti omasta wikistä http://docs.bitshares.org/bitshares/whatis.html
Steemit (https://steemit.com)on taas blockchainin päällä toimiva sosiaalisen median alusta joka mahdollistaa kontentin-luojien tippauksen.
Ja skaalautuvuus ongelmat tulee kaikille ketjuille vastaan, jos tämä teknologia yleistyy, se on ihan sama onko se silloin Q1 vai Q4, niihin pitää löytää ratkaisu ja niillä on etumatka, jotka ne ongelmat ensimmäisinä selättää.
Se on aivan totta, kirjoitukseni tarkoituksena oli enemmänkin nostaa nuo työn alla olevat projektit esiin. Monesti tuntuu siltä, että yhteisö unohtaa kuinka kauan suuret (skaalautuvuus) projektit kestävät, ja majoriteetillä tuntuu olevan se "when moon" ajatusmaailma jatkuvasti.
Olen myös seurannut ja tutkinut kryptovaluuttoja jo monien vuosien ajan, 2017 tosin kyllä aktiivisemmin. Valuaatiokysymykset kiinnostavat erityisen paljon, koska perinteiset valuaatiotavat eivät näytä todellakaan toimivan tällä markkinalla.
Tuo Jeansin lähestymistapa on todella mielenkiintoinen, ei ole tuo M=PQ/V laskeminen tullut aikaisemmin mieleen. Soveltuisikohan tuo paremmin kuitenkin coineille kun tokeneille? Tosin sama pohjahan niissä on, mutta erilaiset use caset. Uskoisin, että sentimentin ja informaation kvantifioiminen voisi johtaa tarkempiin valuaatioihin.
Näyttäisi siltä, että kryptomarkkinan imussa tulee täysin uusia valuaatiomalleja sillä perinteiset mallit eivät anna juuri minkäänlaista suuntaa. Työskenteln itse tällä hetkellä monien datalähteiden kanssa, ja koitan erityisesti kvantifioida sijoittajien psykologiaa, koska hinnat näyttävät nousevan sen mukaan miten päät kääntyvät. Koitan kevään aikana jakaa mahdollisimman paljon inputtia tästä.
Pistäkääpä näkemystä että kuin realistisena uhkana näette kvanttitietokoneet esim bitcoinin salauksen murtamiseen? Käsittääkseni ethereumissa on sama sha-256 salaus eli yksinkertaisen logiikan perusteella etikkakin olisi vaarassa jos bitcoinin häksättäis.
Käsittääkseni kvanttikoneet ovat vielä teoria/kokeilu asteella mutta jonku verran törmännyt materiaalin että 5-10v sisään alkais olemaan toimivaa vehettä jo liikkeellä.
Ja sitten se vielä että osaako kukaan avata tarkemmin mikä tekee esimerkiksi IOTA:sta ns quantum proofin? Ja NEO:takin mainostetaan vastaavaksi?
Mikä tekee joistakin yllämainitun, onko syynä helvetisti pidemmät salausavaimet vai jonkin tyyppinen ns one time key systeemi joka vaihtuu jotenki algoritmissä vähän samaan tyyliin ko verkkopankkiin kirjautuessa? Nää nii monimutkasia asioita että ois siistiä jos joku osais jotenki ihmiskielellä avata näitä salausjuttuja :)
Teknologista tietämystä tuosta minulla ei ole, mutta sen tiedän, että niihin jonkinlaiset ratkaisut on olemassa ja mahdollisuus ajaa sisään. Tuossa on muuten myös yksi isoimmista uhkakuvista, joka voi tuhota koko Bitcoinin uskottavuuden, jos joku hakkeri pääsisi käsiksi Satoshin tiliin ja siirtäisi sieltä kolikoita.
En löytänyt osuvampaa ketjua, jos menee metsään niin saa modettaa...
Minulla on murunen Bitcoinia "Fyysisenä kolikkona", eli Denariumista ostettu kolikko, jossa on takana hologrammin alla oma privaattiavaimeni. Ajattelin aikani kuluksi rikastua nopeammin, varmaa tuottoa kun tämä touhu on teki miten teki.... Mutta isoin ongelmani penthousejen sekä kauniiden naisten tiellä on saada tuo murunen ulos sieltä käytettäväksi.
Latasin itselleni lompakon koneelleni, Electrumin. Koitan siirtää Bitcoineja sinne lompakkoon: File -> New/restore -> wallet name ja OK -> standar wallet ja Next -> Use public or private keys ja OK -> ja sitten pääsen syöttämään tätä omaa privaattia avaintani. Tässä kohtaa tyssää, avaimessa on 30 merkkiä ja lisäksi sen kolikon numero L5xxx. Vaikka miten syötän pelkästään 30 merkkistä avainta, "Next" nappi pysyy ei-aktiivisena. Sama tulos vaikka laittaa tuon kolikon numeron koodin eteen tai taakse.
Teen siis jotain väärin. Ikkunassa on vihjeenä, että (xprv/yprv/zprv) - mitä tuo tarkoittaa?
Kiusasin Denariumin tukeakin aiheella, mutta varmasti heillä on muutakin tekemistä kuin ohjata jokaista kädestä pitäen... Niin on teilläkin, mutta pyydän apua silti :)
Teen siis jotain väärin. Ikkunassa on vihjeenä, että (xprv/yprv/zprv) - mitä tuo tarkoittaa?
Kiusasin Denariumin tukeakin aiheella, mutta varmasti heillä on muutakin tekemistä kuin ohjata jokaista kädestä pitäen... Niin on teilläkin, mutta pyydän apua silti :)
Suosittelen Coinomi nimistä Android-appia privatekeyn importtaukseen Denariumilta. Käytin ite samaa appia muutama kuukaus takaperin ongelmitta. Kannattaa samalla tarkistaa löytyykö samalla BitcoinCashia tai BitcoinGoldia samasta osotteesta. Omaa privatekeyta importatessa sain saman määrän bitcoineja ja bitcoin cashia.
Huikeeta keskustelua, tästä ketjusta on kyllä oppinut paljon! Vuosi vaihtui, joten kirjoitin homman tylsemmästä puolesta eli virtuaalivaluuttakaupan kirjanpidosta ja verotuksesta. Teksti löytyy Sijoitustiedon blogialueelta, tässä linkki:
Miten säilytätte kryptovaluuttojanne? Käytättekö paperwalletteja vai jotain ledgerin kaltaista laitetta? Onko teillä kryptovaluutat hajautettu useampaan lompakkoon
(esim. 5 ETH yhdessä lompakossa ja 5 ETH toisessa) riskien minimoimiseksi. Eri valuutat on tietenkin eri lompakoissa, paitsi jos käyttää ledgeriä tai vastaavaa. Ja vielä loppuun kiitokset asiantuntevasta ja mielenkiintoisesta keskustelusta.
Törmäsin Pyysingin kolumniin ja täällähän vaikuttaa olevan asiallista keskustelua kryptoista. Kun vuosia sitten aloin perehtyä lohkoketjuihin ymmärsin teknisen potentiaalin, mutta puhuessani muille aiheesta menivät konseptit heiltä täysin yli hilseen. En ole kuitenkaan lähtenyt ikinä mainostamaan lohkoketjuja sijoituskohteina. Nyt kun aihe on saanut julkisuutta viime aikoina, pienellä myötähäpeällä seuraan nykyistä foorumi/youtube-virtaa, jossa keskustelu keskittyy lähinnä nelinumeroisten voittoprosenttien tavoitteluun kolikolla XX.
Jos en itse tekniikasta ymmärtäisi, kiertäisin myöskin asian kaukaa jos uhkapeliongelmainen kehuskelisi pokeripöydässä tehneensä voittoja sijoituskohteella X. Yhtä lailla kun pokerissa voi voittaa turnauksen tuurilla, niin jonkun kryptosijoituksen voivat onnistua tuurilla. Nämä eivät tarkoita sitä, että pokeri tai kryptosijoittaminen olisivat täysin tuuripeliä. Toiset lohkojetjut ovat hyvinkin erilaisia kuin toiset, ja ihan puhtaita huijauksiakin löytyy, eikä kurssia tuijottamalla näitä eroja voi selvittää.
Mutta jännät ajat ja saa nähdä kääntyykö Pyysinginkin penseä suhtautuminen tulevaisuudessa. Onhan hyvä muistaa, että sieltä dotcom-buumista ne amazonit ja googletkin ponnisti.