Casteliero kirjoitti:

 

Salt777 kirjoitti:

 

von Fyrckendahl kirjoitti:

Jos kryptot, lohkoketjut ja NFT:t ovat lopulta vain toteutustekniikka, jolla saadaan taustajärjestelmiä vähän optimoitua, ne ovat vain tekninen edistysaskel muiden teknisten edistysaskelten joukossa. Käyttäjän ei tarvitse tietää, että asunnon vuokrasopimus on tehty NFT:llä ja palkkatili Nordeassa on lohkoketjussa. 

 

Itse en mene oletuksissani vielä näin pitkälle. Yritän vaan ymmärtää että mitkä olisivat ne käyttökohteet joissa NFT-teknologiasta voisi olla konkreettista hyötyä. Kyllä tällaisia varmaan on olemassa, mutta toistaiseksi joudun edelleen pidättämään hengitystäni.

 

Kaikessa. Ohjelmoitavissa oleva todistettu arvo, jota ei voi kolmas osapuoli muuttaa tai poistaa. Tämä on vähän sellanen ajattelumalli, mikä aikoinaan Nokiankin ajoi suohon: "mihin älypuhelimia tarvitaan, kun tällä peruskalikallakin soittelee, lähettää tekstiviestit ja vielä pelaa matopelejäkin."

Lähtökohtaisesti suhtaudun uusiin teknologioihin suurella mielenkiinnolla. En ole kuitenkaan vuosien varrella törmännyt kovinkaan moneen tapaukseen, jossa kryptoista (saati sitten NFT:stä) voidaan saada konkreettista hyötyä. "Kaikessa" ei ole riittävän konkreettinen vastaus.

Aloitetaan vaikka siitä, mitä hyötyä saavutetaan ehdotuksestasi, jossa As Oy -osakkeet siirrettäisiin tokeneiksi lohkoketjuun? Eikö Maanmittauslaitoksen ylläpitämä järjestelmä ole mielestäsi luotettava?

von Fyrckendahl kirjoitti:

Jos kryptot, lohkoketjut ja NFT:t ovat lopulta vain toteutustekniikka, jolla saadaan taustajärjestelmiä vähän optimoitua, ne ovat vain tekninen edistysaskel muiden teknisten edistysaskelten joukossa. Käyttäjän ei tarvitse tietää, että asunnon vuokrasopimus on tehty NFT:llä ja palkkatili Nordeassa on lohkoketjussa. 

Itse en mene oletuksissani vielä näin pitkälle. Yritän vaan ymmärtää että mitkä olisivat ne käyttökohteet joissa NFT-teknologiasta voisi olla konkreettista hyötyä. Kyllä tällaisia varmaan on olemassa, mutta toistaiseksi joudun edelleen pidättämään hengitystäni.

JePi kirjoitti:

Olen samaa mieltä että monessa asiassa tavallinen tietovarasto on huomattavasti järkevämpi tapa hoitaa asiat kuin lohkoketju. Lohkoketjun hyöty oikeastaan tulee siitä kun useampi eri toimija joutuu kommunikoimaan keskenään. Esim. tuossa osakekaupasta voisi kuvitalla saatavan helposti kustannushyötyjä ja mikä tärkeintä mahdollisuus tehdä ns. "final settlement" (välitön selvitys tms. mikä olisikaan hyvä suomennos).  Sen sijaan, että osapuolet (ostajan välittäjä, myyjän välittäjä, pörssi ja euroclear) kommunikoivat kaikki vuorotellen keskenään tarkastaessaan myyjän omistukset, ostajan tilin saldon, rahan siirtymisen, arvo-osuustilien päivittymisen jne. voisivat ne muodostaa oman "noden" jossa osapuolet voivat automaattisesti lukea tarvittavat tiedot läpinäkyvästi "lohkoketjusta". Myös T+2pv käsitteestä voitaisiin tässä tapauksessa luopua, koska rahat liikkuisivat samalla sekunnilla kaupan toteutumisen ja arvopaperien siirtymisen kanssa. Osakkeiden tokenisoinnilla arvopeperit varmaan voisi siirtää suoraan myyjän ja ostajan välillä OTC-tyyliin, ilman euroclearia yms. mihin kellonaikaan tai viikonpäivään tahansa.

Tuossa esimerkissä kuvastin miten suljettu Corda "lohkoketju" toimii eli osakevälittäjät ja euroclear yhdessä muodostaisivat tuon noden ja päättäisivät ketä siihen kuuluu. Tavallisista lohkoketjuista poiketen se on siis suljettu järjestelmä. Suljettu lohkoketju tuo myös omat tehokkuushyötynsä koska tavallisesta lohkoketjuista poiketen voit päättää mihin osapuoliin luotat. Bitcoin/Ethereum ym. lohkoketjuissa "tehottomuus" on luottamuksen hinta. Corda lohkoketjusta puhun lainausmerkeissä koska ymmärtääkseni se on vain teknologia joka yhdistää käyttäjien sql-pohjaiset tietovarastot toisiinsa eli informaatio ei ole oikessa lohkoketjussa vaan edelleen tavallisissa tietovarastoissa. Tämä on kuitenkin todennäköisin tapa jolla lohkoketjuteknologian hyödyistä pääsee nauttimaan myös vanhojen legacy-järjestelmien käyttäjät.

Eikö nuo kaikki (lähes välitön settlement, 24/7 auki olevat pörssit, OTC-tyylinen kaupankäynti) olisi mahdollista toteuttaa myös ilman lohkoketjua?

Pörssit, välittäjät ja clearing-firmat voisivat siis luoda tähän yhteisen järjestelmän käyttäen ihan perinteisiä servereitä ja tietokantoja. Vaikea myöskään nähdä että miten lohkoketjun käyttö pienentäisi olennaisesti kustannuksia tähän vaihtoehtoon verrattuna.

Myönnän että en tiedä kaikkea osakekaupan toteutuksen yksityiskohdista, joten saatan olla hakoteillä.

Casteliero kirjoitti:

Nyt on menossa vaan alkuhuuma noiden kanssa. Mitään järkeähän ei noista kuvista ole maksaa noin älyttömiä summia, mutta NFT:t ei ole pelkästään kuvia. NFT on token standardi, joka tarjoaa yksittäisen digitaalisen niukkuuden. Sitä tarvitaan jos halutaan käytännössä tokenisoida kaikki omaisuus lohkoketjuihin. Esim jos halutaan siirtää osakekauppa jossain vaiheessa lohkoketjupohjaisiin ratkaisuihin, niin silloin jokainen osake on NFT tokeni. Eli niitä käyttötarkoituksia riittää, nämä visuaaliset keräilytuotteet vaan sattuu olemaan se ensimmäinen ja helpoin sovellus niille.

Seuraava käyttötarkoitus voi todennäköisesti olla erilaiset sisäänpääsyliput. Tapahtumaan voi minttailla vaikka 100 VIP-lipputokenia, 1000 Semi VIP-lipputokenia ja 10000 tavallista lipputokenia. Ne pitää tehdä NFT-tokeneina ja niille voi jokaiselle antaa lisäarvoa ja lisäominaisuuksia. Esim näihin lippuihin voi laittaa myyntiehdon. Jos joku haluaa oman lippunsa myydä, niin alkuperäinen omistaja saa vaikka 5% seuraavista myynneistä. Tällöin tapahtuman tuottaja hyötyy myös lipputrokauksesta ja jälkimarkkinoista. Ja eri lipputasot voi avata erilaisia nettipalveluita tai niillä voi saada lunastettua vaikka fyysisisä tuotteita tapahtumassa jne. Mahdollisuuksia on älyttömästi.

Yleensä aina kun joku kuvailee jonkin konkreettisen käyttötarkoituksen kryptoille / NFT:ille, totean n. 2 sekunnin miettimisen jälkeen itselleni että "ei tuohon tarvita kryptoja / NFT:itä, saman asian voi tehdä helpommin perus internet-pohjaisella systeemillä".

Pääsylippujen jälleenmyyntiä tarjoavia palveluita (Stubhub, Ticketmaster, ...) on maailma täynnä. Lisäksi moni urheiluseura pakottaa ostamaan ja jälleenmyymään liput heidän oman järjestelmänsä kautta, jolloin seura ottaa siivun jälleenmyynnistä. On VIP-lippuja, lisäpalveluita, arvontoja, yms., ja kaikki tämä pyörii varsin hyvin perinteisen keskitetyn internet-järjestelmän päällä.

Samat sanat koskevat osakekauppaa, autojen ja asuntojen "omistustokeneita", asuntolainoja, lentolippuja, yms. Mitä etua saavutetaan sillä että nuo siirretään lohkoketjun & NFT:iden päälle? Eikö ihmiset luota Traficomin ylläpitämään tietokantaan autojen omistajista? Saavutetaanko kustannushyötyä? En yritä ilkeillä vaan haluaisin oppia lisää.

Mites esim. Carbon Streaming Corp?

Lisää tietoa täällä: https://kontraaja.wordpress.com/2021/08/19/paastohyvitysmarkkinat-carbon-streaming-corp/

Mielestäni aika sopiva vertaus "Tesla vs. muut autovalmistajat"-väittelyyn on iPhone vs. Google + OEM:t.

Apple:

• vertikaalinen integraatio - Apple kehittää itse puhelimiin niin designin, softan, kuin tärkeimmät chipit
• kaikki on tiukasti closed sourcea
• valtaosa App Storen sovelluksista on maksullisia, mutta vastineeksi myös laadukkaita. Apple ottaa siivun myynneistä
• kun ostat puhelimen, saat ilmaisia päivityksiä vuosiksi eteenpäin
• koska on vain muutama eri puhelinmalli (ja kaikki vielä rakennettu saman coren päälle), on paljon helpompi testata ja hallita päivityksiä, varaosia, jne.
• kallis, mutta tuote on niin mielenkiintoinen, että kysyntää ja hypeä riittää

Google:

• open sourcataan softa
• hommataan useita kumppaneita suunnittelemaan rauta ja puhelimet
• Android-puhelinmalleja on miljoona erilaista, eikä niitä tueta softan puolesta kuin 1-2 vuotta oston jälkeen
• ilmaisia sovelluksia on saatavilla joka lähtöön, mutta suurin osa niistä on kuraa

Näkisin Teslan lähestymistavassa monta yhtäläisyyttä Applen kanssa.

Vertikaalinen integraatio ja in-house chippikehitys ovat asioita joissa Tesla on eniten edellä muita autovalmistajia. Tehtyään teardownin Model 3:lle japanilaiset autovalmistajat myönsivät ettei heillä ole hajuakaan miten vastaavaa tietokonesysteemiä lähtisi suunnittelemaan. Myös se, että uusi 50k maksanut autosi kehittyy ja parantuu vielä vuosia hankinnan jälkeen on täysin uutta kilpailijoihin nähden.

En ota kantaa onko osake ylihinnoiteltu, aika näyttää. Hauska tätä on seurata vierestä joka tapauksessa.

Aloittelija2017 kirjoitti:

Teknistä etumatkaa Teslalla ei ole ja sekin on useaan otteeseen todistettu, fanit vain unohtavat sen kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi Taycan oli Teslaa parempi köytännössä kaikessa, kun näitä autoja verrattiin toisiinsa. On aika naurettavaa puhua teknisestä etumatkasta. Taycan kiihtyi Teslaa nopeammin, kiihtyvyys on toistettavissa monta kertaa - toisin kuin Teslassa, eikä se vaadi 30 min alkulämmittelyä - toisin kuin Tesla. Sen kun survaiset polikeman lattiaan ja Porsche kiihtyy välittömästi kerta toisensa jälkeen. Oikeassa ajossa Teslalla ei päässyt kuin hieman Taycania pidemmälle, vaikka rangea luvataan paljon enemmän. Jos Taycanin pienempi akku huomioidaan, niin eroa ei käytännössä ollut lainkaan. Taycan lataa paljon Teslaa nopeammin - tärkeä ominaisuus sähköautolle. Mekaanisesta laadusta ei tarvinne edes keskustella. Missä siis on se Teslan vuosien etumatka? Tesla on toki edelleen huipulla, mutta markkina-arvoa on aivan turha yrittää selitellä vuosien etumatkalla.

Eikö tämä jo ole moneen kertaan keskusteltu: Porsche ja Audi eivät tällä hetkellä pysty tekemään autoa, joka olisi yhtä hyvä kuin Tesla, maksaisi saman verran, ja jossa olisi yhtä hyvä voittomarginaali.

Onkija kirjoitti:

Mitä tulee softaan, niin toistat koko ajan, että muilla autonvalmistajilla ei ole osaamista jne. Pointti olikin, että sinne otetaan outsourceatut open-source softat, joltakin osaavammalta taholta kuten esim. Microsoft, Google, Palantir jne. Ja kyllä uskon, että näistä löytyy enemmän osaamista softaan kun mitä Teslalla on.

Ei ole kyse siitä missä on maailman parasta puhdasta softaosaamista (Googlella), vaan siitä, missä osataan parhaiten suunnitella auto ja softa toimimaan yhdessä. Lyön vetoa että Teslalla on tässä kompetenssia paljon Googlea enemmän.

Tinggeli kirjoitti:

Miksi CEO:n pitäisi noista mitään ymmärtää? CEO:lla tulee olla kyseiset aiheet hyvin osaavat alaiset, jotka sitten kertovat aiheesta kaiken tarpeellisen faktan päätöksen tueksi. Hyvän CEO:n ominaisuudet ovat: osaa analysoida nopeasti hänelle kerrotut tiedot, vetää niistä johtopäätökset ja tärkeintä -  tehdä päätös eikä jäädä jahkailemaan. Ei CEO:n tarvitse olla softari johtaakseen firmaa jossa kehitetään kaiken muun lisäksi softaa. Minäkin olen vetänyt softaprojekteja enkä ole softari.

Ei ole olemassa mitään yhtä "täydellisen CEO:n" mallia. Eri firmat ovat erilaisia, ja ne ovat eri markkinatilanteessa.

Jollekin Toyotalle varmasti sopii hyvin 100 vuotta eteenpäin suunnitteleva ultrakonservatiivinen japanilais-CEO. Kukaan ei kuitenkaan varmaan voi kiistää että Tesla toimii poikkeuksellisesti, mikä vaatii myös todella poikkeuksellisen CEO:n.

Lapsellista ajatella että tuohon rooliin voisi istuttaa jonkun ei-teknisen MBA-tyypin, joka vaan "kuuntelee fiksumpia alaisiaan". Teslan tyyppisen firman johtoon tarvitaan kaveri jolla on visio siitä, millä tavalla paremmin asiat pitäisi tehdä. Vasta tällaisella tyypillä on edes kompetenssia valita ne (omalla alallaan) fiksummat alaiset jotka voi laittaa toteuttamaan ideoita.

Kirjoittajan mielestä Ethereumia voidaan ajatella:

1. Mekanismina, jolla tarjotaan resursseja distributed appsien pyörittämiseen

2. Varastona valuutalle, jolla sijoitetaan uusiin dappseihin

3. Varastona valuutalle, jolla ei ole muuta tarkoitusta kun sisältää arvoa ja toimia maksuvälineenä rajoitetuissa käyttötapauksissa (vrt. BTC)

Tapauksessa 1 ETH:n arvo suppenee väistämättä lähelle sen tarjoaman laskentatehon kustannuksia. Kirjoittajan ennuste tälle arvolle on paljon pienempi kuin ETH:n nykyarvo => ei sijoituspotentiaalia. Mä en näe isompia aukkoja tässä päättelyssä.

Tapauksessa 3 ETH:n arvo ei ole millään tavalla sidoksissa verkon laskentatehon kustannuksiin. Jos ETH:sta kasvaa suurin tekijä tässä käyttötapauksessa, sen hinnassa on reilusti nousuvaraa => sijoituspotentiaalia löytyy. Kirjoittaja ei kuitenkaan usko että ETH pystyy syrjäyttämään BTC:tä arvovarastona. Oon pääosin samaa mieltä artikkelin perustelujen kanssa.

Tapauksessa 2 ETH:n arvosta voisi myös löytyä sijoituspotentiaalia. Kirjoittaja ei usko tämänkään käyttötapauksen toteutumiseen, ja käyttää perusteluna tuota aiemmin linkattua blogitekstiä. Blogiteksti yrittää vakuuttaa että ETH ei tule säilymään alustana dappseille, vaan appsit tulevat joko forkkaamaan ETH-verkon itselleen, tai kehittämään täysin uuden verkon. Tästä en ole ihan samaa mieltä. Täytyy pohtia näitä perusteluja vähän tarkemmin.

Toki täytyy myös kysyä että:

1. Onko dappseilla edes tulevaisuutta suuressa mittakaavassa? Mun mielestä nykyään niiden joukossa on iso osa kuraa. Monissa yritelmissä hajautus & blockchain ei tuo riittävästi lisäarvoa.

2. Vaikka ETH säilyisi suvereenina dapps-alustana, niin onko sen nykyhinnassa siltikään nousupotentiaalia?