Pakko kyllä sanoa, että nämä liikevaihdon mukaan TEL maksu-uhat laittaa kyllä miettimään kannattaako lähteä pelleilemään ainakaan olemassa olevaan firmaan noita kaupankäyntejä. Tietty jos tuo 4k kilahtaa joka toinen vuosi lisää niin se nyt ei vielä katastrofi ole.
Ei ole ellei sitten ole kädestä suuhun elävä elinkeinonharjoittaja, joita on kymmeniätuhansia. Ja uusilla yrittäjillä ei ole sitäkään turvaa.
"Vastauksessaan Varma ilmoitti nostavansa työtuloni yli 75.000 euroon, koska toimialalla toimitusjohtajan palkka on vähintään tuo. Lähes puolen vuoden kirjeenvaihdon ja kovan todisteluni jälkeen sain poistettua koko työtulon. "
Toimitusjohtajaa ei moni holdari valitse, voi olla vain hallituksen jäsen ja varajäsen roolit.
Jotain aloitteita taitaa eduskunnassa olla järjestelmän muuttamiseksi. Toivotaan että kerkeävät nykyhallituksen aikana jotain asialle tekemään. Vähintään joku selkeämpi järjestelmä olisi paikallaan esim. nostettuun palkkaan sidottu. Nostaisi monen yrittäjän eläkemaksuja, mutta ainakin poistuisi riski että lätkäistään mielivaltaisia 100te työtuloja korkean liikevaihdon firmoille, jotka eivät välttämättä tee penniäkään tulosta eikä maksukykyä ole.
Jos tarkoitat ”aloitteilla” muutamaa aktiivista kokoomuslaista somessa, niin joo. Tämä YELin arvioverotushan on Marinin hallituksen tekosia, joten ”oikeisto”hallituksella on ollut jo pari vuotta aikaa tehdä jotain - ainoa konkreettinen asia on kampaviinerikomitean perustaminen pohdiskelemaan sinänsä aivan selvää asiaa.
Tuo palkkaan sidottu YEL ei loogisena tietenkään pyramidille kelpaa, koska se vain johtaisi pieneneviin ansiotuloveroihin ja YEL-maksuihin, varakkaat yrittäjät vain muuntaisivat ansiotulojaan osingoiksi.
Toki nimimerkki Piensijoittaja tilanteessa jossa puhdas sijoitusfirma vähällä aktiivisuudella, tuo vääntö kannattaa tehdä että pääsee koko YEL:stä eroon.
Alkuvaiheessa en yrittänyt edes päästä koko YELista eroon vaan laskea työtulon noin 20.000 eurosta alemmaksi, mutta kuitenkin minimin yläpuolelle. Varman vastaus oli sitten yli 75.000 euroa.
Tarkoitat varmaan Varman ehdotus, johon ei tarvinnut suostua vaan valita se max. 4000€/vuosi korotus seuraavalle kolmelle vuodelle.
Jos itse oma-aloitteisesti hakee muutosta työtuloon, 4.000 euron korotusrajaa ei enää ole. Eläkeyhtiö voi nostaa niin paljon kuin näkee tarpeelliseksi
Olisi kannattanut vain irtisanoa YEL-sopimus, niin olisi säästynyt tuokin vaiva.
Seuraavassa vaiheessa sitten ilmoitinkin, että lopetetaan koko YEL. Siihen ei Varma suostunut, koska minulla ei ollut mistään muualta mitään sellaisia tuloja, joista eläkemaksuja maksetaan. Tämän jälkeen väännettiin kättä vielä muutama kuukausi
Toki nimimerkki Piensijoittaja tilanteessa jossa puhdas sijoitusfirma vähällä aktiivisuudella, tuo vääntö kannattaa tehdä että pääsee koko YEL:stä eroon.
Alkuvaiheessa en yrittänyt edes päästä koko YELista eroon vaan laskea työtulon noin 20.000 eurosta alemmaksi, mutta kuitenkin minimin yläpuolelle. Varman vastaus oli sitten yli 75.000 euroa.
Tarkoitat varmaan Varman ehdotus, johon ei tarvinnut suostua vaan valita se max. 4000€/vuosi korotus seuraavalle kolmelle vuodelle.
Jos itse oma-aloitteisesti hakee muutosta työtuloon, 4.000 euron korotusrajaa ei enää ole. Eläkeyhtiö voi nostaa niin paljon kuin näkee tarpeelliseksi
Karmeita esimerkkejä eläkeyhtiöiden toiminnasta.
Ok, hait muutosta ennen sitä tarkastusta. No ei eläkeyhtiö voi nostaa ihan niin paljon kuin haluaa, pitää ne perustelut olla ja niistäkin voi valittaa.
On YELstä ollut hyötyäkin, olen työllistänyt omia lapsia firmassa ja kiertänyt heidän Tyel-maksut ilmoittamalla heidän olevan YELn alla ja työtulon jäävän alle minimin.
Yleisesti jos yrittäjänä työllistää ihmisiä on helppo sanoa, ettei itse tee käytännössä itse yhtään töitä ja välttää YEL.
Ok, hait muutosta ennen sitä tarkastusta. No ei eläkeyhtiö voi nostaa ihan niin paljon kuin haluaa, pitää ne perustelut olla ja niistäkin voi valittaa.
Nyt nostivat alle 20.000 eurosta yli 75.000 euroon. Valittamalla sain pois, mutta piti todistaa että on henkilökohtaista liikevaihtoa paljon.
Tietysti olisin voinut aloittaa suoraan pyytämällä YELin lopettamista, mutta halusin testata kuinka toimivat. Tarkoitukseni oli maksaa yksi alhaisempi maksu ja lopettaa YEL puolen vuoden kuluttua.
Ok, hait muutosta ennen sitä tarkastusta. No ei eläkeyhtiö voi nostaa ihan niin paljon kuin haluaa, pitää ne perustelut olla ja niistäkin voi valittaa.
Nyt nostivat alle 20.000 eurosta yli 75.000 euroon. Valittamalla sain pois, mutta piti todistaa että on henkilökohtaista liikevaihtoa paljon.
Tietysti olisin voinut aloittaa suoraan pyytämällä YELin lopettamista, mutta halusin testata kuinka toimivat. Tarkoitukseni oli maksaa yksi alhaisempi maksu ja lopettaa YEL puolen vuoden kuluttua.
Eläkeyhtiöt tietävät, että valtaosa tottelee niitä mukisematta ja laittavat ulkoistetut tarkastajat komissiopalkalla huijaamaan pahaa aavistamattomilta yrittäjiltä niin korkeita YELjä kuin kehtaavat - koko eläkepyramidin antaessa tulitukea julkisuudessa. Samalla he ymmärtävät, että pieni osa laittaa kovan kovaa vastaan ja jos menevät heidän kanssaan liian pitkälle, he ovat pian ex-asiakkaita.
Se YEL nostomaksimi 4000€/vuosi kolmeksi vuodeksi on tarkkaan psykologisesti harkittu summa, jolla saadaan maksimit lisätuotot kassaan.
Jos tarkoitat ”aloitteilla” muutamaa aktiivista kokoomuslaista somessa, niin joo. Tämä YELin arvioverotushan on Marinin hallituksen tekosia, joten ”oikeisto”hallituksella on ollut jo pari vuotta aikaa tehdä jotain - ainoa konkreettinen asia on kampaviinerikomitean perustaminen pohdiskelemaan sinänsä aivan selvää asiaa.
Tuo palkkaan sidottu YEL ei loogisena tietenkään pyramidille kelpaa, koska se vain johtaisi pieneneviin ansiotuloveroihin ja YEL-maksuihin, varakkaat yrittäjät vain muuntaisivat ansiotulojaan osingoiksi.
Pakko myöntää etten ole politiikasta kovin hyvin ajan tasalla. Jostain podcastistä, jossa kokoomustaustainen haastateltava vieraana, jäin käsitykseen että jotain asialle olisi tekeillä. Voi hyvin olla toiveajattelua.
Veikkaanpa että YEL:iä maksetaan nyt keskimäärin pienempään työtuloon perustuen vrt. nostettu palkka. Moni varmaan maksaa minimejä ja nostaa kuitenkin verotuksellisesti vähintään optimaalista n. 25ke liksaa. Sitominen palkkatasoon todennäköisesti nostaisi kerätyn YEL:n määrää. Vaikea nähdä mitään erityistä perustetta miksi pitäisi olla eri linjaus yrittäjä vrt. palkansaaja. Mutta ehkä poliitikoille liian simppeli malli ja halutaan jotain monimutkaista häkkyrää tähän viritellä.
Sitominen palkkatasoon lopettaa palkanmaksun, koska ei napostele maksaa 24 % lisäveroa. Hämmentää vapaaehtoinen verojen maksaminen kaikesta koulutuksesta huolimatta.
Yli 15 vuotta sitten yritystoimintani toiminimellä oli vielä hyvin pientä (mutta liikevaihto keskiverto suomalaisen palkkatyöläisen verran). Tulot olivat pääasiassa passiivisia, ja laskin että YEL:n alarajat eivät täyty omalla työpanoksellani, joten jätin YEL-vakuutuksen kokonaan ottamatta.
Muutama vuosi myöhemmin tuli Eläketurvakeskukselta kirje, että ovat ottaneet minulle YEL-vakuutuksen takautuvasti kahdelle edelliselle vuodelle. Vakuutusmaksut kahden vuoden ajalta tulivat kerralla maksettavaksi, maksuaikaa taisi olla se 14 vuorokautta.
Tein tietysti kaikki mahdolliset selvitykset heille, ja pyysin tarkastajaa myös tulemaan seuraamaan tavallista päivääni kun makaan vain sohvalla tekemättä mitään ja rahaa tulee silti tilille. Mikään ei kelvannut perusteluksi. Heidän perustelunsa oli se, että tällaisella liikevaihdolla ei ole mitenkään mahdollista, että työskentelisin vain muutaman tunnin viikossa yritykselleni. Toinen perustelu päätöksen voimassa pitämiselle oli se, että valitukseni päätökseen oli saapunut 2 tuntia annetun määräajan jälkeen (määräaika oli tyyliin 15. lokakuuta ja valitukseni oli lähetetty sähköpostilla 16. lokakuuta klo 2 yöllä), joten he eivät pystyneet ottamaan myöhässä saapunutta valitusta käsiteltäväksi.
Asia eteni useaan otteeseen johonkin lautakuntaan, johon kuului useita jäseniä, ja jokainen jäsenistä pohti tapaustani ja esitti mielipiteensä siihen. Päätös oli lopulta kuitenkin aina se, että takautuvasti otettu YEL-vakuutukseni pysyy voimassa, ja niin se on pysynyt siitä lähtien.
Tämä tapahtui siis jo kauan ennen tuota tuoreinta YEL-uudistusta.
Sitominen palkkatasoon lopettaa palkanmaksun, koska ei napostele maksaa 24 % lisäveroa. Hämmentää vapaaehtoinen verojen maksaminen kaikesta koulutuksesta huolimatta.
Nykyjärjestelmähän ohjaa siihen että 3+3v suoja-aikojen jälkeen YEL:iä maksetaan selvästi enemmän kuin jos YEL laskettaisiin nostetun palkan mukaan. Nykyjärjestelmä on siis aikapommi, joka tulee räjähtämään käsiin, ellei muutoksia tehdä. YEL:n sitominen palkanmaksuun tuskin lopettaisi palkkojen maksamista, mutta toki toisi optimaalisen palkanmaksupisteen ylärajaa alaspäin, ja siten voisi vaikuttaa keskimääräiseen palkanmaksutasoon.
Toki aina voi toivoa että yrittäjät eivät olisi YEL -maksuvelvollisia lainkaan, mutta ei liene realistinen vaihtoehto. Itselleni kyllä kävisi hyvin ettei YEL:iä maksettaisi lainkaan ja samalla voisin myös luopua koko takuueläkkeestä. Sisälläni ei kuitenkaan asu niin suurta demaria, että kehtaisin olla vaatimassa muiden eläkkeenmaksajien subventoimaa eläkettä, jonka maksamiseen en itse ole millään tapaa osallistunut. Toki järjestelmän mukaan mennään, eli maksetaan se mikä minimissään pitää, mutta ei ylimääräistä.
YEL:iin liittyen imo hyvä tuoreehko podcast Roni Arvosen Kuuntelija kanavalla jakso 9, jossa Jocka Träsback vieraana. En lähde linkkailemaan, mutta löytyy ainakin Spotifystä ja Youtuben kautta.
Linkin videossa n. 13 min kohdalla mainittu, että 6 kk tärkeä raja YEL ottamisessa ja tosiaan ETK voi ottaa puolesta. On melkoista vääntöä. Suurin "vahinko" tapahtunee myös aloitaessa, kun yrittäjä ottaa liian suuren YEL:n, kun ei ole tuloista tietoakaan, esim. kun neuvotaan "on hyvä olla turva" - no kannattaako olla heti kassana muille. Kulut on varmat, tulot ei.
Eläkeyhtiöt ovat varanneet YEL tarkastuksiin 3 vuotta aikaa.
Minkähänlaiset resurssit Eläketurvakeskuksella on valvoa yrittäjien YEL-vakuutuksia, jos sen 3+3 vuoden karenssiajan jälkeen yrittäjät massairtisanovat YELt? Vastaus: ei minkäänlaisia.
Jos tarkoituksena on tehdä 0-liikevaihtoa pari vuotta ja sinä aikana vaikka sisäistä R&D niin parempi lopettaa firma kokonaan ja elää säästöillä pari vuotta ja sitten uusi firma pystyyn kun alkaa olla valmista. Semmoinen 40k€/2 vuotta toimarin eläkettä voi olla ratkaiseva summa. Varmaan tehdyn liikeidean voi sitten myydä tuolle firmalle.
Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät. Nyt luin kuitenkin lainkohdat tarkasti läpi ja aloin epäilemään, että onko kuitenkaan näin? Osaako joku sanoa varmasti tähän jotain?
Tilintarkastuslaki 2 luku 2 §:
Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
Kirjanpitolaki 1 luku 8 §:
Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on vähintään viidennes ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Jos kirjanpitovelvollisella on äänimäärästä viidennes tai tätä pienempi osa sekä huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä.
Lain esitöistä HE 89/2015 löytyy tarkennus KPL 1 luvun 8 §:ssä mainittuun "huomattavaan vaikutusvaltaan":
Pykälän 1 momenttia"huomattavan vaikutusvallan" -käsitteestä on tarkennettu direktiivin mukaisesti. Se tarkoittaa, että kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus vaikuttaa toisen yrityksen taloudellisten ja operatiivisten päätösten tekemiseen, mutta kirjanpitovelvollisella ei kuitenkaan ole konsernisuhteelle ominaista määräysvaltaa
Tämän perusteella mikään näistä lainkohdista ei pätisi holding-/konsernirakenteeseen, jossa emoyhtiöllä on suora yli 50 % omistukseen perustuva määräysvalta tytäryhtiössä, vaan ainoastaan tilanteisiin joissa "huomattava vaikutusvalta" tulee jotain muuta kautta kuin omistukseen perustuvalla määräysvallalla?
Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät. Nyt luin kuitenkin lainkohdat tarkasti läpi ja aloin epäilemään, että onko kuitenkaan näin? Osaako joku sanoa varmasti tähän jotain?
Tilintarkastuslaki 2 luku 2 §:
Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
Kirjanpitolaki 1 luku 8 §:
Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on vähintään viidennes ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Jos kirjanpitovelvollisella on äänimäärästä viidennes tai tätä pienempi osa sekä huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä.
Lain esitöistä HE 89/2015 löytyy tarkennus KPL 1 luvun 8 §:ssä mainittuun "huomattavaan vaikutusvaltaan":
Pykälän 1 momenttia"huomattavan vaikutusvallan" -käsitteestä on tarkennettu direktiivin mukaisesti. Se tarkoittaa, että kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus vaikuttaa toisen yrityksen taloudellisten ja operatiivisten päätösten tekemiseen, mutta kirjanpitovelvollisella ei kuitenkaan ole konsernisuhteelle ominaista määräysvaltaa
Tämän perusteella mikään näistä lainkohdista ei pätisi holding-/konsernirakenteeseen, jossa emoyhtiöllä on suora yli 50 % omistukseen perustuva määräysvalta tytäryhtiössä, vaan ainoastaan tilanteisiin joissa "huomattava vaikutusvalta" tulee jotain muuta kautta kuin omistukseen perustuvalla määräysvallalla?
Ei laita yrityksen toimialaksi ”arvopapereiden omistaminen ja hallinta”, niin asia kunnossa.
Ei laita yrityksen toimialaksi ”arvopapereiden omistaminen ja hallinta”, niin asia kunnossa.
Toimialan kirjaaminen ei taida muuttaa asiaa. Kun ei osta holding-yhtiöön toisesta yhtiöstä yli 20% osuutta, niin silloin asia on kunnossa (jos muut ehdot täyttyvät)
Ei laita yrityksen toimialaksi ”arvopapereiden omistaminen ja hallinta”, niin asia kunnossa.
Toimialan kirjaaminen ei taida muuttaa asiaa. Kun ei osta holding-yhtiöön toisesta yhtiöstä yli 20% osuutta, niin silloin asia on kunnossa (jos muut ehdot täyttyvät)
Ei se haitallisen toimialan valitseminen ainakaan auta asiaa.
Noin muuten tuo väite ”Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät.” on ihan puhdasta palturia.
Olen ollut käsityksessä, että holding-yhtiölle olisi aina valittava tilintarkastaja. Tätä mieltä ovat myös kirjanpitäjät.
Tämän maan menestyksekkäin lobbausjärjestö on KHT-yhdistys, nykyisin Suomen tilintarkastajat. Ne saivat vasemmiston avulla liittoutumalla kaatumaan Sipilän hallituksen projektin tilintarkastusrajojen järkevöittäminen ja sitä ennen onnistuivat heittämään maallikkotilintarkastajat (kuten miut) junan alle. Ei sillä että yhtään kaipaisin niitä tilintarkastushommia. Ja tuskin kukaan tietää edes tästä, koska vasemmisto luulee tilintarkastajan olevan verottajan edustaja, vaikka se on osakkaiden edustaja.
Anyways, ettei vain kirjanpitäjälläsi olisi tilintarkastajakaveri, joka mielellään hoitaa tutun kirjanpitäjän asiakkaita? Kuten yllä jo sanottiin, tässä on joko sekoitettu holdingyhtiö konserniin (konsernilla pitää olla) tai sitten johdettu tietoisesti harhaan.
Mitä sanotte yleisesti ottaen, onko järkevää ostaa asunto itselle sijoitusyhtiön kautta?
Tietysti on monta henkilökohtaista muuttujaa, jotka vaikuttaa järkevyyteen, mutta mielellään kuulisin mielipiteitä, kiitos.
Muutama nyrkkisääntö tietämättä tarkelleen tilannettasi:
-Jos katsot vanhaa kohdetta ja tarve velkavivulle niin sijoita henkilökohtaisesti, saat enemmän vipua ja paljon järkevämmillä ehdoilla. Eri juttu jos yhtiölainotettuja kohteita tarjolla ja pääset fiksuun vipuun sitä kautta yhtiöllä kiinni.
-Jos vain 1 kohde suunnitteilla, vältä yhtiön hallinnon tuomaa byrokratiaa ja kustannuksia ja sijoita henkilökohtaisesti.
-Jos enemmän flippikohteita tarkoitus viedä läpi, niin yhtiö voi olla fiksu, maksat myyntivoitoista vain 20% rahan pysyessä ja kumuloituessa yhtiön sisällä.
Muutama nyrkkisääntö tietämättä tarkelleen tilannettasi:
-Jos katsot vanhaa kohdetta ja tarve velkavivulle niin sijoita henkilökohtaisesti, saat enemmän vipua ja paljon järkevämmillä ehdoilla. Eri juttu jos yhtiölainotettuja kohteita tarjolla ja pääset fiksuun vipuun sitä kautta yhtiöllä kiinni.
-Jos vain 1 kohde suunnitteilla, vältä yhtiön hallinnon tuomaa byrokratiaa ja kustannuksia ja sijoita henkilökohtaisesti.
-Jos enemmän flippikohteita tarkoitus viedä läpi, niin yhtiö voi olla fiksu, maksat myyntivoitoista vain 20% rahan pysyessä ja kumuloituessa yhtiön sisällä.
Kiitos.
Tarkoitus on ostaa vain yksi asunto, johon sitten muutetaan. Yritys on jo olemassa sekä pääoma. Velkaa tuskin käytän, kun ei ole tarvetta (ei varmasti järkevää, mutta ei kiinnosta tällä hetkellä lainaneuvottelut).
Ajattelen, että tässä on kaksi vaihtoehtoa: joko maksaa yritykselle vuokraa tai asuu asuntoedun kautta.
Vuokra markkinahintaan, vai voiko sitä vuokrata itselle "alihintaan". Vuokra lisää yhtiön tulosta, mutta esim. yhtiövastikkeen saa yhtiön kuluihin. Erotuksesta sitten 20 % yhteisöveroihin, jos voitollinen tulos.
Taas asuntoetu lisää omia ansiotuloja, joten se sopii enemmän niille, joilla ei ole ansiotuloja lainkaan.
Henkilökohtaisesti omistettuna saa mahdollisen myyntivoiton verovapaasti 2 vuoden jälkeen, joka on tietysti pieni miinus verrattuna yritykseen, mutta ei ole merkitystä, jos ei ole tarkoitus myydä.
Henkilökohtaisesti omistettuna saa mahdollisen myyntivoiton verovapaasti 2 vuoden jälkeen, joka on tietysti pieni miinus verrattuna yritykseen, mutta ei ole merkitystä, jos ei ole tarkoitus myydä.
Yritys ei voi myöskään käyttää hankintameno-olettamaa. Mutta jos henk.koht. pääomatuloverotuksessa ylittyy 34% veroraja, niin vaaka kallistuu vahvemmin yrityksen omistuksen puoleen.
Tarkoitus on ostaa vain yksi asunto, johon sitten muutetaan. Yritys on jo olemassa sekä pääoma.
Kannattaa huomioida tuloverolain 33b § 4 momentti: "Jos osakas, jota työntekijän eläkelain 7 §:n mukaan ei pidetä mainittuun yhtiöön työsuhteessa olevana, on verovuonna käyttänyt omana tai perheensä asuntona yhtiön varoihin kuuluvaa asuntoa, asunnon arvo vähennetään hänen osakkeidensa arvosta 1 momentissa tarkoitettua vuotuista tuottoa laskettaessa".
Eli edellytysten täyttessä tämä asunto vähennettäisiin osakkeidesi matemaattisesta arvosta, millä voi olla merkitystä mahdollisten tulevien osinkojen verotukseen.
Vuokra markkinahintaan, vai voiko sitä vuokrata itselle "alihintaan".
Ei voi vuokrata alihintaan. Tai jos vuokraat niin verottaja tulkinnee peitellyksi ansiotuloksi tai osingoksi. Lähipiirijärjestelyt ja niiden hinnoittelu lienee se ensimmäinen verotarkastuksessa läpi käytävä asia. Toki yhden asunnon omistava firma tuskin nousee ensimmäisenä verottajan tutkaan ja tarkastettavaksi. Jos haluat pelata varmaan päälle niin ota vuokravälittäjältä arvio käyvästä vuokratasosta ja dokumentoi yhtiön asiakirjoihin.
