Suomen talous ei tasapainotu sillä, että leikataan opintotukia ja keksitään työttömille lisävelvoitteita. Nykyinen hallitus on kuitenkin paras aikoihin ja oikealla tiellä, kun sentään uskaltaa tehdä muutakin kuin istua käsien päällä. Hieman lisää munaa tarvittaisiin kuitenkin päätöksentekoon ja nyt olisi aika korjata edellisten hallitusten tekemät töppäykset. Mielestäni Suomen niin kutsutussa demokratiassa on ongelmana se, että vaikka hallitus vaihtuu jää valtion instansseihin samat tyypit kuin ennenkin. Sipilä ja Berneri taisivat saada enemmän pysyvää vahinkoa aikaan kuin Marini, vaikka valtion velka enemmän Marinin aikana kasvoikin. Minusta siinä ei ole mitään järkeä, että useat valtion yritykset kuten VR ostaa kaikki terveyspalvelut Mehiläiseltä. Sitten ihmetellään, että mistä tämä tämmönen hoitajapula yhtäkkiä kehittyi. Tuo hoitajapulahan ratkeaisi yhdellä lakimuutoksella, eli kaikille ensimmäiset kolme päivää saikkua omalla ilmoituksella. Nuo kasvaneet sairauslomaprosentit taas johtuu jatkuvasta "tehostamisesta" jossa työntekijöiden paine kasvaa aina, kun uusi provikkapalkkainen excelimies tulee parantamaan tuottavuutta.
Vertaisin Suomea seulaan joka vuotaa joka suunnasta. Nuo vuodot on mm. Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Espanjaan. Näitä jos ei tukita ei mitkään veronkorotukset meidän taloutta korjaa. Eihän semmosessa ole järkeä, että persaukiset yksityishenkilöt ottaa lainaa isolla korolla em. maiden pikavippiyhtiöiltä ja samat henkilöt taustalla omistaa 90% perintätoimesta Suomessa. Perintätoimi mm. on noin 1Mrd bisnes johon valtiolla olisi halutessaan mahdollista rakentaa oma edullisempi vaihtoehto ulosottolaitoksen yhteyteen. Ongelmana tässä maassa on se ettei kukaan halua luopua omastaan vaikkei sitä niin tarvitsisikaan. Tukia kun leikattiin, niin miksei koskettu lapsilisiin joka on tuki nimestään huolimatta? Tarvitseeko millin vuodessa tienaava tuota tukea? Ei toki tasapainota taloutta oleellisesti, mutta jostain pitää aloittaa. Yritystuista nyt en viitsi edes inistä, kun niistä on puhuttu jo ihan tarpeeksi. Alvikorotushan oli ihan hanurista, kun siirtyy suoraan hintoihin. Korkeat hinnat = vähemmän kulutusta vai miten se meni.
Vaikeaa kirjoittaa ihan kaikkea selkeästi auki, kun päässä pyörii niin paljon. Olkaa siis armeliaita jos joku jaksoi loppuun saakka. Kunhan saisi keskustelua aikaiseksi.
Eikä muita Pohjoismaita kaukana laahaavan keskimääräisen varallisuuden karttumista auta, että suunnitelmana on nyt panna vanhusten hoivan hintalappu sen mukaan, mikä on omaisuuskin eikä vain tulotaso. Se omaisuus aika monella on pääosin asunto, jossa asuivat ennen hoivan tarvetta ja ehkä asuvat edelleen kotihoidon turvin.
Tämä niin totta. Tässä ei oo nyt vissiin mietitty sitä, että parempi kai se on jos varallisuutta jää jaettavaksi ja useita ostotapahtumia sen sijaan, että viedään kerralla tuhkatkin pesästä. Suomi on muutenkin PPP (purchasing power parity) sijalla 18 List of European countries by average wage - Wikipedia. Se että viedään kerralla kaikki on hetkellinen apu, vaan mistä otetaan sen jälkeen?
Eikä muita Pohjoismaita kaukana laahaavan keskimääräisen varallisuuden karttumista auta, että suunnitelmana on nyt panna vanhusten hoivan hintalappu sen mukaan, mikä on omaisuuskin eikä vain tulotaso. Se omaisuus aika monella on pääosin asunto, jossa asuivat ennen hoivan tarvetta ja ehkä asuvat edelleen kotihoidon turvin.
Suomalaiset Eläkeyhtiöt ovat tätä sanoneet jo pidempään kyllä mutta hyvä, että asia pidetään keskustelussa. Vaikka kuinka sijoitetaan "syklien yli" niin vaikea Suomessa on eläkerahojakaan pitää sijoitettuna kun noin kaikki on valtion taloudessa, demografioissa ja näkymissä huonosti samaan aikaan.
Tämä niin totta. Tässä ei oo nyt vissiin mietitty sitä, että parempi kai se on jos varallisuutta jää jaettavaksi ja useita ostotapahtumia sen sijaan, että viedään kerralla tuhkatkin pesästä. Suomi on muutenkin PPP (purchasing power parity) sijalla 18 List of European countries by average wage - Wikipedia. Se että viedään kerralla kaikki on hetkellinen apu, vaan mistä otetaan sen jälkeen?
PPP listan kärkimaassa, Sveitsissä, käytössä on jo omaisuuteen perustuvat maksut vanhainkodeissa. En tiedä detaljeja mutta käsitys on että niin kauan kun omaisuutta löytyy, se lypsetään kuiviin, sen jälkeen hoito on ilmaista. Ei sinänsä että maiden taloudet olisivat muuten vertailukelpoisia..
Tuo hesarin kolumni oli mielenkiintoinen: mitä tapahtuu jos Suomen luottoluokitusta lasketaan? Pörssi sakkaa entisestään kun ulkomaalaiset sijoittajat kaikkoavat? Entistä vaikeampaa saada valtionvelkaa taitettua jos uudet lainaehdot heikkenevät?
Suomi on menettänyt käytännössä koko venäjän kaupan viimeisen kahden vuoden aikana. Siihen liittyy myös kaikki transiittooliikenne hyötyineen ja haittoineen. Sodan ja venäjän takia tästä ei haluta pitää ääntä, mutta haitat ovat meille isommat, kuin korona koskaan Italialle tai Espanjalle.
Itärajan sulkeutuminen siirsi meidät lopullisesti pussin perälle, josta on entistäkin pidempi matka kaikkialle. Tätä tilannetta ja sen vaikutusta kaupalliseen houkuttelevuuteen ei Nato helpota. Edellisen kerran, kun tuossa rajalla oli varsin tiukka muuri, niin silloin kuitenkin kävimme kauppaa Venäjän kanssa ja hyödyimmekin siitä. Nyt siinä on muuri ja se tulee siinä pysymään pitkään.
Halvan koron aikaa käytettiin varsin laajasti investoimalla asuntoihin ja rakentamiseen. Valitettavasti asuntoihin sijoitettu varallisuus tuottaa varsin huonosti kansantalouteen, joten halvan koron aikanakin elettiin kansantalouden kannalta tuhlaillen.
Meidän on vain entisestään lisättävä paukkuja yritystemme kansainvälistymiseen ja kansainväliseen kauppaan. Meillä on tuossa naapuri, jolta kannattaa mallia ottaa ja hakea, sillä he ovat yrityksineen yksi maailman parhaista asukaslukuun suhteutettuna.
Nyt ei ole mitään tarvetta alkaa hätäillä. Laittaa vaan vyötä kireemmälle ja antaa ajan kulua. 20v päästä alkaa suuret ikäluokat olla taputeltu niin valtion talous ,sekä eläkevastuut näyttää ihan erilaiselta. Suomessa ennenkin ollut vaikeita kausia ja aina seuraava vuosisata ollut entistä vauraampi.
Jos Yle tai kansallisbaletti yms pitää lakkauttaa niin siinä ei paljoa vahinkoa satu. Ehrnroothit ehdottivat perintöveron poistoa ja sen kompensoimista yhteisöveron nostolla ( 20 -> 24% ). Bisneksiä ja valtiota pitäisi miettiä yli sukupolvien eikä seuraavaa vuotta miettien.
Nyt ei ole mitään tarvetta alkaa hätäillä. Laittaa vaan vyötä kireemmälle ja antaa ajan kulua. 20v päästä alkaa suuret ikäluokat olla taputeltu niin valtion talous ,sekä eläkevastuut näyttää ihan erilaiselta. Suomessa ennenkin ollut vaikeita kausia ja aina seuraava vuosisata ollut entistä vauraampi.
Muuten hyvä mutta hedelmällisyysluvun ollessa mitä se on tulee jokainen ikäluokka olemaan merkittävästi aiempia pienempi. Tai toisinpäin kääntäen, vanhemmat ikäluokat tulevat olemaan suuria ikäluokkia tästä ikuisuuteen jollei hedelmällisyysluku nouse yli kakkosen. Joka taas näyttää epätodennäköiseltä.
Käytännössä ainoa ratkaisu on maahanmuutto, jonka nykyiset ajatusten Vantaanjokemme, esimerkiksi Purraa nimeltä mainitsematta, kokevat pääasiassa haitalliseksi ja pyrkivät sitä hartiavoimin vähentämään.
Tarvitsemme kyllä maahanmuuttoa mutta uskaltaako sen eri alalajeista puhua leimaantumatta?
Pieni lainaus:
"Vuonna 2020 palkka-, yrittäjä ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain noin 21 960 euroa henkeä kohden. Tällä tulotasolla maksetaan veroa 6741 euroa ja saadaan tulonsiirtoja 11 131 euroa, jolloin julkistalous jää tappiolle 4390 euroa per henkilö. Helsingin seudulla taas, jossa maahanmuuttajaväestön enemmistö asuu, oli maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyysaste vuonna 2020 vain 54 prosenttia. Suomi on osa EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita, ja toisista EU-maista saa vapaasti tulla Suomeen hakemaan töitä. Lisäksi Suomi on vapauttanut jo 2000-luvun alkupuolella korkeakoulutettujen henkilöiden maahanmuuton EU:n ulkopuolelta. Erityisasiantuntijalupaan edellytetään vain 3400 euron kuukausipalkkaa. Monissa verrokkimaissa summa on korkeampi."
Suomessa taitaa nykysinkin olla liikaa väestöä työpaikkoihin nähden kun työttömyys huitelee korkealla. Samoin julkisella sektorilla enemmän väkilukuun nähden ihmisiä kun muualla Euroopassa. Sieltä irtoaisi yksityiselle helposti kymmeniä tuhansia. Samoin valtio pitää paljon järjestöjä pystyssä verovaroilla, sieltäkin yksityiselle voisi siirtyä tuhansia työvuosia. Vähän puhuttu asia on asevelvollisuuden vaikutus työvoiman saantiin myös. Suomi on myös Ruotsia kaupungillistumisessa jäljessä 20 vuotta. Pitäisi kannustaa ihmisiä muuttamaan kasvukeskuksiin ja ottaa Ruotsi kiinni maalta muutossa.
Sinänsä onko maahanmuuttajilla halua muuttaa suomeen kustantamaan paisunutta julkista sektoria ja julkisen pitkiä lomia? Siinä muna kana ongelma. Vasemmisto haluaa kovia veroja ,budjetin suurentamista , sekä maahanmuuttoa. Oikeisto haluaa pienentää menoja ,veroja sekä pieni palkkaisten muuttamista Suomeen.
Nyt ei ole mitään tarvetta alkaa hätäillä. Laittaa vaan vyötä kireemmälle ja antaa ajan kulua. 20v päästä alkaa suuret ikäluokat olla taputeltu niin valtion talous ,sekä eläkevastuut näyttää ihan erilaiselta. Suomessa ennenkin ollut vaikeita kausia ja aina seuraava vuosisata ollut entistä vauraampi.
Muuten hyvä mutta hedelmällisyysluvun ollessa mitä se on tulee jokainen ikäluokka olemaan merkittävästi aiempia pienempi. Tai toisinpäin kääntäen, vanhemmat ikäluokat tulevat olemaan suuria ikäluokkia tästä ikuisuuteen jollei hedelmällisyysluku nouse yli kakkosen. Joka taas näyttää epätodennäköiseltä.
Käytännössä ainoa ratkaisu on maahanmuutto, jonka nykyiset ajatusten Vantaanjokemme, esimerkiksi Purraa nimeltä mainitsematta, kokevat pääasiassa haitalliseksi ja pyrkivät sitä hartiavoimin vähentämään.
20 vuoden päästä tekoälyn ja robotiikan pitäisi jo nostaa tuottavuutta kehittyneissä maissa jolloin pienemmällä porukalla saa enemmän tulosta. Samoin ei ole taattua tulevatko lomien ja arkipyhien määrä pysymään globaalissa kilpailussa nykyisenä vuosikymmeniä.
Suomen BKT per capita on jumittanut 17 vuotta paikallaan, kun kuluttajahinnat ovat nousseet samalla aikavälillä 40%. Suomalainen kuluttaja on siis köyhtynyt aivan helvetisti viimeisen 17 vuoden aikana ostovoiman puolesta. Tämän valossa on aika vaikea fiilistellä Suomea jotenkin toimivana yhteiskuntana. Viimeiset 10 vuotta on keskitytty hössöttämään täysin epärelevanteista, pehmeistä asioista. Minun mielestä kannattaisi keskittyä woketuksen sijaan siihen, että Suomi ei aja seinään ja että ihmiset saavat 20 vuoden päästäkin ruokaa pöytään. Tällä hetkellä mennään täysillä kohti kehitysmaastatusta, mutta kukaan ei uskalla tehdä radikaalimpia päätöksiä tai edes ehdotuksia ettei vain joku kukkahattu pahoittaisi mieltään.
Suomen BKT per capita on jumittanut 17 vuotta paikallaan, kun kuluttajahinnat ovat nousseet samalla aikavälillä 40%. Suomalainen kuluttaja on siis köyhtynyt aivan helvetisti viimeisen 17 vuoden aikana ostovoiman puolesta. Tämän valossa on aika vaikea fiilistellä Suomea jotenkin toimivana yhteiskuntana. Viimeiset 10 vuotta on keskitytty hössöttämään täysin epärelevanteista, pehmeistä asioista. Minun mielestä kannattaisi keskittyä woketuksen sijaan siihen, että Suomi ei aja seinään ja että ihmiset saavat 20 vuoden päästäkin ruokaa pöytään. Tällä hetkellä mennään täysillä kohti kehitysmaastatusta, mutta kukaan ei uskalla tehdä radikaalimpia päätöksiä tai edes ehdotuksia ettei vain joku kukkahattu pahoittaisi mieltään.
Tämä noin 15 vuotta on aika lailla sama aika, jonka kuluessa puoluepolitiikka on polarisoitunut polarisoitumistaan ja rakentava yhteistyö hallituspuolueiden ja opposition välillä on käytännössä hävinnyt. Asioiden eteenpäin yrittäminen on supistunut kulloisenkin hallituksen sisään, jotka jo Kataisen ajoista ovat olleet sisäisesti säröllä. Siinä missä ennen pyrittiin ja tehtiin sopimuksia, joilla hallitus ja oppositio saivat jotakin kehuttavaa omilleen tehdessään jotakin yhdessä maan hyväksi, nyt samat kaupat tehdään hallituksen sisällä, jotta jokainen puolue saisi jotakin äänestäjilleen. Osa poliittisista kaupoista auttaa maata, suuri osa ei. Tämä ei toki ole ainoa syy eikä etenkään täysin omansa juuri Suomelle, kehityssuunta on yleisempi, mutta silti pienessä maassa hyvin merkittävä tekijä. Kun ei ole isoa asiaa yhdessä eteenpäin vietäväksi, aika alkaa kulua lillukanvarsiin. Kunhan isot asiat saadaan rullaamaan,pPehmeät asiat ja vaikka woketuskin asettuvat mittakaavaansa ja sutjautuvat siinä sivussa. Yhtä lailla niitä vastaan hössöttämien on kehityksen este tässä suuressa kuviossa.
Kyllä Isokallio oli kaukaa viisas mies. Suorastaan pelottavalla tarkkuudella hänen ennusteensa käyvät toteen… kun miettii, mitä hän sanoo Suomen kohtalosta. Kyllä se oli harmi, kun Jälkiviisaat lopetettiin, mutta varsinkin Kallen jutut tais olla YLE:n johdon mielestä liian totta, eikä täten sopineet woke-ihanuuden julistukseen.
Kun ei ole isoa asiaa yhdessä eteenpäin vietäväksi, aika alkaa kulua lillukanvarsiin. Kunhan isot asiat saadaan rullaamaan,pPehmeät asiat ja vaikka woketuskin asettuvat mittakaavaansa ja sutjautuvat siinä sivussa. Yhtä lailla niitä vastaan hössöttämien on kehityksen este tässä suuressa kuviossa.
Näin se on. Mutta ideologisista kinasteluista olisi syytä siirtyä kovalla vauhdilla siihen, että yhdessä ratkaistaan se, miten tästä selvitään takaisin veden pinnalle. Valtiontalouden korjaaminen on todella vaikeaa kun
1) olemme antaneet rahapoliittisen itsenäisyyden pois EKP:lle, joka käytännössä ohjaa Saksan ja Ranskan talouksien mukaan rahapolitiikkaa ja viis veisaa hiirenpaskan kokoisesta Suomen taloudesta
2) emme voi devalvoida omaa valuuttaamme kuten 90-luvulla
Käytännössä valtion talous pitää pelastaa finanssipolitiikalla. Ja koska mitään - siis yhtään mitään - rahaa ei ole, niin keinovalikoimaan jää jäljelle kulujen leikkaukset. Tilanne on hirveä mutta ei toivoton.
Rinteen "rahaa on" fläppitaulu on muuten aika irvokas muisto nykyään. Ja aika paska vitsikin.
Kun ei ole isoa asiaa yhdessä eteenpäin vietäväksi, aika alkaa kulua lillukanvarsiin. Kunhan isot asiat saadaan rullaamaan,pPehmeät asiat ja vaikka woketuskin asettuvat mittakaavaansa ja sutjautuvat siinä sivussa. Yhtä lailla niitä vastaan hössöttämien on kehityksen este tässä suuressa kuviossa.
Näin se on. Mutta ideologisista kinasteluista olisi syytä siirtyä kovalla vauhdilla siihen, että yhdessä ratkaistaan se, miten tästä selvitään takaisin veden pinnalle. Valtiontalouden korjaaminen on todella vaikeaa kun
1) olemme antaneet rahapoliittisen itsenäisyyden pois EKP:lle, joka käytännössä ohjaa Saksan ja Ranskan talouksien mukaan rahapolitiikkaa ja viis veisaa hiirenpaskan kokoisesta Suomen taloudesta
2) emme voi devalvoida omaa valuuttaamme kuten 90-luvulla
Käytännössä valtion talous pitää pelastaa finanssipolitiikalla. Ja koska mitään - siis yhtään mitään - rahaa ei ole, niin keinovalikoimaan jää jäljelle kulujen leikkaukset. Tilanne on hirveä mutta ei toivoton.
Rinteen "rahaa on" fläppitaulu on muuten aika irvokas muisto nykyään. Ja aika paska vitsikin.
Ei ole Ruotsi devalvoinut, vaikka keino olisi käytettävissä. Ei ole tarvinut. Kruunu kun on pienenä valuuttana devalvoitunut ihan omia aikojaan, mutta olisiko heikosta markasta ollut sanottavaa etua Suomelle, jos emme olisi olleet eurossa vaan Ruotsin kanssa samassa veneessä.
SEB:n päästrategi Carl Hammer toivoo, että hallitus ja keskuspankki pitäisi nykyistä parempaa huolta kruunun arvosta. Hänen mukaansa jyrkkiä korkojen nostoja ei tarvita, koska ne vaarantaisivat asuntomarkkinat. Hammerin mukaan kruunun arvoa voisi nostaa jo se, jos hallitus ja ennen kaikkea keskuspankki ilmoittaisivat suullisesti, että he tavoittelevat kruunun vahvistumista.
Talousjohtaja Charlotte Carlsson toivoo, että yhden euron hinta asettuisi noin kymmeneen kruunuun. Ennen kaikkea hän haluaa, että kruunusta tulisi nykyistä paremmin ennustettava ja vakaa valuutta.
Ruotsin teollisuudessa ei kuitenkaan juhlita. Ruotsin teollisuuden ostopäällikköindeksi painui keväällä alimmilleen sitten koronakevään 2020. Kuvaavaa on sekin, että Ruotsissa kaatuu nyt yrityksiä nopeimpaan tahtiin ainakin kymmeneen vuoteen.
Kun ei ole isoa asiaa yhdessä eteenpäin vietäväksi, aika alkaa kulua lillukanvarsiin. Kunhan isot asiat saadaan rullaamaan,pPehmeät asiat ja vaikka woketuskin asettuvat mittakaavaansa ja sutjautuvat siinä sivussa. Yhtä lailla niitä vastaan hössöttämien on kehityksen este tässä suuressa kuviossa.
Näin se on. Mutta ideologisista kinasteluista olisi syytä siirtyä kovalla vauhdilla siihen, että yhdessä ratkaistaan se, miten tästä selvitään takaisin veden pinnalle. Valtiontalouden korjaaminen on todella vaikeaa kun
1) olemme antaneet rahapoliittisen itsenäisyyden pois EKP:lle, joka käytännössä ohjaa Saksan ja Ranskan talouksien mukaan rahapolitiikkaa ja viis veisaa hiirenpaskan kokoisesta Suomen taloudesta
2) emme voi devalvoida omaa valuuttaamme kuten 90-luvulla
Käytännössä valtion talous pitää pelastaa finanssipolitiikalla. Ja koska mitään - siis yhtään mitään - rahaa ei ole, niin keinovalikoimaan jää jäljelle kulujen leikkaukset. Tilanne on hirveä mutta ei toivoton.
Rinteen "rahaa on" fläppitaulu on muuten aika irvokas muisto nykyään. Ja aika paska vitsikin.
Jos leikitään että EKP tekisi asioita Suomen etu edellä, niin miltä sen toimenpiteet menneen vuosikymmenen aikana olisivat mielestäsi pitäneet näyttää? Jätetään vaikka se devalvaatio nyt pois työkalupakista, kun ei sellaista ole Ruotsissakaan tehty kruunulle.
En väitä vastaan etteikö markan säilyttäminen olisi voinut hyödyttää Suomea taloudellisesti, mutta olen ihan oppimismielessä kiinnostunut perusteista kritiikille EKP:n toimia kohtaan.
Se hyöty markan säilyttämisestä olisi ainakin ollut, ettei olisi tarvinnut osallistua euron pelastustalkoisiin. En osaa sanoa, onko eurosta saatu enemmän hyötyä kuin talkoihin lapattiin tämän alijäämäisen maan rahaa..
Kun ei ole isoa asiaa yhdessä eteenpäin vietäväksi, aika alkaa kulua lillukanvarsiin. Kunhan isot asiat saadaan rullaamaan,pPehmeät asiat ja vaikka woketuskin asettuvat mittakaavaansa ja sutjautuvat siinä sivussa. Yhtä lailla niitä vastaan hössöttämien on kehityksen este tässä suuressa kuviossa.
Näin se on. Mutta ideologisista kinasteluista olisi syytä siirtyä kovalla vauhdilla siihen, että yhdessä ratkaistaan se, miten tästä selvitään takaisin veden pinnalle. Valtiontalouden korjaaminen on todella vaikeaa kun
1) olemme antaneet rahapoliittisen itsenäisyyden pois EKP:lle, joka käytännössä ohjaa Saksan ja Ranskan talouksien mukaan rahapolitiikkaa ja viis veisaa hiirenpaskan kokoisesta Suomen taloudesta
2) emme voi devalvoida omaa valuuttaamme kuten 90-luvulla
Käytännössä valtion talous pitää pelastaa finanssipolitiikalla. Ja koska mitään - siis yhtään mitään - rahaa ei ole, niin keinovalikoimaan jää jäljelle kulujen leikkaukset. Tilanne on hirveä mutta ei toivoton.
Rinteen "rahaa on" fläppitaulu on muuten aika irvokas muisto nykyään. Ja aika paska vitsikin.
Jos leikitään että EKP tekisi asioita Suomen etu edellä, niin miltä sen toimenpiteet menneen vuosikymmenen aikana olisivat mielestäsi pitäneet näyttää? Jätetään vaikka se devalvaatio nyt pois työkalupakista, kun ei sellaista ole Ruotsissakaan tehty kruunulle.
En väitä vastaan etteikö markan säilyttäminen olisi voinut hyödyttää Suomea taloudellisesti, mutta olen ihan oppimismielessä kiinnostunut perusteista kritiikille EKP:n toimia kohtaan.
EKP laski korot nollaan ja sen alle. Se ei ollut Suomen eikä oikein muidenkaan etu. Lisäksi korkoa pidettiin alhaalla useita kuukausia vaikka inflaatio nousi jyrkästi. EKP:n vuoden 2021 joulukuun kokouksessa korot pidettiin edelleen negatiivisina vaikka euroalueen inflaatio oli jo nousut 4,9% tasolle.
Asuntojen hintakupla Suomessa oli melko suoraan EKP:n ajamien nollakorkojen syytä.
Näin se on. Mutta ideologisista kinasteluista olisi syytä siirtyä kovalla vauhdilla siihen, että yhdessä ratkaistaan se, miten tästä selvitään takaisin veden pinnalle. Valtiontalouden korjaaminen on todella vaikeaa kun
1) olemme antaneet rahapoliittisen itsenäisyyden pois EKP:lle, joka käytännössä ohjaa Saksan ja Ranskan talouksien mukaan rahapolitiikkaa ja viis veisaa hiirenpaskan kokoisesta Suomen taloudesta
2) emme voi devalvoida omaa valuuttaamme kuten 90-luvulla
Käytännössä valtion talous pitää pelastaa finanssipolitiikalla. Ja koska mitään - siis yhtään mitään - rahaa ei ole, niin keinovalikoimaan jää jäljelle kulujen leikkaukset. Tilanne on hirveä mutta ei toivoton.
Rinteen "rahaa on" fläppitaulu on muuten aika irvokas muisto nykyään. Ja aika paska vitsikin.
Jos leikitään että EKP tekisi asioita Suomen etu edellä, niin miltä sen toimenpiteet menneen vuosikymmenen aikana olisivat mielestäsi pitäneet näyttää? Jätetään vaikka se devalvaatio nyt pois työkalupakista, kun ei sellaista ole Ruotsissakaan tehty kruunulle.
En väitä vastaan etteikö markan säilyttäminen olisi voinut hyödyttää Suomea taloudellisesti, mutta olen ihan oppimismielessä kiinnostunut perusteista kritiikille EKP:n toimia kohtaan.
EKP laski korot nollaan ja sen alle. Se ei ollut Suomen eikä oikein muidenkaan etu. Lisäksi korkoa pidettiin alhaalla useita kuukausia vaikka inflaatio nousi jyrkästi. EKP:n vuoden 2021 joulukuun kokouksessa korot pidettiin edelleen negatiivisina vaikka euroalueen inflaatio oli jo nousut 4,9% tasolle.
Asuntojen hintakupla Suomessa oli melko suoraan EKP:n ajamien nollakorkojen syytä.
EKP teki korkopolitiikkaansa muutoksia aina myöhässä, mutta sanot myös että se ei ollut muidenkaan etu. Alunperin (ei sinun) väite oli, että EKP:n toimet olisivat isompien talouksien ohjaamia, mitä tuo huomio ei tue.
Ylipäätään jää avoimeksi miten Suomen valtiontalous olisi niin sanotusti pelastettu, jos EKP olisi reagoinut ajoissa. Keskusteluhan lähti siitä Nallen väitteestä, että Suomen talouskasvu on ollut nollassa 17 vuotta. On mielestäni melko populistinen väite, että EKP tai sen korkopolitiikka olisivat syyllisiä tuohon. Odottelen yhä sitä keskuspankin rahapoliittista keinoa, mikä kasvua olisi laittanut alulle noiden 17 vuoden aikana, mutta EKP ei sitä käyttänyt Suomen hyväksi.
Jos leikitään että EKP tekisi asioita Suomen etu edellä, niin miltä sen toimenpiteet menneen vuosikymmenen aikana olisivat mielestäsi pitäneet näyttää? Jätetään vaikka se devalvaatio nyt pois työkalupakista, kun ei sellaista ole Ruotsissakaan tehty kruunulle.
En väitä vastaan etteikö markan säilyttäminen olisi voinut hyödyttää Suomea taloudellisesti, mutta olen ihan oppimismielessä kiinnostunut perusteista kritiikille EKP:n toimia kohtaan.
EKP laski korot nollaan ja sen alle. Se ei ollut Suomen eikä oikein muidenkaan etu. Lisäksi korkoa pidettiin alhaalla useita kuukausia vaikka inflaatio nousi jyrkästi. EKP:n vuoden 2021 joulukuun kokouksessa korot pidettiin edelleen negatiivisina vaikka euroalueen inflaatio oli jo nousut 4,9% tasolle.
Asuntojen hintakupla Suomessa oli melko suoraan EKP:n ajamien nollakorkojen syytä.
EKP teki korkopolitiikkaansa muutoksia aina myöhässä, mutta sanot myös että se ei ollut muidenkaan etu. Alunperin (ei sinun) väite oli, että EKP:n toimet olisivat isompien talouksien ohjaamia, mitä tuo huomio ei tue.
Ylipäätään jää avoimeksi miten Suomen valtiontalous olisi niin sanotusti pelastettu, jos EKP olisi reagoinut ajoissa. Keskusteluhan lähti siitä Nallen väitteestä, että Suomen talouskasvu on ollut nollassa 17 vuotta. On mielestäni melko populistinen väite, että EKP tai sen korkopolitiikka olisivat syyllisiä tuohon. Odottelen yhä sitä keskuspankin rahapoliittista keinoa, mikä kasvua olisi laittanut alulle noiden 17 vuoden aikana, mutta EKP ei sitä käyttänyt Suomen hyväksi.
Suomen hyvinvointijärjestelmä edustaa pohjoismaalaista järjestelmää ja olemme monissa asioissa pyrkineet ottamaan oppia naapurimaastamme Ruotsista sekä muista pohjoismaista.
Suomi päätti ainoana pohjoismaana ottaa euron käyttöön. Suomessa haluttiin saada eurosta kaikki se hyvä mitä se toi, mutta ei olla oltu valmiita sopeutumaan niihin epämiellyttäviin vaateisiin, jota euron mukanaan toi. Me emme voi elää kuten Ruotsi, kun meillä on euro. Meidän tilanne ei siis ole EKP:n syytä vaan ihan meidän oma ja nyt myös tuosta itänaapurista johtuvaa.
EKP:n tehtävä on huomioida euroalue kokonaisuutena, joten Suomen painoarvo on mitätön tässä. Suomi ei ole myöskään ainoa euron kanssa kipuileva valtio. Eteläisessä Euroopassa on omat kipuilut euron kanssa eivätkä nekään ongelmat EKP:n syitä ole vaan ovat johtuneet kyvyttömyydestä sopeutua euroon.
Saksa on isona ja vahvana taloutena pärjännyt euron kanssa erittäin hyvin ja onhan sillä väkisin merkitystä EKP:n rahapolitiikkaan. Olisi naivia ajatella, että Saksalla ei olisi suhteellisesti eniten vaikutusvaltaa EKP:n päätöksiin.
Kreikan ja Italian taloudet ja niiden vaikeudet ovat olleet viime vuosikymmenellä yksi peruste EKP:n rahan tarjonnan lisäämiselle. Korkoja painettiin alas ja kun sekään ei pelkästään auttanut, niin EKP myös osti markkinoilta lainoja erilaisin osto-ohjelmin suuria määriä.
Tavallaan EKP devalvoi euroa ja se johti lopulta inflaatioon, kuten odottaa sopikin. Valitettavasti Suomi ei hyötynyt euron devalvoitumisesta suoraan samoin kuin hyötyisi oman markan devalvoitumisesta, mutta meillä on mahdollisuus hyötyä euron devalvoitumisesta epäsuorasti. Meillä olisi nyt mahdollisuus olla korottamatta palkkoja, kun muut euromaat niin tekevät. Tällöin meillä olisi mahdollisuus lisätä kilpailukykyämme suhteessa palkkoja korottaviin euromaihin nähden. Tämähän se markan devalvaation tarkoitus aikanaan oli.