Onko tämä Superplussa joku aivan tuore keksintö vai onko kyseessä sama viritys kuin Omistajan K-Plussa, joka on ollut olemassa jo ainakin vuoden verran? (Eilinen CMD jäi osaltani väliin.)
Varmastikin sama asia. Ja tuo etu on siis se, että pääsee "Paras Asiakas" luokkaan, johon pääsee muutenkin, kun ostaa yli 6000 EUR vuodessa. Eli huonosti kohdennettuja "oma plussa" etuja.
Villu. Niin se taitaa olla. Ja mie olen luultavasti siinä luokassa jo. Ainakin tulee huonosti kohdennettuja täsmäetuja tyyliin sitä juustoa, jota en koskaan osta.
Eikö 100 olisi riittänyt, jos et muusta lämmennyt?
Olisi riittänyt, kuten kirjoitinkin. Toisaalta hodlaan Keskoa näissä hinnoissa ihan mielelläni, joten otin sen verran, että voin vaikka treidailla 400:lla. Ja nyt kun selvisi, että en mie mitään ekstrabonuksia saa, vaikka koko hivakalla.
Sijoitusyhtiölläni on siis Keskoa semipositio, mutta yhtiön omistamilla osakkeilla ei pääse Parhaaksi Asiakkaaksi.
Keskittämällä ostot Stockmannille saattoi takavuosina saada näppärän salikassin. Ja takatakavuosina kanta-asiakasoptioita joissa merkintähinta oli selvästi nykykurssia korkeampi.
Eli kannattaa keskittää ässälle, jossa paras osuuskauppa maksaa vielä 12% (ulkomuistista) korkoa osuuspääomalle ja bonuksetkin tulevat ihan rahana tilille.
Tuomio Keskon osarista? Mielestäni ihan mukiinmenevä torjuntavoitto. Kesäkvartaalista ennakoin hyvää, Suomalaiset on lotto/pikavippi/visa-kansaa. Kyllä me ostetaan grillitassuja ja pirkkakaljaa kesällä vaikka velaksi. 😊
Huono osari, mutta laskeneet luvut eivät välttämättä ole täysin Keskon omaa syytä. Toimitusjohtajan kommentista lainattuna: "Asiakasvirrat ovat kasvaneet edelleen kampanjoinnin ansiosta, asiakkaille hinnan merkitys on tärkeä.".
Luen tuon itse niin, että K-kauppojen asiakasmäärä on pysynyt ennallaan, tai jopa kasvanut, mutta ihmisillä ei olekaan varaa ottaa mukaan wagyuta lihaosastolta. Talouden matalasuhdanne näkyy kaikissa segmenteissä liikevaihdon laskuna, mikä lienee ihan odotettavaakin, sillä lähihistoriaan peilattuna korkeista koroista on päästy nauttimaan yli puolitoista vuotta.
Voi mennä aika täpärälle loppuvuodesta saavuttaa ohjeistuksen alalaita, kun sitä ei viilattu ollenkaan vaikka ylälaidasta otettiin pois.
Rupesin tätä nousupiikkiä ihmetellessä laskeskelemaan, että Suomen matalasuhdanteen (LAMA se on) pohjia ei oo vielä likimainkaan nähty, työttömät raksamiehet elää tarpeen vaatiessa nääs vuoden punalaputetulla lauantaimakkaralla ja vanikalla, eivät siis asioi premium-hinnoittelevissa K-myymälöissä. Omissa kartoissa Keskosta saa ennen syksyn osinkkoja vielä 15,xx hintoihin.
Tuumasta kyynärään, eli myyntitäky 50% omistuksesta @17,20€.
Myyntitoimarisi meni sitten läpi, samoin minun 17.44 €.
Olin ostanut ilmeisesti pienemmän vaihdon vuoksi koronapaniikissa hetkellisesti halvemmaksi jäänyttä äänivaltaisempaa A-osaketta. Omalla äänivallalla ei yhtiökokousta saa edes nostamaan katsetta kahvikupin äärestä, joten ryhdyin vaihtamaan A-osakkeitani Beeksi nyt kun äänivallalla on taas arvoa.
Ei osunut minunkaan ajoitukseni aivan nappiin. Kaikki Aat on nyt myyty kh. 17.37€.
B-osakkeita olen saanut tilalle kh. 16.66 €. Kiintiö ei ole vielä täynnä, joten voin ottaa lisääkin, jos saan syksyn aikaan halvemmalla.
Viikon ajalla olisi optimiajoituksella saanut äänivallan arvoksi yli euron osakkeelta, mutta koskapa minun ajoitus ihan nappiin osuisi. Siksi toisekseen, positioni oli omaan salkkuun sen verran iso että ei minulla olisi ollut rahaa ostaakaan noita B-osakkeita maanantain pohjilta ellen olisi ensin myynyt kalliimpia A-osakkeita ensimmäistä erää jo viime viikolla.
Nyt kun Keskosen vitja on kaivettu piirongin päältä, niin aivan asian vierestä: Miks mä en pääse peukuttamaan mitään viestejä? Pitääkö ensin päästä jollekin pronssi/hopea/platinatasolle? 😁
Kuten yhtiökokouksessa kerrotusta ja Keskon muustakin viestinnästä on voinut ennustaa, Kesko kasvattaa rautakauppatoimintojaan: Kesko ostaa kolme paikallista yhtiötä Tanskassa ja tuplaa markkinaosuutensa siellä. Ostettujen yritysten liikevaihto on yhteensä n. 400 miljoonaa euroa, yrityskohtainen liikevoittomarginaali 4.3–5.8 %. Keskon RTT-segmentin liikevoittomarginaali (2023) on 5.1 %.
Kuten yhtiökokouksessa kerrotusta ja Keskon muustakin viestinnästä on voinut ennustaa, Kesko kasvattaa rautakauppatoimintojaan: Kesko ostaa kolme paikallista yhtiötä Tanskassa ja tuplaa markkinaosuutensa siellä. Ostettujen yritysten liikevaihto on yhteensä n. 400 miljoonaa euroa, yrityskohtainen liikevoittomarginaali 4.3–5.8 %. Keskon RTT-segmentin liikevoittomarginaali (2023) on 5.1 %.
Mie tykkään oston ajankohdasta. Taantuman keskellä ostetaan kauppaakin. Väkisin laajentumisesta tykkään kuin Krista Kiurusta.
Isoja yyteitä tulee uutisvirtaan päivittäin. Raksa- ja autokauppa kanveesissa. Vaikee tän sumun läpi nähdä ostovoimaista asiakasvirtaa ja kristallinkirkasta tulevaisuutta Keskolle. Mä taidan lyödä laput laitaan, jos FOMOttajat on vielä tänäänkin liikkeellä.
Keskon autokaupassa jaksaa mietityttää Skoda. Eli se, että VW-konserniin kuuluvan Skodan maahantuonti ei ole Keskon vaan Helkama-Auton näpeissä. Kaikki muut VW-konsernin henkilöautomerkit on Keskon hyppysissä. Skoda on myydyimpiä automerkkejä Suomessa. Skoda-maahantuonnin liikevaihto (2023) on noin 315 miljoonaa, mikä on yli 80 % kaikkien Helkama-yhtiöiden liikevaihdosta. Voisi kuvitella, että Kesko on yrittänyt kosiskella Helkama-Auton omistajia, mutta nämä eivät ole kosiskeluille lämmenneet; Skoda tuottaa perheyhtiön tuloksesta valtaosan.
Jotenkin ristiriitaista viestiä tulee nyt uutisvirrassa. Saamme päivittäin lukea isoista YT-neuvotteluista ja kiihtyvällä tahdilla puskevista konkursseista… työttömienkin määrä on kohonnut huimiin lukemiin, budjetin alijäämää ruuvataan ylös 200Megaa joka viikko! Silti, uutisissa kukin pankki vuorollaan ennustaa, että talous on ihan näillä näppäimillä lähdössä nousuun. Onko nämä vaan paskapuheita, joilla kuluttajat yritetään saada kuluttamaan, ettei realisoituisi lisää konkursseja ja luottotappioita? Ainut semipositiivinen näkymä on mielestäni keskuspankin todennäköinen 0.25%yksikön koronlasku, josta varmaan saadaan pörssiin vajaan viikon mittainen kuolleenkissanpomppu. Miten, palstaveljet ja -siskot, tämän näette? Mikä on se positiivinen draiveri, jolla tästä Suomen talous nyt mukamas lähtee taianomaisesti raketoimaan? Kristallipallot esiin! 😊
Jotenkin ristiriitaista viestiä tulee nyt uutisvirrassa. Saamme päivittäin lukea isoista YT-neuvotteluista ja kiihtyvällä tahdilla puskevista konkursseista… työttömienkin määrä on kohonnut huimiin lukemiin, budjetin alijäämää ruuvataan ylös 200Megaa joka viikko! Silti, uutisissa kukin pankki vuorollaan ennustaa, että talous on ihan näillä näppäimillä lähdössä nousuun. Onko nämä vaan paskapuheita, joilla kuluttajat yritetään saada kuluttamaan, ettei realisoituisi lisää konkursseja ja luottotappioita? Ainut semipositiivinen näkymä on mielestäni keskuspankin todennäköinen 0.25%yksikön koronlasku, josta varmaan saadaan pörssiin vajaan viikon mittainen kuolleenkissanpomppu. Miten, palstaveljet ja -siskot, tämän näette? Mikä on se positiivinen draiveri, jolla tästä Suomen talous nyt mukamas lähtee taianomaisesti raketoimaan? Kristallipallot esiin! 😊
Kakkapuhetta noi suhdanteen kääntymispuheet. Fakta on se, että kauppa ei käy missään ja ihmiset on varovaisia. Maan rakenteet (sote ja muu julkinen sektori) on tehottomia ja missään ei ole näköpiirissä että mikään olisi riittävästi (=rakenteellisesti) muuttumassa. Yrityksiä kaatuu joka päivä, työttömyys nousee. Alijäämä on hirvee.
Jotenkin ristiriitaista viestiä tulee nyt uutisvirrassa. Saamme päivittäin lukea isoista YT-neuvotteluista ja kiihtyvällä tahdilla puskevista konkursseista… työttömienkin määrä on kohonnut huimiin lukemiin, budjetin alijäämää ruuvataan ylös 200Megaa joka viikko! Silti, uutisissa kukin pankki vuorollaan ennustaa, että talous on ihan näillä näppäimillä lähdössä nousuun. Onko nämä vaan paskapuheita, joilla kuluttajat yritetään saada kuluttamaan, ettei realisoituisi lisää konkursseja ja luottotappioita? Ainut semipositiivinen näkymä on mielestäni keskuspankin todennäköinen 0.25%yksikön koronlasku, josta varmaan saadaan pörssiin vajaan viikon mittainen kuolleenkissanpomppu. Miten, palstaveljet ja -siskot, tämän näette? Mikä on se positiivinen draiveri, jolla tästä Suomen talous nyt mukamas lähtee taianomaisesti raketoimaan? Kristallipallot esiin! 😊
Kakkapuhetta noi suhdanteen kääntymispuheet. Fakta on se, että kauppa ei käy missään ja ihmiset on varovaisia. Maan rakenteet (sote ja muu julkinen sektori) on tehottomia ja missään ei ole näköpiirissä että mikään olisi riittävästi (=rakenteellisesti) muuttumassa. Yrityksiä kaatuu joka päivä, työttömyys nousee. Alijäämä on hirvee.
Synkkää on.
Tällainen kuva minullekin on muodostunut. Ei muutaku leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! 😊
Treidailin Keskoni sippiin 2015. Se oli firhe. Yritän pitää vähän huolellisemmin kiinni tässä syklissä, vaikka 2024 P/E 18 jo vähän hirvityttää.
Laukaisin kuitenkin yhden erän tänään vielä @18,37. Kauppa se on mikä kannattaa. Tämä pitää Keskon yhteydessä erityisen hyvin paikkansa.
B-sarjan kurssi on ainakin vaihteeksi noussut A-sarjan yli. Tämä tarkoittanee ison rahan kasvavaa kiinnostusta. Historiallisesti B-sarjan nouseminen A-sarjan yli on ollut jonkinlainen "vaara ohi" -merkki. Esim. finanssikriisin jälkeen osakesarjojen hinnat käyttäytyivät samaan tapaan kuin nyt.
Tänään on hyvä päivä alkaa ostelemaan Keskoja takaisin. Tai ainakin parempi kuin eilen. Kauppa se on mikä kannattaa. Ainakin Keskolle yleensä.
Yhden kuukauden myyntilukujen ei luulisi kurssia paljon heittelevän. Osake kuitenkin tänään -2,68% @17,80.
”Elokuussa Keskon myynti laski 0,7 %. Myynti laski päivittäistavarakaupassa ja autokaupassa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa rautakaupan myynti kasvoi Davidsen-yrityskaupan ansiosta. Kesprossa ja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa oli elokuussa yksi toimituspäivä vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä osaltaan vaikutti myynnin kehitykseen.”, Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala sanoo.
Päivittäistavarakaupan myynti oli elokuussa 566,6 milj. euroa ja se laski 1,9 %. Päivittäistavaramyynti K-ruokakaupoille laski 2,7 %. K-Citymarketin käyttötavarakaupan myynti laski. Kespron myynti kasvoi 1,5 %.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti oli elokuussa 400,3 milj. euroa. Se kasvoi 2,5 % ja laski vertailukelpoisesti 6,2 %. Rautakaupan myynti kasvoi 15,5 % ja laski vertailukelpoisesti 4,8 %. Teknisen kaupan myynti laski vertailukelpoisesti 7,1 %. Myynti laski vertailukelpoisesti Suomessa 6,5 %, Ruotsissa 4,1 % ja Norjassa 6,5 %. Ruotsissa myynnin kehitykseen vaikutti osaltaan K-Rauta-myymälöiden sulkeminen. Tanskalaisen Davidsen-rautakauppaketjun myyntiluvut on yhdistelty rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimialan lukuihin 1.2.2024 alkaen.
Autokaupan toimialan myynti oli elokuussa 106,5 milj. euroa ja se laski 5,6 %. Autokaupassa myynti laski 5,7 %. Myynti laski autokaupan toimialalla uusissa autoissa ja kasvoi käytetyissä autoissa ja palveluissa. Urheilukaupan myynti laski 4,8 %.
Kesko-konsernin myynti oli elokuussa 2024 yhteensä 1 071,6 milj. euroa ja se laski 0,7 %.
Tosin tekisi mieli laittaa laput laitaan, kun luin tämän tiedotteen:
Kesko ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ovat allekirjoittaneet 7-vuotisen 150 miljoonan euron vastuullisuussidonnaisen lainasopimuksen, jonka korkomarginaali huomioi sen, miten Kesko saavuttaa tietyt päästöille ja ruokahävikille asetetut vastuullisuustavoitteet. Keskon kaikista lainoista reilusti yli puolet oli kesäkuun 2024 lopussa sidottuna erilaisiin vastuullisuustavoitteisiin.
Uudella lainalla tuetaan Keskon pyrkimyksiä vähentää ilmastoon ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussaan. Lainan korkomarginaalissa huomioidaan se, miten Kesko saavuttaa kolmeen keskeiseen suorituskykymittariin liittyvät vastuullisuustavoitteet, jotka ovat osa Keskon laajempaa vastuullisuusstrategiaa.
KPI 1: Vähentää omasta toiminnasta (Scope 1) sekä ostetusta energiasta (Scope 2) aiheutuvia absoluuttisia hiilidioksidipäästöjä. Keskon tieteeseen perustuva tavoite on vähentää oman toimintansa absoluuttisia päästöjä (Scope 1 ja 2) 90 %:lla vuoden 2030 loppuun mennessä vuoden 2020 lähtötasosta.
KPI 2: Lisätä sellaisten Keskon tavarantoimittajien ja palveluntuottajien määrää, jotka ovat julkistaneet omat päästövähennystavoitteensa ja saaneet niille Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän. Keskon tieteeseen perustuva tavoite on, että 67 % sen tavarantoimittajista ja palveluntuottajista (ostojen perusteella) asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoden 2026 loppuun mennessä.
KPI 3: Vähentää Keskon ruokakaupassa syntyvän ruokahävikin määrää suhteessa kaikkeen myytyyn ruokaan (kattaa sekä K-ruokakauppiaiden kauppatoiminnot että Keskon varasto- ja logistiikkatoiminnan). Keskon tavoite on vähentää ruokahävikin määrää 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 lähtötasosta.
Kesko ja NIB ovat lisäksi sopineet, että lainan ilmastoon liittyvät mittarit (KPI 1 ja KPI 2) tullaan päivittämään, kun Kesko on päivittänyt tieteeseen perustuvat tavoitteensa ja saanut uusille tavoitteille Science Based Targets -aloitteen (Science Based Targets initiative, SBTi) hyväksynnän.
”Vastuullisuus on Keskon strategian keskiössä. Tavoitteenamme on mahdollistaa asiakkaillemme vastuulliset valinnat edistämällä muutosta koko arvoketjussamme aina tuottajista kuluttajiin. Olemme erittäin tyytyväisiä NIB:n kanssa sopimastamme 7 vuoden vastuullisuussidonnaisesta lainasta, joka tukee oman toimintamme ja arvoketjumme päästövähennyksiin sekä päivittäistavarakaupan ruokahävikin puolittamiseen liittyvää vastuullisuustyötämme”, toteaa Keskon talous- ja rahoitusjohtaja Anu Hämäläinen.
Etsin lainasopimuksesta sellaisia merkityksettömiä asioita kuin viitekorkoa ja marginaalia. Niitä ei ollut. Mutta tulivathan KPI 1, 2 ja 3-selviksi.
Miulla ei ole mitään ruokahävikin vähentämistä vastaan, päinvastoin. Kahden hengen kotitaloutemme tuottaa ruokahävikkiä äärimmäisen vähän, koska ostamme vain mitä aiomme syödä ja mie syön ylipäiväiset jos sellaisia jostain tulee. Mutta hyvesignalointia pörssitiedotteissa, kertomatta mitään osakkeenomistajille relevanttia, on aika paljonkin.
Soitin Keskon lisätietoja osastolle ensimmäistä kertaa, koska eivät ole aiemmin vastanneet puheluihini. Koska molemmille oli lankalinjat, kävi kuten odotinkin: Kumpikaan ei vastannut, mutta puhepostiin olisi voinut jättää viestin. Lopetin vastaajiin viestien jättämisen melko pian sen jälkeen kun tekstiviestit keksittiin ja otin omasta kännykäsä vastaajan pois, kun iskä soitti muutaman taskupuhelun Amsterdamiin. Tämä oli sitä aikaa, kun ulkomailla soittaminen sopi vain hönöille ja uberrikkaille, eikä EU ollut vielä laittanut operaattoreita ojennukseen.
Voi voi… ilmasto KPI:t! 😁 Koskakohan semmoiset asetetaan oman työpaikan PDA:ssa… ”Henkilkohtaiset -30% päästövähennystavoitteet vs. edellinen vuosi vaikuttavat vuosittaiseen henkilökohtaiseen bonukseen 40% painolla.” Tuohon pääsee sitten yhden kerran kun vaihtaa rivikutosen sähköautoon….
Mut onpahan aika tuubaa… kuka ne Keskon ilmasto-KPI:t tarkistaa? Jos lainanantaja, niin eivät varmuudella täyty. 🤣
