Saab havahtui huomaamaan tarkoituksensa vuonna 2022
Sota Euroopan reunalla muistutti Saabia siitä miksi he ovat olemassa: pitääkseen ihmiset ja yhteiskunnan turvassa.
Saabille viime vuosi oli taloudellisesti ja toiminnallisesti voimallinen vuosi. Yhtiö myynti kasvoi orgaanisesti 5 % ja kasvun arvellaan jatkuvan vuonna 2023 orgaanisesti 15 %.
Tuleville tilikausille tuloutuva kasvu näkyy selvästi yhtiön osien tilauskantojen muutoksissa viime vuonna - alla pari tuoteryhmää:
Yhtiö näkee toiminnan positiivisena kuluvana vuonna: "We have a solid order backlog and a strong position to capture further growth. For the full year 2023, we expect organic sales growth to be around 15% and operating income growth to be higher than organic sales growth. We estimate operational cash flow to be positive for 2023."
Viime vuodelta hallitus esittää osingon vuodelta 2022 kasvattamista arvoon 5,30 SEK/osake, kun se edellisenä vuonna oli 4,90 SEK/osake. Yksityiskohtia tarkemmin viime vuoden eli 2022 raportissa.
Saab B osake pomppasi heti Ukrainan sodan alkaessa defence-alan saadessa odotuksia. Alla kurssi ja sen liukuva keskiarvo. Osakkeen kauppamäärät räjähtivät heti sotauutisesta.
Kurssin kehitys jäi odottavalle tasolle viime vuoden helmikuusta nyt tämän vuoden alkuun, jolloin yhtiön tilauskannan kertymästä alkoi tulla numeroita. Alla yhtiön kurssi sinisellä, Tukholman indeksitaso punaisella ja S&P500 keltaisena Nordnetin kuvassa:
Analyytikkojen (WSJ) arvelut osakekohtaisen tuloksen määrästä
ja suositukset ovat samaa tahtia muuttuneet neutraaleista ostosuosituksiksi.
Toimialan kehitys vastaamaan kysyntää ei ole mihinkään kadonnut, vaikka ostajien herääminen avaamaan kukkaroitaan voi aina alkuun olla varovaista. Kyllä se siitä, kun kuluttajien omat varpaat alkavat olla tulessa.
Putin pääsääntöisesti hyväksikäyttää ja halveksii heikkoja valtioita. Venäjä ottaa uhrikseen Valko-Venäjän ja Ukrainan kaltaisia valtioita, joita siellä kuvitellaan heikoiksi valtioiksi. Kaikkien on syytä katsoa, että mitä Ukrainalle ja Valko-Venäjälle on tapahtunut, niin Suomen Natoon liittymisen merkitys tulee aika selväksi - Aaltolaa Iltalehdessä mukaillen.
Venäjää ei kuitenkaan kannata aliarvioida. Tuhatkolmesataa kilometriä yhteistä maarajaa läpipääsemättömänä pidettävänä ja yhteisen Itämeren rannat betonoitavana niin, ettei vanja pääse penkereestä nousemaan.
Bolstering the Alliance’s Nordic and Arctic Fronts
Finland and Sweden’s NATO membership will have geostrategic repercussions in the High North. The shared border between Russia and NATO will more than double in length; the Baltic sea — seen by some as a NATO lake with all coastal states now part of NATO — will take on new strategic importance.
The NATO Defence Planning Process (NDPP) will soon be able to harmonize the defense planning of the five Nordic countries. For the first time since the abolition of the Kalmar Union in 1523, all of the Nordics will be members of the same military alliance. From a military strategy perspective, the additional geographical depth that Finland and Sweden create for regional defense is extremely valuable for all the Nordic countries, as well as for the Baltics.
Thus, a swift inclusion in NATO’s operational defense plans is expected at the moment of accession.
Venäjä on kuin mereinen nousuvesi, järsii noustessaan tietään sieltä missä penger on heikoin ja laskiessaan jättää uimasillaan olleet liejuun sätkimään. Sillanrakentajalta Venäjä kalvaa pylonin perustat ja vie sillat mennessään - hyödytöntä puuhaa pitkällä tähtäimellä.
The Arctic region, with its rich natural resources, is a hotspot as competing world powers seek dominance. The economic potential of the Arctic has not gone unnoticed by China, which has extended its influence in the region by becoming an observer in the Arctic Council and has made the Northeast passage a part of its Polar Silk Road initiative.
Finland’s specialized maritime industry might play a part in offering solutions for the challenges of freezing waters. Finland is the world’s leading icebreakerdesigner, having designed some 80 percent of the world’s icebreakers, and is currently operating nine state-owned icebreakers. These icebreakers can carve paths through the cold, blistering winters with its thick ice in the regions surrounding the Barents Sea and the Arctic Ocean. At present, NATO members only have a handful of icebreakers at their disposal, with most in Canada. In contrast, Russia has approximately 40 icebreakers, and China just obtained its second, this time domestically constructed, icebreaker.
Finland — a major designer of icebreakers — will play a key role in border surveillance and as a provider of maritime assets to the Arctic capabilities of the Alliance. Finland will offer innumerable benefits to the Alliance, making it more resilient and capable of facing the challenges of the 21st century.
Joten sijoittajan näkökulmasta voi hyvinkin katsella taas laivanrakennuksen ja rannikon suuntaan, josko tuolta löytyisi ennen pitkää kasvaviin tarpeisiin tuottavaa yritystoimintaa. Joku voisi herättää henkiin vanhan Rauma-Repola Oceanicsin, jonka taitavat pajasepät paukuttivat Lokomolla titaanin korvaavasta erikoisteräksestä sukellusveneiden painekammioita vähän liian syviin vesiin. Asiakaita voisi nyt löytyä lännestä ehkä hieman suotuisammalla mielellä kuin Matomäen aikaan.
Puolustustekniikan alalta on kauan puuttunut pörssinoteerattu rahasto, jota kautta defence-alaan olisi Suomesta voinut sijoittaa laajasti. Asia on tänään muuttunut VanEck:in lanseerattua ensimmäisen eurooppalaisen defence-etf:n eli
VanEck Defence UCITS ETF (DFEN)
ETF on noteerattu nyt 6. huhtikuuta 2023 alkaen Saksan Xetrassa tunnuksella DFEN, Lontoossa tikkerillä DFNS. Lappu on tarkoitus listata myöhemmin myös Sveitsin SIX:iin ja Italian Borsa Italianaan.
Tietoja on vähän, mutta alustavasti Financial Times kertoo kulujen tason olevan 0,55%. Rahasto seuraa MarketVector Global Defence Industry Indeksiä, joka jättää sisältövalikoimasta pois Oslon sopimuksen vastaiset tuotteet, kuten rypälepommit ja Ottawan sopimuksen mukaiset maamiinat.
“We’ve had very interesting conversations with clients as this is obviously a hugely sensitive area that intersects with strongly held ethical and ideological views,” he said.
Tagliani pointed out that while one investor might see military spending as an irresponsible and immoral contribution to violence, another might believe that peace can only be maintained through strength and that governments have a moral obligation to protect their citizens.
DFEN löytyi ainakin alustavasti Nordnetin etsinnällä, mutta linkkiä avainlomakkeeseen ei vielä ollut. Saa nähdä koska tämä umpituore tuote täydentyy ostettavaksi.
Sodan alettua, n . vuosi sitten hankin Patrian osaomistajan Kongsberg gruppen ASA:n osakkeita.
04/22 ostohinta oli 405NOK/kpl. Osakkeen hinta kävi välillä rähmällään, mutta nyt ostohinta on 455NOK/kpl.
Euromääräisellä arvo-osuustililläni sijoitus osoittaa negatiivista tuottoa. Johtuen Norjan kruunun heikosta kurssista, kruunun kurssi on laskenut vuodessa n.20%!
Valuuttamarkkinoita tuntematta, pohdin lisäostoja…kannattaako juuri nyt hyödyntää heikko kruunun kurssi sijoittamalla NOK-osakkeisiin?
Sijoitus on ollut mitä tuottoisin, omaa tietopohjaani ajatellen. Kaksi vuotta sitten pidin aseteollisuutta vastuuttomana sijoituskohteena. Nyt olen aktiivisesti seurannut sekä Kongsgbergin että Patrian liiketoimintaa ja oppinut paljon. Iloitsen jokaisesta Patrian oikeasta liikkeestä.
Kongsbergin q1/23 julkaistaan 27.4. Muut tulosraportit, ks
VanEck Defense UCITS ETF(DFEN) tuotetta voi nyt ostaa ainakin Nordnetin kautta, sillä nämä ilmoittavat, että sille on nyt saatu avaintietoasiakirja paikallisella kielellä.
"Kyseisen ETF:n osalta on puuttunut avaintietoesite sijoittajan kotikielellä. Rahastoyhtiö on kuitenkin nyt toimittanut avaintietoesitteen suomeksi. Kyseisellä ETF:llä voi nyt käydä kauppaa normaalisti."
Edessä on pitkä ja synkkä taistelu 'Gazan Metrossa'
Gaza on tiheästi asuttua seutua, mutta jakautuu kahteen eri Gazaan: Maanpäällinen Gaza eli kaikki maan pinnan yläpuolinen infra pakolaisteltoista sairaaloihin ja maanalainen, tunneleista koostuva Gaza, johon pommit ja dronet eivät ulotu tai kehittyneetkään satelliitit kykene näkemään.
Tiedustelutietojen perusteella suuri osa maailman Gazan ihmisille antamista rahoista ja tarvikkeista on päätynyt Hamasin haltuun ja investoitu tunnelien ja bunkkereiden rakentamiseen. Yksittäinen tunneli voi FT:n mukaan maksaa kolme miljoonaa dollaria. Toistaiseksi Israelin ulkoministeriön mukaan on rakennettu noin 1370 tunnelia vuodesta 2007 alkaen. Näihin miinoitettuihin tunneleihin ei noin vain rynnätäkään vaan ne on löydettävä ja savustettava vastustaja ulos.
Hamasin raketit on piilotettu tunneleihin ja niitä liikutetaan raiteita pitkin eri paikkoihin, mikä aiheuttaa päänvaivaa Israelin ilmavoimille. Viikonlopun hyökkäyksessä siepatut panttivangit on todennäköisesti myös piilotettu näihin tunneleihin: The estimated 150 Israeli hostages seized in Hamas’ initial invasion Saturday are also believed to be hidden in those tunnels, making any possible rescue effort extremely difficult, if not impossible. Nobody in Israel seems to know how long the tunnels are but they know it’s a big network often euphemistically called “Gaza’s Metro.”
“We know they’re waiting for us,” said the soldier who previously fought in Gaza. “And as bad as Gaza is above ground, underground is much worse.”
Tunnelit eivät ole siviilejä varten vaan Hamasin ja muiden militanttien ryhmien käyttöön niin, että nämä voivat suunnitella, ohjata ja suorittaa operaatioita rajanaapurinsa alueella.
"Think of the Gaza Strip as one layer for civilians and then another layer for Hamas. We are trying to get to that second layer that Hamas has built"
Following a conflict in 2021, the Israel Defence Forces (IDF) said it had destroyed more than 100km of tunnels in air strikes. Hamas meanwhile claimed that its tunnels stretched 500km and that only 5% were hit. To put those figures into perspective, the London Underground is 400km long and is mostly above ground.
Tunneleita ei ole pelkästään Gazan alla vaan myös rajojen ali. Egyptiin oli enimmillään yli 2500 tunnelia tavaroiden, polttoaineen ja aseiden salakuljetusta varten, kunnes Israel alkoi sallia tavaroiden maahantuontia rajaylitysten kautta. Egyptiläiset myöhemmin tulvittivat ja tuhosivat rajan alittavat tunnelit.
Israelin puolelle Hamas on tehnyt lukuisia yksinkertaisia, kertakäyttöisiä tunneleita. Hamas appears to have "perfected the art" of tunnel building and warfare in recent years.
Gazan tunnelit ovat noin 30 metriä maanpinnan alapuolella. Näin ne alittavat Israelin aitaan rakennetun, maanalaisen betonimuurin johon on asennettu tunnelirakentamisen tunnistavia sensoreita.
No tunnel detection system is fool-proof. "This is why tunnels have been used for time immemorial in war, because is there no way to prevent them."
Gazan pommittaminen on melko hyödytöntä, jos siellä on pinnalla vain siviilejä. Betonia murskaantuu, mutta sotilaallista etua ei saavuteta, jollei joka murikkaa käännetä ja tutkita mitä sen alla piilee.
"There will be parts of the network where civilians, for whatever reason, will not evacuate... Some parts of the underground network are unknown. And for some of them the collateral damage will be too high." "Hamas is very good at using human shields. Once a strike is imminent and they know it, they will put innocent civilians on top of buildings. That has forced Israel to cancel strikes many times," Dr Richemond-Barak says.
"First of all, Hamas has had plenty of time to booby-trap the entire network," she says "They could just let the soldiers enter into the tunnel network and then eventually blow the whole thing up."
Kun tunnelit itsessään voivat olla ansoja, riskejä voi ehkä pienentää uudella tekniikalla: ...sending drones and unmanned vehicles into tunnels to map them and identify booby traps before soldiers clear them.
Toinen on käyttää 'Teddy Bearia' eli voimakkaasti panssaroitua Caterpillarin D9R maansiirtokonetta. Siinä on viisitoista tonnia ylimääräistä suojausta miinanraivaukseen ja luodinkestävä lasitus. Laitteesta on myös kauko-ohjattu versio D9R Panda.
Gazan siviilejä on pyydetty selväsanaisesti siirtymään pois pohjoiselta alueelta, jonne kohdistuu toimenpiteitä ilmeisesti vuorokauden...parin sisällä sekä maan päällä, että alla.
Näissä noudatetaan Hama-sääntöjä - termi, joka muodostui Syyrian presidentin Hafez al-Assadin strategiaksi vuonna 1982, jolloin Hamasin poliittinen isovanhempi Syyrian Muslimiveljeskunta nousi Assadin hallintoa vastaan aloittamalla kapinan Haman kaupungissa. Assad pommitti Veljeskunnan aluetta Hamassa säälittä useita päiviä eikä päästänyt ketään ulos, toi maansiirtokoneet tasaamaan koko kaupungin maan tasalle sileäksi kuin parkkipaikka, tappaen myös noin 20.000 omaa väkeään prosessissa.
I walked on that rubble weeks later. An Arab leader I know told me privately how, afterward, Assad laconically shrugged when he was asked about it: “People live. People die.”
Pelkkä pinnan pommittelu ei edistä terrori-iskuun vastaajien tavoitetta, joka on maan alle siviileiden selän taakse piiloutuvia Hamasin joukkoja ja johtoa vastaan taistelu.
Voi tulla kuumottava viikonloppu, jossa pahuuden tekniset keinot vain uudistuvat, tulevat suuremmiksi, halvemmiksi ja tappavammiksi. Ja tulevista viikoista kukaan ei tiedä mihin tämä vielä johtaa.
Asiasta mitään tietämättä, eikö tunnelissa olevien voittamiseksi riitä kun tietää uloskäynnit? Ymmärrän että niitä on varmasti paljon, mutta noin niin kuin periaatteessa? Istutaan ja odotetaan. Tai sitten tosiaan syöteään vettä niin maan perkeleesti sinne ja katsotaan miten käy.
Asiasta mitään tietämättä, eikö tunnelissa olevien voittamiseksi riitä kun tietää uloskäynnit? Ymmärrän että niitä on varmasti paljon, mutta noin niin kuin periaatteessa? Istutaan ja odotetaan. Tai sitten tosiaan syöteään vettä niin maan perkeleesti sinne ja katsotaan miten käy.
Kum tunneleita on tuhannen verran ja uloskäyntejä vielä enemmän ja iso osa niistä talojen sisällä niin ensin pitäisi saada koko alue hallintaan. Noita on kai romautettu räjäyttämällä, mutta nyt kun siellä on panttivankeja niin se mutkistaa asioita.
Asiasta mitään tietämättä, eikö tunnelissa olevien voittamiseksi riitä kun tietää uloskäynnit? Ymmärrän että niitä on varmasti paljon, mutta noin niin kuin periaatteessa? Istutaan ja odotetaan. Tai sitten tosiaan syöteään vettä niin maan perkeleesti sinne ja katsotaan miten käy.
Kum tunneleita on tuhannen verran ja uloskäyntejä vielä enemmän ja iso osa niistä talojen sisällä niin ensin pitäisi saada koko alue hallintaan. Noita on kai romautettu räjäyttämällä, mutta nyt kun siellä on panttivankeja niin se mutkistaa asioita.
Istumista ja odottamista edeltää pitkä, verinen ja viheliäinen kaupunkisota - samanlainen kuin Irakissa tai Mosulissa. Tunnelien sisäänmenot ovat moskeijojen, koulujen ja muiden rakennusten alla.
The tunnels inside Gaza are believed to be as much as 30m (100ft) below the surface and have entrances located on the bottom floors of houses, mosques, schools and other public buildings to allow militants to evade detection.
Miten nämä viimeiset viestit liittyvät aseteollisuuteen? Israel ja Lähi-Itä ketju on kyllä avattu ihan näitä viestejä varten. Onko kyseessä aseteollisuus ETF;n markkinointi?
Miten nämä viimeiset viestit liittyvät aseteollisuuteen? Israel ja Lähi-Itä ketju on kyllä avattu ihan näitä viestejä varten. Onko kyseessä aseteollisuus ETF;n markkinointi?
Löyhästi liittyvät, mutta 'Gaza Metro' -juttu oli valmis jo lauantaina 14. päivä. Silloin ei kuvien liittäminen toiminut - kts. Drupal 10 -vikathreadi. Kokeilin sunnuntaina liittää sitä Israel ja Lähi-Itä -ketjun sijasta tähän, josko olisi ketjusta kiinni ja onnistui kuvien laitto. En pyyhkinyt sitä ja siirtänyt alkuperäiseen.
Ylläpito voi minun puolestani siirtää 'page=2#comment-101810'-viestin oikeaan paikkaan Israel ja Lähi-Itä-ketjuun.
Mielenkiintoinen Indrid Coldin kommentissa on maininta ETF:n markkinoinnista - minua pohdituttaa mitä hyötyä sijoittajalle siitä olisi.
Julkisuus ei mielestäni lisää euroalueella pörssinoteeratun rahaston NAV:ia (Net Asset Value) mitenkään vaan korkeintaan voisi lisätä rahastoon Suomesta sijoittavia. Tämä vain kasvattaisi rahaston kokoa, mutta koon kasvaminen ei muuta rahasto-osuuden nimellisarvoa. Ei ETF:stä kurssihyödyn vuoksi kannata keskustella, vaan sen sisällön.
Asia on toisin osakkeen kohdalla. Voisi kuvitella, että esimerkiksi positiivisten uutisten levittely näillä palstoilla Cityconin, Ovaron tai vaikkapa vähävaihtoisen Rauten osakkeiden osalta voisi hyvinkin vaikuttaa osakkeen hintaan, koska osakkeita on aina rajallinen määrä ja omistusalue maantieteellisesti pieni. Kiinnostuksen kasvaessa osakemäärä ei lisäänny, vaan yksikköhinta nousee. Kyllä kurssihyödyn vuoksi voisi olla sijoittajalle kannattavaa osallistua myötätuulen puhaltamiseen, kuten WSB:n yhteen rakettiin puhkujat näytti.
Onko se markkinointia, sijoituspalvelua vai puffausta onkin FIVA:n asia.
Kyllä kai ETF:n kohdeosakkeiden kysyntä (eli arvo) nousee jos ETF:ään virtaa rahaa saavista sisään. Ja päinvastoin virran ollessa ulos? Ja tämä vaikuttaa taas ETF:n hintaan. Olen mieltänyt ETF:ne olevan osa markkinaa ja omilla toiminnallaan myös vaikuttavan markkinaan.
Aseteollisuuden tuotteiden maailmanlaajuinen kulutus nousi viime vuonna kylmän sodan jälkeisen ajan huippuunsa eli 2,2 triljoonaan dollariin Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin eli SIPRI:n mukaan.
Reaalikasvu oli 3,7 prosenttia, mikä oli korkein vuosimuutos kolmeenkymmeneen vuoteen. USA, Kiina ja Venäjä vastasivat yhteensä 56 prosentin osuudesta globaalista aseteollisuuden tuotteiden kulutuksesta.
Kulutuksen kasvun syynä ovat Ukrainan sota ja jännitteiden lisääntyminen Lähi-Idässä. Valtiot ovat havahtuneet siihen, että elämme lisääntyvästi turvattomassa maailmassa ja ovat alkaneet lisätä sotilaallista vahvuutta keskellä heikkenevää turvallisuusympäristöä, jonka ne eivät näe paranevan lähitulevaisuudessa.
Keski- ja Läntisen Euroopan valtioiden sotilaallisten menojen kulut nousivat 345 miljardiin dollariin viime vuonna 2022, mikä reaaliarvona ensimmäisen kerran ohitti vuoden 1989 kuluarvon, jolloin kulutus oli suurimmillaan kylmän sodan loppuvaiheissa. Menot olivat nyt 30 prosenttia suuremmat kuin vajaa kymmenen vuotta sitten eli 2013.
Ukrainaan hyökkääminen on Euroopan alueella lisännyt puolustuskuluja , joiden arvellaan myös nousevan useita vuosia tästä eteenpäin. Nopeimmat nousut ovat Suomessa (36 %), Liettuassa (27 %), Ruotsissa (12 %) ja Puolassa (11 %).
Venäjän asevoimien kulutus kasvoi 9,2% viime vuonna 2022 aina 86,4 miljardiin dollariin asti. Tämä oli 4,1 prosenttia Venäjän bruttokansantuotoksesta 2022 ja myös kasvanut edellisvuoden osuusarvosta, joka oli 3,7 prosenttia BKT:stä vuonna 2021.
Sotaharrastus on tullut Venäjälle sen olettamaa kalliimmaksi:
Figures released by Russia in late 2022 show that spending on national defence, the largest component of Russian military expenditure, was already 34 per cent higher, in nominal terms, than in budgetary plans drawn up in 2021.
‘The difference between Russia’s budgetary plans and its actual military spending in 2022 suggests the invasion of Ukraine has cost Russia far more than it anticipated,’ said Dr Lucie Béraud-Sudreau, Director of SIPRI’s Military Expenditure and Arms Production Programme.
Vastaavasti Ukrainan puolustusvoimien kulutus kasvoi 44 miljardiin dollariin, mikä oli 640 prosentin kasvulla maan suurin puolustusmenojen kasvu koskaan.
Suurin puolusmenojen kuluttaja on USA, jonka menot nousivat 877 miljardiin dollariin viime vuonna, mikä oli 39 prosenttia globaalista asevoimien kulutuksesta ja kolme kertaa suurempi kuin Kiinan, joka on seuraavaksi suurin kuluttaja.
Viisi suurinta kuluttajaa viime vuonna olivat Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia ja Saudi-Arabia, jotka yhteensä vastasivat noin kahdesta kolmasosasta eli 63 prosentista maailman sotilasmenojen kulutuksesta.
Sotilasmenot kasvoivat neljällä viidestä maantieteellisestä alueesta vuonna 2022. Suurin kasvu oli Euroopan alueella (+13 %) ja seuraavaksi suurimmat olivat Lähi-Itä (+3,2 %), Aasia ja Tyynen meren alue (+2,7 %) ja Amerikan manner (00,3 %). Kulutus väheni vain Afrikan alueella (-5,3 %).
Yhdysvallat on myös suurin aseteollisuuden tuotteiden viejä. Sen hallussa on noin 45 prosenttiia maailman aseviennistä - se on viisi kertaa enemmän kuin mikään muu maa sitten Neuovostoliiton hajoamisen. Vienti on myös kasvanut vuosikymmenessä noin kolmanneksen.
For the big military contractors, the surge has bolstered their bottom lines.
Pentagon notifications to Congress of proposed government-to-government foreign military sales surpassed $90.5 billion in the first nine months of this year, exceeding the pace of an annual average of about $65 billion over the prior decade, according to data tallied by the Forum on the Arms Trade.
And government sales are just one portion of the global arms trade, with direct sales from military contractors comprising the bulk of the business. Last year, the $51.9 billion in foreign military sales that flowed through the Pentagon represented just a third of the $153.7 billion in authorized direct sales of weapons, military parts and services by the United States to overseas buyers, including Ukraine.
Aseteollisuudessa tilauksia tulee ovista ja ikkunoista samalla kun nämä yrittävät ratkoa tuotannon pullonkauloja ja pysyä kasvavien toimitusmäärien perässä. Samaan aikaan on syntynyt strateginen mahdollisuus esimerkiksi juuri eniten ostoja lisäävän Puolan (nostaa puolustuskulutuksen neljään prosenttiin eli yli kaksinkertaiseksi NATO-vaatimuksesta) kanssa katkoa Venäjän aseteollisuuden siteitä sen vanhoihin asiakkaisiin:
“We have a moment of opportunity right now,” said Mira K. Resnick, a deputy assistant secretary at the State Department, which is the lead agency approving foreign military sales. “One of the ways that we can effect strategic failure for Russia is by cutting the Russian defense industry off of its security partners.”
Tämä mahdollisuus on avautunut jenkkitoimittajien lisäksi myös muille maille eikä olisi pahitteeksi, jos sitä täällä skandeissakin hyödynnettäisiin.
Alla viikkokartta Defence-toimialan S&P500 sektorista:
Aseteollisuudesta kokonaisuutena on hankala saada yhtenäistä käsitystä. S&P500 indeksissä toimiala jakautuu kahteen teollisuussektoriin eli Aerospace, jossa on muun muassa RTX eli vanha Raytheon ja Defence, jossa on mukana myös IT-alan yrityksiä.
Defence-sektorista on yritysten taulukkoa ja vähän tietoja:
Osakkeiden nykyhintatasosta saa hyvän kuvan Yahoo Financen viiden vuoden käyrästä, johon voi poimia muutaman
Pääpiirteissään tunnetut osakkeet ovat hyvässä hapessa eikä niille puolustusbudjetin paisuttaminen elvytyksen vuoksi ollut ollenkaan haitaksi. Alla S&P500 indeksin P/E-suhteen kuukausittainen arvo - nyt 24,5:
Toinen tapa tarkastella asiaa yksittäisten yritysten sijasta on ottaa toistaiseksi ainoan Euroopassa ostettavan ETF:n eli edellisissä viesteissä jo useasti esiin tulleen VanEck Defense ETF A USD Acc (EUR) tiedot Morningstarin sisällön arviointisivulta:
ETF:n sisältämien puolustusalan osakkeiden P/E on noin 17,6 eli ne on arvostettu hieman korkeammalle kuin Industrial-ryhmässä yleensä. S&P500 indeksin P/E-arvo lokakuun alussa oli 24,5 eli tähän nähden osakkeet eivät ole hypehinnoissa. Kurssi per kirja-arvo on 2,97 mikä voi olla ymmärrettävää siksi, että yhtiöissä on melko kova kehityspanos mukana.
Taloudelliset mittarit kertovat osaltaan yritysten toimivan hieman ohkaisemmalla taloudellisella taustalla.
Valmistus ja toiminta on jenkkipainotteista, kuten arvata saattaa, mutta Atlantin tälläkin puolella on hyvin mahdollisuuksia osallistua toimintaan, kunhan Suomikin jaksaisi mukaan pinnistää.
Kokonaisuutena aseteollisuuden osakkeet ovat nousseet, mutta eivät ole mitenkään katossa. Vielä on mahdollista seuloa terveitä heppoja esiin.
Norjan hallitus päätti sallia puolustusalan yrityksille suoran asemyynnin Ukrainaan
Norjan hallitus ilmoitti maanantaina päättäneensä sallia maan puolustusteollisuuden yrityksille suoran aseiden ja puolustustarvikkeiden myymisen Ukrainaan. Hallituksen julkaisemasta lausunnosta selviää, että päätös astui voimaan jo maanantaina.
- Venäjän aggressiosodasta johtuvassa poikkeuksellisessa tilanteessa on välttämätöntä, että jatkamme Ukrainan tukemista. Tuki Ukrainalle on tärkeää Norjan ja Euroopan turvallisuuden kannalta. Meidän on tehtävä suunnitelmia sen mahdollisuuden varalle, että aggressiosota voi pitkittyä. Tämän vuoksi hallitus on päättänyt sallia aseiden ja puolustukseen liittyvien tuotteiden suoran myymisen Norjan puolustusteollisuudelta Ukrainaan, kertoi Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide.
Päätös tarkoittaa sitä, että norjalaisyritykset voivat hakea maan ulkoministeriöltä vientilupaa suoralle asemyynnille. Ministeriö myöntää luvat tapauskohtaisesti.
Saab AB näkee edessään puolustusteollisuuden kasvua ja laajenevia markkinoita
Syksyn tuloksista kertoessaan Saab totesi geopoliittisten jännitysten vaikuttavan puolustusteollisuuteen voimakkaasti ja parhaillaan ajavan sitä kohti puolustustekniikan investointien suurinta kasvua kolmeenkymmeneen vuoteen, erityisesti Euroopassa.
“The geopolitical tensions are impacting our industry and driving the largest increase in defence investments in the last 30 years, particularly in Europe. In the third quarter, high demand for Saab’s broad defence portfolio continued to result in significant order intake, strong sales growth and improved profitability,” says Micael Johansson, President and CEO, Saab.
Saab AB:n kurssi onkin ponkaissut mukavasti. Alla Saabin kurssi keltaisella ja Tukhoman pörssin OMXSPI-indeksi sinisellä.
Saabin kurssi on noussut kolmessa vuodessa 230 SEK tasolta 640 SEK tasolle. Muutos näkyy tuottotaulukossa viimeisen kolmen vuoden annualisoidun tuoton voimakkaana kasvuna.
Osingot yritys on pitänyt melko vakaina.
Yhtiön talous on vahvalla tolalla ja nyt alkanut kasvu osuus hyvään ajankohtaan, jossa kassavirta on ollut muutaman vuoden vahvasti positiivinen.
Yhtiön saamat tilaukset ovat vahvassa kasvussa eli lähes kaksinkertaistuneet ja myynti on noussut kolmanneksen kaikissa toimialaryhmissä.
Pitkän ajan näkymä viittaa myös jatkuvaan, noin kymmenen prosentin kasvuun seuraavan viiden vuoden jaksolle näillä näkymin.
Tämä näkymä on melko kuvaava koko puolustusteollisuuden haaralle ja enteilee tuottoisaa pitkän ajanjakson sijoitusmahdollisuutta koko defence-sektoriin.
Bittium ainakin on Suomen pörssissä. Norjan pörssistä en ole katsonut saisiko sieltä Nammoa. Ruotsista Saab ainakin, mutta siellä on luultavasti muitakin.
Sota Euroopassa kiihdyttää USA:n taloutta ja EU:kin alkaa nähdä taas tarvetta omaan teollisuuteen
Euroopan asevarustelu ja jenkkien rahallinen tuki Ukrainalle virtaavat takaisin Yhdysvaltojen aseteollisuuteen. Jenkit hyötyvät erityisesti Euroopan hävittäjäkoneostoksista. Tuki Ukrainalle perustellaan yleensä strategisilla eduilla tai moraalisin perustein, mutta tarkemmin laskien siitä on kokonaistaloudellista hyötyä koko teolliselle yhteiskunnalle.
Siitä asti kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kaksi vuotta sitten, jenkkien puolustusteollisuus on ollut voimakkaassa kasvussa ase- ja ammustilausten johdosta. Liiketoiminta on lisääntynyt eurooppalaisten liittolaisten lisätessä puolustuskapasiteettiaan ja Pentagonin tilatessa kokonaan uusia laitteistoja puolustusalan valmistajilta ja myös täydentäessä varastojaan, joita toimitukset Ukrainaan ovat vähentäneet.
Yhdysvaltain puolustus- ja avaruusalan teollisuussektori on FED:n tilaston mukaan kasvanut 17,5% siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kaksi vuotta sitten.
Suurin osa US-hallinnon tukipaketista Ukrainaan valuu itse asiassa rahana takaisin: "Biden administration officials say that of the $60.7 billion earmarked for Ukraine in a $95 billion supplemental defense bill, 64% will actually flow back to the U.S. defense industrial base."
Tätä yritetään muistuttaa rahoittaville osapuolille, että sodalla on taloudellisia ulottuvuuksia, vaikka maa ei todellisuudessa osallistuisi varsinaiseen sotimiseen.
Euroopan talouksien hävittäjäostokset ovat sukupolven pituisia hankintoja ja viime vuodet vastaavat merkitykseltään edeltäviä kahtakymmentä vuotta: "The latest money, on top of previous commitments, could inject funds worth about 0.5% of one year’s gross domestic product into the U.S. industrial defense base over several years. U.S. made more than $80 billion in major arms deals in the year through September of which about $50 billion went to European allies — more than five times the historical norm."
Jenkkien puolustusalan teollisuuden kasvaminen on yksi suunta maailmantalouden sirpaloitumisessa geopoliittisiin osasiin, jossa eurooppalaisten ja jenkkien kauppasuhteiden tiivistyminen hyödyttää Yhdysvaltoja.
Venäjän kaasutuotannon katkeaminen puolestaan lisäsi nesteytetyn kaasun kysyntää Yhdysvalloista, josta tuli viime vuonna LNG:n suurin viejä maailmassa. Sen kaasuviennin arvellaan kasvavan kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä ja kaksi kolmasosaa tästä viennistä tulee menemään Euroopaan, jo sovittujen projektien perusteella.
Rahalla kestää aikaa, ennen kuin sitä alkaa kertyä. Kongressin ja hallitusten on hyväksyttävä varojen käyttö ja puolustushallintojen on allekirjoitettava tilaukset, joilla uusia varusteita hankitaan. Asetoimitukset kestävät vuosia. Puolan vuotuinen puolustusbudjetti on 16 miljardia dollaria, joten sen 30 miljardin dollarin uusien aseiden tilauksien maksamisessa kyllä kuluu jonkin verran aikaa.
“We know that there are tens of billions in potential contracts on the table for U.S. firms based on the direct and indirect effects of the war in Ukraine, but it’s less clear how soon the companies will see those funds”, William Hartung, senior fellow at the Quincy Institute for Responsible Statecraft said.
Puolustusteollisuus on itse asiassa yllätetty tilanteessa, jossa se oli sopeutunut paremmin rauhan kuin sodan aikaan. Se ei ollut valmistautunut siihen, että sitä tarvittaisiin tällaisessa turvallisuustilanteessa, jossa olemme nyt: Industry now is operating in a manner “better suited to a peacetime environment”.
Yhdysvallat on parikymmentä vuotta sotinut muualla - Irakissa, Afganistanissa jne. - suuria joukkoja käyttävällä tavalla (troop-intensive strategy), mutta esimerkiksi Ukrainan sota perustuu raskaaseen tykistöön ja kalustoon. Potentiaaliseksi käyvä konflikti Kiinan kanssa Indo-Pasific-alueella olisi kokonaan toisenlainen ja sekin edellyttäisi länneltä suuria asevarastoja.
Tässä jenkit alkavat huomata olevansa juuttuneita menneeseen maailmaan:
The problems with the industrial base, in part the result of outdated military contracting procedures and a sluggish bureaucracy, are now affecting the ability to create a credible deterrent in the Indo-Pacific region or face-off against China in a military conflict, according to the study’s finding.
“These shortfalls would make it extremely difficult for the United States to sustain a protracted conflict,” the report said. “They also highlight that the U.S. defense industrial base lacks adequate surge capacity for a major war.”
Ukrainan sota on palvellut myös varoituksena jenkkien puolustusasiantuntijoille, jotka ovat panneet merkille oman puolustusteollisuutensa hitauden ja jäykkyyden sopeutua tarvittavan nopeaan tuotannon määrän nostamiseen: “What Russia’s war pointed out relatively quickly is the constraints in the U.S. defense industrial base especially in terms of serving production rapidly. The good news is that this lesson has been learned when the U.S. is not directly at war.”
Puolustusalan osakkeet reagoivat yleensä hitaasti yksittäisiin konflikteihin, monen vuoden aikana. Suuret aseyhtiöt tekevät yleensä paremmin rahaa tutkimus- ja kehitystyön kautta kuin varsinaisella ohjus- tai ammustuotannolla.
Puolustusyhtiöihin sijoitettaessa pätee muutama perussääntö:
Follow the numbers
Companies often highlight massive contract awards in press releases without explaining that those big dollar figures are often spread out over many years and may depend on Congress approving the funds. Pay attention to these metrics when evaluating defense stocks:
- Free cash flow: This is important for any business, but free cash flow can vary for defense contractors based on whether their projects are new or well established. Companies often spend more in the early stages of a production contract, temporarily depressing cash flow.
- Corporate backlogs: Investors should pay close attention to corporate backlogs, which are future contracts that have been awarded but not yet executed. How much of a backlog has been funded and how much must go through the congressional budgeting process can vary greatly.
- Book-to-bill ratio: This metric compares the value of orders received in a given quarter to the amount billed and indicates a company's growth potential. A growing company should have a book-to-bill ratio of at least 1.0, implying that orders for future products are being booked at a rate that equals or exceeds what is being shipped today.
Puolustusalan yritykset tietävät sijoittajien keskittyvän juuri yllä mainittuihin mittapuihin ja tyypillisesti esittävät asianmukaista tietoa näistä luvuista osavuosikatsauksissaan ja presentaatioissaan.
Samat paineet alkavat tuntua Euroopan puolella hallinnoissa ja alan yrityksissä. Tuottaviksi kehittyviä kohteita voi hyvinkin löytyä täältäkin.
Italiassa taas meinasin jo luovuttaa Leonardon kanssa mutta taas se on kuukaudessa noussut 10%. Taustalla on myös se että Välimeren kiristyneen tilanteen vuoksi jo ennestään (paperilla) vahva Italian laivasto on tilaamassa mittavan määrän uusia aluksia ja kaikissa niissä on Leonardon taistelujärjestelmät ja helikopterit.
Leonardolla on kiinnostava ja kasvava tytäryhtiö USA:ssa, josta myös Kiinan ja Venäjän agentit ja hakkerit ovat äärimmäisen kiinnostuneita. Yhtiö tuottaa mm. suuritehoisten suunnattujen laseraseiden komponetteja erityisesti kristallidiodeja (jotka voivat muodostaa 80 % laseraseen kustannuksista) ja toimii mm. Lockheed Martinin ja Northrop Grummanin alihankkijana. Se on ainoa yritys maailmassa Kiinan ns. Gualan -projektin ulkopuolella, jossa näitä pystytään tuottamaan. Näillä lasereilla voidaan mm. ampua alas satelliitit ja tuhota sukellusveneet veden alla, ylikuormittaa tutkat, tietokoneet ja päätelaitteet, komentokeskukset ja viestitornit. USA:n puolustusministeriö aikoo korvata nykyiset ohjustentorjuntajärjestelmät laserpohjaisilla järjestelmillä, joten fyrkendaalia on tiedossa ja runsain mitoin. Yhtiö kehittää myös seuraavan sukupolven kannettavia laseraseita ja sen toiminnassa on vahvasti mukana muuan tutkimusorganisaatio DARPA eli rahasta ja osaamisesta asia ei jää kiinni. Jos se ei ole tuttu, niin ei ihme, se on USA:n salaisimpia yksiköitä mitä puolustuasioihin tulee. Hoitelihan se mm. internetin kehitystä jo 60-luvulla ja ensimmäisiä satelliitteja ja mikrotietokoneita.
Aseteollisuudella on mennyt ja menee lujaa näin kolmannen maailmansodan olosuhteissa. Valtiot haluavat runsaasti kättä pidempää kaikkialta mistä sitä löytyy. Tämä yllä mainittu Leonardokin on siitä, kun em. viestin lähetin noin kolme vuotta sitten, ponkaissut pörssikurssiltaan kolminkertaiseksi ( 6 euroa -> 19 euroa). Ei huono.
Omassa puolustussalkussa keikkuu Leonaldon, Saabin, Rheinmetallin, muutaman USA-yhtiön ja kahden Defence-ETFän lisäksi myös mutkan kautta osakkuus yhtiössä nimeltä Patria. Juuri uutisoitiin: "Jättikauppa lähellä: Patria myymässä 1000 vaunua Saksaan." Patrialla on toimipisteitä Suomen lisäksi muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Belgiassa, Alankomaissa, Virossa, Latviassa ja Espanjassa. Patria omistaa lisäksi 50 % Nammosta, jonka masiinat käyvät kuumina yötä päivää. Itse omistan Patriaa siis norjalaisen listayhtiön Kongsbergin kautta, jolla on 49,9 %:n omistusosuus. Aamun salkkuraportti näyttää kertovan, että Kongsberg on noussut tämän vuoden alusta 41,92 %. Ei huono.
BAE Systems julkaisi eilen vuoden 2023 tuloksensa avainluvut
Toiminnassa näkyy tilausmäärän voimakas kasvu, mutta myös alan teollisuuden kömpelyys kasvattaa tuotantoja politiikantekijöiden mieltymysten mukaisesti. Kaksivuotinen sota Euroopan reunalla on pannut tuotantokapasiteetin pahaan testiin.
BAE Systems on lisännyt mm. 155 mm tykinammusten valmistusta brittien puolustusministeriön tilauksesta, joka haluaisi sen kahdeksankertaistavan tuotantomääränsä. BAE:n CEO Charles Woodburn kiemurtelee asiassa ja sanoo heidän edistyvän investoinneissaan ja pääsevän kasvavaan tuotantoon vuoden loppuun mennessä. Huomauttaa kuitenkin, että rajansa sitä on tuotannon nostamisellakin ja mikä on reaalisesti mahdollista. Woodburn tasoittelee toiveita kertomalla, että vuoroja voidaan lisätä ja ajaa täydellä kapasiteetilla, mutta juuri tuotannon kaksinkertaistamista parempaan ei pystytä.
Oleellisen kapasitettilisäyksen toimitusajoissa puhutaan noin kahdesta vuodesta. Myös aikanaan pysäytettyjen tuotantolinjojen uudelleen käynnistäminen vie kahdesta kolmeen vuoteen.
Tämä 93 tuhannen työntekijän yhtiö ennustaa oman myyntinsä kasvavan 12 prosentilla kuluvana vuonna ja tuloksen 13 prosentilla. Alla eilen julkaistujen tulosten tiivistystä.
FT: BAE chief warns ramping up arms production will take time
Euroopan puolustusteollisuuden toimiala elpyy voimakkaasti
Armeijoiden ja eurooppalaisten hallitusten hankintasopimukset ovat nostaneet uutta sijoittajakiinnostusta sektoriin, jota kukkaruukkuväki oli jo voimalla sulkemassa tavallisilta ihmisiltä. Konfliktiherkkyyden kasvaminen on myös muualla saanut suurten toimittajien tilauskirjat pullistelemaan. Globaali puolustusalan kulutus nousi 2,2 biljoonaan dollariin viime vuonna, josta Euroopan osuus oli 388 miljardia dollaria - se on kulutustaso, joka viimeksi on nähty kylmän sodan aikoihin IISS:n mukaan.
Uudet tilaukset ovat muuttaneet Euroopan puolustusteollisuuden tulevaisuutta uuteen suuntaan sektorin seitsemän suurimman yhtiön - sisältäen mm. BAE Systems, Leonardo ja Saab - yhteenlasketun tilauskannan noustua ennätyskorkealle 300 miljardin dollarin tasolle. Maasota Ukrainassa on odottamattomasti kuluttanut kansallisia ammusvarastoja ja muuta tykistötavaraa, josta eivät ole hyötyneet pelkästään Saksan Rheinmetall ja skandinaavinen Nammo, vaan myös monet pienemmät valmistajat.
Valtioiden tilaukset puolustusalalle ovat myös nostaneet kiinnostusta sektoriin, jossa monille sijoittajille oltiin kovaa vauhtia kieltämässä mahdollisuus sijoittaa, vaikka erityisesti eurooppalaisilla alan toimittajilla on ollut mahdollisuus vastata tuotekysyntään jopa jenkkikilpailijoitansa paremmin.
Alla yhtiöitä, jotka ovat hyötyneet maasodasta. Osakkeen hinnan muutos eurooppalaisessa (punainen) ja kansainvälisessä (sininen) toimijassa tammikuusta 2022 tähän päivään - FT.
Ukraina on pakottanut politiikan jargonin jauhajat kohtaamaan Royal United ServicenTrevor Taylorin mukaan jotakin, jota he eivät joutuneet edes kylmän sodan aikaan kokemaan: "pitkään kestävä perinteinen sota maan pinnalla."
EU sitoutui toimittamaan miljoona tykistöammusta Ukrainalle tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä, jonka tavoitteen se itsekin tietää jäävän saavuttamatta. Koko puolustusalan teollisuudenhaara on Euroopan alueella pinnistellyt nostaakseen tuotantoa riittävälle tasolle vuosikymmenien ali-investointien jälkeen.
The huge surge in demand has turned the spotlight on Europe’s four main ammunition producers: Germany’s Rheinmetall, Britain’s BAE Systems, France’s Nexter, and Nammo, owned by the Finnish and Norwegian governments.
Räjähteiden toimittajat, brittiläinen Chemring ja ranskalainen Eurenco ovat myös hyötyneet tilausmäärien kasvusta.
Suurista valmistajista Rheinmetall on erityisesti hyötynyt ja kohdannut kokonaan uuden tulevaisuuden. Se oli jo jätetty sivuun monista rahoittajakuvioista eettisten pohdintojen johdosta, mutta nyt se on menossa kovaa vauhtia maan uuden puolustusalan haaran tähdeksi.
“Some months ago, people wanted to ban us, to say that this industry is a very bad industry, is a harmful industry,” chief executive Armin Papperger told the Financial Times shortly after Germany’s 2022 announcement that it would inject €100bn into defence in response to Russia’s invasion of Ukraine. “It’s a totally different world now.”
Rheinmetallin osakkeet ovat nelinkertaistuneet tänä aikana ja samalla ponkaisseet yhtiön Saksan Dax-indeksiin. Yhtiö vakuuttaa nostavansa tuotantoaan ja arvioi myyntinsä kaksinkertaistuvan vuoteen 2026 mennessä viime vuoteen verrattuna.
Nexter on samaan aikaan nostamassa Caesar-haupitsien tuotantoa. Tämä kauas ampuva haupitsi on osoittautunut arvokkaaksi Ukrainan taistelukentillä.
Muista pienistä valmistajista brittiläinen perheyhtiö William Cook on nostanut tuottoaan viidenneksellä brittihallinnon tilauksilla, jotka ovat kohdistuneet sen valmistamiin telaketjuihin. Niitä britit toimittavat Ukrainaan korvaamaan neuvostoajan panssaroidun kaluston telaketjuja. Firman ollessa toinen kahdesta eurooppalaisesta tankkien telaketjuvalmistajista, se arvioi tulojensa kasvavan 40 prosentilla tänä vuonna.
Päättyypä meneillään oleva sota kuinka ja koska tahansa, se on muistuttanut NATO:a ja sen liittolaisia siitä, ettei panssarisuojattu sota Euroopassa ole mitenkään ohi elettyä ja heidän on varustauduttava ja koulutettava armeijansa sen mukaisesti.
Saksalainen puolustusalan laitteisiin voimansiirtoja ja vaihteistoja toimittava Renk on sitä mieltä, että nopeus, jolla eurooppalaiset hallitukset ovat tyrkkimässä valmistusta nousuun, edellyttäisi puolustusalalta suurempaa standardointia. Se vähentäisi pullonkauloja valmistusketjuissa ja sallisi yritysten kasvaa, sanoo Renkin johtaja Susanne Wiegand.
Ammuspulan lisäksi eurooppalaisten valmistajien kysyntää on lisännyt ilma- ja ohjuspuolustuksen kyvyn kehittämisen ja määrän tarve.
Ruotsalainen puolustusalan tähti Saab tunnetaan Gripen-hävittäjistään, mutta itse asiassa sen muille aseille Ukraina on tuonut valtavan kysynnän. Merkittävä Saabin tuote on NLAW-anti-tank-ohjus, joita on lähetetty briteistä Ukrainaan tuhansia. Myös yrityksen ilmapuolustuksen tutkia pidetään toisena Tuhkimon lailla uuteen loistoon nousseena tuotteena kahteen vuosikymmeneen. Asia on merkityksellinen lännelle siksi, että tänä aikana sodituissa sodissa (Iraq, Afganistan) lännellä oli ilmaylivoima eikä vastustajalla ollut ensimmäisten päivien jälkeen juuri mitään ilmavoimaa.
After securing orders worth €9bn in 2022, Europe’s biggest missile-maker MBDA, owned by BAE Systems, Airbus and Italy’s Leonardo, last year agreed £6bn in contracts for air-defence equipment with Poland, as well as contracts with Germany and France to scale up missile production.
Saksan Hensoldt, joka valmistaa tutkia ilmapuolustukseen ja sensoreita, on saanut tuntea tuotteidensa kysynnän kasvun. Sen johtaja Thomas Müller kertoo yrityksen valmistavan tutkia ilman edeltävää tilausta - tämä olisi ollut täysin poissa laskuista ennen Ukrainan sotaa.
Muihin hyötyjiin kuuluu Thales, joka valmistaa osia Dassault Aviationin Rafale-hävittäjiin, armeijan viestivälineitä ja tutkia ilmasta-maahan ohjuksiin.
Ukrainasta on tullut myös asealan innovaatioiden testialue.
Muutamat, erityisesti pienet yritykset ovat päässeet nopeasti eteenpäin uusimuotoisen tekniikan kehittämisessä, kuten sensorit, robotiikka ja miehittämättömät järjestelmät. Ukraina on myös osoittautunut alueeksi, jossa uuden keksijät ovat pystyneet toimimaan yhdessä perinteisten, suurten sopimusyhtiöiden kanssa.
Ukrainassa asekehitys etenee nopeasti ja innovaation kehityssykli voi olla kolmesta kuuteen kuukauteen. Pienten yritysten tuotteiden nopea kehitys prototyypistä tuotantovaiheeseen ja käyttöön osoittaa myös, miten uudet asiat ovat menossa läpi koko toimialan.
Tekever toimii sekä Portugalissa, että briteissä ja on yksi näistä pienistä dronevalmistajista, jotka ovat käyttäneet Ukrainaa ponnahduslautana. Yritys on kehittänyt sekä siviili- että puolustuskäyttöön miehittämättömiä ilma-aluksia.
Puolustustekniikan välineistön on nopeasti kehityttävä mahdollisuuksien perässä, sillä meneillään oleva kehitys on johtamassa myös kevyemmin liikkuviin sotilasyksiköihin. Muutos ohjelmallisesti tuettuihin välineisiin vaatii nopeasti eteneviä, iteratiivisia kehityssyklejä.
Muita aloittavien yritysten tuotteita, joita Ukrainassa on otettu käyttöön ovat Viron Milrem Roboticsin itse kulkevat ajoneuvot, jotka voivat kuljettaa havoittuneita ja raivata reittiä sotilaille. Monakolainen MARSS Group valmistaa tiedustelualustaa, jolla suojataan kriittistä infraa Ukrainassa droneilta ja muilta uhilta.
Perinteisen puolustusalan vaikeutena on pysyä jyvällä teknologian kehityksestä. Normaali valtio-ohjattu päätösmenettely ottaa normaalisti viisi vuotta ennen kuin tarkoin määritelty ohjelma rahoituksineen edes alkaa - ja silloin: “By then there is a new technology.”
Lähteenä on käytetty Financial Timesin artikkelia, jossa kirjoittajina olivat Sylvia Pfeifer Lontoosta, Patricia Nilson Frankfurthista ja Leila Abboud Pariisista sekä Sarah White Pariisista ja Song Jung-a Seoulista.
Puolustusteollisuuden sijoitusrahastoja on ollut vaikea löytää eurosijoittajalle
EU:n alueella puolustusteollisuus työllistää 460.000 henkilöä ja tuottaa liikevaihtona 180 miljardia euroa vuodessa. Alaa voi verrata vaikka maatalouteen, jonka liikevaihto samalla tavalla laskettuna on 420 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus on kahdeksan miljoonaa työpaikkaa ranskalaisen tutkimuksen mukaan.
Puolustusteollisuuden rahoitus on päätymässä yhä suurempiin hankaluuksiin: samalla kun ydinasevaltio höykyttää demokratian itäistä reunavaltiota ja EU:n omaa puolustusta pitäisi nostaa poliittisilla päätöksillä ylös, EU-hallinnon saparopäät ajavat menettelytapoja, joilla estetään lainoittaminen yrityksille, joiden liikevaihdosta yli 10% tulee aseista. Häivähdyskin puolustusteollisuuden teemoista johtaa siihen, että yritykseltä aletaan sanoa pankkitilejä irti.
Kun asiaa on tiedusteltu niin, ettei yrityksen tarvitse kertoa nimeään, asian surkeus valkenee: "Many defence companies have said they found that they were lumped with tobacco, pornography, alcohol and gambling by private investors looking to avoid unethical business."
Asiaan on tarttunut EDA eli Euroopan Puolustusalan Toimialajärjestö, joka pyrkii löytämään nutturapäiden kunnianhimoisten ESG-tavoitteiden keskeltä sopua pitkäaikaiseen turvallisuusalan rahoitukseen.
NATO:n Stoltenbergin mukaan asia on yksiselitteinen: “Indeed, without industry, there is no defence, no deterrence and no security.”
Ajatuksenjuoksu tässä menee siten, että "Rauha edellyttää puolustusta ja puolustus edellyttää teollista perustaa". Venäjän hyökkäyksen jälkeen tämä alkaa jo mennä nokkelimpien päättelyissä lävitse ja asevoimien normaali toiminta alkaa näyttämään moraalisesti hyväksyttävältä.
Aika näyttää, kestääkö taas viisi...kymmenen vuotta ennen kuin asia päätyy pankkien talouspuolen tajuntaan käytännössä ja liian myöhään. Poliittisilta ei kannata jäädä mitään odottamaan.
Tähän nähden on ainakin hyvä, että EU:lla on Euroopan Puolustusalan Rahasto (EDF), jolla on nyt kahdeksan miljardin euron rahoitus vuosille 2021...2027. Tästä 2,7 miljardia on puolustusalan yhteistoiminnan tutkimukseen ja 5,3 miljardia yhteistoiminnallisten puolustuskykyjen kehittämiseen kansallisten hankkeiden yhteydessä.
Luulisi, että näistä varoista riittäisi pohjoisen alueenkin yrityksille, jossa nämä älyäisivät vain hakea.
Nordnetin valikoimiin on tullut uusi ETF-sijoitusrahasto ASWC siellä jo olevan DFEN:n rinnalle. Olen alkanut sijoittaa myös tähän, koska sen sisältö on erilainen. Vertaan alla näitä toisiinsa.
HANetf Future of Defence UCITS ETF:n, tikkeri ASWC (ISIN: IE000Oj5TQP4) seuraa EQM Future of Defence indeksin hinta- ja tuottokehitystä. Indeksin sisältö koostuu NATO+ maissa julkisesti listattujen ja päätoimipaikkaansa pitävien puolustus- ja kyberpuolustussektorilta tulonsa saavien yritysten osakkeista.
Yrityksen on saatava yli puolet tuloistaan sotilaslentokoneiden tai puolustustarvikkeiden valmistuksesta ja kehityksestä tai kyberturvallisuuden tarjoamisesta NATO+ maalle. Yrityksen on täytettävä tietyt rahoitusasemaa ja markkina-arvoa koskevat vaatimukset.
Rahasto tasapainotetaan neljännesvuosittain ja kunkin yrityksen enimmäispaino rajataan viiteen prosenttiin. Rahasto käyttää replikointia eli sijoittaa arvopapereihin indeksin painotuksen mukaisesti.
Tuottoa ei makseta, vaan rahasto on karttuva. Kulut 0,49%
Säilytysyhteisö on J.P.Morgan SE, Dublin. Lisätiedot www.hanetf.com
VanEck Defense UCITS ETF tikkeri DFEN (ISIN: IE000YYE6WK5) seuraa ja jäljittelee MarketVector™ Global Defense Industry Index -indeksin hintaa ja arvonkehitystä replikoimalla eli sijoittamalla suoraan indeksin komponentteina olevien yritysten arvopapereihin. Näiden on oltava yrityksiä, jotka saavat vähintään 50 % (25 % nykyisille komponenteille) tuloistaan sotilas- tai puolustusteollisuudesta (mukaan lukien asiaankuuluvat kansalliset/liittovaltion ministeriöt). DFEN voi sijoittaa yli 20 % substanssiarvostaan kehittyville markkinoille.
Rahasto voi sijoittaa enintään 20 % substanssiarvostaan saman liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemiin arvopapereihin. Tämä raja voidaan nostaa 35 %:iin yhden liikkeeseenlaskijan osalta poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa.
Rahasto on karttuva. Kulut 0,60%
Rahastoa sääntelee Dutch Authority for the Financial Markets. Toimiluvan on myöntänyt Irlanti ja sitä valvoo Irlannin keskuspankki.
Näitä molempia omistamalla voi saada melko hyvän kattavuuden suorien osakepositioiden sijasta puolustusalan seuraamiseen. Odotukset ovat, että lisääntyvä rahoitus on pitkäaikaista viiden...kymmenen vuoden tähtäimellä ja lisää sekä näiden yritysten tuottoja ja varallisuutta, että sijoittajan saamisia ajan kanssa merkittävästi.
VanEck:n omistusjakauma näyttää muuttuneen sitten edellisen viestin. Nyt on Thales suurin sijoitus. USA:n osuus laskenut vajaaseen 55% ja Euroopan osuus kasvanut yhteensä noin 35%.
Onkohan niin, että Euroopan puolella olisi potentiaalia nousta enemmän, koska täällä vasta heräillään kun taas Jenkeissä saattaa olla paras aika jo ohi (ellei kiina)? Harkitsen itse parhaillaan tähän tai tuohon HANetf:ään sijoittamista.
Sotilasteknologia muuttaa merkittävästi koko taistelukenttää
Tulevaisuudessa tukeudutaan enenevästi kauko-ohjattuihin ja autonomisiin asejärjestelmiin. Tämä lisää suorituskykyä ja vähentää omia tappioita.
Energiaintensiivisestä fossiilista energiaa käyttävästä, raskaasta teknologiasta siirrytään pieniin ja vaikeasti havaittaviin tai tuhottaviin laitteistoihin. Energiasta, sen varastoinnista ja joustavasta jakelusta tulee keskeinen resurssi taistelukentällä. Tätä edellyttävät taistelijoiden tilannetietoisuuden ylläpitäminen, laseraseet ja dronejärjestelmät.
Sotilasaikakausilehti kirjoittaa epäsymmetrisestä taistelukentästä: "Tulevaisuuden sodankäyntiä muokkaavat epäsymmetrinen taistelukenttä ja uusien asejärjestelmien kasvavat kustannukset. Epäsymmetrisyys edellyttää joukoilta kykyä minimoida havaituksi tulemista sekä joustavaa ja resilienttiä taistelutapaa. Taistelukentälle on tyypillistä eri puolustushaarojen ja aselajien yhteisoperaatiot, joissa tarvitaan jatkuvaa tilannetietojen jakamista miehitettyjen ja miehittämättömien asejärjestelmien välillä. Tämä edellyttää kyberturvallisten ja robustisten sekä suuren kapasiteetin omaavien tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Tätä tukevat monitoimiset päätelaitteet sekä taktisen tason pilviteknologian käyttöönotto. Tavoitteena on suurten tietomäärien kokoaminen ja jakaminen reaaliajassa useille käyttäjille ja laitteille."
Autonomisuus vähentää kentällä olevien taistelijoiden määrää, mutta keskeiseksi alkaa muodostua taistelijan ja koneen välinen rajapinta ja näiden vuorovaikutus. Tässä eteen tulevat valtioiden ja yritysten välinen yhteistoiminta teknologioiden normien kehittämisessä ja käyttöönotossa.
Sijoittajan näkökulmasta Euroopalla on kova kiire yhtälailla tykinammusten valmistuskapasiteetin nostoon kuin myös uuden teknologian sovittamiseen sen reunamailla jo käytäviin taisteluihin. Rahaa ei puutu vaan enemmänkin rahoituspäätöksiä yritysten hankkeisiin - nyt ei perustutkita vaan tehdään yrittämällä ja kokeilemalla erehtymistä pelkäämättä.
Jenkeillä on tapana seurata propellipäiden hommaa sivusta ja napata rahalla rusinat, kun valmista syntyy.
Päätöksiä kyllä tehdään ja julkistetaan harvakseltaan. Sijoitusnäkökulmasta hyvin monenlaisilla yrityksillä on panoksensa annettavissa puolustustekniikan kehityksessä ja juuri tästä syystä rahastomuotoinen yritysnippu on kätevä. Kaiken voittavaa yritystä ei vielä pitkään aikaan saada selville.
Aseteollisuus alkaa olla ostetuimpien toimialojen joukossa vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä
Alla Nordnetin 10 ostetuinta ulkomaista osaketta maaliskuussa. Niiden joukossa on kolme selvästi puolustusalan yritystä: saksalainen Rheinmetall AG, ruotsalainen SAAB B ja norjalainen Kongsberg.
Kiinnostuksen kehitys näihin yhtiöihin oli alkanut jo itäisen Euroopan vihollisuuksien muututtua taisteluiksi. Alla näiden kolmen yhtiön osakekurssien kehitys viiden vuoden käyrinä siten, että vertailukäyränä on keltaisella jenkkien S&P500 indeksi ja punaisella suomalaisen pörssin OMXHGI-indeksi.
Rheinmetallin viime vuoden liikevaihto on vahvistamatta, mutta vuoden 2020 liikevaihto oli 5875 MEUR, ja liikevaihto oli viime vuonna eli 2023 noussut ennakkotiedon mukaan reippaasti eli arvoon 7176 MEUR. Muutos edelliseen vuoteen oli ollut 12%.
Saabin liikevaihto kasvoi vuoden 2020 luvusta 35431 MSEK viime vuoden eli vuoden 2023 lukuun 51609 MSEK.
Kongsbergin liikevaihto kasvoi voimakkaasti vuoden 2020 luvusta 25612 MNOK, ja oli viime vuonna 2023 yltänyt lukuun 40617 MNOK.
Yritykset ovat tilanteessa, jossa tuotantoa kasvatetaan ja samalla investoidaan. Näissä on haravoitavaa, että ehtii mukaan ennen kurssien karkaamista tavoittamattomiin. Alalla kun ei ole tapana pahemmin pukahdella liikesalaisuuksista ja avoimuus on ollut ihan julkisesti kiellettyä.
Eurooppalaiset asevalmistajat ovat jättäneet kansalliset intressit taustalle kilpaillakseen Lockheed Martinin ja Raytheonin kanssa
Britit tarvitsivat kovasti uusia risteilyohjuksia 90-luvun puolivälissä. Nämä umpikonservatiivit päättivät ryhtyä uhkarohkeiksi, sivuuttivat vakiintuneet jenkkitoimittajat ja aloittivat yhteistoiminnan vasta lyhyen historian omanneen yhteisyrityksen Matra BAe Dynamics kanssa. Menettelyllä luotiin pohja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan valtion ohjushankkeelle, jonka brittiversion nimeksi tuli Storm Shadow ja ranskalaisen version nimeksi Scalp. Valmistusyhteistyössä olivat vastuussa British Aerospacen ohjusvalmistusyksikkö Dynamics ja Ranskan Matra Defence.
Yhteistyö toimi aluksi vain sen ajan kuin maiden armeijoilta riitti tilauksia. Nykypäivänä Storm Shadow/Scalp on Ukrainan kaikkein voimakkain ase Venäjää vastaan. Yhtiö tuotteen takana on MBDA, jolla on tänä päivänä kykyä kilpailla jenkkien Lockheed Martinin ja Raytheonin kanssa.
Yhteistyön alussa osoittautui, että Euroopan teollinen pohja oli liian hajanainen ja vaihtoehdoiksi tuli joko pärjätä yhdessä tai upota yksin. Nyky-MBDA:n valtiorajat ylittävä valmistuskapasiteetti, mutta yhden yrityksen malli on osoittautunut juuri Euroopan tarvitsemaksi puolustusalan urakoitsijoiden ja valmistajien menetelmäksi, jolla ne menestyvät Ukrainan tyyppisen sodan uhatessa.
Samaa tapaa on käytetty uuden sukupolven hävittäjän ja panssarivaunun kehittämisessä. Myös muut projektit ovat menestyneet, vaikkakin Airbusin pan-eurooppalainen A400M armeijan käyttöön tarkoitettu lentokone on alituiseen projektina viivästellyt. Resurssien kerääminen yhteen on Euroopan maiden puolustusvoimien ainoa tapa kehittää varusteitaan ja rahoittaa kalliita kehitysprojekteja. Asia ajankohtaistuu voimakkaammin, jos Trump valitaan presidentiksi ja Euroopan on entistä enemmän vastattava itse omasta puolustuksestaan.
BA:n ja Matran yhdistettyä ohjustoimintansa 1996, MBDA muodostettiin liittämällä näihin italialaisia puolustustekniikan alan toimijoita Alenia Marconi Systemsin muodossa. Nyky-MBDA:n emoyhtiön omistavat BAE Systems ja Airbus Group SE, kumpikin 37,5% omistusosuudella, lopun ollessa italialaisen Leonardo S.p.A omistuksessa.
Yhtiö on muodostettu niin, että jokaisessa maassa on omalla taseellaan ja johdollaan toimiva tytäryhtiö niin, että niillä on kansallinen identiteetti vaikka ne ovat samaa, suurta yhtiötä.
Esimerkiksi Taurus, joka on Storm Shadow/Scalp-pohjainen risteilyohjus on MBDA Deutschlandin ja ruotsalaisen Saabin yhteishanke. Samalla tavalla toimii Eurofighter-konsortiumi, joka koostuu Airbusista, BAE:sta ja Leonardosta, jotka rakentavat Typhoon taistelukonetta briteille, italialaisille, espanjalaisille ja saksalaisille rajat ylittävällä valmistusmallilla. Valtioiden suoran osallistumisen puute on MBDA:n toiminnalle eduksi.
"Compared with anyone else, they have got rid of nationalism"
Asiantuntijoiden kommentti on: "States are bad shareholders because their missions as shareholders, regulators, customers and guardians of national security create permanent conflicts of interest."
Sijoittajan kannalta yksittäiset eurooppalaiset yhtiöt voivat olla pienehköjä kooltaan, mutta erikoistuneina ne sopeutuvat uuden tekniikan käyttöönottoon sodan menetelmien ja yhteistyömuotojen nopeasti uudistuessa.
Kuka ja mikä näistä sitten menestyykin, sormen pitäminen ETF-muodossa sodankäynnin hermolla on yksi tapa olla asian vääjäämättömissä rahavirroissa osallisena.
