Tuo puhe että puhutaan että tulevaisuudessa on paljon vanhuksia on paljon ja sen takia tarvitaan väkeä tänne jotta he eivät jää hoitamatta on aika absurdi väite, kyllä Suomessa ihmisiä riittää ja jos tulevaisuudessa tulee olemaan enemmän hoitoalan töitä tarjolla niin se todennäköisesti tarkoittaa sitä että ihmiset kouluttautuvat sille alalle. Ja vielä kun lisätään että osa työpaikoista katoaa ja sitä kautta tulee ihmisiä jotka tarvitsevat töitä niin sehän tarkoittaa sitä että silloin haetaan enemmän esim hoitoaloille.
Ehkä olisi nyt tärkeämpi saada suurempi osa suomalaisista työttömistä(350-500 000 työtöntä) työelämään jotta sosiaalimaksut ja muut tuet pienenisivät ja talous saataisiin tasapainoon ja voitaisiin lopettaa velanotto ja verojen jatkuva kiristäminen.
Tuo puhe että puhutaan että tulevaisuudessa on paljon vanhuksia on paljon ja sen takia tarvitaan väkeä tänne jotta he eivät jää hoitamatta on aika absurdi väite
Eihän tässä siitä ole kyse, vaan siitä mikä on väestöpyramidin muoto, ja työikäisten määrän suhde eläkeikäisten määrään. Mutta hyvä jos asia on mielestäsi kunnossa, myös tulevaisuudessa.
En nyt pidä itse väestöpyramidin muotoa niin tärkeänä kuin esim tuottavuutta ja työllisyysastetta. Jos katsoo vain väestöpyramidiä niin silloinhan tavoitellaan jatkuvaa väestön kasvua koska muuten pydamidista tulee pelkkä suora tolppa. Suomen tulevaisuuden väestöpyramidi näyttää aika suoralta kun taas esim Saksassa tulee jo 2030-luvun lopussa ongelmia siinä että vanhuksia on huomattavasti enemmän kuin nyt verraten työikäisiin vaikka Saksaan on tullut paljon maahanmuuttajia. Suomen rakenne on lähes sama kuin muissakin pohjoismaissa joten en ole kovin huolestunut kehityksestä.
Nuo korostavat juuri sitä mitä toin esille: analysoidaan maahanmuuton kustannuksia nyt, kun lisäksi olisi kiinnostavaa analysoida mitä tapahtuu esim. 50 vuoden aikana jos väestö ikääntyy tätä vauhtia.
Väestön ikääntyminen ja väheneminen ei olisi niin suuri ongelma, jos eläkesäästämistä ei olisi aikoinaan sosialisoitu nykyisen kaltaiseksi tyhjäksi pyramidiksi.
Työnantajien maksamasta palkkasummasta noin 30% menee eläkkeisiin, ja säästöön ei jää enää yhtään mitään. Vertailun vuoksi, esimerkiksi 60-luvulla palkkasummasta meni eläkkeisiin noin 5%.
Valtion 55 miljardin budjetista noin 10 miljardia menee eläkemenoihin. Yhteensä eläkkeitä maksettiin 2018 yli 30 miljardia. Koulutuslupaukset ymv on tuohon verrattuna aivan lillukan varsia. Ja tottakai seuraavalla vaalikaudella on varaa ja syytä korottaa eläkkeitä - koska eläkeläiset äänestävät ja pitävät omista eduistaan hyvää huolta.
Vaaliteemaksi tämä ei koskaan nouse, koska suuret ikäluokat ovat nimensä mukaan suurimmat, ja myös aktiivisimmat äänestäjät. Nuoremmat ovat hiljaa ja maksavat.
Voisiko tämän himmelin pitää kasassa kasvattamalla rajusti maahanmuuttoa… aika haastavalta äkkiseltään kuulostaa. Ainakin Suomi olisi hyvin erilainen sen jälkeen.
Rockafella osuu ongelman ytimeen. Suurin ongelma ovat pumpuliin ja isoihin palkkoihin / eläkkeisiin kasvatetut suuret ikäluokat ja muut eläkeläisryhmät, joiden valtaa demokratiassa vahvistaa se että alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta ja siitäkin hyvän matkaa ylöspäin porukkaa ei kiinnosta äänestää kun tuntuu ettei se mihinkään vaikuta. Jos eläkkeet nähtäisiin puhtaasti sosiaaliturvana sen sijaan että niillä pyritään takaamaan jo muuten hyvässä asemassa olevien elintaso niin Suomen valtion talous olisi vielä hyvällä tolalla ja koulutukseen + investointeihin olisi varaa.
Väestöpyramidi ei itsessään ole välttämättä tuhoisa, mutta vallan keskittyminen nettosaajille ja elämänsä ehtoopuolella oleville ihmisille sen sijaan on. Suuri osa nuorista koulutetuista ja menestyvistä ihmisistä harkitsee muuttoa ulkomaille, ja jos maksutaakka vielä kasvaa + kaupan päälle Suomen talous menee uudestaan totaalisen kuralle niin oikeasti maan taloudelle merkittävien ihmisten muutto ulkomaille kiihtyy. Vielä kun koitetaan ajaa kaiken maailman nettiblokkeja niin sillä tätä vielä vahvistetaan.
Maahanmuutto on sinänsä potentiaalinen ratkaisu, mutta vain jos sitä kautta maahan tulee ihmisiä joiden tuottama hyöty on suurempaa kuin heistä koituvat kustannukset. Ja Suomen vetovoimaisuus länsimaiden koulutetun ja työikäisen väestön keskuudessa ei ole kovin suuri: syrjäinen ja himoverotettu maa jonka ilmastosta nauttiminen täyttää masokistin määritelmän.
Pakolaiset ja humanitaarinen maahanmuutto kolmannesta maailmasta eivät tähän lähtökohtaisesti kuulu, ja pitäisi käsitellä täysin erillisenä ratkaisuna. Etenkin vihervasemmisto ja Perussuomalaiset kuitenkin ilolla tunkevat julkisessa keskustelussa kaiken yhdeksi geneeriseksi mössöksi omaksi edukseen, vastakkainasettelu kun ruokkii poliittisia ääripäitä.
Vähän aikaa sitten julkaistiin kaksikin tutkimusta. Ensimmäinen on Pauli Vahteran oma tutkimus, joka julkaistiin Iltalehdessä. Ainakin tuolla koulutuksella pitäisi tulla ihan hyvin paikkansa pitäviä tuloksia. Pauli sanoi myös, että saa haastaa jos löytyy virheitä.
Sitten on Suomen perustan juuri julkaistu tutkimus, jossa keskitytään erityisesti somalien, sekä Irakilaisten julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Varsin kattava paketti.
Itse en ole niin hyvä numeroidenpyörittelijä, että osaisin sanoa, kuinka paikkansa pitäviä nämä ovat, mutta itse uskon, että kyse on miljardiluokan luvuista vuodessa. Luvut on ainakin kaivettu julkisista tilastoista yms.
Jensin mielipide näistä kiinnostaa kyllä kuulla.
Oisko ollut tuo Pauli Vahteran tutkimus, josta mun idea just lähti liikkeelle, kun näin keskustelua siitä Facebook-feedissäni. Keskustelussa oli jotain aika hyvin perusteltua kritiikkiä tutkimukseen liittyen. Toi toka taas on on Perussuomalaiset puolueen perustaman ajatushautomon tutkimus, josta olisin lähtökohtaisesti hyvin skeptinen. Mun kela oli, että valtio perustaisi jonkun mahdollisimman puolueettoman työryhmän tutkimaan tätä kunnolla. Saapasmonon linkkaama valtioneuvoston tutkimus on jotakuinkin mitä ajattelin. Hyvä tietää sellaisen ainakin olevan olemassa.
Just jotain tällaista ajattelin. Mulla ei tosin ainakaan tällä hetkellä riitä aika ja kiinnostus syventyä näihin tutkimuksiin sen tarkemmin. Lopputulokset ovat jotakuinkin sitä, mitä olen olettanut. Siitä samaa mieltä, että todella vaikea tehtävä ottaa kaikki muuttujat huomioon tällaisessa tutkimuksessa.
Anssi A kirjoitti:
On myös hyvä miettiä kannattaako Lepomäkeä äänestää, koska se on niin varmasti sisällä. Voi olla parempi ottaa joku toinen hyvä ehdokas Uudeltamaalta, että saisi läpi kaksi fiksua kaveria yhden sijaan.
Niimpä tietysti joo. Yks juttu mikä tulee mieleen on, että voiko tällaisesta kikkailusta olla haittaa omalle ykkösehdokkaalleen. Huononeeko esim. Lepomäen mahikset Kokoomuksen puheenjohtajaksi mitä vähemmän ääniä hän saa?
Hyviä pointteja kans Rockafellalta ja Farseerilta.
"Pakolaiset ja humanitaarinen maahanmuutto kolmannesta maailmasta eivät tähän lähtökohtaisesti kuulu, ja pitäisi käsitellä täysin erillisenä ratkaisuna. Etenkin vihervasemmisto ja Perussuomalaiset kuitenkin ilolla tunkevat julkisessa keskustelussa kaiken yhdeksi geneeriseksi mössöksi omaksi edukseen, vastakkainasettelu kun ruokkii poliittisia ääripäitä."
Halla-aho ja suurin osa perussuomalaisista eivät vastusta työperäistä maahanmuuttoa ja yrittävät nimen omaan julkisessa keskustelussa erottaa humanitaarista maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa. Määritelmällisesti ero on aika selkeä, mutta talousvaikutusten kannalta tilanne ei olekaan mustavalkoinen. Halla-aho itse puhuu "haittamaahanmuutosta". Termi kuulostaa hieman rasistiselta, mutta talouden kannalta se on aika selkeä. Jos Suomeen muuttaa täysin kouluttamaton nuori esimerkiksi Somaliasta ja hänellä ei ole mitään halua tai kykyä integroitua, niin hänen nettovaikutuksensa valtion talouteen tulee olemaan elinaikanaan negatiivinen. Jos Suomeen muuttaa 30 vuotias ahkera kirurgi puolisonsa perässä vaikka Kanadasta, niin hänen nettovaikutuksensa talouteen tulee olemaan positiivinen. Näiden väliin jää valtava joukko ihmisiä ja elämäntilanteita, joissa nettovaikutusta on vaikea arvioida tarkasti. Vaikka ihminen tulisi Suomeen työn perässä, niin ei se tarkoita automaattisesti positiivista vaikutusta Suomen talouteen. Suomessa voi tehdä töitä matalapalkka-alalla ja saada enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja töissä käydessään, saati sitten kun ihminen jää työttömäksi muutaman vuoden jälkeen eikä ikinä enää työllisty.
Eläkejärjestelmä on erittäin ongelmallinen pyramidihuijaus, joka natisee liitoksissaan. Ongelmallisuutta korostaa perustuslaillinen tulkinta, jonka mukaan tulevat eläkkeet ovat ihmisen omaa varallisuutta ja niitä ei voida omaisuudensuojan nimissä leikata. Tämän takia talouden kurimuksessa joudutaan leikkaamaan sieltä täältä, esim koulutuksesta ja kaikista muista etuuksista, mutta eläkeläiset vain porskuttavat. On täysin epärealistista uskoa, että tähän voisi tulla tulevaisuudessa muutosta. Tätä ei ilmeisesti voi myöskään kiertää säätämällä eläkkeisiin todella kovaa veroprogressiota, koska se ei olisi yhdenvertaista muihin kansalaisiin nähden. Monissa muissa maissa on käytössä eläkekatot, mutta Suomessa ei voida kuin purra hammasta ja maksaa veroja ja eläkemaksuja.
Jo 75 vuotta täyttäneillä sote-menot ovat reilusti yli kymppitonnin vuodessa / henkilö ja 85 vuotiailla yli kaksikymmentä tonnia. Melkoisia lukuja eläkekustannusten päälle! Olisi kaikkien etu jos vanhukset pysyisivät virkeinä ja terveinä ja voisivat elää mahdollisimman pitkään ja mukavasti omissa kodeissaan. Laitoshoidon, terveydenhoidon ja palveluasumisen hinnat ovat niin järkyttäviä, että saattaisi olla hyvinkin kannattavaa panostaa vanhusten terveyteen ja elinoloihin omissa kodeissaan, ettei jouduta palveluasumiseen niin aikaisin ja vältyttäisiin erikoissairaanhoidoilta ja laitoshoidoilta.
Halla-aho ja suurin osa perussuomalaisista eivät vastusta työperäistä maahanmuuttoa ja yrittävät nimen omaan julkisessa keskustelussa erottaa humanitaarista maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa.
Itse asiassa Halla-aho on ainakin parissa eri haastattelussa maininnut vastustavansa myös "halpatyövoiman maahantuontia". Persujen kanta työperäiseen maahanmuuttoon on melko epäselvä, mutta luultavasti enemmän kielteinen kuin myönteinen. Vaikka toki käyttävätkin työperäistä maahanmuuttoa usein kontrastina esitellessään humanitaarisen muuton ongelmia.
Demareilla on ylivoimaisesti hupaisin ja tuhoisin mamupolitiikka. Ottavat kaikki turvapaikanhakijat avosylin vastaan kunhan nämä vain pakotetaan lojumaan jossain joutilaina eikä anneta lupaa työntekoon ja taistelevat kynsin hampain kaikkea työperäiseksi määriteltyä muuttoa vastaan.
Tätä ei ilmeisesti voi myöskään kiertää säätämällä eläkkeisiin todella kovaa veroprogressiota, koska se ei olisi yhdenvertaista muihin kansalaisiin nähden. Monissa muissa maissa on käytössä eläkekatot, mutta Suomessa ei voida kuin purra hammasta ja maksaa veroja ja eläkemaksuja.
Kyllä voidaan ja määrittelystä riippuen on jo tehtykin. Lisävero yli 47 000 euron eläkkeestä on 5,85 prosenttia (oli 45 000 euroa ja 6 prosenttia aiemmin). Toki jos tarkoitat esim. 90% lisäveroa niin sellaista ei ole kokeiltu ja voisi muuttaa tilanteen toiseksi.
Palveluasumisen hintaa selittää keskeytymätön 3-vuorotyö henkilöintensiivisellä toimialalla. Heti kun työn hinnoittelu muuttuu, asetelma muuttuu edullisemmaksi. Sitä odotellessa (ystäväpiirissäni on paljon omien eläkeläiskommuunien perustamispohdintoja).
Tätä ei ilmeisesti voi myöskään kiertää säätämällä eläkkeisiin todella kovaa veroprogressiota, koska se ei olisi yhdenvertaista muihin kansalaisiin nähden. Monissa muissa maissa on käytössä eläkekatot, mutta Suomessa ei voida kuin purra hammasta ja maksaa veroja ja eläkemaksuja.
Kyllä voidaan ja määrittelystä riippuen on jo tehtykin. Lisävero yli 47 000 euron eläkkeestä on 5,85 prosenttia (oli 45 000 euroa ja 6 prosenttia aiemmin). Toki jos tarkoitat esim. 90% lisäveroa niin sellaista ei ole kokeiltu ja voisi muuttaa tilanteen toiseksi.
Ilmeisesti EIT ei ole vielä lausunut asiasta mitään lopullista, ainakaan googlella ei löytynyt.
Lisäksi kai sekin voidaan laskea lisäveroksi, että jos/kun joudut vanhana, muistisaraana ja raihnaisena laitosasumiseen niin käytännössä sinun veroprosentti on 90% aina johonkin 10000 €+/kk eläkkeisiin asti. Ympärivuorokautinen palveluasuminen maksaa n. 5000€/kk +/- ja mikäli nettotilot ovat sen alle niin kaupunki vie sinulta kaikki muut rahat paitsi jättää sen 200-300€/kk käyttörahaa. Muistaakseni palveluseteli oli näissä myös todella sketsi eli Helsingissä joku 2200€/kk arvoltaan ja 3000+€ pitäisi itseltä tällöin löytyä/kk.
Mun Interactive Brokersin short Tesla - long Alphabet (Google) treidi on edennyt todella hyvin ja tänään oli mukava katella P&Lää.
Tesla siis -8,5% tänään, koska Q1 autojen toimitukset jäivät selvästi odotuksista. Osakkeen hinta oli tosin viime viikon aikana noussut saman verran ilman sen kummempia uutisia. Kai odotettiin Muskin jotenkin keksivän tavan, jolla taikoa luvut paremman näköisiksi ja saada pumpattua osaketta ylös vielä tän kerran. Mikään ei oo saanut mua epäilemään mun Teslan bear thesisiä ja jatkan oikein mielelläni tällä positiolla vielä pitkään.
Päädyin myös vähän isompaan gämbläykseen ja survasin 800ke merkinnän Aallon Groupin instikka-antiin. Oman analyysini ja Sijoitustiedon keskustelun perusteella olin hyvin varma, että anti ylimerkitään. Niin siinä kävikin ja sain vaan 60ke edestä osakkeita. 10% nousu ekana päivänä ois ihan kiva, mutta silloinkin se ois alle prosentin tuotto koko riskeeratulle pääomalle. Ei hirveen usein tällaisissa betseissä oo varaa mokata, jotta ne pysyy voitollisina. Mulla oli noin 300ke cashia vapaana joten jos kamaa olisi siihen asti tullut niin olisin ollut ihan tyytyväinen, ja jään mielelläni tässä vaiheessa sykliä holdaamaan näin defensiivistä ja halpaa lappua. Jos kaikki 800ke ois tullut niin ois nöyränä joutunut lähteä lainansoittorundille tai pahimmassa tapauksessa likvidoida sen verran nopealla aikataululla epälikvidejä pikkufirmoja, että reippaasti olisi turpaan tullut. Jos Aallon Group nousee lähiaikoina 20-30% niin saatan kuitenkin irroittaa.
Aloitin Game of Thronesin uudelleenkatsomisprojektin vaikka tuskin ehdin kaikki jaksot läpi ennen vikan tuotantokauden alkua ensi viikon sunnuntaina. Eka tuotantokausi tuli näköjään 8 vuotta sitten ja katsoin aikoinaan jaksot samaan aikaan grindatessani, niin nyt huomaa miten paljon kaikennäköistä on tullut missattua. Erityisesti kun hahmot tuntee tällä kertaa niin hyvin. Suosittelen!
Mun Interactive Brokersin short Tesla - long Alphabet (Google) treidi on edennyt todella hyvin ja tänään oli mukava katella P&Lää.
Tesla siis -8,5% tänään, koska Q1 autojen toimitukset jäivät selvästi odotuksista. Osakkeen hinta oli tosin viime viikon aikana noussut saman verran ilman sen kummempia uutisia. Kai odotettiin Muskin jotenkin keksivän tavan, jolla taikoa luvut paremman näköisiksi ja saada pumpattua osaketta ylös vielä tän kerran. Mikään ei oo saanut mua epäilemään mun Teslan bear thesisiä ja jatkan oikein mielelläni tällä positiolla vielä pitkään.
Päädyin myös vähän isompaan gämbläykseen ja survasin 800ke merkinnän Aallon Groupin instikka-antiin. Oman analyysini ja Sijoitustiedon keskustelun perusteella olin hyvin varma, että anti ylimerkitään. Niin siinä kävikin ja sain vaan 60ke edestä osakkeita. 10% nousu ekana päivänä ois ihan kiva, mutta silloinkin se ois alle prosentin tuotto koko riskeeratulle pääomalle. Ei hirveen usein tällaisissa betseissä oo varaa mokata, jotta ne pysyy voitollisina. Mulla oli noin 300ke cashia vapaana joten jos kamaa olisi siihen asti tullut niin olisin ollut ihan tyytyväinen, ja jään mielelläni tässä vaiheessa sykliä holdaamaan näin defensiivistä ja halpaa lappua. Jos kaikki 800ke ois tullut niin ois nöyränä joutunut lähteä lainansoittorundille tai pahimmassa tapauksessa likvidoida sen verran nopealla aikataululla epälikvidejä pikkufirmoja, että reippaasti olisi turpaan tullut. Jos Aallon Group nousee lähiaikoina 20-30% niin saatan kuitenkin irroittaa.
Aloitin Game of Thronesin uudelleenkatsomisprojektin vaikka tuskin ehdin kaikki jaksot läpi ennen vikan tuotantokauden alkua ensi viikon sunnuntaina. Eka tuotantokausi tuli näköjään 8 vuotta sitten ja katsoin aikoinaan jaksot samaan aikaan grindatessani, niin nyt huomaa miten paljon kaikennäköistä on tullut missattua. Erityisesti kun hahmot tuntee tällä kertaa niin hyvin. Suosittelen!
Mitä mieltä Jens olet finanssialasta (Nordea erityisesti) sijoituskohteena pitkällä aikavälillä?
Itse kun keskusteluja seuraa, niin moni tuntuu olevan sitä mieltä, että nämä fintech-yritykset ja isot teknologiafirmat vievät pankeilta markkinat. En kylläkään näe tilanteen olevan ihan näin huono, koska keskuspankkien täytyy jatkossakin pystyä säätelemään pankkitoimintaa, eikä se tuossa skenaariossa olisi mielestäni mahdollista.
Ei ole ostettuna. Lohkoketjuteknologia sinällään tarjoaa kyllä monia mahdollisuuksia, mutta kryptovaluutoissa näen kuplan aineksia.
Kryptovaluutta olisi mielestäni oiva maksuväline, jos sen arvon oletettaisiin olevan vakaa. Ethereumin määrää ei ainakaan ole rajoitettu mitenkään, joten pitkällä aikavälillä en pidä sitä kovinkaan kestävänä. Yhdenkään hyödykkeen hinta ei voi nousta loputtomiin, etenkään kun sitä käytetään maksuvälineenä.
Ei ole ostettuna. Lohkoketjuteknologia sinällään tarjoaa kyllä monia mahdollisuuksia, mutta kryptovaluutoissa näen kuplan aineksia.
Kryptovaluutta olisi mielestäni oiva maksuväline, jos sen arvon oletettaisiin olevan vakaa. Ethereumin määrää ei ainakaan ole rajoitettu mitenkään, joten pitkällä aikavälillä en pidä sitä kovinkaan kestävänä. Yhdenkään hyödykkeen hinta ei voi nousta loputtomiin, etenkään kun sitä käytetään maksuvälineenä.
Ethereum ei ole maksuväline. Ethereum verkossa on jotain noin 10 eri stable coin projektia, joissa yhden kolikon arvo on sidoksissa dollariin. Suurin osa näistä on dollar backed tokeneita, eli jokaista tokenia vastaan on ylläpitäjän pankkitilillä dollari sitä vastaan. Mutta sitten on esim. Makerin tapaisia kolikoita, joissa Etheritä lukitaan collateraliksi ja niitä vastaan lainataan DAI-kolikkoa, jonka arvo seuraa dollaria. Ne toimii maksuvälineinä Ethereum verkon palveluissa. Ether itsessään on käyttömaksu alustan käytöstä ja utility tokeni eri palveluihin, jotka alustalla toimii.
Ja Ethereumin määrä rajoittuu luonnostaan, kun siirrytään proof-of-stakeen ja palkkiot pienenee merkittävästi. Ja luonnollisen poistumisen (avainten katoamisten tai vaikka kolikoiden burnauksen) jälkeen inflaatio voi mennä ajoittain negatiiviseksi, mutta käytännössä se pysähtyy jonnekkin 110-120miljoonan Etherin tienoille.
Ja lohkoketju ei tarjoa yhtään mitään ilman kryptovaluuttaa. Se on silloin suljettu ketju, jos siinä ei ole palkkiona toimivaa arvotokenia ja suljetuissa ketjuissa on sellaisia rajoituksia, ettei niiden käyttö pysty millään yleistymään niin, että niitä voisi kaikki vapaasti käyttää. Eli ne valuutat kulkee aina mukana, jos näkee lohkoketjuteknologiassa potentiaalia.
Ei ole ostettuna. Lohkoketjuteknologia sinällään tarjoaa kyllä monia mahdollisuuksia, mutta kryptovaluutoissa näen kuplan aineksia.
Kryptovaluutta olisi mielestäni oiva maksuväline, jos sen arvon oletettaisiin olevan vakaa. Ethereumin määrää ei ainakaan ole rajoitettu mitenkään, joten pitkällä aikavälillä en pidä sitä kovinkaan kestävänä. Yhdenkään hyödykkeen hinta ei voi nousta loputtomiin, etenkään kun sitä käytetään maksuvälineenä.
Ethereum ei ole maksuväline. Ethereum verkossa on jotain noin 10 eri stable coin projektia, joissa yhden kolikon arvo on sidoksissa dollariin. Suurin osa näistä on dollar backed tokeneita, eli jokaista tokenia vastaan on ylläpitäjän pankkitilillä dollari sitä vastaan. Mutta sitten on esim. Makerin tapaisia kolikoita, joissa Etheritä lukitaan collateraliksi ja niitä vastaan lainataan DAI-kolikkoa, jonka arvo seuraa dollaria. Ne toimii maksuvälineinä Ethereum verkon palveluissa. Ether itsessään on käyttömaksu alustan käytöstä ja utility tokeni eri palveluihin, jotka alustalla toimii.
Ja Ethereumin määrä rajoittuu luonnostaan, kun siirrytään proof-of-stakeen ja palkkiot pienenee merkittävästi. Ja luonnollisen poistumisen (avainten katoamisten tai vaikka kolikoiden burnauksen) jälkeen inflaatio voi mennä ajoittain negatiiviseksi, mutta käytännössä se pysähtyy jonnekkin 110-120miljoonan Etherin tienoille.
Ja lohkoketju ei tarjoa yhtään mitään ilman kryptovaluuttaa. Se on silloin suljettu ketju, jos siinä ei ole palkkiona toimivaa arvotokenia ja suljetuissa ketjuissa on sellaisia rajoituksia, ettei niiden käyttö pysty millään yleistymään niin, että niitä voisi kaikki vapaasti käyttää. Eli ne valuutat kulkee aina mukana, jos näkee lohkoketjuteknologiassa potentiaalia.
En ole asiaan täysin perehtynyt, joten voin olla vähän kujalla. Siinä ymmärryksessä olen kuitenkin ollut, että lohkoketjuteknologiaa pystyisi hyödyntämään myös muuhun tarkoitukseen kuin puhtaasti kryptovaluuttoihin.
Mitä netistä olen lukenut, niin muun muassa digitaalisiin sopimuksiin, omaisuusrekistereihin ja äänestysjärjestelmiin sitä nyt ainakin pitäisi pystyä hyödyntämään. Eikä noissa ole siis edellytyksenä se kryptovaluutan käyttö, vaan kyse on pelkästään tietokannan hallinnasta.
Ei ole ostettuna. Lohkoketjuteknologia sinällään tarjoaa kyllä monia mahdollisuuksia, mutta kryptovaluutoissa näen kuplan aineksia.
Kryptovaluutta olisi mielestäni oiva maksuväline, jos sen arvon oletettaisiin olevan vakaa. Ethereumin määrää ei ainakaan ole rajoitettu mitenkään, joten pitkällä aikavälillä en pidä sitä kovinkaan kestävänä. Yhdenkään hyödykkeen hinta ei voi nousta loputtomiin, etenkään kun sitä käytetään maksuvälineenä.
Ethereum ei ole maksuväline. Ethereum verkossa on jotain noin 10 eri stable coin projektia, joissa yhden kolikon arvo on sidoksissa dollariin. Suurin osa näistä on dollar backed tokeneita, eli jokaista tokenia vastaan on ylläpitäjän pankkitilillä dollari sitä vastaan. Mutta sitten on esim. Makerin tapaisia kolikoita, joissa Etheritä lukitaan collateraliksi ja niitä vastaan lainataan DAI-kolikkoa, jonka arvo seuraa dollaria. Ne toimii maksuvälineinä Ethereum verkon palveluissa. Ether itsessään on käyttömaksu alustan käytöstä ja utility tokeni eri palveluihin, jotka alustalla toimii.
Ja Ethereumin määrä rajoittuu luonnostaan, kun siirrytään proof-of-stakeen ja palkkiot pienenee merkittävästi. Ja luonnollisen poistumisen (avainten katoamisten tai vaikka kolikoiden burnauksen) jälkeen inflaatio voi mennä ajoittain negatiiviseksi, mutta käytännössä se pysähtyy jonnekkin 110-120miljoonan Etherin tienoille.
Ja lohkoketju ei tarjoa yhtään mitään ilman kryptovaluuttaa. Se on silloin suljettu ketju, jos siinä ei ole palkkiona toimivaa arvotokenia ja suljetuissa ketjuissa on sellaisia rajoituksia, ettei niiden käyttö pysty millään yleistymään niin, että niitä voisi kaikki vapaasti käyttää. Eli ne valuutat kulkee aina mukana, jos näkee lohkoketjuteknologiassa potentiaalia.
En ole asiaan täysin perehtynyt, joten voin olla vähän kujalla. Siinä ymmärryksessä olen kuitenkin ollut, että lohkoketjuteknologiaa pystyisi hyödyntämään myös muuhun tarkoitukseen kuin puhtaasti kryptovaluuttoihin.
Mitä netistä olen lukenut, niin muun muassa digitaalisiin sopimuksiin, omaisuusrekistereihin ja äänestysjärjestelmiin sitä nyt ainakin pitäisi pystyä hyödyntämään. Eikä noissa ole siis edellytyksenä se kryptovaluutan käyttö, vaan kyse on pelkästään tietokannan hallinnasta.
Sen kryptovaluutan tarvitsee siihen, että se data olisi aina 100% oikeaa ja luotettavaa. Kun on kyse avoimesta ketjusta joihin kaikki pystyy osallistumaan ja rakentamaan palveluita, niin tarvitaan jotain millä palkita ketjun ylläpito ja toisaalta millä rankaista väärän datan syöttämisestä ketjuun. Eli tässä tulee se kryptovaluutta/arvotoken kyseeseen. Mainauksella toimivissa ketjuissa arvotoken on palkkio sähköstä, jota on käytetty ja toisaalta jos syötät väärää dataa ketjuun, niin et saa tätä palkkioo ja menetät sähköissä kustannuksia. Tällöin data on aina oikeaa.
Steikkausketjuissa homma toimii niin, että esim. Ethereumin tapauksessa mikä on tulossa, niin panttaat 32 etheriä ja jos yrität tuottaa väärää dataa ketjuun, menetät ne 32 etheriä. Jos taas ylläpidät ketjua ja todennat siirtoja, niin saat n. 6% vuosittaista korkoa ethereinä palkkioksi. Tällöin ketjun ylläpitäjillä on aina insentiivit pitää data oikeana ja ylläpitää ketjua. Ja tietysti mitä enemmän ketjulla on ylläpitäjiä, niin sen turvallisempi se on, koska se on hajautetumpi.
Eli se arvotoken joko rankaisee tai palkitsee ja se on olennainen osa systeemiä, eikä sitä voi poistaa avoimista ketjuista, tai ainakaan sille ei ole löytynyt parempaa ratkaisua. Ja jokainen älysopimuksen ajaminen, omaisuusrekisterit, äänestysjärjestelmät on juuri sitä dataa, joka todennetaan siellä ketjussa, eli ne on niitä "siirtoja" ja niiden käytöstä maksetaan palkkio ketjun ylläpitäjille näillä arvotokeneille ja vastineeksi saadaan aina 100% validia, sensuroimatonta ja hakkeroimatonta dataa.
Vähän väärä ketju, mutta kiitos Casu tästä "uraauurtavasta työstä".
Joo, todennäköisesti vähän huono ketju, mutta jospa Jens ei pahastu. Minulla on jotenkin aina tarve oikoa väärinkäsityksiä, silloin kun keskustelu on järkevällä ja vastaanottavalla tasolla. Sinäänsä vähän harmi, kun koko systeemi olisi suhteellisen helppo avata 30-60min esityksellä, mutta eipä niitä Suomessa kukaan näytä edistävän. Kirjoittamalla se on taas todella paljon vaikeampaa, ainakin itselle. No mut toivottavasti pienet purot jne.
Steikkausketjuissa homma toimii niin, että esim. Ethereumin tapauksessa mikä on tulossa, niin panttaat 32 etheriä ja jos yrität tuottaa väärää dataa ketjuun, menetät ne 32 etheriä. Jos taas ylläpidät ketjua ja todennat siirtoja, niin saat n. 6% vuosittaista korkoa ethereinä palkkioksi. Tällöin ketjun ylläpitäjillä on aina insentiivit pitää data oikeana ja ylläpitää ketjua. Ja tietysti mitä enemmän ketjulla on ylläpitäjiä, niin sen turvallisempi se on, koska se on hajautetumpi.
Eli se arvotoken joko rankaisee tai palkitsee ja se on olennainen osa systeemiä, eikä sitä voi poistaa avoimista ketjuista, tai ainakaan sille ei ole löytynyt parempaa ratkaisua. Ja jokainen älysopimuksen ajaminen, omaisuusrekisterit, äänestysjärjestelmät on juuri sitä dataa, joka todennetaan siellä ketjussa, eli ne on niitä "siirtoja" ja niiden käytöstä maksetaan palkkio ketjun ylläpitäjille näillä arvotokeneille ja vastineeksi saadaan aina 100% validia, sensuroimatonta ja hakkeroimatonta dataa.
Mutta eikö tässä pidä ottaa huomioon sen roguen steikkaajan kokonaistaloudellinen insentiivi? Voi olla kannattavaa menettää 32 ETH jos syöttämällä väärää dataa saa vaikka laskennallisesti 100 ETH tai 100 000 ETH:n arvosta (rikollista?)hyötyä?
Steikkausketjuissa homma toimii niin, että esim. Ethereumin tapauksessa mikä on tulossa, niin panttaat 32 etheriä ja jos yrität tuottaa väärää dataa ketjuun, menetät ne 32 etheriä. Jos taas ylläpidät ketjua ja todennat siirtoja, niin saat n. 6% vuosittaista korkoa ethereinä palkkioksi. Tällöin ketjun ylläpitäjillä on aina insentiivit pitää data oikeana ja ylläpitää ketjua. Ja tietysti mitä enemmän ketjulla on ylläpitäjiä, niin sen turvallisempi se on, koska se on hajautetumpi.
Eli se arvotoken joko rankaisee tai palkitsee ja se on olennainen osa systeemiä, eikä sitä voi poistaa avoimista ketjuista, tai ainakaan sille ei ole löytynyt parempaa ratkaisua. Ja jokainen älysopimuksen ajaminen, omaisuusrekisterit, äänestysjärjestelmät on juuri sitä dataa, joka todennetaan siellä ketjussa, eli ne on niitä "siirtoja" ja niiden käytöstä maksetaan palkkio ketjun ylläpitäjille näillä arvotokeneille ja vastineeksi saadaan aina 100% validia, sensuroimatonta ja hakkeroimatonta dataa.
Mutta eikö tässä pidä ottaa huomioon sen roguen steikkaajan kokonaistaloudellinen insentiivi? Voi olla kannattavaa menettää 32 ETH jos syöttämällä väärää dataa saa vaikka laskennallisesti 100 ETH tai 100 000 ETH:n arvosta (rikollista?)hyötyä?
Ne muut validoijat pitää huolta, että se data on oikein. Eli jos sinne syöttää väärää dataa, niin muut ylläpitäjät korjaa sen ja sitten tulee tuo rankaisu. Sitten puhutaan 51% hyökkäyksestä, jossa saadaan 51% kaikesta steikkauksesta haltuun ja voidaan muuttaa sääntöjä, mutta 51% haltuun saanti tulee maksamaan niin merkittävästi, ettei sitä käytännössä kai kukaan lähde suorittamaan. Varsinkin, kun siihenkin löytyy sitten eri mahdollisuuksia, kun huomataan, että joku näin yrittää hyökätä. Eli yksin et pysty tekemään mitään pysyvää vahinkoa tuolla 32 ETH:llä.
Mitä mieltä Jens olet finanssialasta (Nordea erityisesti) sijoituskohteena pitkällä aikavälillä?
Itse kun keskusteluja seuraa, niin moni tuntuu olevan sitä mieltä, että nämä fintech-yritykset ja isot teknologiafirmat vievät pankeilta markkinat. En kylläkään näe tilanteen olevan ihan näin huono, koska keskuspankkien täytyy jatkossakin pystyä säätelemään pankkitoimintaa, eikä se tuossa skenaariossa olisi mielestäni mahdollista.
Suosittelin Nordea-ketjussa Citin 2018 maaliskuun tutkimusta BANK OF THE FUTURE: The ABCs of Digital Disruption in Finance, jota en kuitenkaan itse oo saanut luettua. Huomasin, että Citiltä on 2016 lähtien aina kerran vuodessa maaliskuussa tullut finanssialan disruptioon liittyvä tutkimus ja päätin siksi odottaa jos tänä vuonnakin kävisi samoin, koska oletan asioiden muuttuvan niin isosti yhdessä vuodessa. Niin siinä kävikin ja viime kuussa tuli Citin Bank X: The New New Banks. Tällä kertaa ei harmikseni mainittu mitään kryptoista, joista oli jotain tossa 2018 versiossa. Luin viikonloppuna ekat 60 sivua läpi ja selasin tänään loput. Jutut meni jossain vaiheessa hieman itsensä toistamiseksi, kun tutkimuksessa haastateltiin niin montaa alan asiantuntijaa, jotka sanoivat suurin piirtein samat asiat. Kirjoitin joitain mielenkiintoisia juttuja ylös, kun kelasin, että jengiä saattaa kiinnostaa:
Nykyisiä pankkeja kutsutaan legacy banks'eiksi ja disruptoivia uusia yrityksiä nimellä Challenger Banks. Jälkimmäiset jaetaan kolmeen kategoriaan. Standalone Challenger Banks, eli perus Fintech startupit. Incumbent Bank-led Challenger Banks, eli nykyisten pankkien kehittämät uudet yritykset, jotka eivät liity niiden omien järjestelmien IT-päivityksiin. Ja BigTech Led Challenger Banks, eli BigTech, kuten GAFA (Google, Apple, Facebook ja Amazon) ja BAT (Baidu, Alivaba ja Tencent) kehittämät yritykset.
"Mobile money" on nopeasti kehittymässä vaihtoehdoksi tavalliselle pankkitilille erityisesti kehittyvillä markkinoilla, ja moni Fintech-yhtiö on mobile-only. Monissa Afrikan maissa useampi omistaa mobile money accountin kuin tavallisen pankkitilin finanssi-instituution kanssa. Kiinassa 45% omistaa mobile money accountin vs 85% pankkitilin.
Pankeilla ylipäätänsä on hemmetisti dataa tarjolla, jota voisi hyödyntää, mutta legacy pankeilla on usein dataa jumissa eri mestoissa sen takia, että teknologia rakennettiin mustavalkoisen television aikaan. Moni alan asiantuntija on sitä mieltä, että legacy pankkien järjestelmät ovat sen verran kömpelöt ja monimutkaiset, että niitä uusimalla on lähes mahdotonta saada kulutaso tarpeeksi alas vaan on helpompi aloittaa alusta.
2018 tehtiin venture-backed Fintech deal and funding ennätys, yhteensä $39,6 miljardia ja yli tuplasti enemmän kuin 2017.
Suurimmalla osalla challenger pankeista ei ole fyysisiä konttoreita. Ne tarjoavat pelkästään online ja mobile banking palveluita ja keskittyvät usein erityisesti retail ja SME (pienet yritykset) sektoreihin. Panostavat usein myös erityisesti yksittäiseen tuotesegmenttiin huokuttelevalla hinnalla sen sijaan, että tarjoaisivat pankkien tapaan kaikkea.
Challenger pankeilla on vaikeuksia sen kanssa, että ala perustuu hyvin paljon skaalaetuihin ja siihen, että asiakkaat tuntevat ja luottavat yhtiöön. Tässä taas BigTechillä on etu, koska heillä on jo valmiiksi bränditunnettavuutta ja asiakkaiden luottamusta. He pystyvät myös tehokkaasti kilpailemaan nykyisten pankkien kanssa kun ei ole kalliita vanhanaikaisia IT-ratkaisuja ja alikäytettyjä fyysisiä konttoriverkkoja, mutta samaan aikaan heillä on luonnollinen etu asiakkaiden hankinnassa heidän high user engagement -mallien takia. Sen lisäksi isot tech-yhtiöt pystyvät pyörittämään uutta Fintech-liiketoimintaa tappiollisena pidemmän aikaa kasvattakseen markkinaosuuttaan. Esimerkkejä onnistumisista:
"In recent years, we have seen some evidence of successful challenger banks being set up by tech companies. One of the most prominent of these is in Korea, where popular social messaging app Kakao Talk, launched a digital-only bank in 2017, acquiring two million customers in a short span of just two weeks from launch date. Further, Kakao Bank's user base has continued to growth even in 2019, reaching around 6 million users, which accounts for about 15% of Korea's adult population. Similarly in China, challenger banks such as MYbank and WeBank, backed by Alibaba and Tencent,respectively, have seen strong user-base growth following their launch in 2015. Today, WeBank, which offers unsecured lending, has 60 million customers in over 500 cities in China, by leveraging Tencent’s social user base. In contrast, MYbank has leveraged Alibaba's strong merchant network on the e-commerce platform, by offering loans to over 5.7 million small and micro corporate users."
Fintechin muutoksen ennustetaan kuitenkin tulevan hitaasti. 3-7 vuoden kuluttua olennaiset osat pankkibisneksestä alkavat muuttua.
Iso ongelma tähän mennessä on ollut suuret barriers of entryt alan uusille yrityksille. Briteissä 2013 tuli hyvin tärkeä uudistus:
“In March 2013, the Financial Services Authority (FSA) and the Bank of England published results of their review on the barriers to new entrants in the banking sector. The review set out significant changes to regulatory requirements and authorization processes with the objective of lowering entry barriers and eventually enabling increased competition amongst banks.”
Jonka takia U.K.ssä on nyt syntynyt suuri määrä uusia Fintech-yhtiöitä.
On myös jonkin verran puhetta Banking-as-a-Service (BaaS) mallista, jossa pankkien peruskomponentin jaetaan moduuleihin, jotta voidaan tomittaa kustomoituja Fintech use-caseja pankkialan ulkopuolisille yhtiöille APIen kautta.
Case study -esimerkki Fintech-yhtiöstä nimeltä Starling Bank. Brittiläinen mobile-only pankki, joka aloitti henkilökohtaisen käyttötilin tarjoamisen huhtikuussa 2017 kuluttajille ja pienille yrityksille. Starling Bank eroaa tavallisesta pankista sillä, että kulutaso on huomattavasti alhaisempi ilman fyysisia konttoreita. Starlingilla on mahdollista avata 10 minuutissa käyttötili, johon on täydet valtuudet. Modernin teknologian ansiosta Starling pystyy sopeutumaan nopeisiin muutoksiin asiakkaiden tarpeissa. Asiakkaiden on myös mahdollista tehdä kansainvälisiä rahasiirtoja, kätevää laskujen hallintaa kolmannen osapuolen Flux'in integraation kautta ja hallita sijoituksiaan Moneybox-appin avulla.
Pankki lanseerasi äskettäin euro-tilit, joiden avulla U.K. asiakkaat voivat holdata, lähettää ja vastaanottaa euroja ilmaiseksi. Starlingilla on Marketplace-niminen avoin API, joka tarjoaa asiakkaille laajan valikoiman kolmannen osapuolen tuotteita ja palveluja yhteistyökumppaneiden kautta kuten Pensionbee, Wealthify, Wealthsimple, Kakso ja Habito. Pienille yrityksille Starling Marketplacella on yhteistyökumppanina kirjanpidon softa-alusta Xero, joka automaattisesti integroi pankissa tehdyt transaktiot pilveen. Luottokortti on tietty myös mahdollista saada.
Starlingin toimitusjohtajaa Anne Bodenia haastatellaan. Hänellä on 40v ura pankkialalla ja lukuisa ylimmän tason johtajan rooleja isoimmissa pankeissa:
“I set up Starling Bank in 2014. A career at the top of some of the U.K.’stop banks had left me disillusioned. The financial crash and emerging technologies presented vast opportunity for change, but change was just not happening.”
Oaknorth on toinen esimerkki uudesta Fintech-yhtiöstä, joka on erikoistunut customized mid-sized loaneihin, mikä tarkoittaa 0,5-40 miljoonan punnan kokoisten lainojen myöntämisen yrityksille ja kiinteistönkehittäjille. Oaknortin co-founderia haastatellaan:
“We start by collecting data around a particular business that is looking to borrow money from us, i.e., financials etc. In most typical big banks, this is the start and end for borrowing money. In our case, this is just the beginning of the process. We then supplement it using data pulled from external sources —which includes comparative data from peers and also specific industry groups. This helps us spot trends in the business which may not be visible purely from looking at the company's financials and their own projections about the business.”
Singaporessa löytyy PayNow, jonka avulla pystyy ilmaiseksi ja instana 24/7 lähettämään rahaa kännykällä toiseen.
Tällainen Fintech-yhtiöiden erikoistuminen ja sitä kautta kilpailukykyisempien tuotteiden tarjoaminen nakertaa väkisin pankkien bisnestä pikkuhiljaa eri suunnista. Jos joku Amazon yhtäkkiä ilmoittaisi kehittäneensä nettipankin upouudella softalla, niin kyllä mä mielelläni vaihtaisin siihen. Tän kehityksen lisäksi Nordealla (kuten muillakin pankeilla) on varainhoidon puolella ylihinnoitellut tuotteet, joiden palkkioissa on jatkuvaa painetta alaspäin kun kilpailijat tälläkin saralla tarjoavat enemmän ja enemmän parempia tuotteita. Korot eivät ole pitkään aikaan lähdössä nousuun eli sieltä ei oo tulossa taustatukea. Sitten ollaan tietenkin vielä luultavasti lähellä syklin huippua, jolloin Markets-bisneksen tuotto on parhaimmillaan. Jotenkin on silti fiilis, että tää kehitys etenee hitaammin Suomessa kuin muualla. Vaikea sanoa onko <10 P/Ellä Nordean omistaminen silti hyvä diili. Ei siitä ainakaan hirveesti yli kympin P/Etä voi mun mielestä maksaa.
Hyvä, teksti! lisäyksenä vielä, että etenkin invertoiva korkokäyrä tekee tuloksen teosta haasteellista, kun pankki ottaa lainaa lyhyenä ja lainaa pitkänä ulos.
Suuri(n) osa suomalaisista sitoutuu pankkiinsa asuntolainan kautta. Toki siihen rinnalle voi sitten tulla kakkos- ja kolmospankkeja, mutta asuntolaina on yleensä se minkä perusteella pankki valitaan, ja sen mukana menee sitten käytännössä lähes kaikki päivittäisasiointi. Sitä en osaa sanoa kauanko menee siihen, että joko pienet ketterät niche-pelurit tai GAFA/BAT-jättiläiset ovat kilpailukykyisiä Suomen asuntolainamarkkinoilla.
Tämä ei tokikaan koske suur(in)ta osaa foorumilaisista, mutta voi olla että keskivertofoorumilaisen oma pankkiasiointi ja siihen liittyvät valitsemisprosessit ovat kaukana ns. tuularimassasta.
OP:stä asuntolaina aikojen alussa, ja siinä sitä sitten pyöritään (ja kirotaan lähes kaikkea mahdollista) kivijalkapankin pauloissa, käydään henkilökohtaisesti tiskillä laittamassa raksi ruuutuun kaavakkeeseen kun on tarve ostaa USA:sta osakkeita jne. Pikkusilput sitten Nordneteissä, jossa kaikki toimii ja asiat pystyy hoitamaan verkossa.
Päädyin pari päivää pieneen sijoitukseen kun ostin 5 Bitcoinia ja 50 Ethereumia kryptotreidausalgoritmiä varten, johon oon aiemminkin maininnut sijoittaneeni. Kieltämättä vähän harmittaa kun olin jo yli viikko sitten päättänyt ostavani ne ja silloin olisivat irronneet 30% halvemmalla, mutta Coinbase Pron kanssa joutui vähän tappelemaan, että sai rekisteröityä tilin ja depottua euroja. Aiemmin olin sijoittanut pelkkää Tetheriä niin en ole joutunut kantamaan kryptohintariskiä (paitsi sitä riskiä, ettei Tetherillä olekaan väittämiään dollareita backattuna).
En usko, että sijoituskassasta parin prosentin sijoitus kryptoihin voi iso virhe olla jo hajautushyötyjen takia, mutta en oo vieläkään muuten innoissani niiden holdaamisesta.
Accounting 101 kirjoitti:
Hyvä, teksti! lisäyksenä vielä, että etenkin invertoiva korkokäyrä tekee tuloksen teosta haasteellista, kun pankki ottaa lainaa lyhyenä ja lainaa pitkänä ulos.
Kiitti! Oon tykännyt sun analyyseista ja lueskelin, että oot ostanut Aallon Grouppia nyt 8,5e. Viitsisitkö avata tätä tarkemmin tänne tai vaikka omaan blogiisi? Mä arvon vielä mitä teen omillani. Alun perin olin näissä hinnoissa päättänyt myydä, mutta nyt kun tarkemmin mietin niin käteispuhdistettuna ei valuaatio vieläkään oo erityisen kallis tälle toimialalle jos saatais jotain onnistuneita yritysostoja ja järkevän kokoista kasvua aikaseks. Vaikea rahoilla on löytää muutakaan mielenkiintoista pörssisstä tällä hetkellä.
hauturi kirjoitti:
Suuri(n) osa suomalaisista sitoutuu pankkiinsa asuntolainan kautta. Toki siihen rinnalle voi sitten tulla kakkos- ja kolmospankkeja, mutta asuntolaina on yleensä se minkä perusteella pankki valitaan, ja sen mukana menee sitten käytännössä lähes kaikki päivittäisasiointi. Sitä en osaa sanoa kauanko menee siihen, että joko pienet ketterät niche-pelurit tai GAFA/BAT-jättiläiset ovat kilpailukykyisiä Suomen asuntolainamarkkinoilla.
Tämä ei tokikaan koske suur(in)ta osaa foorumilaisista, mutta voi olla että keskivertofoorumilaisen oma pankkiasiointi ja siihen liittyvät valitsemisprosessit ovat kaukana ns. tuularimassasta.
