Maailmanlaajuinen työttömien ja alityöllistettyjen armeija on pelkkää kuvitelmaa? Lock downit, joissa on yli puolet maailmaa ovat kuvitelmaa? Talous jumissa viikkoja tai jopa kuukausia kuvitelmissa? Maiden rajat kiinni kuvitelmissa?
Tässä on sellainen eriarvoisuus, että toki palveluala maiden sisällä on kiinni ja ottaa hittiä mutta tehtaat edelleen pyörii ja tuoteitta tulee ulos. Yritykset ovat ennakolta suojanneet kassaa ja aloittaneet YT:t, mutta moniko YT neuvottelu johtaa lopulta totaaliseen lomautukseen tai irtisanomisiin? Osa YT neuvotteluista käydään pelkästään siksi, että työtehtäviä uudelleen järjestellään tukemaan koronataistelua. Toki USA:n tyättömyystilastot on todella huolestuttavia. Mutta EU alueella työttömyysturva on USA:a parempi, joten työttömän ostovoima on edelleen kohtuullisella tasolla.
Rajat on toki kiinni hupimatkailulle, mutta vienti ja tuonti toimii silti. Käsittääkseni joka maassa.
Lockdowneilla on vaikutus, mutta kaikki toimialat eivät siitä välttämättä ota niin dramaattista hittiä kuin muut. Pahimmat kärsijät toisaan palveluala, jonka merkitys BKT:stä on kohtuu suuri (jokaisessa sivistysvaltiossa). Mutta vienti edelleen toimii että se ei ole totaalisessa lockdownissa.
Toki pitkässä juoksussa tilanne voi muuttua.
Virus tuskin maapallolta häviää, mutta sen kanssa opitaan pikkuhiljaa elämään rinnakkaiseloa. Näin on monen muunkin kuolemantaudin kanssa käynyt.
petteri, moni suuri sijoittaja on karkeasti arvioinut tilanteen vaan niin, että tekee write-offin vuoden 2020 tulokselle ja olettaa kaiken palautuvan ennalleen alkaen vuodesta 2021. Tämä karkeasti ajateltuna. Kysymys: Kuinka paljon yhden vuoden tuloksen menetys tilapäisen ulkoisen häiriön takia kuuluu laskea osakekurssia? Joku -30% kuulostaisi yliampuvalta.
Olen samoilla linjoilla kuin sinäkin ja edellä kirjoitettu ei edusta minunkaan näkemystäni. Niin kauan kuin Wet marketit tai ne labrat ovat auki (jommasta kummasta se virus varmaan tuli), niin luulen että se virus voi ilmaantua vielä hyvinkin uudelleen.
.. mutta tehtaat edelleen pyörii ja tuoteitta tulee ulos. ..
Rajat on toki kiinni hupimatkailulle, mutta vienti ja tuonti toimii silti. Käsittääkseni joka maassa.
Niin, rajat ovat auki viennille ja tuonnille. Mutta kaikki tehtaat eivät pyöri eikä tuotteita tule ulos. Esimerkiksi moni kotimainen konepaja ei vie tällä hetkellä mitään ja on laittanut henkilöstöä lomautukseen vain siksi, koska tuotannossa tarvittavia komponentteja ei esim. Italiasta ja Saksasta ole toimitettu, koska siellä eivät tehtaat ole pyörineet. Ei auta paksut tilauskirjatkaan ennenkuin toimitusketju on aukoton. Ja se vaatii, että tilanne on hallinnassa kaikissa ketjuun kuuluvissa maissa. Moni varmasti miettii vaihtoehtoisia komponenttitoimittajia, mutta se ei käyne silmänräpäyksessä ja voisi tietää hankaluuksia olemassa olevien sopimusten suhteen yms.
Petteri, pohdit muistaakseni joissain säikeessä aiemmin sitä, että iän pitäisi olla yksi kriteeri päästä / olla pääsemättä tehohoitoon (raja 80 v). Vastasin siihen, että muut syyt ovat tälläkin hetkellä enemmän valintakriteerejä kuin korkea ikä.
Sairaalassa hoidetuista koronaviruspotilaista suurin osa on keski-ikäisiä, selviää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) perustelumuistiosta, joka julkaistiin keskiviikkona. Iso osa keski-ikäisistä potilaista myös päätyy STM:n mukaan tehohoitoon.
Tehohoitopotilaiden osuus on muistion mukaan ”korkeahko, 40–50 prosenttia, kaikilla erityisvastuualueilla”.
Koronavirukseen kuolleista taas valtaosa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan iäkkäitä.
Siihen, että tehohoidossa on paljon keski-ikäisiä ja harvemmin iäkkäitä, on looginen selitys. Turun yliopistosairaalan (Tyks) johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo tehohoitolääkäreiden tekevän jatkuvasti arviota siitä, kenen arvioidaan hyötyvän tehohoidosta.
”Lähtökohtana on se, että tehohoitoon ei oteta ihmistä, joilla ei ole ennustetta eli paranemismahdollisuutta ja -kykyä.”
Paranemiskykyyn vaikuttavat Pietilän mukaan monet asiat, kuten vakavat perussairaudet ja immuunipuolustuksen heikkoudet.
”Korkea ikä tuo usein mukanaan muita asioita, jotka vaikuttavat selviytymismahdollisuutta heikentävästi.”
Pietilä korostaa, että ikä itsessään ei kuitenkaan ole peruste, jonka takia ihmistä ei otettaisi tehohoitoon.
”Tehohoidossa on ollut iäkkäitäkin ihmisiä. Eli siitä ei ole kysymys, että teholle otettaisiin vain nuoria.”
Tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja, Tyksin teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen arvioi aiemmin HS:n jutussa, että tehohoitoa ei koskaan anneta sellaiselle, jonka ei uskota selviävän. Kyse ei ole vain taloudellisista tekijöistä, vaan potilaan edusta, Valtonen kuvasi.
Paranemismahdollisuutta arvioitaessa käytetään Pietilän mukaan laajaa kokemusperäistä aineistoa.
”Tiedetään, että jos ihmisellä on vaikeita perussairauksia, toipumisen mahdollisuudet ovat hyvin huonot. Arvio tehdään aina yksilökohtaisesti ja se perustuu empiiriseen tietoon siitä, kuka hoidosta hyötyy ja kuka ei”, sanoo Pietilä.
Helpompaa on Pietilän mukaan sanoa, ketkä eivät hyödy tehohoidosta.
”Monisairaat ihmiset, joiden itsenäinen toimintakyky on voimakkaasti alentunut, eivät useinkaan hyödy tehohoidosta.”
Juoksulenkillä, sitten Mäkikuplaan pitsalle ja Kustaa Vaasan terassille. Elämä hymyilee vaihteeksi.
Postaukset ovat jääneet vähiin osin matalan mielialan, ilmeisesti elämäntilannevetoisen depression (on iskenyt joksikin aikaa joskus aiemminkin) ja osin sen vuoksi että valittaminen on kurjaa.
Maailman taloudessa kaikki on mennyt huonommin kuin kuvittelin, mutta pörssit nousee.
Investointikysyntä romahtanut globaalisti, työttömyys valtavassa nousussa ilman takaraivoa, USA-Kiina kauppasota vauhdissa, USA:n köyhät mustat mellakoivat, Etelä-Amerikka, Meksiko ja Intia koronan kourassa, USA:n toinen aalto tulella, iso osa Eurooppaa ja Aasia korona jumissa tukahduttamisstrategiassa.
Pörssissä käydään kauppa 10% alle all-time high:n ja kurssit nousee päivä päivältä. Saan itse 30-70% tulosten laskuja lähes kautta linjan vuosille 2020-21. Anaalistit saavat vähemmän, mutta heidänkin mukaan alas mennään ja anaalisteille maksetaan optimistista.
Mitä ihmettä, enkö ymmärrä taloudesta mitään vai onko nyt aivan vaan valtava sijoituskupla?
Matkalla olen vähän kevennellyt shortteja, jotka on otettu S&P 500 3250 tasolta kun hulluus on ollut liian hapokasta, ensin kuukausi sitten ja sitten viime viikolla. Effektiivinen positio on nyt nollassa eli jonkinlainen hedge on. Pitkässä juoksussa on kuitenkin olennaista on olla menemättä poikki.
Nyt pitänee keksiä kuitenkin etsiä uusia juonia. Sijoittamisessa on kuitenkin olennaista reaktiot, vaikka olenkin hidas toimija.
Tuli yksi kysäri, meinasin et FB ja meinasin et toi koronaketju mut lopulta aattelin, et tää kyl paras paikka sille.
Eli nyt kun avataan yhteiskuntaa Suomessa ja muuallakin niin kaikkialla toitotetaan vain tota avaamishuumaa ja jotenkin korona on hetkeksi aika unohdettu mikä hassua, koska juuri nyt se aika iso hetki kun yhteiskunta de facto avatiin 1.6. Tällänen supertyhmä kysymys mut eiks nyt 1-3 seuraavaa viikkoa ole aika kriittiset eli riittääkö aurinko tappamaan virukset riittävästi vai lävähtääkö tämä uudestaan käsiin jo kesällä?
Sitä vain ihmettelen, että tässä on 3-4 kuukautta spekuleerattu kaikella mahdollisella ja mahdottomalla mutta nyt kun isosti availlaan niin media ikäänkuin unohtanut koko koronan hetkeksi. Noi Hesarin etusivun tartuntamäärät on ainakin parina päivänä kääntynyt uudestaan nousuun (last 7 days 219 -> 286), toki ei 1.6. avaamiset vielä vaikuta niihin mut vaikuttasko puistoilmat...tai koulujen avaamiset.
Millasena riskinä Petteri näät tartuntojen rajun kasvun (tai oikeastaan kasvun jatkumisen, Suomessa) next 1-3 viikkoa?
Itseäni ei siis itse tauti niin kiinnosta mutta vaikutukset yhteiskuntaan kylläkin.
Maailmalla näyttää uusi korona-aalto ottavan tuulta. Eteläinen USA on lähdössä vauhtiin ja Keski-Euroopassakin viisari väräjää, mutta suunta ei ole selvä. Idempänä Euroopassa kyllä nousun merkkejä jo. Samaan aikaan toinen työttömyysaalto taitaa olla iskemässä, nyt työttömäksi jäätäneen paremmista töistä ja yritysten tulokset ottanevat hurjaa hittiä.
Toki viime aikojen perusteella on vaikea arvioida varmasti, miten uusi korona-aalto, parempien töiden työttömyysaalto ja yritysten tulosten romahtamisaalto vaikuttaa pörssiin. Voisi olettaa näiden aiheuttavan laskupainetta, mutta mistä sitä koskaan tietää. Joka tapauksessa itsellä on hedget päällä. Vaikka voihan pörssi olla sekaisin vaikka kuinka pitkään. Karhurallilta tämä kyllä vaikuttaa, paluu normaaliin steroideilla ja nykyajan tuulipukujen teknokuplalla höystettynä.
Huomasin Pikkupron viestin vasta nyt, joten analysoidaan nykytilannetta. Suomessa on koronarintamalla ollut yllättävän rauhallista, tauti lähes tukahtui yllättäen. Nyt ollaan arpajaisvaiheessa, kun Suomessa on kovin vähän tartuntoja sattuma vaikuttaa paljon. Löytääkö tauti sopivan klusterin. Nyt perusilmapiiri on Suomessa aika huoleton eli jos epidemia löytää kunnon pesiä, on paljon leviämistilaa.
Kuitenkin Suomen osalta olettaisin, että vasta kun ihmiset siirtyvät sisälle alkaa tulla enemmän haasteita. Toki nyt ollaan niin matalassa lähtötasossa, että sattuma vaikuttaa paljon. Syyskuun jälkeen voi olla Suomessa vaikeampaa, olisi isohko yllätys jos tehokas rokote tulisi tämän vuoden puolella.
Syksyllä sitten ehkä saanemme ihmetellä, miten Brasilia ensimmäisenä isona maana sairasti Bolsonaron "pikku flunssan" ja palasi normaaliin, ei toki ilman uhreja. Siinä olisi ihmettelemistä jos Rion helmikuun karnevaalit vedettäisiin ilman koronahuolia ja Euroopassa odoteltaisiin rokotetta sairastaen.
Trump vetää kohta ehkä kanin tai uuden selityksen hatusta ja kertoo kansalle, että korona menee sairastamalla ohi.
Viime aikoina koronarintamalla onkin ollut tylsää, vain pörssihuumaa, mutta nyt näyttää, että draamassa käännetään uusi sivu, jossa kohta nähtäneen taas ainakin jonkin verran vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pörssikin voi niihin reagoida.
Tartuntojen määrät ovat myös uusissa Euroopan maiden tilastoissa kääntyneet kasvuun. Toki varsin ymmärrettävää, kun rajoitukset puretaan, niin virus toki aloittaa uuden leviämisen. Mikäli viruksesta on jo useammanlaista mutaatiota, niin ihmisten vältellessä läheistä kanssakäymistä muiden kanssa leviää viruksesta se herkimmin tarttuva mutaatio.
Olisi mielenkiintoista tietää miten niiden rollien lopulta kävi, kun olit taudin suhteen poikkeuksellisen aktiivinen analysoija? Miljoonat kerätty ja nyt palmunlehden alla mohitoa?
Kuinka pitkään voi ryvetä menneisyyden virheissä. No, pari vuotta on mennyt kestovitutuksessa. Ei nyt toki edes negatiivinen kaksi vuotta, mutta kestovitutuksellinen kaksi vuotta.
Nyt kun taas kerran sijoitusmarkkinoiden säännöt ovat muuttumassa, kai sitä pitää yrittää nousta kuopasta. Varsinkin kun ei ole paljon muuta elolähdettä kuin sijoittaminen.
Uusi seuraavan 5 vuoden trendi on inflaatio, miten ihmeessä taistella inflaatiota ja sen kautta kasvavaa verotusta vastaan?
Saataisko blogille jatkoa, kun nyt muutenkin oot ollut aktiivisena foorumilla? Mitä löytyy salkusta tällä hetkellä?
Ei sijoittaminen nyt niin kauhean aktiivista ole ollut eikä pörssissä ole tullut mainittavaa tulosta. Pokerissa on kyllä ollut pientä noususuhdannetta, mitä nyt viimeiset viikot olen kaivanut pientä pokerikuoppaa pelaamalla huonosti semi-tiltissä ja runnaamalla huonosti vähän nihkeissä peleissä. Peruspokerikuoppauksen ABC on siis ilmeisesti hallussa?
Vai että mitä kitupiikin salkussa on? No paljastetaan nyt salkku.
ENB 5000 kpl
KMI 6300 kpl
TRP 1700 kpl
CLPR 6000 kpl
MPW 3000 kpl (lyhyen ajan salkkua, lähtee kuin hauki kaislikosta hyvään hintaan)
SU 700 kpl
ARCH 100 kpl (aika lyhyen ajan salkkua)
SPG 2000 kpl
CRR.UN 500 kpl
CTY1S 500 kpl
Aika öljy- ja kaasuinfrapainotteinen salkku yhä. Tänään olen 8% all-time high:n alapuolella ja vipua on juuri tällä hetkellä aika olemattomasti, kun muutamana viime päivänä olen myynyt tavaraa, vipua on tänään likimäärin 0%. Perussijoitusstrategia on nyt ja on ollut jo pitkään välttää Euroopan taloudesta riippuvaisia osakkeita ja ostaa tavaraa pääosin rapakon takaa. Aika arvo-osakepainotteinen strategia, joka vielä painottaa tällä hetkellä epäsuosittuja osakkeita.
Viime aikoina olen yrittänyt matkia Akia ja PikkuProta ja tehdä lisätuloa treidaamalla samoja lappuja ja treidaus-tulokset näyttävät siedettäviltä eli pientä plussaa passiiviseen holdaukseen verrattuna, mutta paljon kehittymistä pitää saada aikaan treidaus-osastossa.
Tulevaisuuden tavoitteena olisi ehkä myydä öljy- ja kaasuputkia ja ostella REITtejä tilalle jos ne ovat yhä halpoja. Jotain bondikuopasta hyötyvää nousevaa voisi harkita myös, vaikka Mortgage REITit ovat normisti aika nihkeitä, ehkä niitä voisi muutamaksi kuukaudeksi harkita?
Medical properties trustia (MPW) tuli ostettua lisää kurssiin $10.89 ja myyntiin vähän KMI:tä $18.10 ja loput citikonnat @6.33, jotta vipu pysyy nollan nurkilla.
MPW on tällä hetkellä vähän sekava tapaus, se omistaa lähinnä aika isoja sairaaloita sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa. Suomessa se omista mitään, mutta periaatteessa MPW voisi omistaa tai ostaa vaikka Peijas-Rekolan sairaalan tai Mikkelin keskussairaalan jos ne olisivat myynnissä.
Isot sairaalat ovat taas kiinteistöinä vaikeasti korvattavia. Jos katsotaan vaikka teollisuustilaa, yksittäinen tehdas voi siirtyä teollisuushallista toiseen kohtuullisilla kuluilla, mutta uuden ison sairaalan rakentaminen on aika valtava projekti. Sijaintikin on sairaaloilla kriittinen kun akuuttisairaalaa ei voi siirtää mihin vaan korpeen, vaan sairaalan pitää olla kaupungissa, mielellään vielä jollain kaupunkiseudun osa-alueella. Tietyssä mielessä MPW:n omaisuusmassa siis vaikuttaa hyvältä, kun sairaaloiden siirtämisvaikeudet kiinnittävät vuokralaiset kiinteistöihin ja väestön ikääntyessä sairaanhoidon tarve kasvaa.
MPW:n kurssi on kuitenkin viime aikoina ollut aika romahdusmaisessa laskussa. Syynä on, korkotason nousun lisäksi, että MPW:n yksi suuri vuokralainen Steward on talousvaikeuksissa ja MPW on myös lainannut vuokralaiselleen rahaa. MPW:stä onkin tullut pakon kautta myös Stewardin rahoittaja ja siitä markkinat ovat pillastuneet. Lainatut summat eivät ole kuitenkaan MPW:n taseeseen nähden järin suuria, lainoihin liittyykin suuruudeltaan hallittava riski. Toisaalta markkinat myös pelkäävät Stewardin menevän konkurssiin ja sairaaloiden jäävän tyhjiksi.
Omasta mielestäni sairaaloiden tyhjentymisriskiä nyt yliarvioidaan, vaikka esimerkiksi Chapter 11 konkurssissa ehkä joku sairaala voisi sulkeutua, suurin osa Stewardin sairaalakiinteistöistä on kovin vaikeasti korvattavissa. Jos Steward menisi nurin, uusi vuokralainen löytyisikin näkemykseni suurimmalle osalle sairaaloista, kun terveydenhuollon pitää kuitenkin toimia, uusia sairaaloita ei helposti ja nopeasti rakennella eikä muihin sairaaloihin mahdu lisää potilaita.Markkinat on kuitenkin myynyt MPW:tä urakalla, suorastaan paniikinomaisesti ja MPW:n kurssi on romahtanut. Osinkotuottokin on jo noussut 10% nurkille, vaikka MPW:n kannattavuus on ok ja osingolle reippaasti kasaavirtaa tukena.
Nyt muutenkin näyttää, että Stewardin taloustilanne on vähän parantumassa eli että Steward pystyisi jatkossa maksamaan vuokransa normaalisti tai palaamaan tulokseltaan niukasti plussalle. Toisaalta MPW:llä on nyt myös aikamoinen peukaloruuviote Stewardiin kun MPW on melkein ainoa firma, joka Stewardia on enää rahoittanut ja toisaalta MPW omistaa myös suuren osan Stewardin sairaaloista, tässä tilanteessa voisi ehkä olettaa, että Stewardin paranevat tuotot juoksevat MPW:n kassaan. MPW:llä on myös vuokrasoppareissa CPI ja muita vuokrankorotusehtoja joiden olettaisi myös nostavan tuottoja ensi vuonna, kun inflaatio laukkaa. Steward ei myöskään ole ainoa MPW:n vuokralainen, vaan yli 80% MPW:n tuotoista tulee muilta pääosin taloudellisesti terveemmiltä sairaalaoperaattoreilta. Osa vuokralaisista on vielä Euroopan julkista sektoriakin.
Isoimpien riskien näkisinkin nyt MPW:ssä liittyvän rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Korot ovat nousussa ja jos kunnon yritysbondikriisi iskee rahoitus voi olla vielä aiempaakin tiukemmassa. Toisaalta suuri osa MPW:n rahoituksesta on pitkäaikaista. Toisaalta kyllä riskejä on hinnoiteltu nykykurssiin yllin kyllin.
MPW:tä on minulla nyt salkussa 3700 lappua, sitä on tullut vähän treidailtuakin, no, näkee sitten miten tämä riskibisnes kehittyy.
TC Energyltä tuli osari, markkinat pitivät osarista, minä en oikein innostunut, vaikka ei tulos huonokaan ollut. Jotenkin kuitenkin haiskahtaa, että TC Energyllä voisi olla haasteita saada kasvua aikaan. Höyläsin positiota vähän, strategiana on kuitenkin siirtää hiljalleen omistuksen painopistettä REITteihin, joten jotain öljy- ja kaasuputkipositioista (ENB,KMI,TRP) pitää pienentää. Enbridgeä on kyllä todella iso kakku, mutta se jostain syystä yhä maistuu. Toki osingot hiljalleen tuovat myös kassavirtaa hajautettavaksi.
Lähinnä öljy- ja kaasuputkipositioissa minua nyt askarruttaa, miten hyvin tuotot seuraavat inflaatiota. Jos tuottojen reaaliarvo kasvaa ok inflaation mukana, öljy- ja kaasuputkifirmat painavat rahaa. Osin reguloiduissa pitkissä sopimuksissa on kuitenkin aikamoisia kysymysmerkkejä eli tuottojen kasvua lähellä inflaatiotahtia ei voi pitää mitenkään selvänä. Sopimushintojen korotuspykälät ovatkin aikamoinen musta laatikko, jonka sisälle ei nyt näe.
Tilalle salkkuun pieni maisteluerä Artis REITtiä (AX.UN) hintaan CA$9.37, jossa näen ongelmista toipuvan käänneyhtiön potentiaalia. Korkea NAV, CA$19 suhteessa pörssikurssiin antaa vähän pelivaraa, vaikka kysymysmerkkejäkin on.
Iloisena nousupäivänä pientä salkun höyläystä, jossa SPG, TPR ja MPW positiot pienenivät hiukan. En usko nyt pysyvään markkinoiden nousutrendiin, vaan odotan kurssin kurssien sahausta ylös ja alas, joten nyt pitää keräillä panoksia mahdollista joulualea varten. Vuodenvaihteen lähestyessähän yleensä nähdään huonosti kehittyneiden osakkeiden veromyyntejä ja rahastojen salkuntyhjennyksiä, joista voi usein ostaa ok osakkeita poistohintaan myytäväksi tammikuussa toivottavasti hyvällä voitolla.
Salkun huonoimmin kehittynyt osake on nyt Clipper realty(CLPR). Firma kyllä näyttää olevan fundamentaaleilta ihan hyvä, mutta ostojeni makroajoitus residental REIT sektoriin on epäonnistunut pahasti. US residential REIT toimiala on viime ajat ollut suorassa pudotuksessa ja CLPR on tullut muun toimialan mukana ryminällä alas, vaikka on ollut edullinen verrokkeihin verrattuna..
Eilen tuli Clipperiltä ihan ok osari, tuotot ovat jykevässä nousussa, kehityshankkeita valmistumassa ja hyvin pitkälti kiinteäkorkoisen rahoituksen maturiteetteja ei paljoakaan ennen vuotta 2027. Kovin kohtuuriskisiä NYC vuokra-asuntoja 6% osinkotuotolla, P/AFFO noin 12,5 , valtava NAV alennus, kuorrutettuna hyvin kehittyvällä tulopohjalla ja solidilla rahoitusasemalla. Ei tämä aivan Oravalta näytä. CLPR osuus salkusta on kyllä jo vähän yläkantissa, mutta lisäsin kuitenkin 500 lappua @ $6.50. Ostojen keskihintaa vähän alas, nyt ostojen keskihinta on $7.6 eli kirittävää on. Toki nyt 2 tunnissa kurssi on noussut 8% ja on nyt $6.94....
Toisaalta tällä hetkellä on turha miettiä, minkä verran ylihintaa nykykurssiin verrattuna on joskus lapuista maksanut, kyse on vaan siitä näyttääkö CLPR olevan nykyhintaan hyvä ostos. Oma analyysi taas kertoo, että CLPR näyttää riskiprofiiliin nähden sikahalvalta. Asunnot ovat kuitenkin vähäriskisin kiinteistösijoitusluokka ja firma näyttää erittäin hyvin hoidetulta. Luotetaan sitten nyt omaan analyysiin.
SPG höyläys taas oli vähän Citycon riippuvainenkin. SPG on nyt tullut pohjista yli 30% ylös eikä enää vaikuta niin ylivertaisen halvalta kuten pohjilla vähän aikaa sitten vaikka citikonnaan verrattuna. Hyvästä nousutrendistä ei kuitenkaan halua hypätä liian aikaisin kokonaan pois, muutenkin pieni rekyyli voi tulla ja tarjota treidimahdollisuuksia.
Viimeisten 3-4 viikon nousujaksossa olen ollut enemmän myyntipuolella ja sijoitusaste on tipahtanut 115 prosentista 93 prosenttiin. Kassaa uusiin sijoitusprojekteihin alkaa olla nyt varsin kohtalaisesti jos markkinoilla tulee takapakkia tai perinteisiä joulun ajan vero- ja tasemyyntejä. Pidemmän ajan tavoitteena on pitää sijoitusaste jossain 80%-135% välissä ja tyypillisesti vähän yli 100% tasossa.
Sijoitusasteen tai vivun laskentakaava on toki määrittelykysymys. Itse lasken sijoitusasteen likvidistä varallisuudesta. Sijoitusvarallisuuden lisäksi minulla on kaksio Punavuoressa, johon on putki-, julkisivu- ja kattoremonttien myötä tullut 75k yhtiölainaa. Asuntoa tai siihen kohdistuva yhtiölaina on minulla sijoitusaste tai vipulaskuista ulkona oleva erä. Kun jossain pitää asua eikä vuokralla asuminen ole omassa mielessä vaihtoehto, asunto on minulle kulutushyödyke, johon on kyllä sitoutunut aika paljon pääomaa. Sijoitusastelaskuihin en nyt asuntoa sisällytä.
Yleisessä markkinatilanteessa on minulla nykykursseilla kaksi huolenaihetta, ensinnäkin varsin mahdollinen yritysrahoituskriisi. Taustalla on, että viimeisen vuosikymmenen aikana rahoitusmarkkinoilla laina- ja rahamäärät ovat kasvaneet varsin hallitsemattomasti. Nyt kun inflaation kiihdyttyä keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa on rahoitusmarkkinoilla paljon deleverointipaineita ja minun on vaikea nähdä, että rahoituksen supistuminen ainakin suhteessa BKT:hen onnistuisi ilman merkittäviä markkinahäiriöitä. Toinen makrotason huolenaihe on taantuma, joka voi rahapolitiikan kiristyessä mahdollisesti pitkittyäkin. Nykyinen pörssikurssitaso taas vähän olettaa, että inflaatio hidastuisi korkojen noustua ilman muita kriisejä. Kuitenkin yritysbondimarkkina juuri nyt näyttää kiristyvän voimakkaasti ja se aiheuttanee erityisesti heikommille yrityksilla rahan saatavuusongelmia.
Viime päivinä olen tuumaillut mitä voisi ehkä ostella ja vahvaksi ehdokkaaksi putoavien puukkojen klubista on noussut Essex Property Group (ESS). Tämä asunto REIT on koko vuoden ollut suorassa pudotuksessa. Pudotuksen syynä on ollut lähinnä aikaisempi kuplamainen arvostus ja toisaalta korkotason nousu.
Tällä hetkellä ESS:n P/AFFO on noin 15, LTV arviolta noin 30%, osinkotuotto 4,3%. Nousevien korkojen riski operatiiviseen tulokseen on hallittavissa, kun suurin osa veloista on kiinteäkorkoista ja noin 65% veloista on maturiteetti vuoteen 2026 tai kauemmas. Operatiiviset luvutkin näyttävät hyviltä, vaikka toipuminen koronakuopasta tekeekin niihin piikkiä ylöspäin.
Kysymys on kuitenkin tullaanko vielä alas, kun vero- ja tasemyyntikausi on tulossa? Toisaalta pohjien metsästys on aina haastavaa. Tämä olisi tulossa enemmänkin keskipitkään salkkuun, jos ostot edes käynnistyvät, asunto REITtien kassavirtatuotot ovat sen matalat, että osakkeessa pitää olla nousuvaraa, jotta ostot maistuvat. Henkisesti olisi myös nyt vähän hankalaa ostaa selvästi alle 5% osinkotuoton lappua, nouseva korkotaso on kuitenkin nostanut osinko-odotuksia aika lailla.