Savosolar

En siis ole seurannut Savosolaria yhtään, paitsi että skippasin ipon syystä, jota en edes muista. Ilmeisesti lukuinto jostain syystä lopahti aika äkkiä, kun yleensä muistan vaikka mitä.

Kurkkasin kurssikäyränkin. Ilmeisesti perusteeni olla merkitsemättä olivat aikoinaan perusteltuja.

Jokavuotinen rahankeräys menossa: 2017, 2018, 2019, 2020 ja nyt 2021.

Eiköhän tämä vaatisi jo melkein rahankeräysluvan poliisihallitukselta?

Finderista:

Puolivuotiskatsauksesta:

Yhtiö on pysynyt hengissä sijoituksilla vapaan oman pääoman rahastoon, ei tuloksella. Vieras, tarkkaan laskeva pääoma ei juuri ole yhtiöön eksynyt, joten miksi sitten yksityinen sijoittajakaan?

Käytin hiljattain Savosolaria aloittelevalle sijoittajalle esimerkkinä siitä miksi ei ole yhdentekevää minkä osakkeen valitsee. Keskimäärin osakkeet voi nousta sen 7% vuodessa, mutta jos panokset menee kolmeen osakkeeseen niin sillä on väliä mitä ne kolme ovat :) 

Mitä muodikkaampi ala, sitä paskemmat firmat.

Varoitus: seuraa näkökulmasta riippuen joko alalle yleistä pohdintaa tai puhdasta off-topicia!

En ole Savo-solariin perehtynyt, mutta olen jo muutaman vuoden seuraillut aurinkopanelimarkkinaa omakotiasujan kannalta. Kevättalvella 2020 tein laskelmia edellisen vuoden datalla ja päädyin arvioon meidän kotimme katolle sopivan voimalan avaimet käteen investoinnin noin 4% tuotto-odotuksesta. Se oli minulle ensimmäinen kerta, kun aurinkovoima lakkasi olemasta harrastus ja omasi edes mahdollisuuden haukkua hintansa panelien takuuajalla.  

Tilaus jäi tekemättä, koska olin jo nähnyt tekniikan kehityksen ja alenevien hintojen trendin. Panelien tuottotakuu 25 vuotta on jo osakesijoittajan horisontissa "pitkä aika" jolle on lupa laskea pitkän ajan keskiarvoja. Arvelin saavani "pitkällä ajalla" 4% jo OMXH salkun osinkoina, joissa on lisäksi arvon nousun optio mukana, joten en pitänyt aurinkopanelien tarjousta riittävänä. Sitten alkoi korona ja rahatkin menivät aivan muualle. 

Tein vastaavan laskelman tänä syksynä uudelleen. Avaimet käteen asennettuna 6.3 kWp voimala 8800 € ja tuottoarvio jotain 5500 kWh vuodessa. Laskelmassa on epävarmuustekijöitä esim. oman kulutuksen ja verkkoon myytävän energian suhteen, mutta nyt aletaan olla jo edullisessa tapauksessa 7 - 8 % tuottohaarukassa. Tällä välin myös sähköyhtiöiden takaisinostotariffi on muuttunut omakotiasujalle edullisemmaksi mittaustavan suhteen kun mitataan energiamäärää eikä osteta yhdellä vaiheella ja myydä toisella. 

Tässä alassa on ihan selvästi ideaa, joka tulee vielä jonain päivänä tekemään järkeä ja sen ohessa rahaa. Sitä en osaa vielä arvioida kenelle se raha jää? 

Teknokraatti kirjoitti:

Tässä alassa on ihan selvästi ideaa, joka tulee vielä jonain päivänä tekemään järkeä ja sen ohessa rahaa. Sitä en osaa vielä arvioida kenelle se raha jää? 

Savosolar ei tee auringon energiasta sähköä vaan lämpöä. Paneeli sisältää lasiputkia tai kanavia, joissa kiertää neste. Auringosta kerätty nesteen lämpö korotetaan lämpöpumpulla jakelukäyttöön.

Lämmön siirtäminen pitkiä matkoja ja varastointi ovat hankalia ja yleensä kannattamattomia.

Savosolarin paneelien ja lämmönkerääjien kilpailijoita ovat maalämpö ja ilmalämpöjärjestelmät.

Viite: Aurinkolämpö, päästötön ja edullinen kaukolämmön lähde | (savosolar.com)

Aurinkosähkö puolijohdepaneeleilla taas on eri asia, koska sähkön siirtäminen on helppoa. Asian kannattavuus omakotitalomittakaavassa voi vielä parantua, jos katoltansa kerättyä sähköä voi ladata autonsa ajovoimaksi. Tätähän nimimerkki Teknokraatti yllä viestissään laskeskelee.

Sähköstä maksetaan enemmän kuin lämmöstä ja voimalaitokset ovatkin yleensä yhdistettyjä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksia. Savosolarin tuloskelmien perusteella heille ei vielä ole rahaa jäänyt, mutta mistäpä tulevan tietää.

Kiitos tästä Bingolle! Olin näköjään kauempana aiheesta kuin Savo-solariin perehtymättä osasin kuvitellakaan. 

Savo-solarin tyylinen aurinkokeräin tähtää eri käyttötarkoitukseen kuin sähköä tuottava aurinkopaneli, joten ne eivät ole välttämättä suoranaisia kilpailijoita. Edullisuus riippuu käyttökohteesta. Aurinkopanelin sähkö on kohtuullisen helppoa siirtää toiseen paikkaan edullisesti, mutta aurinkokeräimen lämmintä nestevirtaa siirrettäessä häviö tulee väkisinkin suuremmaksi hukkalämmön vuoksi. Tasavirtaa tuottava sähköpaneli tarvitsee toki invertterin vaihtosuuntaamaan taloon tai sähköverkkoon syötettävää sähköä, mikä syö aurinkopalenien hyötysuhteesta kymmenisen prosenttia jo ennen sähköpääkeskusta ellei niitä kytketä lämmittämään vesivaraajaa suoraan tasasähköllä. 

Aurinkokeräin korvaa myös halvempaa kaukolämpöenergiaa. Mutta aurinkokeräimen killeriargumentti onkin sen hurjassa hyötysuhteessa. Parhaat half-cut aurinkopanelit pystyvät juuri ja juuri ylittämään 20% hyötysuhteen. Hyvä paneli edullisessa kulmassa aurinkoon nähden ottaa parhaimmillaan noin kilowatin neliömetrille osuvasta auringon säteilystä talteen maksimissaan 200 watin tehoa. Aurinkokeräimien osalta mennään ihan eri hehtaarilla kun puhutaan 80 - 90% hyötysuhteista! Ero on niin merkittävä, että se tarkoittaa selvästi pienempää keräintä samaan tehovaatimukseen. Toinen vahva argumentti käytännön kannalta on siinä, että aurinkokeräin on vähemmän altis säteilykulmalle. Optimaalisen katon lappeen kallistuksen sijasta pystylle talon seinälle asennettu aurinkopaneli menettää viitisen prosenttia optimitehostaan. Ei paha, mutta pitkän päivän aikana auringon suuntaa seuraavia paneleita kokeillaan tämän optimoimiseksi. Tahtoo vaan tulla sen verran mielenkiintoista säätömekaniikkaa, ettei sille uskalla antaa 25 vuoden takuuta panelien tapaan. Aurinkokeräin vetää tässäkin komeasti ohitse ohituskaistaa kiinteällä asennuksella, joka pystyy jopa 50 asteen säteilykulmalla tarjoamaan edelleen lähes täyttä (98%) nimellistehoaan: 

Aurinkolämpökeksintö lämmittää talvellakin - Insinööri-lehti (insinoori-lehti.fi) 

Savo-solarin aurinkokeräimet kilpailevat paikalla käytettävän lämmön tuottajina. Aurinkopaneli voisi teknisesti tuottaa sähköä kesäpäivänä naapurillekin, mutta se ei investoijaa lämmitä, kun ulos myytävän sähkön joutuu siirtomaksujen vuoksi edelleen antamaan pois selvästi heikommalla tariffilla kuin itse ostaa verkkosähköä. 

Näistä yhdessä seuraa, että aurinkokeräimen joutuu mitoittamaan siten, että käyttää itse kaiken tuottamansa lämmön mutta sähköä tuottavat aurinkopanelit voi ylimitoittaa. Ylituotostakin saa tuottoa itselle, mutta puolta huonommalla prosentilla. 

Teslan Powerwallin tapainen ratkaisu tasaisi oman tuotannon hyötykäyttöön vuorokauden aikana. Mutta sen investoinnin joutuukin kattamaan omaa kulutusta selvästi halvemmalla siirtomaksun osuudella, joten tuotto-odotus putoaa noin puoleen. Ja Teslan Powerwallin hinnalla saa jo käytetyn sähköauton, jolla voi käydä myös kaupassa välillä, joten omakotiasujan kannalta kysymys ei ole ollenkaan yksiselitteinen. 

Harkinnassa on asentaa katolle paneleita yli oman nykyisen kulutuksen siinä toivossa, että puolet talosta omistavan talouden toisen pääosakkaan mieli ehtii seuraavaan auton vaihtoon mennessä muokkautua sähköautolle otolliseen suuntaan

Hiukan mitoituspohjaa ja argumentteja toisen pääosakkaan taivuttelemiseen:

Energiatehokkuudeltaan sähköauto on paljon polttomoottoriautoja parempi, se kuluttaa tyypillisesti 10–15 kWh/100 km. Dieselauto, jonka kulutus on 5 l/100 km, tarvitsee energiaa noin 50 kWh/100 km ja 8 l/100 km kuluttava bensiiniauto noin 72 kWh/100 km.

Kahden auton perheissä toisen auton vaihtaminen sähköautoon ei välttämättä merkitse minkäänlaisia muutoksia päivittäiseen elämään, jos ajomatkat ovat alle 100 km päivässä, ja akut voidaan ladata yöaikaan kotipistokkeesta. Vaikka sähköauto on kalliimpi hankkia, säästöä syntyy käyttökuluissa. Sähköauton energiakulut ovat alle 2 €/100 km, joten se on kuluiltaan selvästi edullisempi kuin dieselauto, jolla energiakulut ovat noin 8 €/100 km.

Lähde: Sähköautot - Motiva

Kun tietää vuotuiset ajokilometrit, voi laskeskella riittääkö 5500 kWh sähköenergia autoon ja taloon. Ostoenergiaa se vähentää joka tapauksessa.

Teknokraatti kirjoitti:

Aurinkokeräin korvaa myös halvempaa kaukolämpöenergiaa. Mutta aurinkokeräimen killeriargumentti onkin sen hurjassa hyötysuhteessa.

Tällä hetkellä aurinkokeräimiä käytetään suurimaksi osaksi käyttöveden lämmitykseen. Alueilla joissa aurinkoa on "365 päivää vuodessa" (esim keski-Euroopassa ja Aasiassa) näitä on ollut jo iät ja ajat. Suomessakin näitä on alkanut imnestymään omakotitalojen katolle.

Kaverini asensi aurinkokeräimet katolle noin 6-8 vuotta sitten. Jos muistan oikein, niin alkaa saamaan lämpöä jo noin maaliskuun alussa aina syykuulle saakka. Pitää varmaan kysäistä tarkemmat mittaustiedot.

Toinen innovaatio on omakotitalon lämmitys. Kaivetaan maahan kuoppa jonne lämpö varastoidaan (esim. natriumiin, useita satoja asteita). Sieltä lämpöä (ja sähköä) otetaan omakotitalon lämmitykseen koko talven ajan. Olen nähnyt laskelmat ja ne osoittivat, että homma voi ihan hyvin toimia, tosin niissä lämpö tehtiin aurinkopaneelin tuottamalla sähköllä, ei aurinkokeräimellä. Voisi toimia aurinkokeräimelläkin?  Eli et myy energiaa verkkoon vaan varastoit sen ja käytät talvella.

Helsingin energiallahan on voimaloiden yhteydessä pienehkö lämpöakku, josta kaukolämpöön saadaan jonkin aikaa lämpöä jos voimalaan tulee käyttökatkos. Suurempi on rakenteilla, Mustikkamaan entiset huoltovarmuuden turvaavat kallioon 1980-luvulla louhitut öljysäiliöt muutetaan lämpöakuksi.

https://www.helen.fi/helen-oy/vastuullisuus/ajankohtaista/blogi/2020/mu…

"Lämmön varastointi parantaa energiajärjestelmän energiatehokkuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Se tukee kivihiilen käytön vähentämistä ja korvaamista muilla tuotantotavoilla. Pian valmistuvalla lämpövarastolla pystytään tasaamaan lämmön kulutuksen vaihteluita jopa viikkotasolla. "

" Kahden lämpöluolan vesitilavuus on yhteensä 260 000 kuutiometriä. "

Säästäväisenä minua haittaa paneelien hinnassa asennuksen suuri osuus. Olenkin miettinyt jos laittaisi 48 voltin DC-järjestelmän, niin sellainen on laillista maallikon tehdä -> ei tarvitse maksaa sähkömiehelle kovaa taksaa. Lisäksi paneelit voi ostaa suoraan Kiinasta, jolloin säästyy siinäkin välikäsien hinta. Ajatustasolla mennään vielä, vaikka akustot saisi kohtuu halvalla, ja muuntimilla ainakin elektroniikan toimimaan, niin isot kuluttajat kuten liesi, kiuas ja mahdollinen sähköauto eivät hyötyisi.

Tässä on esim. Saksaan verrattuna suuri epäkohta, sillä siellä on pientuotannossa sallittu ns. töpseli-invertterit. Sellainen kytketään nimensä mukaan suoraan töpseliin, eli jos paneelien teho on alle tietyn rajan, et tarvitse sähkömiestä asennukseen. Tällä ja aiempien vuosien korkealla syöttötariffilla on ollut osansa aurinkoenergian suosioon maassa.

aliisan_avaimet kirjoitti:

Säästäväisenä minua haittaa paneelien hinnassa asennuksen suuri osuus.

No tuossa Aurinkopaneelikaupan esitteessä on Froniuksen SYMO 5 kW:n kolmivaiheinen invertteri, paneelit ja asennusosat. Teho riittää 18 000 kWh:n vuosikulutukseen. Omakotitalon tavallinen vuosikulutus on noin 24 000 kWh.

Paketin hinta on 4.490,- eur ja asennus avaimet käteen 1.500,-

Esite, sivu 4, klikkaa oikea alareuna: https://e.issuu.com/embed.html?d=katalogi&u=aurinkopaneelikauppa

Tämä toiminee verkon kanssa kolmivaiheisena rinnan eli pienentää ostosähköä silloin kun valoa on. Varavoimaominaisuutta siinä ei taida olla eli syöttöä akuista, jos verkkosyöttöä ei ole. Paneelien tasajännite on niin korkea, että akkuja saisi olla sarjassa aikamoinen määrä. Tällä liesi, kiaus ja sähköautokin hyötyisivät auringon paisteesta.

Pointti luvallisen sähköasentajan asennuksessa on se, ettei verkkoon liitetyllä laitteella tule harmia vakuutusyhtiön tai energialaitoksen kanssa. Ilmoituksetkin tulee tehtyä.

Ehkäpä lukijoista löytyy asennus- ja käyttökokemuksia vastaavista.

Savosolarin noin 6,1 miljoonan euron suuruinen merkintäoikeusanti merkittiin 88,5 prosenttisesti.

- 38,6 prosenttia osakeannista on allokoitu merkintäoikeuksilla osakkeita merkinneille,

- 8,3 prosenttia on allokoitu ilman merkintäoikeuksia osakkeita merkinneille

- 41,6 prosenttia on allokoitu merkintätakaajille.

Osakemerkintä vastaa 5,4 miljoonan euron tuottoa ennen kuluja. Savosolar saa annilla yhteensä noin 4,5 miljoonaa euron nettovarat kulujen jälkeen.

Lähde: https://www.arvopaperi.fi/porssitiedotteet/savosolar-merkintaoikeusanti…

Viitaa siihen, että antimarkkinat alkavat kyllästyä eikä kaikkiin tarjolla oleviin enää tartuta hanakasti. Suurin osa tästäkin ajautui merkintätakaajien vastattavaksi ja se pantiin merkille muuallakin - DI: Garanterna fick teckna 42 procent av Savosolars företrädesemission.