Nordea alkaa kiinnostamaan kovasti taas kympistä. Mulla oli aika posketon määrä Nordeaa viime kesänä, mutta menivät kaikki myyntiin selkeästi alle 10 euron keskihinnalla.
Nordeasta saa siis viimeistään parin vuoden päästä nykyisellä ostohinnalla 7% kestävällä tasolla olevan osinkotuoton, eikä nykyinenkään 6% ole ihan peruskauraa pörssissä. Toisin kun monen muun firman tulokset, Nordealla voitot ovat aika pitkälti vapaata kassavirtaa, kunhan nykyinen muutosinvestointi saadaan päätökseen.
Nordean uhat:
-Pohjoismainen asuntokupla. No joo, jossain määrin sellainen on. Mutta, jos korot pysyvät maksimissaan parissa prosentissa, ei mitään puhdistavaa laskua tule. 20% asuntohintojen lasku ei vielä tee isoa pudotusta Nordean tulokseen. Toki se heikentäisi jossain määrin taloutta, ja sitä kautta toisi muitakin kautta luottotappioita.
-Pankkikriisi Euroopassa. Yhdysvalloissa pankit on laitettu hyvään kuntoon ja siellä pankkikriisi vaatisi hyvin ison ulkoisen shokin, joka tekisi BKT:n luokkaa 10% loven. Euroopassa Saksassa ja Etelä-Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä. Italiassa poliittinen tilannekin vielä epävarma. Lähinnä tässä on enemmän kyse sentimentistä. Jos tavara iskee tuulettimeen, Nordean kurssi kyllä laskee taas pari euroa, mutta tuskin se tulos- tai osinkokuntoa vie ainakaan pidemmällä tähtäimellä.
-Fintech tulee ja syö perinteiset pankit. Tämä on hankalampi. Kuinka paljon Nordean liikevoitosta on uhattuna, ellei Nordea ole edelläkävijä itse tässä? 1/3 ehkä kymmenen vuoden tähtäimellä? Uudet innovaatiot yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioidaan pidemmällä. Tässä olisi kyllä vähän pidemmän pohdinnan paikka. Tuskin pariin vuoteen on mitään vaikutusta tulokseen, mutta kysymys on siitä, missä vaiheessa sijoittajat alkavat hinnoitella asiaa. Itse uskon, että vasta sitten kun näkevät.
-Sääntely. Enää ei Nordealla ole mitään hätää tässä suhteessa, ellei Suomeen tule vasemmistohallitus, joka haluaisi Nordean Tanskaan lähettää. Etelä-Euroopan pankit toimivat mukavana esteenä pääomavaatimusten kasvattamiselle. Se ei vaan onnistuisi.
Onko kellään hyviä argumenttejä, miksi pankit ja Nordea eivät ole suhteessa muuhun markkinaan tarpeettoman halpoja? Itsellä vasta parin tuhannen seurantaerä salkussa.
Olen pohtinun tuota aika pitkään että pankkien maksuliikenteen siirtäminen ”avoimeen” vie pankeilta tuloja, onhan se totta mutta ei kai maksuliikenteen hoitamisesta niin paljoa tuloja edes pankille tule? Lainoista, varallisuuden hoidosta sekä palvelumaksuista koostuu pääosa pankin tuloista. Tänä internetpankki aikana mikään näistä ei ole kiinni transaktio määristä. Voin toki olla väärässä mutta niin olen tätä koettanut mielessäni pyöritellä. Joku fiksumpi osaisi ehkä korjata ajatustani?
Nordea ja Wahlroos on pitkään pitänyt kiinni kasvavasta osingosta ja jos ei jotain todella radikaalia tapahdu niin uskon osingon jatkavan maltillista kasvuaan, en suuriin korotuksiin tässä murroksessa usko mutta hissuksiin sieltä noustaan tasaisen varmasti.
Pidän hyvänä defensiivisenä osakkeena omistaa, 6-7% osinkotuotto on mahdollisen laskumarkkinan alkaessa aika turvallinen satama holdaa rahoja ja uskon sen myös tukevan osaketta jos mahdollinen yleislasku syystä tai toisesta alkaa.
Suomen markkinatilanteesta yleisesti, tosin Nordean tulot eivät niin paljon suomesta ole kiinni mutta mainittakoon silti..
Nordea on digitalisaatio prosessissa kilpailijaansa Op-ryhmää merkittävästi edellä, Nordea on jo tehnyt kattavia investointeja käyttöjärjestelmiinsä sekä yhtiörakenteeseensa, kummallakin pankilla murrosvaihe on vielä kesken mutta Nordea on muutaman askeleen edellä. Esimerkiksi etäpalvelut ja verkkopalvelun kautta mahdolliset asiat ovat huomattavasti Op-ryhmää jouhevammat.
Op-ryhmä on edelleen ryhmä itsenäisiä pankkeja eikä yksi yhtiö. Tästä tulee monenlaista konsolidaatio ongelmaa kun asiakkaat suomen sisällä muuttavat ja eivät voi asioida monissa asioissa edelleenkään kuin OMAN osuuspankkinsa konttorilla, Op-ryhmässä kilpaillaan täten muita kivijalkapankkeja vastaan mutta myös sisäisesti itseään vastaan joka syö kuluja ja turhauttaa asiakkaita. Tämä tekee siirtymisen muihin pankkeihin luontevammaksi vaihtoehdoksi. Myös Nordean sijoitusyksikkö pieksee kilpailijansa vuodesta toiseen joten tämäkin on osoitus siitä että pankissa keskimäärin hoidetaan asiat kilpailijaansa paremmin.
Pääkonttorin siirto ja muut potentiaaliset hyödyt ovat myös mielestäni hieman alihinnoitellut, jos konttorin siirrosta tulleet säästöt toteutuvat edes puolittain niin kuin on kaavailtu on se melkoinen kasa rahaa jaettavaksi omistajille.
Mielenkiintoiseksi tekee sen miten lainakannat kehittyvät, konttorin siirto hermostutti joitain asiakkaita mutta tällä hetkellä Nordea kilpailee todella voimakkaasti lainamarginaaleissa, jos nyt saavat merkittävästi sisään lainaa kun rakennusalan sykli on vielä voimissaan ja korot lähtevät myöhemmin nousuun niin kaikki se alkaa tuottamaan rahaa joka käytännössä ei aiheuta lisäkuluja ollenkaan ja valuu suoraan alimmalle riville.
Olen pohtinun tuota aika pitkään että pankkien maksuliikenteen siirtäminen ”avoimeen” vie pankeilta tuloja, onhan se totta mutta ei kai maksuliikenteen hoitamisesta niin paljoa tuloja edes pankille tule? Lainoista, varallisuuden hoidosta sekä palvelumaksuista koostuu pääosa pankin tuloista. Tänä internetpankki aikana mikään näistä ei ole kiinni transaktio määristä.
Kait pelkona on, etta niista paremmin kannattavista osista voi tulla reilusti kilpaillumpia ja vahatuottoisempia, jos asiakkaan data & transaktiohistoria voidaan antaa (asiakkaan suostumuksella) kolmannelle osapuolelle. Tama kolmas osapuoli voi vaikka kilpailuttaa pankkeja automaattisesti ja saa tulonsa asiakkaiden tuomisesta kilpailijalle. Omista lainoista ainakin muistaisin, etta parhaat lainatarjoukset sai yleensa pankilta, jossa oli ollut asiakkaana jo pidemman aikaa (ja kaiketi pystyivat siten arvioimaan riskini paremmin, mika nakyi marginaaleissa).
Itsepalvelun ja datan (vaikka lainahakemusten automaattinen prosessointi, vahan kuin luottokorteissa) paremman saatavuuden myota uusia kilpailijoita alhaisella kulurakenteella voi ilmaantua markkinoille nopeastikin. Esim. ylla mainitsemani Monzo toimii peruspankkipalveluihin jo nyt todella hyvin. Ei kovin huonosti firmalta, joka on perustettu vuonna 2015 ja jolla on nyt ~500,000 asiakasta. Tyontekijoita on ilmeisesti ~110. https://ftalphaville.ft.com/2017/07/04/2190964/monzo-accounts-show-growth-losses-and-a-little-bit-of-hand-holding/
Varainhoidon puolella trendit lienevat samansuuntaiset. Netista saa helposti tietoa, ja tuskin kansa ikuisesti maksaa 1-2% hallintomaksuja ym. kuluja, jos saman tuoton saa vaikka 0.15%:lla. RDR (http://www.fsa.gov.uk/Pages/About/What/rdr/index.shtml) on muuttanut sijoitusten myyntia ja kulurakennetta aikalailla UK:ssa ja tama on lopulta tulossa viela Pohjoismaihinkin. Muutenkin taidetaan siirtya aktiiviseta passiiviseen - BlackRock ja Vanguard kasvattavat AUM:aa joka neljanneksella, samalla kun aktiivisen salkunhoidon talot Aberdeen & Standard Life ja Janus & Henderson yhdistyvat pysyakseen pinnalla.
Tuskinpa Nordealta heti on tuottoisa toiminta lahdossa, mutta toita pitaa tehda, jos meinaa pysya mukana jatkossakin.
Joo hyviä kommentteja tuli tähän! Nyt sitä Nordeaa sitten saisi alta kympin. Itse en vielä ole lisännyt. Jotenkin tuntuu, että markkina olisi pehmenemässä. No niin on tuntunut monesti ennenkin. Toivoisi, että tässä tulis sen myötä kunnon lasku, että pääsisi ostamaan vähän vielä paremmalla turvamarginaalilla.
Vaikka nuo uhat ovat todellisia, niin silti jos veikata pitäisi, uskoisin Nordean tuloksen olevan kymmenen vuoden päästä korkeampi kuin nyt, jolloin tuottokin olisi varmasti ollut kohtuullinen. Ei kait ole täysin poisluettua, että Nalle taikoo pankille myös uusia tulonlähteitä, kun jollain alueilla kilpailu kovenee.
Ainakin Nordeassa ollaan hereilla asiassa, mika on hyva juttu. Nordealla etuna, etta liiketoiminta pyorii mukavasti - on varaa ostaa orastavia kilpailijoita / start-upeja pois ja integroida ne omaan tuotevalikoimaan. Kauankohan Nalle aikoo viela jatkaa hommiaan, ikaa kuitenkin jo 65 vuotta.
"Myös tuhannet ruotsalaiset osakkeenomistajat ovat lehtitietojen mukaan luopuneet Nordean osakkeistaan muuttopäätöksen jälkeen. Moniko suomalainen luopui Nordean osakkeistaan pankin lopetettua Suomen tytärpankin? En ole nähnyt siitä mitään lukuja, eihän sellainen ole meillä edes mikään uutinen.
Päinvastoin, meillä iloitaan, kun yrityksiämme myydään ulkomaille. Esimerkiksi Vaconin, yhden pörssimme silloisista tähtiyrityksistä, myynti kolme vuotta sitten tanskalaiselle Danfossille herätti silloisen elinkeinoministerimme hehkuttamaan, kuinka hienoa oli, että kelpasi.
Mistä ihmeestä tämä alamaisasenne kumpuaa? Sjutton också sanoisi jopa muuten niin korrekti ruotsalainen. Ja tsaari varmaan katselee tyytyväisenä pilvenreunalta: hyvin on alamaiset koulutettu, kun vieläkin on oppi selkäytimessä."
Kaiken tämän lisäksi Nordea tekee huipputulosta, jopa nykyisten nollakorkojen aikana. Ja niin kuin me kaikki pankin omistajat tiedämme, ennen pitkää edessä oleva koronnousu räjäyttää pankin.
Nordea lainaa EKP:sta rahaa negatiivisella korolla, jonka se lainaa eteen päin positiivisella korolla. Korkojen nousu leikkaa ensin Nordean tuottoja, koska sen ottolainauksen negatiivinen korko poistuu. Nordean korkokate siis heikkenee korkojen noustessa, ei parane. Ainakin alkuun.
Fast forward ja oletetaan, että korkosykli on huipussaan tai lähellä sitä. Sanotaan, että euriborit pyörivät neljässä prosentissa. Mikä on Nordean korkokate tällöin? Kotitalouksien rahoitusmarkkinamahdollisuudet ovat valtavasti kasvaneet ja siten talletusten muodossa tapahtuva ottolainaus tuskin tarjoaa entiseen tapaan edullista pääomaa pankeille jatkossa. Nordea on siis yhä enemmän markkinarahan varassa ja tällöin sen korkokate muodostuu marginaalista, jota kova kilpailu kurittaa koko ajan.
Toisin sanoen Nordean tulosmahdollisuudet jatkossa antolainauksen puolella ovat IMO heikot. Varainhoidosta ja vakuutuksista yrittävät varmasti repiä katteet jatkossakin, mutta valtavirta on ollut näitä vastaan erittäin vahvasti viime vuodet. Etenkin varainhoitoa. Vakuutuspuolellakin voidaan nähdä aggresiivisia ja liukkaita (agile) kilpailijoita, joiloin varmat vakuutuspreemiomassit jäävät jättiläisiltä jatkossa saamatta.
Italiassa meno pankkisektorilla tavanomaisen luottamusta herättävää , hoitamattomien lainojen joita pidetään taseessa ilman sen kummempia alaskirjauksia osuus useiden pankkien lainakannasta 20 prosentin kummallakin puolella erityisesti maan eteläosan asiakaskannassa.. mannermaista menoa .Onko palstalla tahoja joilla skenaario edessäolevan pankkien pääomittamiskierroksen DB,italialaiset ja muu viininlitkijöiden talousalue vaikutuksista markkinoihin.
Joko se Nordean pääkonttorin siirto Suomeen on lopullisesti valmis? Ts tuleeko osingot jo Suomen Nordeasta ja verot menevät täsmälleen samoin kuin kaikissa muissakin suomalaisissa yhtiöissä?
Joko se Nordean pääkonttorin siirto Suomeen on lopullisesti valmis? Ts tuleeko osingot jo Suomen Nordeasta ja verot menevät täsmälleen samoin kuin kaikissa muissakin suomalaisissa yhtiöissä?
Ei käsittääkseni ole. Päätös on, juridiikka kesken.
Mie kevensin vuodenvaihdenordeani. Alkaa olla sijoitusaste taas vain sadassa prosentissa, kun se vuodenvaihteessa oli jonkun verran yli.
Jäi vielä Nordeaa, vaikka murehdin PSD2 ja Mifid II -murheita pankeissa aika paljon. Nostellen keväällä osinkoja nykypositiolla, ellei kurssi satu vielä lisää kiipeämään. Kurkkasin nordeahistorianikin tältä vuosikymmenelttä ja aika paljon tullut veivattua tätäkin. Mutta proud to present: Veivaamalla tullut parempi tulos kuin olisi tullut pitämällä kiinni 2010 @3,60 ostetuista.
Nordean paperit transformaatiosuunnitelmista ovat vakuuttavia, sijoitusbudjetit miehekkäitä ja fokukset näyttäisivät olevan kohdallaan.
Muita pohjoismaisia pankkeja vertaillessa huomaa, että siellä on ylätasolla ne samat löpinät asiakaskeskeisyydestä ja digitalisaatiosta, mutta IR-matskuja läpikäydessä olen löytänyt vain Nordealta järkeviä papereita siitä miten tämä transformaatio etenee ja tulee etenemään. Esim: https://www.nordea.com/Images/33-230367/Nordea%20Transformation%202017-10-27.pdf
Näistä muutoksista tulee toki jonkin verran riskiä seuraavalle kahdelle vuodelle, yhdessä voimakkaasti muuttuvan regulaatioiden kanssa, mutta mikäli kenelläkään ei ole esittää mitään vakuuttavaa muista taloista niin oma perstuntuma on se että viiden vuoden aikajänteellä Nordea tulee viemään pohjoismaista pankkikilpailua 6-0.
Disclaimer: omasta salkusta ei löydy Nordeaa, eikä tule löytymään ainakaan alkavalla pörssiviikolla, mutta se on omalla ostokohteiden listalla melko vahvalla sijalla. Näkemys osasta muita pankkeja perustuu vuosien kokemukseen siitä että ruotsista johdetut tai puhtaasti ruotsalaiset organisaatiot ovat täysin kykenemättömiä suorittamaan isoa transformaatiota tuhoamatta vähintään ROEn ja asiakastyytyväisyyden. Kirjoittajan katkeruus ja kyynisyys eivät ole järkevä pohja sijoituspäätökselle.
Ostin (semituularina) jotain eka kertaa pitkään aikaan. Sanoin pari kuukautta sitten Anopille, että vaikka kahdessa vuodessa tullut tuottoa 40% niin antaisin mielellään rahansa nyt takaisin koska en enää seuraa pörssiä niin aktiivisesti, että mulla olisi edes näkemystä juuri.
Mitään ei tapahtunut ja kun myin valta-osan Technopoliksista aiemmin niin rahat makaa edelleen Nordnet:ssä.
Heräteostoksena nyt Nordeaa sitten sisään 2min harkinnalla, näin tuulari kelaa: 1. Nalle 2. Hyvä osinko joka piakkoin irtoamassa 3. jotain nyt vois olla nollakorko-oloissa vs. et rahat makaa loputtomasti tilillä 4. Balancen lista tykkää 5. ei se nyt kauheen kalliilta vaikuta 6. jos tulee pataan, tappiot voi käyttää vähentämään TP:n veroja joita vielä possa juuri tästä syystä eli verosyistä 7. Nalle. Ei viitti hirveetä riskiä koska nyt on hyvä fiilis toisen rahojen sijoittelusta ja ei hirveesti innosta käydä keskusteluja tyyliin "mihis/miks ne mun massit paloikaan?".
Tietääks joku tästä jotain mitä tuulari ei? En nyt sentään lähtenyt uutisia kattelemaan, olis tuularimaine vaarassa.
Jep, tosin hyväksyn kaikki perustelusi. Miulla taas on vain melko vähän Nordeaa, koska PSD2 iskee rahanvälitystuottoihin ja Mifid II varainhoitotuottoihin. Nordea toki on tästä tietoinen, ja ovat varmasti pohdiskelleet asiaa.
Minulla, oman salkun kokoon suhteutettuna on suuri positio Nordeassa ja vähän ristiriitaisin tuntein seuraan yhtiötä. Kun arvostus on ainakin omasta mielestä maltillinen ja itse pidän Nordeaa yhtenä vahvimmista lafkoista pankkisektorilla, tekisi mieli tätä lisätä. Juurikin nuo Mifid 2 ja Psd2 saavat hillitsemään intoa. Mifid2:sta nyt en niin huolissani ole, mutta maksuliikenteen avaaminen huolestuttaa enemmän. Tässä kun ainakin mun mielestä on oikeasti olemassa skenaario(ei välttämättä todennäköinen) että pankeilta viedään maksuliikenteen välittämisestä tulevat tuotot suurelta osin. Ei yön yli, mutta jos(ja kun) Apple, Google, tms. lähtee askartelemaan ensin maksuliikenteen kanssa tosissaan ja saavat siinä samalla asiakasrekisterit ja muut kuntoon, ei välttämättä olla enää kovin kaukana siitä tilanteesta kun suuret lähtevät vyöryttämään massoille myös muita pankkipalveluita. Toisaalta tämä nyt ei valtavan suuri osuus Nordean kassavirtaa ole ja onhan pankki vahvasti lähtenyt digitalisaation mukaan. Toki tuottopotentiaali näissä investoinneissa on iso, mutta itse uskon Nordean enemmänkin hyötyvän oman tietojärjestelmänsä päivittämisestä tähän päivään, en elättele toiveita siitä että pankki saa aikaan jonkin ylivertaisen digiwallet palvelun, joka tuo valtavan määrän uutta asiakas- ja rahavirtaa. Olen siinä käsityksessä että tietojärjestelmät on leikkaa-liimaa kasattu tilkkutäkiksi vuosien saatossa ja varmasti, jos nämä saadaan tuotua tähän päivään – säästöjä tulee.
Mifid 2:sen en usko pitkällä tähtäimellä Nordealle kovinkaan suurta lovea lyövän. Perustan tämän uskomukseni kolmeen havaintoon pankkitoiminnasta ja ihmisistä yleensä: 1, Pankkien geelitukkien kykyyn paketoida uusia "just sulle sopivia tuotteita" 2. Proviisiopalkkaisten myyjien kykyyn myydä näitä tuotteita. 3. Ihmisten typeryyteen(ja huonoon viitseliäisyyteen hahmottaa kokonaiskustannuksia.)
Joka tapauksessa. Istun tässä nyt holdissa ja odottelen ainakin osaria ja viime vuoden tulosta. Itsellä kun sijoitusura on vielä alkutaipaleella ja yhtiöihin perehtyminen ottaa aikaa ja tämän seuraamiseen on tullut aikaa käytettyä, poistumista en harkitse, en tällä arvostustasolla, vaikka uhkiakin on. Lehtien jutuille mm. ylen toimittajien asuntolainoista en laske arvoa. Ne tapaavat unohtumaan nopeasti ja oikeasti, kuka vaihtaa pankkia ja neuvottelee asuntolainat, yms. uudelleen jonkin lehtijutun perusteella. Ostin Panama-dipissä lisää kun osake tippui ja äkkiähän tuokin kohu unohtui vaikka jotain sakkoja kai sieltä saattaa vielä tulla, mutta nämä uudet kohut ovat kokoluokaltaa - kertaa pienempiä. Ja kelpaahan tämän kanssa istua, kun osinkokin on, ainakin itselleni kohdallaan. Kaneettina: yhtiö on hyvä, alan murros huolettaa.
Tämän postauksen myötä sain (viimeinkin) tehtyä tunnarit tänne Sijoitustietoon. Mielelläni kuulisin muiden, enemmän ja paremmin Nordeaan perehtyneiden näkemyksiä erityisesti kommentteja arvostuksesta. Reilusti on tullut ennen tätä luettua postauksia tältä saitilta. Kiitokset kirjoittajille, kirjoituksistanne olen saanut uutta tietoa, näkemyksiä ja idoita( sekä myös varoituksia) omiin pähkäilyihini vaatimattoman salkkuni hoidosta.
Nordea-analyysit kiinnostaa minuakin! Onko jollakin selvä käsitys miten esimerkiksi tuo PSD2 muutos tulee vaikuttamaan Nordean lukuihin? Kun edelliseen viestiin viitaten minä taas näkisin esimerkiksi 2016 vuoden tilinpäätöslukujen valossa, että Mifid olisi se suurempi uhkatekijä pankeille tai ainakin norpalle. 2016 luvuista total operating income 9927me joista fee&comission -tyyppisiä tuloja 3238 me eli noin eli noin 33 prosenttia koko total operating incomesta. Net interest income puolestaan 4727 me joka vastaa noin 48 prosenttia total operating incomesta, joka kasvanee tulevaisuudessa kun korot nousevat ja korkokate paranee. (paikkaa mifidin ja PSD2:sen aiheuttamaa lovea)
Fee&comission -tyyppisistä tuloista tuloista 1989 me on tullut Savings and Investments -kategoriasta, ja tämä lienee se mitä MIFID2 alkaa nakertaa. Fee&Comissions -tuloista siis noin 60 prosenttia on varainhoidon palkkioita joihin Mifid2 vaikuttaa luultavimmin negatiivisesti.
Payments&Cards -kategoria on se mihin vaikuttaa PSD2? Tästä kategoriasta tuli 524 me tuloa, joka on vain 16 prosenttia näistä Fee&Comissions -tyyppisistä tuloista ja net operating incomesta vastaavasti vain viisi prosenttia.
Mikäli PSD2:sta kauhkotaan vain tuon viiden prosentin siivun (net operating incomesta) takia niin mielestäni ylireagoidaan. Vai ajattelenko nyt liian mustavalkoisesti ja näiden sääntelyiden vaikutukset ovat kokonaisvaltaisempia pankkien bisneksiin?
Mua saa vapaasti opponoida jos on eri mieltä tai kun parempaa tietoa löytyy. Vaikka varainhoidosta tulevien tulojen osuus on tuloista on, kuten sanoit - korkea. Tämän direktiivin tulo on tiedetty jo aikoja sitten ja uskon että tähän on osattu varautua, pääosin viilammalla kuluja siten että ne saadaa tyrkytettyä suurelle osalle kansasta yhä piilossa. No tämä nyt on hyvää uskoa ja sille voi laskea painoarvon sen mukaan. Yritysasiakkaista ja instikoista nyt lähtökohtaisesti voisi olettaa, että siellä on asiantuntevaa porukkaa pääosin ollut ennenkin ruorissa, ja niille myynteihin Mifid ei juurikaan vaikuta.
Toki tuo tulee varmastikin vaikuttamaan, mutta oman järkeilyni mukaan tämä tulee vaikuttamaan nimenomaan uusien rahastojen/struksien myyntiin. Eli, jo tehtyihin myynteihin ttämä ei vaikuta ja niistä kassavirta jauhaa kuten ennenkin. Kiinnostaisikin tietää, millä vauhdilla asiakkaat rahastojaan ja säästösopimuksiaan, yms. kierrättävät. En mitenkään voi uskoa kiertonopeuden olevan kovinkaan suuri. Taitaa suurin osa yksityisasiakkaista pitää rahastonsa minimissään viisi vuotta ja useissa sopimuksissahan on erillaisia sanktioita kesken katkaisemisesta, joilla taataan hyvä kassavirta jo tehdyistä sopimuksista. Jos olen oikeassa ja tämä iskee pääsääntöisesti vain yksityisasiakkaiden uusien sopimusten myyntiin hetkellisesti, en pidä hirveän merkittävänä takaiskuna Nordealle.
Nokialta tulospettymys, mutta osinkoa nostettiin silti reippaasti. Osinko on sen verran kova, että tuskin kauheasti laskee ainakaan ennen osingon irtoamista. Mielipiteitä tilanteesta ja Nordean tulevaisuuden näkymistä? Itseltäni löytyy jonkin verran ja tarkoituksena holdailla.
Itsellä yksi salkun suurimmista positioista ja salkun surkimus tuloksellisesti. Taisi olla kolmas selkeä kvartaali ennuste alitus putkeen. Pikkasen tulosta heikentää laskentamallin muutos, mutta aika hirvee missi kyllä osari oli. Jos homma ei ala kääntyä positiivisempaan suuntaan niin nouseva osinko alkaa olla vaarassa.
Pitää nostella osinkoja ja toivoa että Nalle hoitaa homman kotiin.
Nokialta tulospettymys, mutta osinkoa nostettiin silti reippaasti. Osinko on sen verran kova, että tuskin kauheasti laskee ainakaan ennen osingon irtoamista. Mielipiteitä tilanteesta ja Nordean tulevaisuuden näkymistä? Itseltäni löytyy jonkin verran ja tarkoituksena holdailla.
Tarkoitan siis tietysti Nordealta eikä Nokialta...
Olen ollut Nordean asiakkaana aika tyytyväinen jo pitkän aikaa ja Nordean osakkeenomistajana aika tyytyväinen muutamaan omistusjaksooni.
Lähiaikoina olen kuitenkin ollut aika pettynyt verkkopankkiin.
- Osakekauppaa käydessä verkkopankki laskee väärin kaupankäyntikustannukset. Asiakaspalvelu syytti uutta pankkialan lainsäädäntöä ja totesi vikojen korjaantuvan piakkoin. Noin kuukauden jälkeen tilanne on edelleen sama. Minusta tällaisen korjaaminen pitäisi olla aika triviaali homma ja luulisi sujuvan konsernilta, joka on laittanut satoja miljoonia IT-järjestelmien kehittämiseen.
- Minulla on asuntolaina Nordeassa. Eräänä päivänä kun tarkistin saldoa, niin verkkopankki ilmoitti lainan olevan maksettu loppuun. Parin päivän päästä verkkopankkiin ilmestyi uusi laina vanhan saldolla. Kysyin asiasta asiakaspalvelusta ja ilmeisesti laina oli konsernitasolla siirretty paikallispankista Turun konttoriin ja asiakasta tiedottamatta vanha laina oli vaihdettu uuteen samoilla ehdoilla. Vanhan lainan piti kadota, mutta pari kuukautta myöhemmin siellä on edelleen se vanha laina kummittelemassa. Joku omista talousasioistaa vähemmän perillä oleva olisi saattanut riemastua kun on onnistunut maksamaan velkansa tai pankkivirheen takia on päässyt veloistaan ja lähteä vaikka juhlimaan, kun pariin päivään ei omia lainoja näkynyt tai päässyt tutkimaan.
- Nordealla on kaksi täysin päällekkäistä järjestelmää sijoitustoiminnoille. Verkkopankissa on välilehti säästöt ja sijoitukset, josta pääsee tarkastelemaan omistuksiaan ja tekemään kauppaa. Nämä sivut ovat itsessään ihan ok, mutta Nordealla on myös modernimmat sivut investor-välilehdellä. Investoriin ei kuitenkaan pääse kuin välilehden sivuvalikon alavalikosta, ilmeisesti myös suoralla nettiosoitteella, mutta järjestelmä on täysin päällekkäinen nettipankin sijoitusten kanssa ja jos palveluun menee nettipankista, niin investor aukeaa uuteen välilehteen ja lopputuloksena on kaksi erillistä välilehteä, joissa on identtiset toiminnot eri näköisinä.
En tiedä onko MiFID taustalla vai normaali väen vähentäminen, mutta Nordean yritysanalyysien taso on tullut reilusti alaspäin. Puolet lappusten tekstimuotoisesta osuudesta on nykyisellään target firman yleinen kuvaus, joka on lähes (täysin) tarpeeton. Tämä jos firma on vähänkin tuttu. Itse analyyseistä on karsittu kaikki taustatieto ja jätetty pelkästään lyhyt yhteenveto ja suositus jäljelle. Jos asiakkaana pystyisi valitsemaan olisin vaikka jättänyt suosituksen pois, jos taustatiedot olisi saanut mukaan. Aiemmin kyseisiä on ollut hyvä lukea juuri näiden taustojen vuoksi.
Vai onko analyysejä nykyisellään erikseen normisijoittajille ja ammattilaisille? Nordean yrityspuolen prosessit ovat nykyään myös kankeita ja alan olla kahden vaiheilla salkun poissiirron suhteen.
Nordea on juuri nyt aika kivanhintainen ja liukasliikkeinen osake treidattavaksi.
Otin Nordeasta pikiksen ostamalla sitä kuoppaostoksena toissapäivänä ja irrotin tänään @9,68 kun maailma näytti sumuiselta ja osake edelleen nousi. Pienehkön perussalkkuni pidin, onhan tämä fundamentaalisesti halpaa ja Sammon osinkonäkymät kertoivat Nordean vahvoista osinkonäkemyksistä, mikä antaa hyvää pohjaa kurssille. Tämä sinänsä hauska lausunto kaverilta, joka juuri kirjoitti siitä miten markkinat yliarvostavat osinkoja. Mutta en odota tuon yliarvostuksen purkautuvan ihan tässä lähipäivinä tai -vuosina.
Nordea on juuri nyt aika kivanhintainen ja liukasliikkeinen osake treidattavaksi.
Otin Nordeasta pikiksen ostamalla sitä kuoppaostoksena toissapäivänä ja irrotin tänään @9,68 kun maailma näytti sumuiselta ja osake edelleen nousi. Pienehkön perussalkkuni pidin, onhan tämä fundamentaalisesti halpaa ja Sammon osinkonäkymät kertoivat Nordean vahvoista osinkonäkemyksistä, mikä antaa hyvää pohjaa kurssille. Tämä sinänsä hauska lausunto kaverilta, joka juuri kirjoitti siitä miten markkinat yliarvostavat osinkoja. Mutta en odota tuon yliarvostuksen purkautuvan ihan tässä lähipäivinä tai -vuosina.
Ajatteletko niin, ettei ole vielä tarpeeksi edullista reilumpaan holdiin? Mikäli tulos kehittyy niinkuin yhtiön johto vakuuttaa, tulee osake nousemaan merkittävästi. Pääkonttorin siirtoa on huomioitu hinnassa mielestäni väärään suuntaan. Eiliset Sammon vakuuttelut, kyllä ylensivät mielialaa paljon.
(Toki hyvin lyhyt kauppa on erikseen, mutta siinä menestyvät lähinnä Aki, Daytrader ja välittäjät palkkioiden ansiosta.)
Nordea on juuri nyt aika kivanhintainen ja liukasliikkeinen osake treidattavaksi.
Otin Nordeasta pikiksen ostamalla sitä kuoppaostoksena toissapäivänä ja irrotin tänään @9,68 kun maailma näytti sumuiselta ja osake edelleen nousi. Pienehkön perussalkkuni pidin, onhan tämä fundamentaalisesti halpaa ja Sammon osinkonäkymät kertoivat Nordean vahvoista osinkonäkemyksistä, mikä antaa hyvää pohjaa kurssille. Tämä sinänsä hauska lausunto kaverilta, joka juuri kirjoitti siitä miten markkinat yliarvostavat osinkoja. Mutta en odota tuon yliarvostuksen purkautuvan ihan tässä lähipäivinä tai -vuosina.
Ajatteletko niin, ettei ole vielä tarpeeksi edullista reilumpaan holdiin? Mikäli tulos kehittyy niinkuin yhtiön johto vakuuttaa, tulee osake nousemaan merkittävästi. Pääkonttorin siirtoa on huomioitu hinnassa mielestäni väärään suuntaan. Eiliset Sammon vakuuttelut, kyllä ylensivät mielialaa paljon.
Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, olen huolissani sekä Mifid2:sta että PSD2:sta eli laskevista omaisuudenhoito- ja rahansiirtotuotoista. Toki jos tulos kehittyy, kuten johto vakuuttaa, olisi perusteltua olla reilummassakin holdissa. Kun on markkinaturbulenssia, treidailen mielelläni fundamentaalisesti solideilla lapuilla, joihin voi sitten jäädä melko huoletta holdiin, jos lähdetään karhumarkkinalle.
