Perintöverosuunnittelua (metsä, mökki + asunto)

metsäpalstan jakautumisesta tuskin kannattaa huolestua koska oman näkemykseni palstan hinta nousee kun on sopivina paloina. tämä johtuu siitä että nuo puuhapalstojen ostajat maksavat kovempia hehtaarihintoja mutta eivät kykene kuitenkaan ostamaan isoja kokonaisuuksia. tähän tietysti vaikuttaa metsän sijainti eli toimii eteläsuomessa.

miksi huolestutte äidin rahojen käytöstä? hänen rahojaan ne nyt kuitenkin ovat eli jos haluaa kuluttaa niin mitä väliä kunhan nyt ei ala niitä älyttömyyksiin pistään

gonatsu kirjoitti:

Varmaan aika monella on se tilanne, että omat vanhemmat eivät ihan ymmärrä olevansa eläkkeiden ostovoimakäyrän harjalla. Kiitos kuitenkin rakentavasta kommentista siihenkin.

Tapauksia on varmaan hyvinkin erilaisia. Meillä kävi päinvastoin, kun isä ei kuntonsa heikennyttyä pystynyt hoitamaan heidän eläköityessään yhdessä kotikylältään hankkimaansa puutarhatonttia. Isän kuoleman jälkeen äiti oli jo toinen jalka ovenraossa myymässä taloa ja muuttamassa vuokralle. 

Piti laskea yhdessä kustannusarvio, jolla hän huomasi, että jo lähtiessä valmiiksi hyväkuntoisessa isossa talossa rantatontilla asuu suunnilleen samoilla kustannuksilla kuin vuokrakaksiossakin. Tässä on oletuksena kesäbileet, joissa mummo kokkaa parastaan ja lapset ja lapsenlapset tyttö- ja poikakavereineen heiluttavat raivaussahaa, moottorisahaa, vasaraa tai maalipensseliä, että paikat pysyvät kuosissa.  

Jäljelle jäi yksi iso logistiikkaongelma: ison pihan hoito kesäisin ja kaksikerroksisen talon siivous huonojalkaiselle äidille. Veljelläni on matkaa lähes 100 km ja minulla yli 200 km, joten työssäkäyvinä emme mitenkään ehdi monta kertaa viikossa nurmikonleikkuuseen. Sitä kesti hetken aikaa puhua ympäri sisarusteni kanssa yhdessä rohkaisten ylittämään selvästi vaikea kynnys ihmiselle, joka oli tottunut tekemään itse. Se kynnys oli piian ja rengin palkkaamisessa, kuten hän ajatteli, eli ostamaan palveluna nurmikon leikkaus ja siivous. Paikkakunnalta löytyi oikein hyvä kohtuuhintainen kotipalveluyritystä pyörittävä pariskunta. Mies ajaa isolla leikkurillaan nurmen ja rouva siivoaa. Äiti hoitaa ne kukkapenkit, jotka haluaa ja jaksaa vielä säilyttää. 

Mutta palvelun ostaminen oli selvästi tiukka paikka, vaikka ikänsä aktiivisesti työelämässä olleen äidin työeläke siihen riittääkin. Meillä on perintösuunnittelun kannalta vähemmän liikuvia osia, koska omaisuutta on vähemmän ja tärkein tavoite on, että äiti saa asua eläkkeelle jäätyään yhdessä isän kanssa tekemässään unelmakodissaan niin kauan kuin jaksaa. Kun perinnön pääosa on tuossa kodissa, jätettiin pesä isän kuoleman jälkeen yksinkertaisesti jakamatta. Hoidamme sitä nyt yhdessä talkoilla, että äidin on mukava asua siistissä kodissa ja paikat pysyvät kunnossa. Se menetelmä, jota olen suunnitellut käyttäväni on hypätä yhden sukupolven yli jättäen itseni välistä lasteni hyväksi. 

Kaikkein huonoimmalta järjestelyltä tuntuu tilanne, jossa toisen vanhemman jälkeen lapset maksavat perintöveron vanhasta mökistä, joka muuttuu vähitellen arvottomaksi toisen vanhemman asuessa siellä mitään korjaamatta. Meidän nuorempienkin kannalta on mukavampi tietää, että mummo ei kärvistele vetoisessa mökissä, vaan termostaattiohjattuun peruslämpöön saa pakkasella haluamansa lisän latomalla pitkää halkoa itse suunnittelemaansa takka-leivinuuniyhdistelmään. 

Kokonaisuuden kannalta tässä on äitisi omaisuuden siirtymisen osalta neljä päävaihtoehtoa ja niiden monenlaiset kombinaatiot ja toteutus vaiheittain tai yli sukupolven, jotka pitää laskea auki:

-myynti (perheenjäsenelle tai ulkopuoliselle)

-lahjoitus

-siirtyminen perintönä ja 

-testamentti.

Kun olet ilmeisesti pysyvästi veroresidentti Espanjasssa, täytyy myös Suomen ja Espanjan verosopimus ja sitä koskeva oikeuskäytäntö tuntea tarkasti  ja ottaa huomioon. Espanjan osalta suosittelen Interlakia, siellä tunnetaan sekä Suomen että Espanjan verotus- ja perintösäädökset erinomaisen hyvin.

Perintöasiat ovat sen verran monitahoisia, että asian optimaalista  ratkaisua ei löydy tältä palstalta, koska sen laskemiseen menee päivä (tai  pari)  ja tarvitaan paljon lisätietoja.  Väärät ratkaisut voivat tulla kalliiksi. Esim. "Mökki on talviasuttava, ja äitini siirtää sinne kirjansa, voidakseen tarvittaessa myydä sen parin vuoden päästä myyntivoittoverotta."  Tämä ei esim. onnistu helposti, jos hänelle  jää omistukseensa myös kaupunkiasunto ellei sitä pistetä vuokralle ulkopuoliselle.  

gonatsu kirjoitti:

 

 

Heikin Ashi kirjoitti:

Kun olet ilmeisesti pysyvästi veroresidentti Espanjasssa, täytyy myös Suomen ja Espanjan verosopimus ja sitä koskeva oikeuskäytäntö tuntea tarkasti  ja ottaa huomioon. Espanjan osalta suosittelen Interlakia, siellä tunnetaan sekä Suomen että Espanjan verotus- ja perintösäädökset erinomaisen hyvin.

 

Tällaisen suositukset ovat arvokkaita, koska pari vuotta ulkomailla asuneella ei ole rajatonta määrää paikallisia kontakteja joihin tietäisi voivansa luottaa. Ulkomailla on ylipäätään vaikeampaa arvioida mikä on luotettavaa ja mikä ei. Jotkut toimijat ovat kovasti innokkaita rahastamaan ja osaamisesta ei ole aina takeita. Koitan miettiä voisiko työpaikalta kysyä joltakin luottamuksella vinkkiä. www.interlaki.es sivusto ei valitettavasti ole enää käytössä.

 

Heikin Ashi kirjoitti:

Väärät ratkaisut voivat tulla kalliiksi. Esim. "Mökki on talviasuttava, ja äitini siirtää sinne kirjansa, voidakseen tarvittaessa myydä sen parin vuoden päästä myyntivoittoverotta."  Tämä ei esim. onnistu helposti, jos hänelle  jää omistukseensa myös kaupunkiasunto ellei sitä pistetä vuokralle ulkopuoliselle. 

 

Olen tässä asiassa täysin toisen käden tietojen varassa, ja niiden pohjalta sanon seuraavaa. Ilmeisesti pari vuotta sitten on ollut juuri näin, mutta tuoreeltaan jokin säädös on muuttunut, jonka vuoksi enää ei ole vaikeaa. Tätä ratkaisua suositteli äidilleni hänen mökkikuntansa kunnanjohtaja, ja kaupunkiasunto tuli siinä keskustelussa myös mainittua. Olen siis siinä käsityksessä että tämä tilanne on muuttunut.

Oletko sitä mieltä että asia kannattaisi erikseen käyttää juristin pöydän kautta, vaikka kirjojen siirto onnistuisikin?

Ehkä tuo nettisivu on vain tilapäisen häiriön vuoksi pois käytöstä. Heillä oli ilmoitus esim. viimeisimmässä suomalainen espanjassa lehdessä, jonka voit lukea netistä. 

Kesämökki pitää sitten tulla todella vakituiseksi asunnoksi, koska verottaja tutkii nämä keisit tarkkaan.

https://www.taloustaito.fi/koti/mokille-asumaan--miten-huomioin-verotuksen/#61ad791c

Voit myös käyttää veronmaksajien verojuristia (ilmaiseksikin) jos olet jäsen. Yleensä näissä kannattaa käyttää  asiantuntijaa ettei tule virheitä, sillä voi säästää paljon rahaa. Perintöasioissa pitää tuntea tarkkaan sekä perinnönjakosäännökset että verotus (ja tässä vielä kahden maan) ja paperit laatia pitäviksi.

Metsäpalstasta luulisi että jotain hakattavaa seuraavan kymmenen vuoden aikana olisi, helpottaisi lainojen takaisinmaksua jos metsän ostoon päädytte. Metsävähennys vähentää veroja reippaasti, tutkikaa sen käyttökelpoisuus toki tarkemmin.

@gonatsu: onhan se mökki myös kaavoitettu asuinrakennukseksi, eikä vapaa-ajan asumukseksi? 

Käytännön eroa asumiselle ei ole, eikä ketään kiinnosta missä vietetään minkäkin verran aikaa niin kauan kun on sekä vakituinen asunto ja vapaa-ajan asunto. Mutta Heikin Ashin varoituksen lisäksi (muun asunnon vuokraaminen) kannattaa myös varmistaa saako sinne mökille muuttaa pysyvästi?

gonatsu kirjoitti:

Oliko sinulla muuten omaa kokemusta juuri tästä toimistosta?

Olen joskus kuunnellut tston juristin esitelmiä ja lukenut lehdistä hänen kirjoituksiaan. Pitkä kokemus ja koulutus ja tietää asiat molemmissa päissä, toisin kuin suurin osa  näitä palveluja myyviä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005942200.html

Äiti on eronnut, mutta onko aikoinaan ositus tai omaisuuden erottelu tehty. Tämä kannattaa tutkia ensin.

SItten on se seikka, että jos äidiltä jotakin ostaa ja vielä liikuttaa varoja, niin näistä sitten maksetaan perintöveroa. Jos taas äidille velkaannutaan, äiti kuolee ja joku on maksanut velat ja joku ei ja vielä menee sukset riistiin, niin juristit kiittävät, mutta täytyy juristienkin elää.

Yksinkertainen on kaunista. Pohtisin miten verot menee jos vaikka äiti lahjoittaa pääomaisuuden eli metsäpalstan perilliselle ja pidättää itselleen puunmyyntitulot tai hallintaoikeuden kuolemaansa.

Sitten on tuo Uuno Espanjassa. Espanja kuten ei moni muukaan ymmärrä suomalaista kuolinpesää ja josta seuraa mielenkiintoisia tilanteita. Espanjan pää kannattaa tosiaan tutkia siellä ja koska äidin kotipaikka on suomi, niin suomi perintöverottaa ja jokatapauksessa perintöverottaa kiinteää omaisuutta. 

Yleisluontoinen kommentti: Miettikää ensin, kenelle haluatte minkäkin palan omaisuudesta menevän. Kun se on selvä, vasta sitten miettikää, miten ne siirretään. Näin vältytään siltä, että verosyistä omaisuus päätyy "vääriin käsiin" esim. sille, joka ei halunnut metsäpalstaa tai osuutta kaupunkiasunnosta. Tai syntyy veron takia yhteisomistus, joka myöhemmin johtaa riitoihin, kun toinen haluaa myydä ja toinen pitää tai toinen ei pystykään maksamaan pakollisia menoja, joita omaisuus aiheuttaa.

Jos haluatte pitää mökin, äidin ei välttämättä tarvitse siirtää sinne kirjoja. Perintötilanteessa luovutusvoittoveroa ei mene, vaan maksetaan pelkkä perintövero. Jos haluatte mökistä eroon, kirjojen siirtäminen voi auttaa verovapaassa myynnissä.

Lähisukulaisten perintövero on kaikkein matalimpia veroja, millä omaisuutta pystyy Suomessa hankkimaan tai siirtämään. Kannattaa mieluummin maksaa halpaa perintöveroa kuin kallista luovutusvoittoveroa. Isoja myyntivoittoja (esim. metsästä tai mökistä) ei siis kannata ruveta väkisin realisoimaan, jos sille ei ole mitään järkevää syytä. Myyntitappiot sen sijaan kannattaisi realisoida ja vähentää muista pääomatuloista ennen kuin perintöhetki iskee.

Perintöverossa pystyy säästämään, jos äiti haluaa lahjoittaa omaisuutta erissä 3 vuoden välein niille sukulaisille, joille perintö joka tapauksessa menisi.

Metsäpalsta on niin iso, että siitä varmasti riittää hakattavaa joka vuodelle ja siten on sisääntulevaa kassavirtaa lainanhoitoon. Teettäisin palstasta (jos ei ole jo) metsäarvion paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä ja metsäsuunnitelman sen hoidosta.

Yksi vaihtoehto mtä voisitte selvittää on metsäyhtymän perustaminen veljesi & äitisi kanssa ja miten se sopisi teidän tilanteeseen. 

Täällä forumin blogeissa on muutama hyvin ansiokkaasti metsäsijoittamisesta kirjoittava henkilö, heiltä saat tähän hyvää inputia varmasti. 

gonatsu kirjoitti:

 

Metsien osalta harkitsemme sukupolvenvaihdosta (esim. näin https://www.metsalehti.fi/artikkelit/nain-tehtiin-onnistunut-sukupolvenv...), missä minä ja veljeni ostaisimme metsää korottomalla lainalla äidiltämme, 76% hintaan, ja väistäisimme perintöveron. Korottoman lainan tapauksessa verottaja on kuulemma maksusuunnitelmasta erityisen tarkka, ja tuossa lähteessä puhutaan 10 vuoden lainasta. Se on ainakin veljelleni mahdoton rasti. Itse saisin sen hikoiltua maaliin, kunhan oman alan töitä riittää.

Unohtui aiemmin kiittää mielenkiintoisesta avauksesta, itsellä samansuuntainen case edessä tulevaisuudessa, niin mielenkiinnolla seuraan tämän kehittymistä. 

Kyselitkö suunnitelmia Metsänhoitoyhdistykseltä? Minä olin saajana jokunen vuosi sitten samankaltaisessa tapauksessa. Luovuttaja tilasi suunnitelmavaihtoehdot sukupolvenvaihdokselle (muistaakseni vaihtoehtoja oli 4 tai 5) ja hän sitten valitsi niistä itselleen sopivimman, niin jouduin sitten hieman lahjaveroa maksamaan. Suunnitelmat maksoivat luokkaa ~500€ ja kyseessä 15ha tila asuinrakennuksella ja muutamalla ladolla/ muilla kevyillä rakennuksilla. Puuston arvo 150k€ ja rakennukset saatiin arvostettua lähestulkoon arvottomiksi. Oli kyllä laadukasta palvelua ja vahva suositus metsänhoitoyhdistyksen käytölle, jos et ole vielä ehtinyt toimeksiantoa tehdä. Palaan vielä asiaan, sitten kun olen tarkistanut lahjakirjan ja jos siinä näkyy jotain josta voisi olla sulle hyötyä.

SPV vaihtoehtoon sellainen lisäkiemura, että JOS tilalla on n. 5ha peltoa (oikeus hyväksynyt hieman alle 4ha riittäväksi pinta-alaksi), voidaan toteuttaa maatilan SPV, jolloin kauppahinta voi olla 50% käyvästä arvosta ilman lahjaveroseuraamuksia. Tässä vaihtoehdossa sitoudutte viljelemään tilaa 5v., mutta tämän nyt pystyy järjestelemään naapurin isännän kanssa tavalla tai toisella.

Minusta tuo Metsä Groupin hintalappu kuulostaa kovalta. Yllä mainittu MHY kannattaa ehdottomasti tarkistaa, mutta lisäksi kurkkaisin mitä ProAgria pystyy tarjoamaan. Omat vanhemmat käyttäneet ProAgriaa oman maatilan alasajon eri vaihtoehdoissa.

metsaan.fi sivuilta näät ilmaiseksi arvion puun määrästä metsissä. Luonnonvarakeskuksesta näät hinnat toteutuneista kaupoista. Nämä tiedot tosin saa metsänhoitoyhdistykseltäkin. Vuosimaksu Mhy:n 70€ tuolle mainitsemalleni 15ha, en muista oliko maksu pinta-alaan perustuva. Metsänhoitoyhdistys myös ohjeistaa hoitotoimenpiteissä. Yhdistys ajaa metsänomistajan etua.

Itse tein juuri ensimmäisen toimeksiannon hakkuista ja Mhy ottaa palvelusta karvan alle 3% alvittomista myynneistä. Ostin palvelun heiltä, koska minullakaan ei ole kokemusta puiden myymisestä. 0,9ha laikutus ja taimet (ei istutusta) hinta 900€ alv0. Mainittu prosenttihinta pitää sisällään kilpailutuksen ja puunkorjuun valvonnan.

MHy on hyvä kumppani, jos "tehometsätalous" on lähellä sydäntä. Sitten jos haluaa metsänhoidossa huomioitavan jotain muita arvoja, ei MHy:stä välttämättä löydy ymmärrystä.

Jos metsäpalsta sijaitsee 2h etäisyydellä pk-seudulta niin sen metsästysoikeuden vuokraamisellakin on todennäköisesti jonkin verran arvoa (ehkä n 2k/vuosi).

Yleensä nämä metsästysoikeudet on annettu paikalliselle metsästysseuralle joulupaistin hinnalla (kallis paisti) mutta mikään ei estä vuokrasopimuksen myymistä ns oikeaan markkinahintaan. 

jelly kirjoitti:

Jos metsäpalsta sijaitsee 2h etäisyydellä pk-seudulta niin sen metsästysoikeuden vuokraamisellakin on todennäköisesti jonkin verran arvoa (ehkä n 2k/vuosi).

Yleensä nämä metsästysoikeudet on annettu paikalliselle metsästysseuralle joulupaistin hinnalla (kallis paisti) mutta mikään ei estä vuokrasopimuksen myymistä ns oikeaan markkinahintaan. 

Mihin tämä markkinahinta perustuu?

Metsästystä on kovin monenlaista. Pienriistan metsästysoikeuden voi helposti vuokrata vaikka yksityiselle henkilölle pienellekin alueelle, mutta siitä tuskin kummoista korvausta saa. Hirvieläinten pyyntilupia taas myönnetään vain kun metsästysseuralla on isompi alue, ja jos oma palsta ei satu olemaan yhteydessä metsästysseuran muihin alueisiin, niin se ei ole kovin kiinnostava, koska esim. ajo- tai koirametsästystä ei voi järkevästi järjestää irrallisella pienellä alueella. Lisäksi hirvieläinten metsästyksessä useimmiten halutaan rakentaa torneja etc, eikä niitäkään luultavasti ryhdytä rakentamaan irralliselle palstalle. Käytännössä siis hirvieläinten metsästykseen oman palstan saa vuokrattua sille/niille metsästyseuralle, joka metsästää siihen rajoittuvilla alueilla.

Paistin lisäksi metsänomistaja yleensä arvostaa myös sitä, että metsästys pienentää taimikkotuhoja.

Käytännön laskuesimerkki: meillä on kuuden hengen hirviporukka, joka on osana yhteislupa-aluetta. Maita meillä on vuokrattuna n. 500ha. Saamme yhden hirviluvan ja useita peuralupia. Lihaa näistä tulee ehkä 300-400kg. Jos lihakilon arvoksi laskee 15,-, on lihan rahallinen arvo n. 4500-6000 euroa. Metsästyksen kulut ilman maanvuokraa ovat n. 1200. Jos ajattelisi, että kaikki loppu lihan arvo jyvitettäisiin vuokriin, olisi yhden hehtaarin laskennallinen arvo n. 7-9 eur. Eli aika iso palsta pitää olla ennen kuin näin laskien päästään kahteen kiloon (luvuissa voi olla heittoa, mutta antaa käsityksen suuruusluokasta)

e: näköjään OP:n palstan arvo on n. 500k, joten ihan pikkupalstasta ei tosiaan ole kysymys. Kannattaa selvittää ketkä metsästävät ympäröivillä mailla ja käynnistää neuvottelut (todennäköisesti palstasta on jo jonkun kanssa metsästysvuokrasopimus). En silti usko että kovin isoille tuloille pääsee.

Markkinahinta perustuu näppituntumaan mitä näitä on nyt jonkin verran laitettu vuokralle (tori, fb:n metsästäjät ryhmä). Yleensä pienriistalle hinta liikkuu n 2-300e noin 30ha palstoilla. Jos tämä kyseessä oleva palsta on luokkkaa 100-150ha niin näitä 200e vuosilupia voisi helposti myydä luokkaa 10kpl. 

Hirvi (minimi 1000ha) ja valkohäntäpeura (minimi 500ha) on toisiaan ongelmallisia eli vuokraavalla seuralla tulisi olla muitakin palstoja. Mutta hirvi/peuraluvan voi sitten tosiaan vuokrata erikseen seuralle. 

Isoille tuloille ei pääse, mutta varmasti tästäkin olisi saatavilla parin kuukauden lainalyhennysrahat. 

Pienriistasta minulla ei ole omia kokemuksia kun en sitä harrasta, pidän yllättävänä että joku on valmis maksamaan 200-300€/30ha (varsinkin jos samalla alueella on muitakin pienriistan metsästäjiä), mutta jos näin on niin hyvä maanomistajalle.

Hirvialueista on joidenkin keskustelujen pohjalta ehkä saatavissa 1-2€/ha, vaatinee tietysti sen että alue on hirviporukalle jollain tavalla tärkeä (tarvitaan lisää alaa lisälupiin tai on muuten sijainniltaan tärkeä)

hauturi kirjoitti:

Pienriistasta minulla ei ole omia kokemuksia kun en sitä harrasta, pidän yllättävänä että joku on valmis maksamaan 200-300€/30ha (varsinkin jos samalla alueella on muitakin pienriistan metsästäjiä), mutta jos näin on niin hyvä maanomistajalle.

Hirvialueista on joidenkin keskustelujen pohjalta ehkä saatavissa 1-2€/ha, vaatinee tietysti sen että alue on hirviporukalle jollain tavalla tärkeä (tarvitaan lisää alaa lisälupiin tai on muuten sijainniltaan tärkeä)

Kyllä tuollaiselle 30ha pläntille mahtuu helposti 2-3 kaveria metsästämään. Toki tässä riippuu paljon millä alueella palsta sijaitsee. Jossain Kainuussa tästä ei kukaan varmasti maksaisi penniäkään mutta mitä lähempänä pk-seutua ollaan niin maksuhalukkaita varmasti löytyy. Ja tietenkin riippuu paljon myös riistatiheydestä. Pienriistan kohdalla etenkin kauris on tavoiteltava saalis ja sen jahtimahdollisuuksista ollaan valmiita maksamaan huomattaviakin summia. Muutama kaupallinen jahdinjärjestäjäkin löytyy ja siellä hinnat ovat luokkaa 100e/vrk + 300e kaatomaksu joten 200e kaudesta ei ole todellakaan paljoa. Itsellä ei ole mahdollisuuksia jahdata sorkkaeläimiä muuten kuin ns vierasluvilla ja mielelläni maksan luokkaa 300e peurankaatoluvasta sisältäen lihat. 

Täytyy vain toivoa että vaatimukset peuranmetsästykseen vaadittavasta yhtenäisestä alueesta pienenisi sinne 100ha luokkaan. Tämä avaisi huomattavasti metsänomistajille lisätienestimahdollisuuksia.