Keskustelussa menee sekaisin rahastojen keskimääräinen tuotto ja se, voiko jonkun menneistä tuotoista nähdä tulevat tuotot.
Tutkimuksissa kyse on ollut siitä, miten salkunhoitajien tuottohistoriasta päätellään, kuka heistä menestyy jatkossa parhaiten. Vastaus on: ei mitenkään. Menneisyyden huippumenestys ei takaa tulevia tuottoja. On toki teoreettisesti mahdollista, että tulos ei päde ei-salkunhoitajille, mutta tämän todistelu vaatii muutakin kuin käsien heiluttamista.
Jotta peesaaminen toimisi, täytyy löytää menestyjä, joka on keksinyt menetelmän hyödyntää markkinoiden tehottomuutta. Menetelmän on toimittava pitkän aikaa, että peesaaja ehtii mukaan ennen kuin menetelmä lakkaa toimimasta. Menetelmän on myös pysyttävä salassa. Jos muutkin käyttävät samaa menetelmää, markkinat tehostuvat tältä osin eikä menetelmä enää toimi. Salailu on kuitenkin vaikeaa, koska menestyjän on tehtävä kaupat julkisesti, jotta häntä voisi peesata.
Lisäriski on, että huippumenetelmä perustui sittenkin hyvään onneen ja onni loppuu. Jotta peesaaja voi päätellä, onko kyse onnesta vai taidosta, peesaajan täytyy ymmärtää, mihin menetelmä perustuu. Selvintä on, jos menestyjä selittää toimintaperiaatteen. Silloin menetelmä ei ainakaan pysy salassa. Pitäisikin löytää julkinen huippumenetelmä, joka ei pysy salassa mutta jota muut sijoittajat eivät silti halua seurata. Jokin menetelmä, joka perustuu sijoittajien pysyvään haluttomuuteen käyttäytyä järkevästi.
Jos löytyy jokin maaginen metodi tehdä kymmenen vuotta putkeen 100% tuottoa vuodessa, niin herää kysymys miksi kyseinen metodi ei ole kovin yleinen.
Lisäksi se kysymys, että jos 2010-luvulla oli sellainen metodi, toimiiko se 2020-luvulla. Olosuhteiden muuttuessa jokin uusi metodi nousee parhaaksi, mutta tajuaako huippusijoittajamme vaihtaa metodia vai hakkaako päätä seinään vanhan huippumetodinsa kanssa?
Hyvä treideri löytää kyllä ne uudet metodit voittaa markkinat. Vähän kuin shakkinero. Shakkinero voittaisi kaikki tämän palstan kirjoittajat yhtäaikaa (ellei täällä ole jostain syystä sellaista neroa kirjoittamassa). Eli pelaamalla vaikka 100 vastaan ja käyttäisi 2 sekunttia per siirto. Kun muut saisivat miettiä 200 sekunttia ja häiviäsivät silti.
Eli kun tälläinen nero toimii markkinoilla, niin ei se ole kiinni yhdestä tempusta tai tuurista. Kyllä niitä treidaustapoja kehitetään jatkuvasti.
Esim. tuo Flipperi käy kauppaa suomalaisilla hyvin tunntetuilla osakkeilla. Kymmeniä kauppoja päivässä. Vuodessa yli 1000% tuotto. Ei se voi olla satummaa, koska kauppoja on niin paljon!
Eri asia on holdaajasalkut joilla on suuri ylituotto. Niissä on usein 1 tai 2 onnekasta valintaa ja pitoa tehty. Ja pääomaa ei ole liikaa laitettu uudelleen salkkuun, koska se laimentaisi historiassa tehdyn hyvän valinnan vaikutuksen.
Sivuhuomautus: Paraskaan shakkinero ei pärjää enää roboja vastaan. Siis shakissa.
Jospa tämä olisikin niin helppoa, että vain matkittaisiin neroa. Kauhean houkutteleva ajatus. Nero tietysti huomaisi tämän ja alkaisi käyttää seuraajiaan hyväkseen. Aina kun nero ostaisi jotain, seuraajat ostaisivat samaa nousevaan kurssiin ja nero myisikin heille. Nerolla olisi nyt varma tuottokone. Koski mihin paperiin tahansa, aina tuli voittoa. Kasvavat voitot houkuttelisivat lisää seuraajia. Se olisi pitkäaikainen markkina-anomalia, kunnes hitaimmatkin seuraajat huomaisivat, että nero on vedättänyt kaikkia.
Sivuhuomautus: Paraskaan shakkinero ei pärjää enää roboja vastaan. Siis shakissa.
Jospa tämä olisikin niin helppoa, että vain matkittaisiin neroa. Kauhean houkutteleva ajatus. Nero tietysti huomaisi tämän ja alkaisi käyttää seuraajiaan hyväkseen. Aina kun nero ostaisi jotain, seuraajat ostaisivat samaa nousevaan kurssiin ja nero myisikin heille. Nerolla olisi nyt varma tuottokone. Koski mihin paperiin tahansa, aina tuli voittoa. Kasvavat voitot houkuttelisivat lisää seuraajia. Se olisi pitkäaikainen markkina-anomalia, kunnes hitaimmatkin seuraajat huomaisivat, että nero on vedättänyt kaikkia.
Shakki olikin huonovertaus, koska siinä säännöt pysyvät samoina ja kohtuullisen pienen hakuavaruuden pelinä sopii koneille hyvin.
Pörssimaailma taas on muuttuva ja kaaoottinen. Siinä ei koneet pärjää paitsi toki nopeudessa ennalta ohjelmoitujen strategioiden mukaan. Ja strategiat niille on tuottanut ihminen, ei kone itse. Toki jotai oppivaa algoritmia lienee olemassa ja varsinkin kehittelillä, mutta niin kuin kaikessa koneälyssä ja oppimisisessa, niin oppiminen tapahtuu tietyn asian suhteen. Ei ole olemassa kaikkea oppivaa koneälyä.
Tuo että paljon seurattu salkku tekee jotain ja se heti voimistaa vastaavaa reagtiota markkinalla, on toki jo nytkin todellinen asia jossain määrin.
Muuttuva ja kaoottinen ≈ satunnainen. Juuri tuo satunnaisuus haittaa voittajien löytämistä ja peesaamista.
Voittaja- ja rikastumisstrategioiden löytäminen on todella houkutteleva ajatus. Kunpa se olisi mahdollista! Yrittäneitä tuolla saralla riittää. Jos itsellä ei ole ylivertaisia sijoitustaitoja, onko kuitenkin ylivertaiset taidot peesattavan valinnassa? Jos peesattavan valinta on niin helppoa, että kuka tahansa pärjää siinä, se on varma tie voittoon ja voittajia on jo paljon.
Päiväkaupassa ja muussa hyvin nopeatempoisessa touhussa peesaus lienee tosiaan käytännössä mahdotonta, ja pitkäjänteisessä sijoittamisessa on puolestaan likimain mahdoton tietää kuka menestyy todellisilla meriiteillä ja kuka tuurilla. En itsekään lähtisi välttämättä niinkään "menestyviä" sijoittajia peesaamaan, kuin "hyviä" sijoittajia. Siis sen sijaan että valitsisin sen, joka on pärjännyt numeroiden valossa hyvin, lähtisin ennemmin valitsemaan henkilöitä, jotka tiedän itseäni fiksummiksi, joiden perusteluissa on järkeä ja joiden arvostelukykyyn ja työmoraaliin ylipäätään sijoittamisen suhteen luotan. Se on sitten eri juttu, onko itsellä edgeä peesattavan valinnassa yhtään sen enempää kuin osakkeiden valinnassakaan vai meneekö homma siihen että peesaa sitten aina sitä tyyppiä, joka on jo valmiiksi itsen kanssa kaikesta samaa mieltä. Mutta ainakin siinä saa ikään kuin jonkun toisen samanhenkisen tekemään työtä itsensä puolesta, analysoimaan potentiaalisia kohteita jne.
peesaa sitten aina sitä tyyppiä, joka on jo valmiiksi itsen kanssa kaikesta samaa mieltä.
Se voi olla parempi idea. Kun ymmärtää ja hyväksyy toisen ajatukset, on helpompi ottaa vastaan peesaamisen aiheuttamia tappioita ja pysyä vaikeallakin hetkellä siinä pidemmän päälle järkevässä strategiassa, josta on ollut samaa mieltä.
Jos taas seuraa jotain hitaampaa salkkua, niin Inderesin mallisalkun beesaus lienee tämän maan ylivoimaisesti suosituin beesaustapa. Siinä on helppo päästä melko lähes samaan tuottoon kuin Inderes pääsee, mutta toki menneisyys ei tässäkään ole tae tulevasta. Usein toki pakko ostaa ja myydä 5-10% kalliimmalla kuin Inderes ainakin jos tekee kaupat heti, kun saa tiedon inderesin kaupasta. Ellei sitten saa jotenkin tietoa ensimmäisten joukossa. Inderes effekti on voimakas ja nostaa sen salkkuun ostettuja osakkeita ja laskee sieltä poistuneita.
Tämä. Ja jos haluaa hajauttaa vielä lisää tätä riskiä "menneisyys ei tässäkään ole tae tulevasta" niin ottaa toiseksi salkuksi Redeyen top picksin. Joka tosin on maksullinen. Samalla saa hajautuksen myös tukholman sijoitusuniversumiin, missä on paljon kiinnostavia yhtiöitä.
Pieni viive mallisalkun peesauksessa ei ole vähän kauppaa tekevässä pitkässä salkussa kovin merkittävä tekijä tuotolle, toki aavistuksen vaikuttaa. Oman lyhyehkön kokemuksen perusteella RE:n mallisalkku muutokset ei heiluta kursseja ihan inderes-efektin lailla.
Tästä aiheesta toivoisi enemmänkin keskustelua. Itse eräällä tavalla vannon peesailun nimeen ja näen sen hyvinkin varteenotettavana sijoitus- ja vedonlyöntistrategiana. Itse vaan näen sen ehkä monipuolisemmin kuin ketjussa ja muutenkin usein käsitetään. Siis esim. peesattavat valittava huolella ja siinäkin vältettävä monet suodenkuopat niin kuin on tullut tässäkin hyviä huomioita ilmi. Lyhyesti sanottuna siis tarkoitus ei ole sijoitella 1:1 jonkun perässä tai etsiä 1000% tuottoja tehneitä ihmeitä, vaan kartuttaa omaa perustietoa ja yhdistää kokeneempien valintoihin sekä omaan "salkkurakenteeseen". Ei mekaanista perässä seurailua tai teknistä algoritmin etsintää.
Esimerkkejä kriteereiksi hyvistä peesailtavista:
Trackrecord, tietysti
Historia, avoimmuus voitoista ja häviöistä, infon eli perusteluiden määrä
Persoona, luotettavuus ja henkilöhistoria.
Sidonnaisuus, liittyy tietysti olennaisesti edelliseen
Tältä palstalta mainittava omat suosikit Pyysing, daytraider ja random walker
Isoista seurannassa tietysti buffet/berkshire, investor ab jne
Henk. Koht. nimeltä mainitsemattomia ystäviä/tuttavia
Inderes ym. mallisalkut hankalampia tapauksia, rautanen ok.
Ketä/muita peesailtavia tulee mieleen ihan palstojen nimimerkeistä lähtien? Jokainen tietysti itse vastuussa lähteekö peesailemaan anonyymiä nimimerkkiä...
Mina oon kehittanyt peesaukseen oman systeemin. Mulla on lista muutamasta sijoittajasta joihin luotan aika selkeasti ja ehka 10-15 joita tarkkailen. Eli otan heidan vinkkaamansa osakkeet seurantaan ja katson miten ne kehittyy. Jos joku antaa 3 vinkkia ja ne raketoi niin vinkkaaja nousee ylemmaksi 'arvostustasoissani'. Tassa on samalla se etu, etta saan seurattavaksi potenttialisesti mielenkiintoisia osakkeita joiden tilanne saattaa vaikka parantua vinkkaushetkesta (kurssi tippuu vaikka fundamentit ei muutu).
Jokatapauksessa tilanne on se, etta potenttiaalisesti ostettavia osakkeita on aina moninkertainen maara verrattuna siihen mita on rahaa ostella, joten vinkkien seuraamisessa on vara olla aarimmaisen selektiivinen.
Peesaan siis vaan ostopaatoksia. Myyntien suhteen teen aina omat paatokseni, koska a) ihmiset ei usein kerro myynneistaan b) jarkevillakin sijoittajilla myynnit ovat usein eparationaalisia (raketointia seuraava huimaus) / niihin vaikuttavat muut syyt (tarvii rahaa muualle / hyvasta taloudellisesta tilanteesta johtuva puolustuspeli).
Aika samat määrät itsellänikin peesattavia. Varmasti hyvä systeemi tosiaan käyttää rankkausta. Poistaa parhaassa tapauksessa mutua, että ei esim. tykästy persoonaan tai muuten anna jonkun epäolennaisen vaikuttaa.
Erittäin hyvä pointti myynneistä ja erottaa ne ylipäätään ostopäätöksistä. Sama juttu, että myynnit usein tulee omasta päätöksestä, vaikka ei minulla tähän mitään sääntöä ole.
Yksi ehkä jonkun mielestä vähän erikoinenkin ajatus ostojen suhteen on, että jopa tietoisestikin pyrin olemaan kehittelemättä omia kuningasideoita trendien, markkinatilanteen ym, suhteen. Enkä oikeastaan tee systemaattista osakehakua listoilta jne. Seurattavien mainitsemista firmoista tulee ihan riittävästi tutkittavaa.
Tykkään turvamarginaaleista ja se on myös yksi ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Tarkoitan, että yritän aina mielellään saada osaketta peesattavaa halvemmalla. Toki niin, että otettava huomioon onko hinta laskenut jostain erityisestä syystä jne. Tässä(kin) voi tietysti kiistellä markkinoiden tehokkuudesta, onko peesattavan arvonmääritys ollut alunperinkään kohdallaan jne...mutta vähän eri keskustelu se.
Itse en suoraan peesaa(koska ei suuryhtiöitä salkussa), mutta luen laajasti eri foorumeita, twitteriä jne, josta poimin mielenkiintoisia yhtiöitä seurantaan. Yhtiön vinkkaukset sivuutetaan automaattisesti, jos ei ole omaa rahaa kyseisessä sijoituskohteessa. Voisin peesailla esim Nordean ostoja aika surutta Pyysing toimesta, mutta en ikinä ostaisi ilman kotiläksyjä Ovaroa tai Aspirea. Vastaavasti Mäkinen ostamassa Applea tms olisi sellainen, johon en näe oman panostuksen tuovan mitään lisäarvoa. Itse pyrin aktiivisesti käyttämään omat työtunnit pienien(<1mrd valuaatio), vähän analyytikkoseurantaa omaavien ja/tai erikoistapausten läpikäymiseen. Aikaa on rajallisesti.
Tullut palstaa pidempään seurailtua, mutta hypätäänpäs nyt mukaan. Tulen itse vedonlyönti alalta ja tämä aihe erittäin tuttu sieltä puolelta. Itsellä työvuosia vedonlyöntiyhtiöissä takana +10 ja koen olevani skenessä sisällä erittäin syvällä. Siitä huolimatta(tai ehkäpä juuri siksi) omat vedonlyöntisijoitukset noin 90% peesailua ja 10% mutuilua. Koenkin, että oleelisin osa koko alaa on osata valita kenen vihjeitä ja menetelmiä käyttää missäkin lajissa/vetomuodossa.
Miten painotatte osakesijoittamisessa oston/vihjeen tekijän erityisosamaista, eli kuinka paljon suuremman painoarvon annatte esim.Pyysin vedonlyöntialaa koskevalle ostolle, verrattuna johonkin randon lääkefirman tai autolafkan ostoon?
Jos näin niin kiinnostaisi että ketä painotatte erityisesti ja minkä toimialan kohdalla?
Toinen kysymys on kuinka hallitsette seurattavia, ilman että kahlaatte joka päivä läpi tukun eri blogeja/kolumneja/some-tilejä?
