Turkin 20 %:n nousu 4 kuukaudessa saattaa juuri ja juuri suojata rahan arvon laskulta. Inflaatio maassa on lähes 70 % vuodessa. Toinen huono puoli asiassa on että veroja joutuu maksamaan näennäisvoitoista.
Viittiskö joku valasta miks sp500 on tuottanu mulle 50k montun tässä parin päivän aikana? Luulin et voittoputki olis ikuinen. Nimimerkillä en seuraa uutisia 🤦
Viittiskö joku valasta miks sp500 on tuottanu mulle 50k montun tässä parin päivän aikana? Luulin et voittoputki olis ikuinen. Nimimerkillä en seuraa uutisia 🤦
Huomasitko, että SP 500 oli tuottanut sulle paperilla yli 100 k tänä vuonna ennen notkahdusta. Katsos osakemarkkinaltakin lähtee aika ajoin mopo täysin käsistä, kun tekee 20 %:n nousun puolessa vuodessa. SP500:n normaali tahti viimeiset 20 vuotta on ollut 4,1 % puolessa vuodessa eli suurempikin jarrutus olisi ollut tällä erää paikallaan.
Mitä voittoputken ikuisuuteen tulee, niin lyhyemmällä aikavälillä, kun maailmaa on valittu johtamaan sen ystävällismieliset parhaat maallis-hengelliset voimat, kuten lehdistön mukaan ”poikkeukselliset aivot omaava” Vladimir Putin, Suuri Johtaja Kim Jong-Un ja Hengellinen johtaja, Ajatollah Ali Khamenei, voimme olla luottavaisia, että kurssit jatkavat töyssyistä nousuaan ja pörssit pysyvät auki varsinkin kun mukaan saadaan taas ilmoituksensa mukaan ”vakaa nero” Donald Trump. Yhtykäämme rukoukseen. Aamen.
Pitemmällä aikajaksolla tilanne planeetta Maan pörssien osalta on hiukan ongelmallisempi. Kun päästiin hengellistieteellisiin asioihin niin ilmoitettakoon, että valitettavasti maapallon pörssit tullaan panemaan kokonaan kiinni ja kursseja ei lainkaan noteeraata miljardin vuoden kuluttua, niin on ”luoja” päättänyt, sillä lähellämme leijuva hidas vetypommi eli Aurinko tulee ajan mittaan hitaasti kirkkaammaksi ja kuumemmaksi, jolloin Maan pintalämpötila nousee. Miljardin vuoden kuluttua auringon kirkkaus on kasvanut 10 prosenttia nykyisestä. Maan meret höyrystyvät ja vesihöyry hajoaa vedyksi ja hapeksi. Vetyatomit karkaavat avaruuteen happiatomien jäädessä ilmakehään. Ilmanpaine ja pintalämpötila kohoavat samoihin lukemiin kuin Venuksessa.
Kuoleva Aurinko syö maapallon noin 7,59 miljardin vuoden kuluttua. Aurinko on silloin 2730 kertaa kirkkaampi kuin tänään. Pörssinoteeraukset maapallolla loppuvat varmasti viimeistään silloin, koska maapalloa ei enää ole. Kannattaa siis tyhjentää salkku kokonaan hyvissä ajoin ennen sitä ja käyttää kertyneet fyrkendaalit iloluontoiseen ja paheelliseen elämään.
Näennäisen hyvä perustelu, vaikka logiikka kuolinpäivän osalta jättääkin käsittelemättä kaksi tärkeää siihen liittyvää pointtia. Tämä ei tietenkään upota die with zero periaatetta, mutta osa annetuista perusteluista on hataria. En näe tätä suureksi ongelmaksi, koska omaa elämäänsä on lupa ohjata myös mielipiteensä nojalla. Mutta pienen tarpeen näyttää rationaalisemmalta kuin oikeasti onkaan olen havaitsevinani Perkinsin perusteluissa? Arvostelen toki vain lyhyttä referaattia, koko teos voisi avata näitä paremminkin?
Vaikka oma kuolema onkin väistämätön tapahtuma, päivämäärän kirjoittaminen näkyviin ja konkreettinen elämän askelmerkkien tähtääminen siihen on jonkin verran ahdistava toimenpide. Sitä ahdistavampi mitä lähempänä tuo päivämäärä on. Tämä haitta vain todetaan tarjoamatta siihen todellista ratkaisua. En tosin tiedä onko sellaista olemassakaan?
Vakavampi virhe on tilastomatematiikan pahoinpitely kohdistamalla ison otannan keskiarvo yksilöön. Se on puhdasta arvailua, koska keskiarvo kuvaa ainoastaan koko otantaa yhteisönä eikä yhtään sen yksilöä. Siksi oletus 86 vuoden eliniästä päivälleen on vain hatara arvaus.
Myös eliniän odotteen vaihtelun käsittelyssä on näennäisyyttä. Teoriassa ylimääräiset 10 vuotta otetaan huomioon todeten varsin realistisesti kulutuksen yleensä laskevan viimeisinä vuosina. Paitsi silloin kun ne vuodet kuluvat yksityisessä hoitolaitoksessa. Tämä lienee kohtuullinen oletus, mutta sen peilikuvana ja 10 vuotta ennen suunniteltua kuolinpäivää syystä tai toisesta alentunutta kulutuskykyä ja -halua ei oteta huomioon ollenkaan. Eli nyt pitäisi sitten jakaa elinaikana jäljellä olevat rahat nollaan saakka 20 vuodessa tietämättä onko se 20 vuotta oikeasti 10 vai 30 vuotta tai jotain muuta. Prosenttilaskulle näin hatarista lähtökohdista on nimikin, "fixing belief".
Kuulin die with zero käsitteen nyt ensi kertaa, mutta asiaa aiemmin pohtiessani olen päätynyt siihen, että se ei sovi minulle. En halua tietää päivieni määrää, enkä halua niitä suunnitella. Perinnön jättäminen ei ole säästämisessäni millään prioriteetilla, mutta vaimoni kanssa toistemme talouden turvaaminen sijoitustuotot yksin jäävälle eliniäkseen määräävällä keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla on tietoinen valinta yhdessä hankitun omaisuuden hyödyntämiseksi.
Perintö ei ole elämisen tavoite vaan kuolemisen sivuvaikutus eikä minunkaan viimeiseen paitaani tarvita taskuja. Mutta sitä ennen säästöillä ostetut osakkeet ja niiden osingoilla ostetut uudet osakkeet saavat maksaa meille lisäeläkettä niin kauan kuin pystymme rahaa käyttämään. Näin lisätuloa riittää niin kauan kuin kulutusmahdollisuuksiakin. Kuolinpäivästä ei tarvitse huolehtia muuten kuin pitämällä treeniohjelma ja elintavat sellaisessa asennossa, joka antaa hyvän todennäköisyyden nähdä vielä maailmaa sekä ainakin muutama kunnollinen pörssiromahdus.
Kiitos Heikin Ashille upeasta prognoosista, joka kuulostaa uskottavalta!
Pitäs lukea ihan mielenkiinnosta tuo kirja. Itsekin lähtökohtaisesti vierastan tuota ajatusta pitkälti yllä mainituista syistä. Toki kuolinpäivän voisi laskea vaikka niin, että tilastollisesti 90 % todennäköisyydellä ei menisi siitä yli, tai vaikka 99 %, mutta se toki näkyisi pienempänä törsäysmahdollisuutena.
Ehkä suurempi juttu itselle on, että mulla on toiminut paremmin malli, että en keskity liikaa tavoitteisiin, vaan siihen, mitä teen päivästä päivään, viikosta toiseen, jne. Tämä toki johtaa tiettyihin lopputuloksiin, joka on toivottua, mutta panostan enemmän tekemiseen, kuin lopputulokseen. Siis prosessin hinkkaamista tavoitteen sijaan. Nähdäkseni die with zero on lähempänä tavoitetta ja siinä vieläpä tavoite on kuoleminen, joka toki vääjäämättä tulee, mutta mieluummin tähtäisin johonkin muuhun asiaan.
