Onko Citykanin tilanne niin heikko, mitä pörssikurssi antaa ymmärtää? Viimeeksi Kani on treidannut @6.50 syksyllä 2020 keskellä totaalista koronakaaosta ja lockdowneja. Ainakin bondimarkkinat hinnoittelevat melko pessimistisiä skenaarioita, kun yieldit huitelevat noin 7% pinnassa.
Onko Citykanin tilanne niin heikko, mitä pörssikurssi antaa ymmärtää? Viimeeksi Kani on treidannut @6.50 syksyllä 2020 keskellä totaalista koronakaaosta ja lockdowneja. Ainakin bondimarkkinat hinnoittelevat melko pessimistisiä skenaarioita, kun yieldit huitelevat noin 7% pinnassa.
Toivottavasti ei, sillä olen tänän ostanut sitä 10K lisää.
Ainakin bondimarkkinat hinnoittelevat melko pessimistisiä skenaarioita, kun yieldit huitelevat noin 7% pinnassa.
Toimistolla ollaan kesähelteilläkin hereillä tai sitten siellä luetaan ahkerasti Sijoitustietoa. Tämä on mielestäni erinomainen uutinen, sillä tavaraa on saanut todella suotuisaan hintaan. Samalla toki uudelleenrahoitusriskit pienenevät, vaikka maturiteetit ovatkin suotuisia.
Cityconin tiedotus ahkeroi ja tiedotti jopa itärajalle löydetystä 230 neliön uudesta vuokralaisesta. Samaan aikaan muuten Lappeenrannassa puretaan yhtä toista kauppakeskusta eli Opria. Tiedote tästä tuli pari viikkoa sitten, mutta tieto saavutti Kampin vasta, kun kävi paikallisia kylässä.
Osaatko Aki hiukan avata miksi pidät Cityconia parempana lappuna kuin Cibusta? Cibus on kuitenkin tullut reilusti alas kun taas Citycon on mielestäni mörninyt siellä pohjilla jo pitkään.
Mielestäni Cibus oli aivan yliarvostettu ja kuplassa välillä, nyt se alkaa olla jotenkin kohtuullisella tasolla mutta ei silti mielestäni mitenkään erityisen halpa. Citycon taas on omasta mielestäni absoluuttisesti halpa ja aliarvostettu.
Oma DCF-laskenta, joka lähtee ikiholdarin näkökulmasta ja huomioi vain osingon, sanoo Cibuksen ilman osingon kasvua olevan 12% liian kallis. Vain muutaman prosentin kasvu osingolle viisi lähivuotta korjaa tilanteen. Firma itse on pyrkinyt pitämään 5% vuosikasvua osingolle, sen toteutuessa firma on 10% verran aliarvostettu. Cityconin DCF sanoo firman olevan suunnilleen oikean arvoinen tämän hetken markkina-arvolla. Tosin meitin tuottovaade on laskelmassa 7,5% enkä ole säätänyt ylöspäin ottamaan huomiota nyt kasvaneista riskeistä.
Citycon on ollut kuluneet vuodet kutistuva firma ja jää nähtäväksi miten Lippulaivan ja Cityconin asuntoprojektien valmistuminen alkaa tänä vuonna vaikuttamaan tulokseen, ja kasvattaako ne vuokratuloja enemmän kuin jatkuvat divestoinnit kutistavat. Cibus sen sijaan on saanut velkoja nopeampaa kasvua tulokseensa ja jatkanut kiinteistöjen osteluita (tosin en ole yrittänyt seurata minkä laatuisia kiinteistöjä). En luottaisi Cibuksen kasvun jatkuvan lähivuosina yhtä nopeana (vaikka liikekiinteistöjäkin alkaa varmaan saamaan halvemmalla kun inflaatio alkaa purra tuottovaatimuksiin), mutta ei näytä luottavan enää markkinakaan. Cibuksen EPS alkaa olla sitä luokkaa, että se joko alkaa kustantamaan tuloksestaan kiinteistöostoksiaan ja/tai maksamaan pois velkoja, tai sitten alkaa jaella lisäosinkoja suunniteltujan 5% vuosilisien päälle. Itse toivon ensin mainittuja, sillä velkasuhdetta kannattaa aina parantaa.
Cibus on velkaantuneempi, mutta veloista 70% on itseasiassa pankkilainoja matalahkolla kiinteällä korolla, loput 30% on niboreihin ja euriboreihin sidottuja bondeja korkeahkolla korolla. Cityconilla on lähinnä bondeja melko halvalla kiinteällä korolla. Kumpikin korkosuojaa lainansa, joten korkojen nousu ei suoraan ja välittömästi muuta lainanhoitokuluja. Molempien on neuvoteltava bondejaan uusiksi vasta parin vuoden päästä, mutta Cibuksen pankkilainoista en ole täysin varma miten paljon niitä erääntyy maksettavaksi ja on uusittava korkeammalla korolla tai bondeilla.
Kumpikin näyttäisi minusta kestävän muutaman prosentin korkeammat lainakorot nykyisiin nähden kun ensimmäisiä lainoja pitää uusia (ei siis kaikkia, sitä paitsi 3+ vuoden päästä ei välttämättä korot enää olekaan koholla), etenkin jos ottaa huomioon tulevat inflaatiokorotukset vuokriin. Olettaen ettei taantuma tai lama iske ja tyhjennä ostareita ja ruokakauppoja, eikä energian hinta karkaa käsistä lisäämään kiinteistöjen kustannuksia.
Cityconin P/B on yhä Cibusta parempi ja reippaasti alle yhden vaikka hybridilainat siivoaisi velkojen puolelle taseesta.
Osaatko Aki hiukan avata miksi pidät Cityconia parempana lappuna kuin Cibusta? Cibus on kuitenkin tullut reilusti alas kun taas Citycon on mielestäni mörninyt siellä pohjilla jo pitkään.
Olen ihan viime aikoina ostellut Cibusta takaisin. Farseer ja TuuriTuuli jo kävivätkin tunnuslukuja läpi. Molempia on kahdestakin syystä: Hajautus (erilaiset kiinteistöt ja vuokralaiset) ja potentiaalinen treidaus. Mistä sitä tietää, mikä tulee milloinkin kuumaksi osakkeeksi. Se voi joku päivä olla vaikka Citykani ja viime vuonna se oli mm. Cibus. Vuonna 2004 irrotin Pariisista käsin kaikista Cityconeistani, joissa olikin yli 50% osakesijoituksista, kun se meni komeasti yli P/B yhden. Meni tosin vielä paljon enemmän, kuin mihin hintaan myin. Silloin olisi pehmeä kosketus ollut parempi, mitä nykyisin enimmäkseen harjoitan. Myin kaikki laput yhtenä päivänä. Toisaalta CItyconista tuli Pariisin kahdeksan kuukauden pokeritripilläni enemmän hyvää kuin pokerista.
Ainakin bondimarkkinat hinnoittelevat melko pessimistisiä skenaarioita, kun yieldit huitelevat noin 7% pinnassa.
Toimistolla ollaan kesähelteilläkin hereillä tai sitten siellä luetaan ahkerasti Sijoitustietoa. Tämä on mielestäni erinomainen uutinen, sillä tavaraa on saanut todella suotuisaan hintaan. Samalla toki uudelleenrahoitusriskit pienenevät, vaikka maturiteetit ovatkin suotuisia.
Eikös bondien osto ole aivan ok? Linkatun jutun mukaan bondien ostosta syntyy riskitöntä tuottoa yli 5% ja tämän hetken markkinatilanteessa se ei kuulosta minusta huonolta.
Minulla on Cityconia taas reilusti salkussa, mutta kai sitä joutuu ostamaan vielä lisää jos kurssi laskee.
Eikös bondien osto ole aivan ok? Linkatun jutun mukaan bondien ostosta syntyy riskitöntä tuottoa yli 5% ja tämän hetken markkinatilanteessa se ei kuulosta minusta huonolta.
Ilman muuta. Tosin hätäistä. Tänään saisi vielä paremmalla tuotolla😎. Mutta niin oli oman Citykanipositioni rakentelu. Onneksi kanit ovat hyviä lisääntymään.
En jaksanut oikein syventyä. Kissamies on nähdäkseni verosiirrellyt kamojaan, ja siitä on sitten pitänyt liputtaa omistusosuus alle 50%. Tai en löytänyt pikavilkaisulla mitään nettomyyntiä.
Jos joku jaksaa kunnolla paneutua, ja saa jotain muuta tiedotteesta selville, saa postata. Eniten huvitti kun helvetin epäselvässä tiedotteessa luki jossain kohtaa "selvyyden vuoksi".
En jaksanut oikein syventyä. Kissamies on nähdäkseni verosiirrellyt kamojaan, ja siitä on sitten pitänyt liputtaa omistusosuus alle 50%. Tai en löytänyt pikavilkaisulla mitään nettomyyntiä.
Jos joku jaksaa kunnolla paneutua, ja saa jotain muuta tiedotteesta selville, saa postata. Eniten huvitti kun helvetin epäselvässä tiedotteessa luki jossain kohtaa "selvyyden vuoksi".
Ymmärtääkseni liittyy tähän viime vuoden lopulla tiedoitettuun kauppaan, jonka ilmeisenä tarkoituksena lienee nimenomaan verosiirtely. Todelliset omistusosuudet eivät muutu.
Kertokaas, erityisesti Aki, miksi Fastighets AB Balder ei ole parempi kohde kuin Citycon tai ylipäätään omassa salkussa? Balderilla erittäin laaja portfolio, pääasiassa asuntoja kaupungeissa. Omistaa SATO:sta 50% ja sitä kautta laajasti myös Suomessa. Osake on halpa kuin saippua. Bonuksena ei jaa osinkoa, vaan laajentaa koko ajan bisnestä. Eihän tämä firma voi epäonnistua, paitsi jos korot nousee kovasti tai ihmiset lopettaa kaupungeissa asumisen. Mitä en ymmärrä?
Lukujen valossa tuo Balder on toki mielenkiintoinen, mutta Ko(i)jamon kaltaiset asuntoihin sijoittavat firmat tekevät aika usein paperipumppauksia, eli asuntojen arvoja korotetaan vähentämällä tuottovaatimuksia ja sillä tehdään tulosta paperilla. Lukemalla yhden osavuosikatsauksen ( https://en.balder.se/about-balder/press/reports/12-may-2022/fastighets-… ) tässä yhtiössä vaikuttaa olevan samaa ongelmaa eli lähes koko tulos tulee "laskennallisista arvonmuutoksista".
Katsomalla Morningstarin reporttia näyttää siltä että firman operating income on murto-osan EBITDA:sta, joten en hirveästi antaisi arvoa tuon firman asuntojen arvon pysyvyydelle. Velkaa on myös aivan helvetisti ja firman kurssilaskulle näyttää olevan hyvät perusteet.
Asunto- ja kauppakeskusfirmat on kyllä hyvin erilaisia elukoita.
Kertokaas, erityisesti Aki, miksi Fastighets AB Balder ei ole parempi kohde kuin Citycon tai ylipäätään omassa salkussa? Balderilla erittäin laaja portfolio, pääasiassa asuntoja kaupungeissa. Omistaa SATO:sta 50% ja sitä kautta laajasti myös Suomessa. Osake on halpa kuin saippua. Bonuksena ei jaa osinkoa, vaan laajentaa koko ajan bisnestä. Eihän tämä firma voi epäonnistua, paitsi jos korot nousee kovasti tai ihmiset lopettaa kaupungeissa asumisen. Mitä en ymmärrä?
Ainakaan osa ei ole koskenut tuohon lappuun ehkä siksi, ettei tunne firmaa riittävän hyvin. Kuten esim. ei tiedä, mitä firman salkussa täsmälleen on, ja että miten paljon sen salkun arvo saattaa tulla alas korkojen noustessa, jos firma on arvostanut taseensa tavalla, joka on riippuvainen vallitsevasta korkokannasta.
Kiinteistöbisneksessä on niin halutessaan ollut mahdollista tehdä tilintarkastettuja IFRS-tilinpäätöksiä, joissa on ihan päättömät arvonmääritykset. Olkoot kuvitteellinen firma, joka ostaa salkkuun omalla pääomalla vaikka 10 kpl huonokuntoisia kämppiä vuokralle vaikka 5000 €:n vuosituotolla ja sitten hakee sopivasti valikoidulta kiinteistönarvioijalta tuottoarvopohjaisen arvonmäärityksen, jossa tuottoarvon määrityksen pohjaksi sovitaan vaikka noin 3,3 %:n vuosituotto. 5000 euron vuosituotolla ja 3,3 %:lla arvioiden tuollainen kämppä voisi olla arviokirjassa 150 000 euron arvoinen velattomana. Sitten kämpät velkavivutetaan 40 %:n velalla suhteessa taseeseen merkattavaan arvoon, eli otetaan lainarahoitusta 60 000 euroa per kämppä (eli 10 000 euroa per asunto enemmän kuin todelliset ostohinnat ovat olleet). Saadulla lainalla saa ostettua 12 tällaista kämppää lisää, ja sitä vastaan saatavilla lainoilla saa taas lainaa lisää. Systeemi toimii niin kauan kuin lainaraha juoksee, ja kämppiä voidaan ostaa lisää ja lisää, laajennellen koko ajan bisnestä lähinnä tasearvokikkailuilla tulosta tehden, vaikka vuokratuotot muodostaisivatkin vain vähemmistön yrityksen tuloista. Mutta katsotaan mitä taseessa käy, jos korot nousevat.
Salkussa on korkojen nousun alkaessa 150 000 euron arvoiseksi arvostettuja kämppiä. Arvonmäärittäjä joutuu korkojen noustua käyttämään sitten jossain vaiheessa esim. 5 %:n tuottoa tuottoarvoa määrittäessään. 5000 euron vuosituotolla kiinteistökannan arvo muuttuu silloin 100 000 euroon per asunto. Huomioidaan sitten vielä se otettu 40 %:n velkavipu, jonka myötä asuntoja vastaan on 60 000 euroa lainaa per asunto. Asuntojen velkaosuudella (60 000 euroa per asunto) vähennetty arvo tippuu taseessa korkojen nousun myötä esimerkissä 50 000 eurolla eli 90 000 eurosta 40 000 euroon per asunto. Jolloin oma pääoma voi olla yhtäkkiä tippunut alle puoleen aiemmasta taseesta. Tilanteesta voi selvitä hyvin, jos kiinteistökannan arvo oikeasti on se 150 000 euroa per asunto. Jos markkinoilta todellisuudessa lopulta saatavissa oleva hinta korkojen noustua onkin tuottoarvopohjaisessa arvonmäärityksessä lukeneen arvon sijaan vaikkapa vain 70 000 euroa per kämppä, niin asuntojen velkaosuudella vähennetty arvo onkin enää vain 10 000 euroa per asunto, ja asunnon arvo onkin lähes 90 % alempi kuin mitä taseessa aiemmin luki.
Ongelmana on siis se, että jos firma on velkavivuttanut asuntosalkkua ja mennyt esimerkiksi määrittämään salkkunsa tuottoarvopohjaisesti kovin matalalla tuotolla arvonmääritykset teettäen, niin korkojen noustessa ei tapahdu vain korkomenojen nousua, vaan asuntosalkun velaton arvo voi romahtaa suhteellisen rajusti jo prosenttiyksikkötasolla katsottuna suhteellisen pienestä markkinoiden tuotto-odotusten kasvusta. Ovaro on yksi esimerkki sekä siitä, miten salkun kirjanpidollisen arvon vivutus ylös saadaan järjestettyä että myös siitä, miten paljon tasearvot voivat tulla alas sitten kun aiemmin rakennettua arvostuskuplaa vuosien ajan myöhemmin puretaan. Sijoittajan voi olla vaikea ulkopuolelta käsin Excelissään arvioida, minkä arvoisia eri asuntosijoitusfirmojen kannattaisi ennakoida olevan korkojen nousun jälkeen joko euroina tai edes suhteessa toisiinsa, jos ei tunne asuntosijoitusfirmojen salkun sisältöjä ja osaa arvioida niiden arvoa myös muuta kautta kuin vain tilinpäätöslukuja katsellen.
Nuo "lisäykset" on kai niitä salkusta toiseen siirtoja. Kissamiehelle Cityconin ostaminen kai laukaisisi pakollisen ostotarjouksen, kun omissa tai määräysvaltayhtiöissä on jo yli 50% omistuksesta.
Nuo "lisäykset" on kai niitä salkusta toiseen siirtoja. Kissamiehelle Cityconin ostaminen kai laukaisisi pakollisen ostotarjouksen, kun omissa tai määräysvaltayhtiöissä on jo yli 50% omistuksesta.
Joo, laukaisisi. Ja voidaan olettaa että Kissamies ei yritä ketkuilla tämän suhteen. Tällä hetkellä ostotarjouksen voisi laukaista kyllä melko edullisella hinnalla laillisesti, joten ei ole poissuljettua että hän senkin voi tehdä jossain kohtaa.
Tällä hetkellä ostotarjouksen voisi laukaista kyllä melko edullisella hinnalla laillisesti, joten ei ole poissuljettua että hän senkin voi tehdä jossain kohtaa.
Henkilökohtaisesti pidän Kissamiehen ostotarjousta tällä hetkellä hyvin epätodennäköisenä. Gazit osti juuri Atriumin vähemmistöosuuden pois pörssistä eli taloudellista liikkumavaraa on syöty, ja toisaalta bondien korot ovat nousseet kyseisen ostoksen jälkeen voimakkaasti ja nopeasti. Sekä Cityconilla että Gazitilla uskoisinkin ennemmin olevan päänvaivana varmistaa se ettei lähivuosina erääntyvien bondien uudelleenrahoittamiset aiheuta merkittäviä ongelmia liiketoiminnalle, kuin että lähdettäisiin hakemaan lisää rahoitusta investointeja (eli Cityconin lunastamista) varten.
Uskonkin, että juurikin voimakkaasti nousseiden bondien takia Citycon on laittanut omien osakkeiden ostot jäihin (vaikka Ball vain muutama kuukausi sitten avoimesti sanoi ettei keksi helpompaa tapaa tehdä rahaa). Jos erääntyviä lainoja joudutaan uusimaan nykyisillä korkotasoilla, olisi tämä varsin vahingollista yhtiön tuloksen ja kassavirran kannalta ( ~5% nettovuokrilla vaikea tehdä bisnestä jos tarttee maksee ~7% yieldiä). Toteutetut omien bondien ostot vaikuttavatkin tältä kantilta katsottuna hyvin loogisilta ja riskienhallinnallisesti no-brainereilta.
Toisaalta Gazit on myös hiukan muuttanut julkilausumaansa strategiaa. Vuoden 2021 tilinpäätöksessä Kissamies maalaa kuvaa vuoden 2025 Gazitista, jossa suoraan omistettujen assettien määrää on edelleen kasvatettu, mutta toisaalta portfoliota halutaan kasvattaa pääosin vain Israelissa ja Pohjois-Amerikassa. Gazitilla on myös iso kasa omia orgaanisia kehitysprojektejaan, joten yhtiöllä voi alkaa käymään rahasta tiukkaa nykyisessä korkoympäristössä, kaikkeen ei pysty repeämään.
Kävisiköhän tässä siis sittenkin niin, että Kissamies päätyy rahastamaan kaninsa ja sijoittamaan nämä rahat ydinalueilleen? Olen pitänyt tätä skenaariota, jossa Citycon siis lunastettaisiin lähelle NAV-hinnoilla pois pörssistä esim rahastojen/eläkesijoittajien toimesta, aikaisemmin hyvin epätodennäköisenä. Korkoympäristön nopea käänne ja Gazitin strategiassa nähty vivahdemuutos nostavat kuitenkin yhdessä tämän skenaarion todennäköisyyttä omassa päässäni huomattavasti aikaisempaa suuremmaksi. Mutta tuskinpa silti kovin suuresta todennäköisyydestä voidaan vielä puhua.
Uskonkin, että juurikin voimakkaasti nousseiden bondien takia Citycon on laittanut omien osakkeiden ostot jäihin (vaikka Ball vain muutama kuukausi sitten avoimesti sanoi ettei keksi helpompaa tapaa tehdä rahaa). Jos erääntyviä lainoja joudutaan uusimaan nykyisillä korkotasoilla, olisi tämä varsin vahingollista yhtiön tuloksen ja kassavirran kannalta ( ~5% nettovuokrilla vaikea tehdä bisnestä jos tarttee maksee ~7% yieldiä). Toteutetut omien bondien ostot vaikuttavatkin tältä kantilta katsottuna hyvin loogisilta ja riskienhallinnallisesti no-brainereilta.
...
Kävisiköhän tässä siis sittenkin niin, että Kissamies päätyy rahastamaan kaninsa ja sijoittamaan nämä rahat ydinalueilleen? Olen pitänyt tätä skenaariota, jossa Citycon siis lunastettaisiin lähelle NAV-hinnoilla pois pörssistä esim rahastojen/eläkesijoittajien toimesta, aikaisemmin hyvin epätodennäköisenä.
Tämä on mielenkintoinen ajatus. Bondien osto on tosiaan ilmeisen riskitöntä tuottoa, eli kelpaa hyvin, en valita.
Jos lunastustarjous tulisi lähelle NAV niin se olisi nykyiseen kurssiin kohtuullisen hyvä preemio. En valittaisi siitäkään. Mutta en kyllä sen takia pidä rahojani Cityssa, sen verran epätodennäköinen se on edelleen.
Kuvitteellinen esimerkki: Citycon laskee liikkeelle bondin jonka nimellisarvo 100 milliä, nimelliskorko 5% ja maturiteettiaika 5 vuotta. Citycon joutuu siis maksamaan 5 milliä vuosittain korkoa ja viiden vuoden päästä 100 milliä bondin sen hetkiselle omistajalle. Bondi on kuitenkin markkinoilla, ja sen markkina-arvo onkin nyt 80 milliä. Joten Citycon ostaa bondin pois markkinoilta tuohon 80 millin hintaan, säästäen jäljellä olevat x vuoden 5 millin korot ja 20 milliä jonka joutuisi x vuoden päästä maksamaan enemmän jos bondi olisi jonkun toisen omistuksessa ja Citycon joutuisi palauttamaan markkinoilta vuonna nolla bondia vastaan saamansa 100 milliä.
Aikaisemmin omien osto oli parempi idea, koska markkinoilla bondien hinnat eivät juurikaan eronneet niiden nimellisarvosta, joten säästö esim. osinkokuluissa oli suurempi kuin mitä olisi säästänyt bondien korkokuluissa. Nyt kun bondien markkinahinta on tullut alas tuottovaateen eli korkojen kasvettua korkeammaksi kuin tuo nimelliskorko 5%, niin tilanne on muuttunut.
Cityconin q2 huomenna 10.8. Ajatus kai, että vähän sama kuva firmalla kuin taloudessa yleensäkin. Tää q2 pitäis kai olla ok ennakkoajattelulla: korona merkittävänä tekijänä out, työllisyys hyvä, rahaa koronan jäljiltä kuluttajilla, kivat ilmat eli ei lämmityskuluja mutta ei superhellekesä eli ei viilennyskulujakaan kauheasti, lainasalkun korot ei varmaan vielä hirmusti liikahdellu. Inflakin menee vuokriin sopparien kautta. Taivaanrannassa sit kaikenlaista kurjaa optiota toki, erityisesti kuluttajien ostovoiman kehitys. Vaikea nähdä, että ei olisi surkeaa tänä vuonna. Ensi talven sähkölaskut ei nyt oikeen voi olla nostamatta osaltaan inflaa. Toki voi olla toiseenkin suuntaan vaikuttavia kuten bensan hinta...polttomoottoreista kumminkin kiihtyvään vauhtiin eroon sodan takia eli bensan kysyntä vähenee jatkossa. Koronaextrasäästöt pikkuhiljaa normalisoituu ja poistuu vaikuttavana tekijänä. Niin ja miten se kiinteistövero.
Toki myös on kiinteistölafka, tuskin ihmeitä 3kk aikana tapahtuu, ohjeistus kai se kriittisin. Erityisesti talven kuluja ehkä alkavat hahmotella ohjeistuksessa.
Itsellä siis yhä on lafkaa salkussa. Osinkokone niinkuin tähänkin asti, eipä oo kallis, all things considered.
Hmph. Se osari tulee tänään 20.30 (mihin aikaan muutkin pitäisi julkaista). Mutta ellen olisi lukenut tätä, olisin luultavasti vielä nukkumassa. Heräsin nimittäin vähän etuaikaa ja jäin tämän varaan, enkä katsonut Cityconin sivuilta. Tosin jos olisin katsonut Sijoitustiedon osarikalenterista, kuten yleensä teen, olisi käynyt ihan sama. Tämä on ensimmäinen kerta, kun julkaistaan tosiaan siihen aikaan, kun sivistyneetkin ihmiset hereillä.
Hmph. Se osari tulee tänään 20.30 (mihin aikaan muutkin pitäisi julkaista). Mutta ellen olisi lukenut tätä, olisin luultavasti vielä nukkumassa. Heräsin nimittäin vähän etuaikaa ja jäin tämän varaan, enkä katsonut Cityconin sivuilta. Tosin jos olisin katsonut Sijoitustiedon osarikalenterista, kuten yleensä teen, olisi käynyt ihan sama. Tämä on ensimmäinen kerta, kun julkaistaan tosiaan siihen aikaan, kun sivistyneetkin ihmiset hereillä.
"Yökerhoa ei enää ole, mutta niistä ajoista on muistona alkuperäinen discopallo katossa IsoKristiinan puolella. On hauskaa katsoa, miten kaikkein pienimmät kauppakeskuksen kävijät alkavat pyörähdellä ja tanssia käytävällä pallon nähdessään."
Mie olen tuon diskopallon alla pyörähdellyt ja nykinyt (silloin tosin luulin tanssivani). Seuraavalla Lappeenrannan reissulla pitää bongata.
juu siellä on tullut itsekin pyörittyä 90-luvulla opiskelujen alussa, töissä myös siinä Iso-Kristiinan ulkokäytävällä. Perjantaina Lappeen yökerhoon, tappiin saakka ja firman alakertaan aamuneljältä nukkumaan. Lauantaina klo 10.00 kiska auki, kömmit alakerrasta katutasoon, ovet auki ja tiskin taakse asiakaspalvelutehtäviin; perhe tulee ostamaan lapselle konetta voi sitä vapinaa, ilolla muistelee :) Nykyinen Iso-Kristiinan omistaja teki ihan kelpo tuloksen? Tuli käytyä siellä viimeeksi jokunen viikko sitten ennen lentoa Bergamoon,
