22
forum
|

Pois

+14
Liittynyt:
7.8.2020
Viestejä:
19

Reilut viisi vuotta sitten näin sattumalta aamu-tv:ssä Mika Hyttisen haastattelun, jossa hän puhui uudesta kirjastaan Vaurastu kuin Warren Buffett. Lainasin kirjan kirjastosta ja innostuin aiheesta. Pian sen jälkeen ostin ensimmäisen osakkeeni ja homma lähti rullaamaan. Vuosien varrella olen törmännyt lukuisiin mielenkiintoisiin kirjoihin, artikkeleihin, blogeihin, podcasteihin yms. 

Miten itse innostuit sijoittamisesta?

Mietin olisinkohan innostunut sijoittamisesta jos en olisi sattunut näkemään Mika Hyttisen haastattelua. Välillä ketuttaa etten innostunut sijoittamisesta jo paljon aiemmin. Vanhemmat eivät olleet aktiivisia tällä aihealueella, eikä koulussakaan muistaakseni aiheesta juuri puhuttu. Tai jos puhuttiin, se oli niin tylsästi esitetty että unohdin kaiken välittömästi.

Sijoittaminen on valtavan mielenkiintoista ja arvostan suuresti osaavia henkilöitä jotka keskustelevat aiheesta julkisesti. Esimerkiksi tänään kuuntelin vanhaa podcast-jaksoa jossa Aki Pyysing oli vieraana. Keskustelu oli valtavan mielenkiintoinen. Sijoittaminen ja talousasiat heräävät eloon kun niistä keskustelevat mielenkiintoiset ihmiset mielenkiintoisella tavalla. Olen melko varma että tästäkin podcast-jaksosta joku jossain päin Suomea sai kipinän sijoittamiseen. Ihan samalla tavalla kuin itse innostuin reilut viisi vuotta sitten.  

25.4.2021 - 17:56

Bingo53

+3570
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2326

Vuoden 1976 syksyllä Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien liiton opiskelijajäsenille eli teekkareille tarjottiin mahdollisuus merkitä osakeannissa Amer-Yhtymä Oy:n osakkeita edulliseen hintaan 10,00 markkaa/kpl. Samalla oli avattava silloisen Kansallis-Osake-Pankin Notariaattiosaston avulla Arvopaperien säilytystili. Merkitsin osakkeita 10 kpl ja ne siirtyivät säilytystilille 20. syyskuuta 1976.

Amer-Yhtymän nimi oli vuoteen 1973 saakka Amer-Tupakka Oy ja yhtymä valmisti edelleenkin tupakkaa Tuusulan tupakkatehtaalla ja jatkoi sitä vuoteen 2004 asti. Tupakkateollisuus teki Amerista erittäin kannattavan.

Yhtiön äänivaltaisista K-osakkeista 99% omistivat Suomen Teknillinen seura, Suomen Ekonomiliitto, Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta sekä Maa- ja Vesitekniikan tuki ry. Siihen aikaan tuhkakuppeja vietiin tuliaisiksi.

Yhtymä osteli vuosien mittaan yhtiöitä - Weilin&Göös (kirjankustantaja), Hyppölä Oy (paperitukku), Korpivaara Oy (ajoneuvokauppa), Marimekko Oy. 1989 alkaen yhtymä suuntautui urheiluun ostaen Wilson (golf, tennis), Atomic ja Salomon (laskettelu) sekä Suunto Oy. Nimi muuttui Amer Sports Oyj:ksi kunnes kiinalainen pääoma Anta Sports Products Ltd osti koko puljun vuonna 2019.

Amerit lisääntyvät rahastoanneilla, ilmaisosakkeilla, sarjamuunoksilla, ostoilla etc. kunnes niiden hinta 1990-luvulla oli noussut niin pöyristyttävästi, että myin ne hyvällä voitolla. Taisivat mennä asunnon vaihtoon.

Maaliskuussa 1980 ostin Rauma-Repola Oy:n osakkeita 5 kpl päivän kurssiin yhteishintaan 84,16 markkaa. Samana vuonna oli Kansallis-Osake-Pankin uusmerkintä ja ostin niitäkin. Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksen laitoin arvopaperisäilytykseen 1982. Vuonna 1988 hankin säilytykseen AB Volvo konsernin osakkeita ja lisäilin niitä - päätös osoittautui erinomaiseksi syksyllä 1992, kun Suomen markan arvo päästettiin kellumaan. Volvot nousivat kruunumääräisinä arvoon arvaamattomaan.

Rauma-Repola Oy sulautettiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kanssa Repola Oy:ksi, aikanaan Suomen suurimmaksi teollisuusyritykseksi. Se fuusioitiin 1996 Kymmene Oy:n kanssa UPM-Kymmene Oyj:ksi. Kansallis-Osake-Pankista tuli Merita ja myöhemmin nykyinen Nordea. Helsingin Puhelinyhdistyksestä tuli Elisa Oyj. AB Volvo on pysynyt valmistuskonsernina vaikka myikin henkilöautopuolensa ensin Fordille ja se kiinalaiselle Geely Groupille kymmenen vuotta sitten.

Arvopaperisäilytyksestä tuli 1990-luvulla arvo-osuustili. Tilin numero on pysynyt samana vuodesta 1976 vaikka siihen oli digitekniikkaan siirryttäessä lisättävä pari numeroa eteen - oli kuulemma liian lyhyt ja vanha numero. Osaketta on tullut ja mennyt, yhtiöitä on jakautunut, yhdistynyt, mennyt konkurssiin, noussut käsittämättömiin lukemiin jne. Valuuttakursseja on keikkunut. Aina se on ollut kiinnostavaa. 

Samalla on 45 vuodessa oppinut, että tänään ostamasi lappu ei ole välttämättä sama lappu huomenna - etkä voi siihen mitenkään itse vaikuttaa. Yhtiöiden johdossa on monenlaista persoonaa ja yhtiöt innostuvat milloin mistäkin. Niitä on valvottava eikä pelkkä markkinanoteeraus riitä. Vuosikertomukset on luettava ja taseen kehitys tutkittava. Kaikenlaisia selityksiä tulee vastaan. Mitään ei kannata uskoa ja aina on hieman epäiltävä, varsinkin toiveikkaita tulevaisuuksia.

Iloinen yllätys ajoittain ei silti ole pahitteeksi, kunhan antaa sille mahdollisuuden.

25.4.2021 - 19:21

Sienimies

+37
Liittynyt:
27.7.2020
Viestejä:
51
Pois kirjoitti:

Miten itse innostuit sijoittamisesta?

Täytyy tunnustaa että itse ryhdyin vasta asuntolainaa aikuisena miehenä otettuani laittamaan yliopisto-opintoihin lukeutuneiden pakollisten talouskurssien oppeja käytäntöön henkilökohtaisessa taloudenpidossani. Vaikka vanhempani olivat yrittäjiä niin en saanut lapsuudenkodissani juuri yhtään henkistä pääomaa osakesijoittamiseen. Vanhempani kun olivat ulkoistaneet raha-asiat kirjanpitäjälle. Ja opiskeluaika taas hujahti sen verran vasemmistolaisissa piireissä ettei sijoittaminen silloin tuntunut omalta jutulta. Eli oma syy sijoittamisen aloittamiseen oli se että viimein  tajusin kunnon asuntolaina niskassa pankkien yrittävän kusettaa minua. Parempi kai myöhään kun ei milloinkaan ja siitä se sitten lähti.

Jatkokysymyksenä olen joskus miettinyt seuraavaa: Tulisiko suomalaisten pankkien pyrkiä kusettamaan asiakkaitaan vähemmän lyhyellä aikavälillä saadakseen pitkällä tähtäimellä aikaan enemmän kestävää liiketoimintaa? Tässä maassa on minusta monitahoinen rakenteellinen ongelma sijoittamisen aloittamisen suhteen. Lopputuloksena kansa ei vaurastu kuten sen länsimaassa pitäisi.

25.4.2021 - 21:21

Piiparinen

+6
Liittynyt:
12.12.2019
Viestejä:
3

Kirjoitetaan nyt ensimmäinen viesti foorumille, seurattua sivusta tätä on tullut jo viitisen vuotta eli kiitoksia hyvästä foorumista.

Ensimmäiset osakkeet sain alaikäisenä 80- luvun lopulla palkintona jostain kilpailusta, 5 kpl KOP osakkeita. Näistä muistaisin, että olisi pitänyt avata arvo-osuustili pankkiin tai jotain vastaavaa ja siitä olisi tullut lähes tulottomalle aika paljon kuluja, joten niitä ei tullut silloin "rekisteröityä".

Seuraava kokemus osakkeista oli, kun isä olisi myynyt Satakunnan puhelimen osakkeet pois jollekin lehti-ilmoittelijalle 90-luvun lopulla. Olisiko ollut hintatarjous 3500mk/100 osaketta. Mitään en osakkeista ymmärtänyt, mutta epäilin ettei nuo hyväntekijöitä ole ja maksoin niistä isälle saman summan. Silloin varmaan avasin arvo-osuustilin nykyiseen Danske bankiin ja "Hautasin" osakkeet sinne. Nykyäänhän tuo on Finda.

KOP:n osakkeista jossain vaiheessa kyselin ja ne olisi vaihtunut yhteen tai kahteen Nordeaan ja kulut olisi ollut isommat kuin hyödyt. Osakekirjatkin saattaa olla kadonneet, olisi voinut vaikka kehystää tauluksi. 
 

Sitten menikin pitkä aika. 2012 alkuvuonna, kun asuntolainat oli maksettu, huomasin, että rahaa on jäänyt säästöönkin. Aloin etsimään tietoa sijoittamisesta, osakkeiden ostamista olin pitänyt aina vaan rikkaiden harrastuksena ja rahastosäästämisestä oli mielikuva, että pankit on huijareita ja vie kaikki tuotot kuluihin (olihan tuo osittain oikein, mutta onhan niitä muitakin vaihtoehtoja). Ensimmäiset sijoitukset tein Seligsonin rahastoihin ja samana vuonna tuli tehtyä ensimmäiset osakeostot Fortum ja UPM. 
 

Tästä se innostus sitten lähti, nykyään tulee markkinoita seurattua lähes päivittäin. Noin puolet sijoituksista on rahastoissa, ETF:ssä ja toinen puolikas suorissa osakesijoituksissa. Jälkikäteen harmittaa vaan ettei tullut aloittaneeksi aikaisemmin, kyllä sitä jotain olisi sivuun pystynyt laittamaan ja oliko niillä velkojen maksullakaan niin kiire.

 

 

26.4.2021 - 10:56

ttr

+126
Liittynyt:
7.3.2019
Viestejä:
152

Vuonna 2013 sain eräänlaisena ennakkoperintönä 20 k€. Kun ensin oltiin vaimon kanssa käyty kolmilapsisen perheen akuuteimmat rahareiät läpi, mietin mitä lopuilla tekisin. Kävin pankissani (Aktia) keskustelemassa asiasta ja otin asian puheeksi myös työporukoissani. Pankissa suosittelivat laittamaan osan Aktian kolmivuotiseen debentuurilainaan, missä korko taisi olla jopa 3%, kun taas eräs vanhempi kollega suositteli ainakin osan sijoittamista osakkeisiin. Perusteluna oli, että jos ei muuta, niin markkinatalouden oppien parempi tunteminen. 

Lopputulemana laitoin osan debentuurilainaan ja loput osakkeisiin, joihin kaikkiin oli joku side: Aktia, Stonesoft, Cargotec, Fortum, UPM. "Mä maksan sun palkan" toimii myös muissa piireissä kuin poliiseille sanottuna (vaikka ei niin totta olisikaan). Ensi isku päättyi pieneen tyrmäykseen, koska jäädessäni kesälomalle ja sen jälkeen vanhempainvapaalle ajauduimme likviditeettikapeikkoon koska olin tunkenut myös "ruokakassan" uuteen intohimooni. Tämän seurauksena myin kaikki osakkeet pois ja palailin apajille kesäloman jälkeen hieman varovaisemmin, kuitenkin samojen osakkeiden osalta.

Vaikkakin oma kovin innostus osakesijoittamiseen laantui suhteellisen nopeasti, on taloutta ja tolsoupolitiikka tullut edelleen seurattua hyvinkin aktiivisesti osakesäästämisen myötä, ja rahaa on nyt puskurina noin vuoden bruttotulojen verran (60 k€). Varovaisena luonteena olen todellakin laittanut rahaa vain sen mitä voin hävitä, ja olen omistuksia myynyt erinäisten remonttien tieltä. Sitten taas vähitellen lisäillyt kun rahaa on jäänyt säästöön. Brexit äänestyksen aikoihin ilmoitin Nordnetille hävittäneeni tunnukset, etten tekisi mitään idioottimaisia liikkeitä markkinamyllerryksessä. Uusien tunnuksien saamisessa kesti juurikin sen aikaa, että pahin savu oli hälvennyt ja tilanne hieman tasaantunut. Trumpin valtaannousun aikoihin olisin tehnyt vastaavan liikkeen, mutta en todellakaan uskonut hänen voittoonsa. Onneksi tilanne oli ohi oikeastaan ennenkuin euroopan pörssit olivat edes auenneet.

Itse en harmittele sitä, että en aloittanut sijioittamista jo aiemmin. Rahat on käytetty opiskeluun, kokemusten ja turhien hyödykkeiden hankintaan ja perheen siunaantumisen jälkeen heidän elinolojensa parantamiseksi.  

26.4.2021 - 14:09

Jaatinen

+28
Liittynyt:
29.9.2019
Viestejä:
36

Oli vuosi 1986 kun Lappeenrannan Lyseossa valveutunut ystäväni antoi ratkaisevan vinkin: paikallinen Yhdyspankin konttori järjestää messevät tarjoilut osakkeenomistajille yhtiökokouspäivän iltana pankkisalissa. Minusta tuli saman tien ensimmäistä kertaa tämän Nordean edeltäjän omistaja eivätkä luvatut tarjoilut pettäneet.

Kesätöistä saaduilla rahoilla ostin lisää muita yhtiöitä ja pian alkoikin listautumisbuumi Helsingin Pörssiin.

Yhtä paljon kuin niistä vuosista kurssit ovat nousseet ja osakkeenomistajien määrät kasvaneet ovat myös nämä verovapaat reaaliosingot heikentyneet.

 

26.4.2021 - 16:08

Teknokraatti

+1249
Liittynyt:
29.1.2020
Viestejä:
577

Jaa että miten innostuin? Pitkä juttu. 

Ensimmäiset sijoitukseni eivät missään tapauksessa täytä innostumisen tunnusmerkistöä. 1990-luvun taitteessa ulkomaan työkomennuksella maksettiin palkkaa bruttona tilille, ja tiesin olevani verovelvollinen myös kohdemaassa, joten laskin palkastani laskennallisen veron osuuden, jonka siirsin systemaattisesti tuona ajankohtana tarjolla olleelle kaksinumeroista korkoprosenttia maksaneelle ylikorkotilille. 

Kolmen vuoden työkomennukset menivät sinänsä hienosti ja maailmaa tuli nähdyksi. Lopulta kävi niin, että epäsynkassa olleet verovuodet eri maissa levittivät neljän vuoden tuloni viiden verovuoden ajalle kahteen eri maahan, joten tulovero kummassakin katosi lähes olemattomiin, etenkin kun toisessa maista oli voimassa roima 25% veron alennus ulkomailta ansaituista kohdemaahan verotettavaksi tuotavista tuloista ja "perheellisen miehen" yksin elättävän perhevähennys, jonka sai kotona olevasta puolisosta. Esikoinen tosin syntyi samassa tohinassa perheen kriteeristön varmistamiseksi. Veropäätökset valmistuivat lopulta ja muutaman vuoden Suomeen  paluumme jälkeen huomasimme vero-optimointimme sekä sen korkotuoton riittävän rivarinpätkän vaihtamiseen mieleiseemme omakotitaloon. Löimme koko korkosijoituksemme lihoiksi ja ostimme ensimmäisen yhteisen oman talomme lainaa kysymättä. Tässäkään vaiheessa emme kumpikaan voi sanoa olleemme innostuneita sijoittamisesta. Meillä oli vain sattunut käymään hyvä tuuri, kun verovastuuseemme korvamerkitsemämme raha sattuikin ainakin bruttona tuottamaan suurilla koroilla hyvin ja olimme arvioineet tarvittavan rahamäärän hieman inhorealistisesti. Tähän lisää moottoripäälle kestävä immuniteetti autokuumetta vastaan oli myös rahanarvoinen etu. 

Säästäminen oli kuitenkin jo jäänyt päälle tavaksi ja heti vuosituhannen vaihteen jälkeen alettiin velattomana siirtää kummankin palkasta ainakin olemattoman asuntolainan kk-erän verran kivijalkapankin kalliisiin rahastoihin, joita varmuuden vuoksi ostettiin vielä pankin kalliin verokuoren sisään. Näistä asetuksista voi päätellä, ettei innostumisen aste ollut kovin korkealla, mutta puolisoille ristiin suunnattujen sijoitusvakuutusten kuolemantapausturva oli sentään mielessä. Neljä kertaa vuodessa käytiin pankissa juttelemassa tarvittavista säädöistä asiaan oikeastaan sen suurempaa huomiota kiinnittämättä. 

Samohin aikoihin aloin kuitenkin vähitellen ostella niitä osakkeita, joista eniten puhuttiin. Aloitin Fortsasta ja Nokiasta ja sen jälkeen etenin nokkelasti Talvivaaraan. 2007 salkkuni oli kasa "jotain osakkeita" joista Kauppalehdessä pöhistiin paljon. Rahaa oli eri sijoituksiin kertynyt jo palkansaajan kannalta sen verran paljon, että pari seuraavaa vuotta sitten avasivat silmät ihmettelemään mitä heflettiä oikein oli tekeillä. Ostin sijoitusaiheisen kirjan, toisen ja kolmannen ja niin edelleen. OMG - tämähän on mielenkiintoista! Miksei numeroammattilaiselle telaketjuteknokraatille kerrottu aiemmin, kuinka mielenkiintoisia numeropelejä ja simulaatioita talousdatalla voi tehdä? Tässä kohdassa joudun myöntämään innostuneeni aiheesta todella. Ensimmäisenä temppunani mietin rauhallisesti yönsä nukkuvan osinkosijoittajan strategian ja lemppasin salkustani kaikki laput, jotka eivät mielestäni täyttäneet tuota kriteeriä. Samalla aloin seurata systemaattisesti tekemisiäni saadakseni itselleni palautetta toimieni vaikutuksesta. Tällaista aktiivista tiedon hankintaa ja sen soveltamisen oman track recordin seurantaa voinee pitää jo innostuksen tunnusmerkistönä. Minun kohdallani kiinnostus alkoi sub-primekriisissä kadonneita rahoja etsiskellessä. 

Ensimmäisen hyvän palautteen sain pankkini pääkonttorilta käymässä olleen tunnetun analyytikon vilkaistessa salkkuuni ja arvioidessa, että Volvomiehen salkku on niin varma, että voin käyttää sitä ehkäisyvälinemainoksena. Hän todella sanoi näin, mikä oli rohkea veto vahvasti Lars Levi positiivisella Pohjanmaalla. Minulle se oli hauska asiantuntija-arvio siitä, että olin saanut edes jotain kiinni lukemastani kirjallisuudesta. 

Ja nyt olen koukussa, koska vaimoni soittaessa minun operaattorini verkossa ostoslistaa joudun kertomaan tulevani pikku viiveellä, koska joudun käymään ensin tankkaamassa hänen jalostamonsa polttoainetta ja hankkimassa omasta halpatavarakaupastani työkaluja kodin askareisiin. Voin kyllä sen jälkeen noutaa omasta päivittäistavarakaupastani hänen panimonsa olutta, oman myllyn kauraryynejä ja oman teurastamon makkaroita.  En olisi uskonut kuinka suuren muutoksen omiin kulutustottumuksiin defensiivinen kulutustavarasalkku tekee. Koko maan talouteen avautuu aivan erilainen näkökulma, vaikka omassa tai vaimon salkussa ei olisi kuin 100 osaketta, joiden olemassaolo ei vaikuta omaan elämään käytännössä millään tavoin. Omat ostomme eivät edes erotu yritystemme ylimmällä rivillä tilinpäätöstiedotteessa mutta silti tuntuu pahalta käydä tilapäisesti väärän ketjun kaupassa, kun omasta firmasta ei sopivaa tarvekalua löydy.

Koska ajattelutapa on tarttuvaa, tuo panimon ostaminen rouvan salkkuun oli loistava idea. Tukiostoista ei tule enää lainkaan murinaa angel

26.4.2021 - 21:10

aliisan_avaimet

+580
Liittynyt:
2.6.2020
Viestejä:
550

Kovin tylsä vastaus varmasti ylläoleviin verrattuina, mutta ihan yläasteen ja lukion yhteiskuntaopin tunneilta. Ei ollut edes mitenkään innostunut opettaja tai aihetta käsitelty pakollista enempää, kotona ei puhuttu sijoittamisesta tai sen puoleen ylimääräistä rahaakaan ollut. Se vain oli kuvauksen perusteella yksinkertaisesti fiksua. Strategiapelaaja huomasi eksponentiaalisen kasvun ja ymmärsi sen merkityksen.

Lueskelin juttuja ja aloin seurata talousuutisia. Tulin muistaakseni koulun parhaaksi vuosittaisessa taloustaitokilpailussa, josta tipahti jokunen sata markkaa palkintoa. Aloin lukea Kauppalehden päivittäin (kirjastossa).

Tästä kaikesta meni vielä vuosia ennen kuin minulla mitään rahaa oli. Kun sitä rahaa sitten kertyi, iso osa laitettiin osakkeisiin ja rahastoihin. Alun suoritus meni vähän niin ja näin, mutta markkinoilla kuitenkin pysyttiin ja kokemusta alkoi karttua, kun pelattiin oikealla rahalla eikä vain ajatusharjoitteluna.

27.4.2021 - 04:04

CassieFin

+154
Liittynyt:
19.1.2018
Viestejä:
128

Vuoden 1996 syksyllä, toisena opiskeluvuotena, myin koko omaisuuteni, joka koostui Toyota Corolla merkkisestä henkilöautosta. Sain autosta 4400 markkaa. Tästä 400 markkaa meni erillaisiin arjen kuluihin. Tasan 4000 mk sijoitin erääseen Nokia nimiseen yritykseen. En muista montako kappaletta sain. Nämä myytiin vaiheittain nousuihin vuoteen 1999 asti ja voitot juotiin viimeiseen penniin. Hienoja aikoja.

26.6.2021 - 02:28

ttsalo

+13
Liittynyt:
15.6.2021
Viestejä:
4

Hieman eri tarina kuin muilla tässä...

Vuonna 2001 jouduin muuttamaan pois opiskelija-asunnosta kun 7 vuoden kiintiö tuli täyteen. Siinä vaiheessa olin ymmärtänyt että markkinavuokrien maksaminen ja omaan asuntoon säästäminen samaan aikaan ei ollut realistista, joten olin säästänyt jonkin verran etukäteen ja erinäisillä muilla takauksilla ostin 29 m² asunnon itäisestä kantakaupungista hintaan 60 k€. Tässä oli pieni diskonttaus koska tiedossa oli jo putkiremppa (joka tuli 8 vuotta myöhemmin ja maksoi 13k€).

Vuonna 2015 oli aika vaihtaa isompaan ja asunto oli jo melkein velaton. Totesin että elämää helpottaa huomattavasti että voin ostaa seuraavan asunnon suoraan ilman mitään ehtoja edellisen myynnistä, joten ostin seuraavan yksinkertaisesti 100% velkarahalla. Tämän jälkeen asuntosijoittaminen ikään kuin tipahti pyytämättä ja kysymättä syliin... pistin edellisen kämpän vuokralle ja rempattuun yksiöön hyvällä sijainnilla oli erittäin helppo saada vuokralainen.

Vuonna 2020, koronakeväänä, vuokralainen lähti ja juuri samaan aikaan kaikki airbnb-kämpät luopuivat toivosta ja tulivat yleisille vuokramarkkinoille. 7 sovitun ja 5 toteutuneen näytön jälkeen löytyi taas ideaalivuokralainen, nuori yliopisto-opiskelija jolla oli vanhemmat jotka eivät missään tapauksessa antaisi jälkikasvunsa joutua maksuvaikeuksiin.

Vuonna 2021 vuokralainen kuitenkin päätti jo lähteä ja päätin pistää asunnon myyntiin. Kolme syytä: 1) toteutunut vuokratuotto oli vain 2.8% 2) mielestäni itäisen kantakaupungin pitkään jatkunut aliarvostus oli korjautunut 3) olematon hajautus koska koko sijoituspääoma oli kiinni yhdessä ainoassa kappaleessa

Asunnon myynnistä jääneen (en tietenkään maksanut nykyisen kämpän asuntolainasta euroakaan pois tällä) pääoman heitin 10 päivän aikana pitkän tähtäimen osake- ja ETF-markkinoille. Kohteiden perusidea bogleheads.org:sta, mutta en kuitenkaan sijoittanut korkotuotteisiin koska en ole amerikkalainen kohta eläköityvä henkilo.

26.6.2021 - 13:07

JR

+5383
Liittynyt:
30.6.2014
Viestejä:
1620

En pysty todella innostumaan mistään, ellen koe voivani jotenkin "kräkätä" sitä.

Lapsena isäni sijoitti, ja selitti mitä teki. Teki jonkinmoista voittoa ennen teknohuumaa, todennäköisesti biittaamatta odotusarvoisesti markkinaa. Hänen ideansa kalskahtivat tyhjiltä, mutta lapsena en osannut formuloida, mikä niissä häiritsi. Aikuisena ne näyttäytyvät osittain martingalena, ja osittain tyypillisimpien tunnuslukujen sokeana tuijotuksena.

Aikuisena minulla on ison osan ajasta ollut vapaata rahaa, jolla ostan osakkeita, koska en keksi mitään parempaakaan, joka olisi likvidiä ja vaivatonta. Minulla on yksi yksinkertainen näkemys, johon jossain määrin luotan - isoissa paniikeissa kannattaa ostaa, koska maailmanlopun puolesta on tarpeetonta betsata, ja yleensä kyse on sekä ylireagoinnista, että siitä että monen tahon on pakko myydä.

Muuten olen täysin kujalla, ja vähäiset liikkuni sijoittamisessa tuon ulkopuolella ovat johtaneet pikemminkin pettymykseen ja ahdistukseen kuin innostukseen.

Ego ei anna myöten painaa rahojani vain indeksirahastoihin. Ehkä joku päivä innostun oikeasti sijoittamisesta.

28.6.2021 - 09:56

Hynägrande

+1814
Liittynyt:
21.8.2017
Viestejä:
1248

Listasin joskus nuorena kaverini kanssa mitä tapoja on kehrätä kokoon pääomaa. Perintöön oli hankala itse vaikuttaa, mutta listalle saatiin noin kymmenen erilaista muuta vaihtoehtoa. Karsimme pois laittomat ja puhtaaseen tuuriin perustuvat ja jäljelle jäivät lähinnä yrityksen perustaminen ja sijoittaminen. Tuumasta toimeen! Nyt molempia on kokeiltu pariin kertaan, mutta varsinaiset massikeisarin päiväni eivät ole vielä koittaneet. 

Todellisuudessa kunnolla innostuin tästä avioeron jälkeen kun jouduin anelemaan pankista lainaa jo kertaalleen maksamaani asuntoon. Totesin että mun elämä ei voi olla tällasta kituuttamista, vaan nyt laitetaan halot poikki ja pinoon. Koronasta otin kunnon kuopat ja meinasin katketa, mutta nyt tässä hetkessä tuntuu että tiedän mitä teen ja osaan tehdä oikeat päätökset. Pörssisalkun ulkopuolellakin on nyt muhimassa melko mukavia masseja, mutta valuaatiothan on sellaista sääennustushommaa - tämän viikon valuaatio on helppo ennustaa, mutta mitä lienee 12kk päässä. 

Olen aina ollut analyyttinen ja hyvä numeroiden kanssa. Tykkään laskea päässäni tai joskus formaalimminkin erilaisia skenaariota ja malleja. Olen myös itseopiskellut kaikenlaista ja se on tavallaan aina ollut mun juttu, osittain olosuhteiden pakosta kun monessa asiassa tarjolla ei ole ollut livenä ketään mentoroimaan. Ja jos on ollutkin niin vasta sitten kun olen jo ottanut asiasta selvää omatoimisesti. Lisäksi tykkään peleistä ja sijoittaminenkin on minulle eräänlainen peli. Otin vuosituhannen vaihteen pokeribuuminkin ehkä enemmän siltä kannalta että haluan pureskella jutun peliteorian kautta kuin rahanteon kannalta. Olen edelleen pokerissa aikamoinen paisti livepeleissä, vaikka ymmärränkin ihan hyvin odotusarvot ja peliteoreettiset näkökulmat, joten harvoin käydessäni kasinolla välttelen kaikenlaisten Pyysingien pelipöytiä :) 

Nyt tässä 40+ vuoden iässä prioriteeteissa raha on korkeammalla kuin nuorena. Rahaa myös on sijoittamiseen eri tavalla kun kaikenlainen humputtelu ja naisseikkailut ei ole enää ykkösprioriteetti. Suurin osa kaikesta materiaalisesta gizmostakin on jo ostettu, enkä tarvitse mitään statussymboleita. Tekisin tietenkin jotain toisin jos voisin palata taaksepäin, mutta se ei ole katumusta vaan elämän tuomaa jälkiviisautta :) 

29.6.2021 - 12:03

Kekkoslovakki

+511
Liittynyt:
2.4.2018
Viestejä:
332

Minulla oli jotain hyvin pieniä 1990-luvun lama-aikana tehtyjä sijoituksia, mutta silloin löysän rahan puute haittasi hommaa pahasti. Vuosikymmenen loppupuolella sain sitten pienen perinnön, kun isäni siirsi äitinsä perinnön suoraan kahdelle lapselleen. Summa oli sellainen, että sen olisi helposti saanut törsättyä uuteen perheautoon.

Akateemisena pätkätyöläisenä ajattelin, että kun oma toimeentulo koostuu pienistä pätkistä, tämä raha olisi hyvä laittaa poikimaan pahan päivän varalle. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää ne asuntolainan lyhentämiseen, mutta tätä en tehnyt koska silloin rahat riittivät kuukausittaisiin lyhennyksiin suht. helposti. Perintö ei olisi riittänyt koko asuntolainan kuittaamiseen, mikä jälkeenpäin asiaa miettiessäni oli ehkä hyvä juttu - opintolainasta eroon päästyäni laman jälkeisessä maailmassa velattomuus olisi saattanut kiinnostaa irrationaalisen paljon.

Noita pahoja päiviä ei sitten koskaan tullut, ne apuraha- ja sijaisuuspätkät jatkuivat keskeytyksettä siihen asti kun toistakymmentä vuotta myöhemmin päätin, ettei akateeminen ura oikeasti ole minua varten. Sijoitukset saivat siis kasvaa aika rauhassa. Osinkorahoja olen tosin kyllä käyttänyt myös remontin ja autonvaihdon tyyppisiin turhuuksiin.

24.12.2021 - 22:15

jobans

+33
Liittynyt:
7.9.2018
Viestejä:
35

Lapsesta lähtien vitutti olla köyhästä perheestä. Lisäksi aloitin koulut 1993, eli silloin kun kaikista huolehtivan hyvinvointivaltiomme ala-asteilla oli varaa antaa yksi lyijykynä ja yksi pyyhekumi per lukuvuosi. Ihan hyvä että tällainen valtava panostus, mutta varmaan jossain Turkissakin pystytään samaan ilman että asiaa mainostetaan poikkeuksellisena saavutuksena. Olen oppinut siis suhtautumaan kansakuntamme huolehtimislupauksiin vähintäänkin huumorilla ellei peräti kyynisyydellä. 

Pelkästään näillä eväillä olisin varmaankin vain vihainen Taloussanomien kommenttipalstan trolli. Onneksi kuitenkin ilmaantui 2007-08 finanssikriisi, jolloin tilannetta ymmärtääkseni ryhdyin ensin tutkimaan kaikenlaisten huru-ukkojen talousteoreettisia blogeja, ja pitkällisen koiranpaskan filtteröinnin jälkeen alkoi kirkastua että taloudelliselle tilanteelleen voi tehdä positiivisen odotusarvon betsejä sijoittamalla tolkullisiin rahastoihin tai peräti yrityksiin. Itäsuomalaisen uhriutuvan demariuden sävyttämässä juntti-ilmapiirissä pidän tämän havainnon tekemistä hieman outouden merkkinä. Tällä tiellä kuitenkin ollaan, enkä osaa takaisin kääntyä. Jos käy niin että kaikista huolehtiva hyvinvointivaltiomme on jättänyt valuvirheitä eläkejärjestelmäämme, kuten sen että jonkin puolueen kimmokiljuset niistävät yhteiset fyrkat minua edeltäville sukupolville, en ole pelkästään kauniiden lupausten varassa, vaan minulla on omaa eläkefyrkkaa hajautettuna pitkin maailmaa. 

Indeksisijoittamisesta ja Seligsonista oli muistaakseni Kauppalehden palstalla mainintoja. Sitä myöten tieto on alkanut karttua vähän fiksummistakin lähteistä, joista ennen kaikkia Seligsonin kvartaalikatsaus on ja oli tolkun äänitorvi. Kriisin rapsakoimpina aikoina oli netissä paljon lässytystä hyperinflaatiosta, "ostakaa kultaa ja säilykkeitä" yms., ja tätä taustaa vasten muistelen edelleen lämmöllä sitä yhtä KL-keskustelupalstan kirjoittajaa (nimimerkin olen valitettavasti unohtanut), jonka mielestä taivas ei välttämättä putoakaan niskaan, vaan aika moni tylsää ja tasaista liiketoimintaa harjoittava yritys selviää ja kasvaa jatkossakin. Tuo kirjoittaja on tietämättään kalibroinut kompassiani siihen suuntaan, että kannattaa hötkyillä vähemmän ja tunteistaan huolimatta katsoa vuosikymmenten päähän. 

25.12.2021 - 17:20

luxa

+71
Liittynyt:
4.11.2018
Viestejä:
131

Savon sanomista luin tätä juttua. Siitä se sitten lähti.

Pokeriammattilaiselle jättipotti Kuopiosta | Savo | Savon Sanomat

Pienestä työkyvyttömyyseläkkeestä on salkkua rakennettu. Itse en pysty yhtä syvään pohdintaan, kun palstan kurut, mutta ymmärtänyt korkoa korolle merkityksen. Pyörätuolissa vietetään loppuelämä, joten sijoittaminen lähinnä kivaa ajanviettoa, toki hienon harrastuksen löysin. 

 

25.12.2021 - 21:38

Perassic Park

+352
Liittynyt:
2.3.2020
Viestejä:
175

Hauskan tutunkuuloisia tarinoita.

Itselleni se suuri sukupolvikokemus oli 90 -luvun alun lama.

Isäni toimi yrittäjänä 80 -luvulla, ollen silloisen yhden  suurteollisuusyhtiön synnyttämän taajaman outo lintu. Meille tuli kotiin Kauppalehti jota lukiessa persoonat Jukka Keitele, Taito Tuunanen ja Pentti Kouri tulivat tutuiksi. Oli nousukausi businekset luitstivat ja sain kesätöissä omaa rahaa.Yleinen ilmapiiri oli että pössistä saa jokainen helppoa rahaa.

 

.Laman tullessa sitten näin ja seurasin vierestä perhetuttujen yrittäjien kuolonmarssia. Näin kapitulaation, jossa yrittäjien elämäntöitä, kiinteistöjä- ja yrityksiä pantiin vasaran alle. Muistan isäni todenneen että jos nyt olisi rahaa, saisi vaikka mitä. Olin Kauppalehteni lukenut ja ohittanut pörssisivut ohittanut käsittämättömänä numerosivuna, mutta yläkulmassa oli yleisindeksi, joka oli pudonnut jotain 2200 -> 650.

Menin armeijaan Sodankylään lukion jälkeen 1/92 erässä. Ennen lähtöäni marssin pankkiiin ja pani rahani osakkeisiin.- SYP, Lemminkäinen, Partek ja Kymmene. SYP putosi 9,4 mk ->2,5 mk heti saman keväänä, mutta alkoi nousta pankkitukipäätösten jälkeen. Muistelen myyneeni ne 11KK keikan jälkeen 18MK:lla. 

Markkinoilla olen ollut siitä lähtien. Menestys on ollut yleisindeksiä noudatteleva. 

 

 

 

26.12.2021 - 21:19

Basso Pasanen

+155
Liittynyt:
4.7.2021
Viestejä:
135

Paljon mahtuis jälkiviisastelua omaan rahatarinaan, sillähän tässä pelataan. Entinen pelihullu, kaikki ois pelattu jos olis siihen aikaan jotain omistanut. Vaikka hulluus vaikutti kuljettuihin polkuihin niin onni oli siinä että elämä oli alkupuolella. Pelihullulle joka ikinen ostos on kallis kun se raha on pois peleistä. Onneksi jotain napsahti ajatusmaailmassa kun oli sekä seinää vasten. Oman olan taputukset kun ensimmäistä kertaa oli fyrkkaa tilillä tilipäivään asti. Siitä kohdasta jälkiviisaana olisi se sijoittaminen pitänyt aloittaa. Liikaa tykkäsin numeroista tilillä inflan syötävänä, koin kuitenkin onnistumisen tunnetta siitä ettei kaikki raha kadonnut tuhkana tuuleen heti kun sitä ilmaantui. 

Rahastosijoituksiin aloin rahaa tyrkätä muutama vuosi sitten. Ensimmäiset suorat osakkeet ostin 2020 keväällä. Ihan kiva peli tää on nousumarkkinassa ollut mutta on niitä aivofarttejakin joukossa. Oppirahoja makseltu siis. Pitäs vaan ne omat kuningasideat pitää vähissä ja mielummin vaikka peesailla paremmin asiaan perehtyneitä. 

Katki en enää mene ja se hieman on osakevalinnoissakin isossa kuvassa ollut. Sammot ja fortumit ei katoa kartalta, eikä Bassokaan!

26.12.2021 - 21:36

Teemu Åkerblom

+229
Liittynyt:
30.8.2015
Viestejä:
208
Pois kirjoitti:

Miten itse innostuit sijoittamisesta?

Kaveri aikoinaan jutteli bänditreenien tauolla, että oli sijoittanut opintolainaa ja pelasi pokeria samalla. Oma reaktio oli se tyypillinen, että hyi kamala, sijoittamisessa ainakin häviää rahat jos niitä pokerista edes jää jäljelle. Aika pian tämän jälkeen huomasin, että verkkopankista sai kätevästi ostettua rahastoja ja joitain satasia löin mihin sattuu. Aloin tämän jälkeen hieman vilkuilla, että mitäs se sijoittaminen on ja mihin voisi kiinnittää huomiota (kulut jne). Avasin sitten Nordnetiin tilin ja tein ensimmäiset ostot Swedish Matchiin ja Norjan Superrahastoon. Rahastot myyty aikoja sitten, osakkeet edelleen salkussa. Tälle tielle jäin, opiskelin hieman alaa, ja alan töissäkin kävin pyörähtämässä. Paljon tuli alkuaikoinakin luettua Sijoitustietoa ja kuunneltua podcasteja. Pyysingin ja Erolan "Pokerin Käsikirja" tuli samaten luettua, vaikka en ole muuten pelannut kuin pikkupöytiä hupimielessä. 

27.12.2021 - 10:46

Aki Pyysing

+13746
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7056
Teemu Åkerblom kirjoitti:

Pyysingin ja Erolan "Pokerin Käsikirja" tuli samaten luettua, vaikka en ole muuten pelannut kuin pikkupöytiä hupimielessä. 

Kaikki sivistyneet ihmiset ovat lukeneet Pokerin Käsikirjan👍🏼.

Mie aloitin sijoittamisen, kun luin pankissa esitteestä, jossa kerrottiin korkoa maksettavan 13,5% vuodessa. Sitä ennen olin tutkinut mm. sijoitustimantteja ja yrittänyt sijoittaa vanhoihin rahoihin ja postimerkkeihin. Timanttia en onneksi ostanut, mutta vanhoja rahoja on vieläkin salkussa.

Osakkeisiin sotkeuduin pahemmin, kun KY:n Vaasankadun asuntolassa naapuri kysyi, onko miulla mitään sijoituksia. Kerroin, että on 4.000 markalla SKOP-rahoituksen joukkovelkakirjalainaa. Tämä nykyinen yliopiston vanhempi lehtori sanoi, että no ne ovat sitten olleet tosi huonoja sijoituksia. Osakkeet olivat nousseet jotain 60%. Olin pian iloisesti koukussa osakkeisiin, enkä ole vieläkään päässyt irti. Tosin luin ensin Seppo Saarion "Miten sijoitan pörssiosakkeisiin", etten ihan soitellen sotaan lähtenyt.

27.12.2021 - 11:41

neuvillexd

+7
Liittynyt:
30.8.2019
Viestejä:
8
Aki Pyysing kirjoitti:

Kaikki sivistyneet ihmiset ovat lukeneet Pokerin Käsikirjan👍🏼.

Kyseisen mestariteoksen olen onnistunut missaamaan, mutta enpä koskaan itseäni erityisen sivistyneenä pitänytkään. Pokeria kuitenkin pelasin leipäni eteen vuosia, jonka jälkeen siirtyminen ns. normaaleihin hommiin synnytti tarpeen hankkia jostain passiivista tuloa(tämän olisi voinut sisäistää jo korttia pelatessa).

Tuuppasin siis pokereista jääneet hiluni ensin rahastoihin ja sieltä porttiteoriaa noudattaen aina päihdyttävämpiin kohteisiin kuten Qt.

Aika näyttää miten käy, mutta kokonaisuutena silti hyvin mielenkiintoista hommaa. 

27.12.2021 - 13:24

HKICITYBOY

+19
Liittynyt:
16.3.2019
Viestejä:
36

Innostuin aloittamaan sijoittamisen pari vuotta finanssikriisin jälkeen. Sitä ennen ei juuri ollut mitään mitä sijoittaa. Tuli luettua paljon sijoituskirjallisuutta kuten Oksaharjun puisevia ensijulkaisuja, Sepon kirja, Random Walkki ja monta muuta. Sen jälkeen totesin, että tämähän on järkevää hommaa. Minulle valkeni, että olisi oikeastaan hölmömpää jättää sijoittamatta. Aloin purkittamaan suurimman osan ylimääräisestä indeksirahastoihin, isojen kansainvälisten yhtiöiden osakkeisiin, temaattisiin etf-rahastoihin ja siitä se sitten lähti. Samalla tiellä ollaan edelleen. 

Ainut epäilys heräsi aikoinaan siitä, että harvat muut nuoret aikuiset harrastivat sijoittamista. Jos puhuttiin rahasta, niin aiheena oli yleensä sen puute tai mitä sillä voisi saada. En muista kenenkään avoimesti pohtineen, kuinka rahaa voisi takoa tolkuttomasti lisää. Niin tiukasti luterilaisuus meissä suomalaisissa istui. Velkakin kuului vain asunnon tai auton hankkimista varten.

Vielä vuonna 2010 ilmapiiri sijoittamisen suhteen oli toisenlainen. Se tuntui oikeasti marginaalitouhulta verrattuna nykyhetkeen, jossa mediassa joka toinen aikuinen on oman elämänsä indeksisijoittaja, kryptonero tai 100 sijoitusasuntoa omistava kiinteistömoguli. Näen nykymarkkinan kuumana monissa eri omaisuusluokissa ja olen ensimmäistä kertaa 10 vuoteen rebalansoinut salkkua reilulla kädellä ja jopa suojannut lainojani. Nähtäväksi jää oliko kyse tarpeettomasta tunaroinnista vai piilevästä neroudestani. Jos minun pitäisi kirjoittaa sijoitusfilosofiani yhdeksi lauseeksi, se olisi: "Haluan ajaa täysillä, mutten voida pahoin." Nyt olen kaivanut oksennuspussit varovasti esiin. Autobahnille pysähtyminenkään ei olisi järkevää, joten jatketaan hommaa ja koitetaan selvitä maaliin. 

Osakesäästötilin voimaantuloa korona-alennusten aikaan oli onnekas sattuma ja olen iloinen, että moni aloittelija pääsi kohtuullisilla hinnoilla markkinan ja osakkeiden kyytiin. Joskus pohdin voiko sijoittaminen mennä taas pois muodista. Mitäköhän se vaatisi? Ehkä te hieman vanhemmat voitte kertoa...

2021:

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008422263.html

"Kolmekymppiset Antti ja Viivi Rintanen ovat hankkineet lähes sata sijoitusasuntoa vain muutamassa vuodessa. Nyt he paljastavat, kuinka miljoonien asuntosijoitussalkku on syntynyt keskellä perhe-elämän paineita."

https://www.hs.fi/talous/art-2000005945753.html

"Alexander Hanhikoski, 32, halusi rikastua – Hän kokeili pokeria ja yrittäjän uraa, kunnes keksi keinon tehdä kymppitonneilla kymmeniä miljoonia." 

"Harkitun sijoituspäätöksen vertaaminen uhkapeliin menee liian pitkälle. Olen harkitsevainen ja valikoiva sijoittaja, tutkin asioita tarkasti etukäteen."

Hän muistuttaa, että 20 000 euron pääomalla ja neljän–viiden prosentin vuosituotolla olisi ollut mahdotonta päästä hänen toivomaansa tavoitteeseen.

”Mikä olisi ollut vaihtoehto? Startup-yritysten kanssa pääsee tekemään niitä parhaita diilejä, jos on hyvät verkostot ja paljon pääomaa. Kryptovaluuttoihin pääsi sisään kuka tahansa pienellä panoksella, mutta mahdollisuudet olivat suuret.”

 

27.12.2021 - 14:12

Aki Pyysing

+13746
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7056
HKICITYBOY kirjoitti:

Joskus pohdin voiko sijoittaminen mennä taas pois muodista. Mitäköhän se vaatisi? Ehkä te hieman vanhemmat voitte kertoa...

Pörssiromahdus ja asuntojen pakkorealisoinnit laittavat sijoittamisen näppärästi pois muodista. Tilalle tulee nyyhkytarinoita, miten kukaan ei varoittanut, että osakkeet tai asuntojen hinnat voivat laskea. Näin kävi 1990-luvulla, teknokuplan puhkeamisessa ja finanssikriisissä. 1980-luvun lopussa, vuosituhannen vaihteessa ja finanssikriisin alla sijoittaminen oli kyllä muodissa. Tosin teknokplan puhkeamisesta oli 2007-8 niin vähän aikaa, että oikein villiksi ei meno Suomessa mennyt kuin lähinnä ulkomaalaisten kiinteistö- ,pankki- ja pankkiiriliikesijoittajien toimesta.

Nyt on kuitenkin nuorisoa sivistetty ja ovat sivistyneetkin sen verran pitkään, että mitään 1990-luvun alun osakkeiden päälle räkimistä en näe tulevaksi oikein mitenkään. OST saattoi olla game breaker, toi väkisinkin myös elinikäisiä osakesijoittajia peliin.

27.12.2021 - 18:53

Axu

+35
Liittynyt:
11.11.2018
Viestejä:
27
Pois kirjoitti:

Miten itse innostuit sijoittamisesta?

Mitään tiettyä yksittäistä seikkaa ei muistu mieleeni, joka vastaisi suoraan kysymykseen, miten itse innostuit sijoittamisesta. Ensimmäiset osakkeet ostin vuonna 2017, eli kyseessä on vielä suhteellisen tuore harrastus.

Aluksi ajatuksenani oli vain kasvattaa pankkitilin saldoa, eli säästää töistä tulevat ’’ylimääräiset’’ rahat ilman sen suurempaa määränpäätä. Ajatus sijoittamisesta todennäköisesti lähti liikkeelle siitä, että pankkitilille kertyneelle varallisuudelle pitäisi löytää tuottavampi parkkipaikka. 

Jossain vaiheessa tiedustelin pankista, kuinka osakkeita olisi mahdollista ostaa. Tiedusteluun vastattiin, että sovitaan aika, niin katsotaan asetukset kohdilleen. Samalla laitoin avaussumman kahteen pankin hallinnoimaan rahastoon. Myöhemmin oivalsin käsitteen kustannustehokkuus ja sijoitustoimintani siirtyi sen myötä Nordnetin puolelle.

Aloittaessani sijoittamisen olin töissä tehtaalla haalariduunarina. Työn äärellä sain hyvää oppia, kuinka teollisuudessa liiketoimina käytännössä toimii. Jossain vaiheessa heräsi ajatus siitä, että pitäisikö kuitenkin vielä lähteä opiskelemaan. Menneisyydessä opiskeleminen ei napannut, koska ei ollut tietoa, mikä ala tai työ voisi kiinnostaa.

Nyt vuosia myöhemmin opiskelen kauppiksessa. Jätetään tänne nyt ylös pientä dataa ajatuksistani, joihin voin myöhemmin palata ja havaita, ovatko asiat edenneet oikeaan suuntaan. Lyhyellä aikavälillä kun jää huomaamatta paljonkin asioita, jotka kuitenkin isossa kuvassa edistävät tavoitteita. Opiskeluaiheet menivät off-topic, mutta loppuun kiteytettynä voin todeta, että sijoittamisen aloittamisen seurauksena löysin aihepiirin, joka kiinnostaa ja josta haluan oppia lisää.