Tuli myös päivitettyä tuota altcoin-kassia. Cardano sai lähteä. Se on noussut noihin lukemiin vahvan communityn turvin, mutta seuraavaan nousuun tarvitaan jotain muutakin jo, esim enterprise puolen yhteistyökuvioita. Afrikka ei nyt riitä. Toki varmaan nousee markkinan mukana, mutta muualta saa todennäköisesti paremman nousun.
Tilalle otin Chainlinkiä, Algorandia ja Polygonia.
Jäi tuon syyskuun Cardano Summitinkin jälkeen ns. luu käteen. Kauheasti kivaa pöhinää, mutta 95% uutisista pyöri tämän "istuta Adalla puu" -projekti. Jostainhan se toki pitää lähteä. Itse jättänyt pienen säkin adaa staketukseen long-terminä, ettei vaan kaikkea innostu näissä bull-markkinoissa myymään.
Mihin Algorand asettuu tässä layer-1 skenessä? Se on jäänyt vähän taka-alalle Avaxin, Solanan ja Fantomin hypetyksessä. Toki markkina-arvoltaankin ollut huomattavasti suurempi jo viime vuonna.
Mihin Algorand asettuu tässä layer-1 skenessä? Se on jäänyt vähän taka-alalle Avaxin, Solanan ja Fantomin hypetyksessä. Toki markkina-arvoltaankin ollut huomattavasti suurempi jo viime vuonna.
Mulla on tuo Algorand noista se heikoimmalla näkemyksellä otettu betsi. En ihan täysin vakuuttunut ole, mutta on siinä jotain asioita, jotka puoltaa sitä. Sitä itseasiassa vertaillaan paljon just Avalancheen. Varmaan koska ovat suhteellisen samoilla valuaatioilla. Molemmilla on myös hyvin akateeminen perustajapohja.
Minulla ostopäätökseen on vaikuttanut aika paljon se, että viime aikoina kun on haastatteluja katsonut/lukenut, niin noilla hedge fund tyypeillä on välillä tullut Algo puheeksi esimerkeissä. Eli he ovat varmasti laittaneet rahaa projektiin kiinni. Ja koska oma näkemys on myös, että seuraavat isot nousut tulee sieltä ison rahan kautta, eikä niinkään retail-puolelta, niin ei ole pahitteeksi olla näitä ison rahan tyyppejä mukana omien intressiensä kanssa. Hyvänä esimerkkinä tietty Solana, joka alunperin myytiin käytännössä täysin VC ja hedge fund sijoittajille ja on noussut heidän, sekä Sam Bankman-Friedin panostuksen avulla. Solanalta puuttuu lähes täysin se vahva community-pohja, ja suurin osa retail-porukasta on mukana pelkästään rahan takia. Toisin, kuin esim Cardanossa, jossa oikeasti community uskoo siihen ideologiaan ja projektiin.
Toki minun altcoin-kassi ostokset menee pitkälti sen mukaan myös, mitä Krakenilla on tarjolla. Muuten olisin saattanut ostaa joko Avalanchea, Fantomia, VeChainia tai Elrondia. Ja itseasiassa kiinnostaisi nyt vähän vaihtaa Polkadotit johonkin muuhun, mutta ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja. Ehkä joku Kusama.
Noista podcasteistä ja videoista lisää, niin Bankless youtubessa on laadukas podcast. Ja nimenomaan ne podcastit heiltä, missä he haastattelevat muita, mutta ei ne muutkaan videot mitään turhia ole. Toki jonkin verran Ethereum biasia, mutta joidenkin mielestä ihan aiheesta ja toki heilläkin perustellut näkemykset tähän. Tuossa linkki: https://www.youtube.com/c/Bankless
Ylihuomenna Ethereumin Beacon chainiin ajetaan Altair päivitys, joka valmistaa sitä myöhemmin tapahtuvaan mergeen, jossa nykyinen Ethereum-ketju yhdistyy uuteen proof-of-stake ketjuun. Sen on tarkoitus tapahtua ensivuoden alussa. Pari muutakin päivitystä tulee samalla tuohon Beacon chainiin. Esim slashing nostetaan "normaalille" tasolle, eli jos ei pidä steikatessaan nodea online, niin menettää osan steikatuista Ethereistään. Kurssin ATH on myös enää n.120€ päässä, eli alle 5%. Todennäköisesti ylittyy jo ennen päivitystä.
Ja holdaajien ei siis tarvitse tehdä mitään tuon päivityksen kanssa, koskee pelkästään nodejen ylläpitäjiä.
Näyttää omaan silmään mielenkiintoisilta mutta vaikea valita isosta joukosta voittavat hevoset. Iotexilla on jo jotain lohkoketjuun linkittyviä iot laitteita ja harmonyssa jo paljon päivittäisiä transaktioita.
"Tinyman raised its $2.5 million from 20 investors, including Borderless Capital, Arrington Capital and The LAO. Genesis Capital, Digital Currency Group (the parent company of CoinDesk), BlockTower Capital and GoldenTree Asset Management are also investing. The exchange has been operating in testnet, a blockchain used for testing purposes, since August.
The Tinyman investment comes after the Algorand Foundation last month announced it had launched a 150 million ALGO ($300 million) fund to support DeFi projects on the Algorand network."
"Y Combinator and Citadel Alums Launch DeFi Lending Protocol Algofi on the Algorand Blockchain"
Scaramuccin Skybridge Capitalilta tuli myös 100 miljoonan Algorand fund. Scaramuccin rahasto tekee paljon bisnestä Lähi-Idässä ja siellä ollaan aika bullish kryptoihin. Fantom esim on kova sana siellä päin. Sieltä voi tulla myös Algorandille nousuja lähitulevaisuudessa.
Näyttää omaan silmään mielenkiintoisilta mutta vaikea valita isosta joukosta voittavat hevoset. Iotexilla on jo jotain lohkoketjuun linkittyviä iot laitteita ja harmonyssa jo paljon päivittäisiä transaktioita.
Iotexista ei ole mitään tietoa, mutta Harmony ollut hyvässä nosteessa. Harmonyn DeFi puolella alkanut nyt olemaan kovaa nousua: https://defillama.com/chain/Harmony
Alkaa tuo Fantomin meno olla jo niin hurjaa, että sijoitussuositusta en tällä hetkellä uskalla antaa. Puhutaanpa kuitenkin hetki defi-palvelujen tulevaisuudesta.
Fantom Foundation pisti tänään kaikki suosituimmat dAppit suoraan verkkosivuille: https://fantom.foundation/
Itellä defipalveluista kokemusta vain Fantomilla, suoraan ethereumilla tai bsc-paskakolikkokimaralla. Fantomilla alkaa olemaan protokollat kyllä hemmetin käyttäjäystävällisiä ja nopeita. Itselläkin aivan absurdi osuus kokonaisvarallisuudesta poikimassa korkoa tuollaisissa "eksperimentaalisissa" rahoituspalveluissa. Ei vaan kirjaimellisesti osaa perustella itselle, että mistä saisi samalla "koetulla riskillä" samanlaista tuottoa.
Kuitenkin, puhuttaessa tästä hekumallisesta instikkarahasta, nuo kaikki ruoka-, eläin-, ja halloweenaiheiset älysopimukset tuntuvat aivan hassutteluilta. Voiko sellaisista oikeasti tulla ihan legimiteettejä rahoituspalvelun tarjoajia, vai onko tämä vain eka steppi adoptiossa? Idiocracy-leffan tulevaisuuskuvaan sopisi kyllä hyvin, että eläkerahaston pääsijoittaja klikkailee miljoonia poolista toiseen apinaswapissa.
Muutenkin takaraivossa jyllää kokoajan ajatus, että voiko nämä muut layer-1 ratkaisut saada tarpeeksi jalansijaa elääkseen, ennenkuin ethereum 2.0 ja sen layer-2 protokollat jyräävät kaiken alleen? Vai onko "future is cross-chain" kuitenkin se juttu, ja loppukäyttäjälle on aivan sama, mille ketjulle se palvelu on lyöty. Kuitenkin valtaosa defipalveluista tuntuu maanisesti levittäytyvän uusille ketjuille, ja tokenien bridgettäminen ketjulta toiselle alkaa olla hyvinkin vaivatonta. Siksi tällä hetkellä kiinnostaisi tutkia layer-1 ratkaisuja, jotka ovat selkeästi suunnattu instituutiosijoittajille. Algorandin brändi-imago ainakin näyttää pintapuolisesti siltä, että eivät tähtää safemoon-kimaraan mukaan, vaan yrittävät selkeästi panostaa vakavasti otettavaan imagoon. "Carbon negative" vouhotus nostattaa kyllä niskakarvat pystyyn, se vaikuttaa aina niin päälleliimatulta.
Vaikea tosin kuvitella, että Ethereum ei olisi se "voittaja" pitkässä juoksussa. Siksi tällä hetkellä poistelen pikkuhiljaa altcoineista ethereumiin pitkään holdiin. Syksyn/loppuvuoden pöhinä näyttää kyllä ehkä liiankin hyvältä, mustia joutsenia odotellessa. Kiinallakin meinaa FOMO nousta kainaloihin:
Kiinasta puheenollen: Vechain oli syy, miksi pari vuotta sitten innostuin lohkoketjuista ja vieläkin on usko kova, vaikka pöhinä ympärillä tuntuu laantuvan vuosi vuodelta. Mari Koistisen erinomainen kirja "Syötkö Väärennettyä Ruokaa?" on silmiä avaava elintarvikemarkkinoiden petoksista, ja tähän juuri Vechain tarjoaa ratkaisua toimitusketjun läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Lisäksi lohkoketju mahdollistaisi läpinäkyvyyttä päästökauppajärjestelmään ja päästöjen tilastointiin, mikä myös on ollut Kiinassa tapetilla, kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden myötä.
Semmoisia pohdintoja tänään. Jatketaan harjoituksia, syödään dipit ja muistetaan myös keventää, kun huuma käy liian suureksi.
Muutenkin takaraivossa jyllää kokoajan ajatus, että voiko nämä muut layer-1 ratkaisut saada tarpeeksi jalansijaa elääkseen, ennenkuin ethereum 2.0 ja sen layer-2 protokollat jyräävät kaiken alleen? Vai onko "future is cross-chain" kuitenkin se juttu, ja loppukäyttäjälle on aivan sama, mille ketjulle se palvelu on lyöty. Kuitenkin valtaosa defipalveluista tuntuu maanisesti levittäytyvän uusille ketjuille, ja tokenien bridgettäminen ketjulta toiselle alkaa olla hyvinkin vaivatonta. Siksi tällä hetkellä kiinnostaisi tutkia layer-1 ratkaisuja, jotka ovat selkeästi suunnattu instituutiosijoittajille. Algorandin brändi-imago ainakin näyttää pintapuolisesti siltä, että eivät tähtää safemoon-kimaraan mukaan, vaan yrittävät selkeästi panostaa vakavasti otettavaan imagoon. "Carbon negative" vouhotus nostattaa kyllä niskakarvat pystyyn, se vaikuttaa aina niin päälleliimatulta.
Vaikea tosin kuvitella, että Ethereum ei olisi se "voittaja" pitkässä juoksussa. Siksi tällä hetkellä poistelen pikkuhiljaa altcoineista ethereumiin pitkään holdiin. Syksyn/loppuvuoden pöhinä näyttää kyllä ehkä liiankin hyvältä, mustia joutsenia odotellessa.
Tuosta aiheesta on ollut viime aikoina vähän puhetta. Tai lohkoketjujen modulaarisesta rakenteesta. Ilmeisesti se on mitä Ethereum pyrkii tavallaan rakentamaan. Eli erotellaan konsensustaso, executiontaso ja ledger, ja optimoidaan ne kaikki omina osinaan. Ja se voisi kuulemma johtaa siihen, että muiden layer 1 ketjujen ei tarvitsisi keskittyä omiin konsensusprotokolliin, vaan käytännössä ulkoistaa sen Ethereumille ja liittyä siihen layer 2 ketjuina. Jostain syystä se olisi kuulemma kannattavaa, mutta en ole vielä selvittänyt että miksi se näin olisi. Tämä tarkottaisi, että Solanat, Fantomit, Terrat jne tulisi Ethereumin 2 layer ketjuiksi.
Tuo on siis sellainen mistä olen kuullut puhuttavan, mutta en ole vielä tutustunut tarpeeksi tai saanut itselleni sisäistettyä, miksi se menisi noin. Pitäisi varmaan käyttää vähän aikaa siihen tutustumiseen tarkemmin. Mutta ei ihan älytöntä motivaatiota ole, koska kuitenkin on rahaa noissa kaikissa kiinni, niin käytännössä aika sama mitä ne tekee keskenään, kunhan ne kaikki edistyy oikeaan suuntaan.
Sieltäpä ne krypto- ja lohkoketjutilit tulee pankkeihin kohta ja tuotteistetaan DeFi-palvelut ja steikkaus jne, ja otetaan se prosentin, parin, siivu siitä välistä. Madaltaa monelle kynnystä merkittävästi, kun omasta pankista saa palvelut.
EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan!
Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi?
Vakuudettomien ja vakuullisten lainojen korot tietysti eroavat ja kulutusluotossa yleensä ei mitään vakuutta anneta pankille. Täten on sekavaa puhua vakuudellisesta luotosta kulutusluottona.
EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan!
Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi?
En ymmärrä miksi otit DeFin esiin tässä yhteydessä? Kyse olisi siis tavallisesta pankkilainasta, jonka vakuudeksi Ethereum hyväksytään. Ja pankin palveluissa on Ethereumin steikkaus, joka tuottaa vaikka sen 4% vuodessa, kun pankki siitä oman siivunsa välistä ottaa.
Eli idea on täysin sama, kuin maksaisit lainaa osingoilla. Paitsi osingot Suomessa yleensä saa kerran vuodessa ja riippuu yhtiön tuloksesta, kun steikkauksen palkkiot saa palveluissa yleensä viikottain tai kuukausittain, ja steikatussa valuutassa, eli siinä tulee riskiksi kurssivaihtelu.
Ei tässä nyt pyörää olla uudestaan keksimässä tai ilmaista rahaa jakamassa. On vaan uusi tapa tehdä tasaista tuottoa ja nyt se toivottavasti saadaan vielä lainojen vakuudeksi. Ainakin Usassa.
Kyllä minä ainakin odotan sitä, että kryptot otetaan pankkien puolelta hyväksytyiksi vakuuksiksi ja steikkaustulot lasketaan tuloiksi. Nyt ei vielä taida onnistua.
Saa nähdä millä vauhdillaa muualla isot kauppaketjut ottavat käyttöön oman krypton.
DigitalBits taitaa olla isoin kryptotoimija tällä alalla.
"DigitalBits is an easy-to-use open-source blockchain used to power consumer digital assets. These may include: Loyalty points, gift cards, fan tokens, digital currencies and more.
The DigitalBits blockchain can process up to 10,000 transactions per second and uses the Federated Byzantine agreement consensus mechanism that makes the network eco-friendly."
"Central Retail Corp, a leading firm in Thailand’s retail industry, is testing a digital currency among its employees. After the sandbox phase is finished, the retail giant plans to extend the service to customers and the general public, according to a report by Bloomberg. "
EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan!
Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi?
En ymmärrä miksi otit DeFin esiin tässä yhteydessä? Kyse olisi siis tavallisesta pankkilainasta, jonka vakuudeksi Ethereum hyväksytään. Ja pankin palveluissa on Ethereumin steikkaus, joka tuottaa vaikka sen 4% vuodessa, kun pankki siitä oman siivunsa välistä ottaa.
Eli idea on täysin sama, kuin maksaisit lainaa osingoilla. Paitsi osingot Suomessa yleensä saa kerran vuodessa ja riippuu yhtiön tuloksesta, kun steikkauksen palkkiot saa palveluissa yleensä viikottain tai kuukausittain, ja steikatussa valuutassa, eli siinä tulee riskiksi kurssivaihtelu.
Ei tässä nyt pyörää olla uudestaan keksimässä tai ilmaista rahaa jakamassa. On vaan uusi tapa tehdä tasaista tuottoa ja nyt se toivottavasti saadaan vielä lainojen vakuudeksi. Ainakin Usassa.
Kyllä minä ainakin odotan sitä, että kryptot otetaan pankkien puolelta hyväksytyiksi vakuuksiksi ja steikkaustulot lasketaan tuloiksi. Nyt ei vielä taida onnistua.
Puhuit DeFi:sta ja kulutuslutoista. Siksi varmaan.
Mutta siis vakuudetonta lainansaantia ilmeisesti ei olla ratkaisemassa..?
EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan!
Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi?
En ymmärrä miksi otit DeFin esiin tässä yhteydessä? Kyse olisi siis tavallisesta pankkilainasta, jonka vakuudeksi Ethereum hyväksytään. Ja pankin palveluissa on Ethereumin steikkaus, joka tuottaa vaikka sen 4% vuodessa, kun pankki siitä oman siivunsa välistä ottaa.
Eli idea on täysin sama, kuin maksaisit lainaa osingoilla. Paitsi osingot Suomessa yleensä saa kerran vuodessa ja riippuu yhtiön tuloksesta, kun steikkauksen palkkiot saa palveluissa yleensä viikottain tai kuukausittain, ja steikatussa valuutassa, eli siinä tulee riskiksi kurssivaihtelu.
Ei tässä nyt pyörää olla uudestaan keksimässä tai ilmaista rahaa jakamassa. On vaan uusi tapa tehdä tasaista tuottoa ja nyt se toivottavasti saadaan vielä lainojen vakuudeksi. Ainakin Usassa.
Kyllä minä ainakin odotan sitä, että kryptot otetaan pankkien puolelta hyväksytyiksi vakuuksiksi ja steikkaustulot lasketaan tuloiksi. Nyt ei vielä taida onnistua.
Puhuit DeFi:sta ja kulutuslutoista. Siksi varmaan.
Mutta siis vakuudetonta lainansaantia ilmeisesti ei olla ratkaisemassa..?
Nuo oli erillisiä asioita. Ensimmäinen koski uutista, että pankit ottaa noita palveluita mahdollisesti käyttöön ja mahdollistaa esim. kryptojen käytön lainojen vakuuksina jne. Toinen oli vaan oma huomio ja esimerkki mahdollisesta käyttötarkoituksesta, eikä steikkaamista kai DeFiin luokitella. Toki DeFiäkin voi käyttää tuohon 4-5% yieldin keräämiseen, esim lainaamalla stable coineja, mutta se on ihan oma juttunsa sitten se. Ja puhuin toki kulutusluotoista, mutta nuo lainatermit ei niin tuttuja ole, koska en juurikaan lainoja käytä. Tarkoitin vakuudellisia lainoja. Mutta voi kai noissa jotain ratkaisuja olla tuohon vakuudettomaankin lainaan, sitä en tiedä.
EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan!
Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi?
En ymmärrä miksi otit DeFin esiin tässä yhteydessä? Kyse olisi siis tavallisesta pankkilainasta, jonka vakuudeksi Ethereum hyväksytään. Ja pankin palveluissa on Ethereumin steikkaus, joka tuottaa vaikka sen 4% vuodessa, kun pankki siitä oman siivunsa välistä ottaa.
Eli idea on täysin sama, kuin maksaisit lainaa osingoilla. Paitsi osingot Suomessa yleensä saa kerran vuodessa ja riippuu yhtiön tuloksesta, kun steikkauksen palkkiot saa palveluissa yleensä viikottain tai kuukausittain, ja steikatussa valuutassa, eli siinä tulee riskiksi kurssivaihtelu.
Ei tässä nyt pyörää olla uudestaan keksimässä tai ilmaista rahaa jakamassa. On vaan uusi tapa tehdä tasaista tuottoa ja nyt se toivottavasti saadaan vielä lainojen vakuudeksi. Ainakin Usassa.
Kyllä minä ainakin odotan sitä, että kryptot otetaan pankkien puolelta hyväksytyiksi vakuuksiksi ja steikkaustulot lasketaan tuloiksi. Nyt ei vielä taida onnistua.
Näen itse omasta biasistani käsin tämän niin, että perinteiset finanssijätit implementoivat Ethereumin tekniikan ja tulevat olemaan hyvin keskeinen osa Ethereum-infraa jatkossa. Ethereum-infra puolestaan jää melko keskitetysti näiden jättien käsiin. Infra tuo kuitenkin reilusti kustannussäästöjä, joten investointi voi olla hyvinkin kannattava finanssitaloille. Se, että kuluttaja luovuttaa etherinsä pankin steikattavaksi kuulostaa minusta DPoS-viritelmältä ja itse hieman varauksella suhtaudun Ethereumin- ja POS-yhteisön desentralisaatio-termin viljelyyn. Validoivat nodet hajautuu ehkä kymmenille tai muutamalle sadalle isommalle toimijalle?
Näenkin, että tässä on muodostumassa tilaa projektille, joka onnistuu desentralisaatiossa ja lohkoketjutrilemman ratkonnassa nykyisiä toimijoita paremmin ja tulee saamaan joitakin palveluja itselleen tämän hetken johtavien projektien jäädessä enemmän tai vähemmän suurten toimijoiden pyörittämiksi.
E: ja ettei kukaan luule BTC-maksiksi niin eiköhän louhintakin vain keskity pitkässä juoksussa. Mielenkiintoista nähdä tuoko tämä jossain vaiheessa ongelmallisuutta BTC tarinaan lohkoketju-trilemman näkökulmasta.
EDIT: Kulutusluotto onkin sen jälkeen itsensä takaisin maksava, kun otat lainaa ja käytät vaikka Ethereumia vakuutena, jonka steikkaat pankin omissa palveluissa ja sen steikkauspalkkiot kattaa lainan lyhennyksen, sekä korot.
Kaikille ilmaista rahaa? Mikä voi mennä vikaan!
Yleensä jos henkilö haluaa ottaa kulutusluoton hänen ei tarvitse antaa vakuutta. Sehän on koko homman ajatus pienemmissä lainoissa. Toki myös korko on isompi. Miten DeFi ratkaisee ongelman jos ei ole antaa sitä ethereumia tai muutakaan vakuudeksi?
En ymmärrä miksi otit DeFin esiin tässä yhteydessä? Kyse olisi siis tavallisesta pankkilainasta, jonka vakuudeksi Ethereum hyväksytään. Ja pankin palveluissa on Ethereumin steikkaus, joka tuottaa vaikka sen 4% vuodessa, kun pankki siitä oman siivunsa välistä ottaa.
Eli idea on täysin sama, kuin maksaisit lainaa osingoilla. Paitsi osingot Suomessa yleensä saa kerran vuodessa ja riippuu yhtiön tuloksesta, kun steikkauksen palkkiot saa palveluissa yleensä viikottain tai kuukausittain, ja steikatussa valuutassa, eli siinä tulee riskiksi kurssivaihtelu.
Ei tässä nyt pyörää olla uudestaan keksimässä tai ilmaista rahaa jakamassa. On vaan uusi tapa tehdä tasaista tuottoa ja nyt se toivottavasti saadaan vielä lainojen vakuudeksi. Ainakin Usassa.
Kyllä minä ainakin odotan sitä, että kryptot otetaan pankkien puolelta hyväksytyiksi vakuuksiksi ja steikkaustulot lasketaan tuloiksi. Nyt ei vielä taida onnistua.
Näen itse omasta biasistani käsin tämän niin, että perinteiset finanssijätit implementoivat Ethereumin tekniikan ja tulevat olemaan hyvin keskeinen osa Ethereum-infraa jatkossa. Ethereum-infra puolestaan jää melko keskitetysti näiden jättien käsiin. Infra tuo kuitenkin reilusti kustannussäästöjä, joten investointi voi olla hyvinkin kannattava finanssitaloille. Se, että kuluttaja luovuttaa etherinsä pankin steikattavaksi kuulostaa minusta DPoS-viritelmältä ja itse hieman varauksella suhtaudun Ethereumin- ja POS-yhteisön desentralisaatio-termin viljelyyn. Validoivat nodet hajautuu ehkä kymmenille tai muutamalle sadalle isommalle toimijalle?
Näenkin, että tässä on muodostumassa tilaa projektille, joka onnistuu desentralisaatiossa ja lohkoketjutrilemman ratkonnassa nykyisiä toimijoita paremmin ja tulee saamaan joitakin palveluja itselleen tämän hetken johtavien projektien jäädessä enemmän tai vähemmän suurten toimijoiden pyörittämiksi.
E: ja ettei kukaan luule BTC-maksiksi niin eiköhän louhintakin vain keskity pitkässä juoksussa. Mielenkiintoista nähdä tuoko tämä jossain vaiheessa ongelmallisuutta BTC tarinaan lohkoketju-trilemman näkökulmasta.
Steikkauspoolit on käytännössä samanlaisia kuin mainauspoolit. Valta on niillä kolikoiden omistajilla, jotka ne steikattavaksi antaa. Ja vaikka syntyisi isojakin steikkauspooleja, niin se on kiinni niistä steikkaajista, jos ne haluaa sieltä tehdä massapaon ja siirtyä toiseen pooliin. Ei sillä itse poolilla ole niin valtaa, vaan niillä steikkaajilla poolin sisällä. Ja koska steikkauksen kynnys on paljon pienempi, kuin mainauksen, jossa tulee heti alussa isot panostukset mainareihin, niin ainakin teoriassa steikkauksen pitäisi levitä enemmän keskittämättömäksi. Pooliin kun voi liittyä vaikka 0,1 Etherillä.
Eikä minulla henkilökohtaisesti ole mitään ongelmaa siinä, että vaikka 200 isointa pankkia pyörittää isoimpia steikkauspooleja, plus isoimmat kryptopörssit. Kyllä minä pankkeihin luotan, kun olen luottanut jo aiemmin koko elämäni. Ei se länsimaissa ole iso ongelma tuo luottamuspula ja ei sekään ole täysin mustavalkea asia, että pitäisi siirtyä täysin keskitetystä järjestelmästä täysin keskittämättömään. Ei se luottamus, joka on ollut muutama sata vuotta, häviä kerralla. Pikemminkin se tuo luottamusta esim yrityksille, eläkerahastoille, valtioille jne, kun isot toimijat on mukana.
Ja ei noiden poolien pystyttäminen kauhean vaikeaa ole muillekkaan. Esim joillain kryptotubettajilla on omia pooleja esim Cardanolle ja Avalanchelle jo olemassa. Erilaiset yhteisöt kun rakentelee omia poolejaan, niin saadaan hyvä sekoitus ylläpitäjiä.
Ja ihan varmasti isot jätit implementoi Ethereumit ja pyrkii ottamaan Bitcoinitkin haltuun. Ne ei voi pysäyttää kehitystä, niin parempi omia se. Ja sillä ne noita järjestelmiä nyt rakentaa ja sääntelijät luo sääntelyä. Annetaan se tila ja mahdollisuus niille tulla nyt markkinoille, vielä kun on "kohtuu halpaa".
Ja jos katsoo vielä tuota Ethereumin tulevaa pelikirjaa, ja sitä sen modulaarista rakennetta, niin kyllä se vaatii aika laajan keskittämättömyyden. Shardien määrä esim riippuu steikkaajien määrästä, niitä voi maksimissaan olla 1024kpl ja jokaista shardia ylläpitää muutama tuhat steikkaajaa. Ja konsensus ylläpidetään sitten Beacon chainissa. Eli kyllä siellä riittävästi on sitä sekotusta tulossa.
Tuolle absoluuttiselle keskittämättömyydelle annetaan minun mielestä ihan liikaa painoarvoa keskusteluissa. Useisiin asioihin näyttää riittävän jopa Binancen ketjun keskittämättömyys, tai vaikka Solanan. Ja minusta se on vaan hyvä asia, että sinne tulee myös mukaan isoja finanssijättejä tai valtioita jne pitämään myös kiinni omista intresseistään.
"Just so we are clear - I am more than irresponsibly long ETH right now. I now have leverage but via calls. This is by far and away the biggest personal position of my entire life by a factor of 10 (or more). My view horizon for this part of the trade is 6 to 9 months."
Crypto Punk myyty yli 500 miljoonalla...haiseeko rahanpesu....
ETH tokenomics 1559:n myötä luotu hulluun hypeen ja pumppiin. Saa nähdä miten korkealle menee, konservatiivinen veikkaus 20k.
Mikä on veikkauksen aikataulu? Mulla on tuo $20k 3-6kk sisään ja 3-5 vuoden sisään yli $100k. Sillon kun tulee sharding ja zk-rollupit, niin se on game over muille alustoille. Tai sitten niiden on vaan yhdyttävä Ethereumin layer 2 ketjuiksi. Suurin osahan niistä on jo Ethereum virtual machine yhteensopivia ja linkitettyjä Ethereumiin.
ETH tokenomics 1559:n myötä luotu hulluun hypeen ja pumppiin. Saa nähdä miten korkealle menee, konservatiivinen veikkaus 20k.
Mikä on veikkauksen aikataulu? Mulla on tuo $20k 3-6kk sisään ja 3-5 vuoden sisään yli $100k. Sillon kun tulee sharding ja zk-rollupit, niin se on game over muille alustoille. Tai sitten niiden on vaan yhdyttävä Ethereumin layer 2 ketjuiksi. Suurin osahan niistä on jo Ethereum virtual machine yhteensopivia ja linkitettyjä Ethereumiin.
Sama aikataulu, tosin en yllättyisi vaikka 50k menisi 6-9kk sisään rikki.
Pitkässä juoksussa en jaa optimismiasi, mutta mielenkiinnolla seuraan ja opin, ja sen myötä valmis muuttamaan näkemyksiäni.
