Mitä ajattelette laajenemisesta asuntopuolelle: Onko se rönsyilyä vai strategisesti järkevä askel ja miksi?
Yrittääkö Citycon nostaa pörssikurssia siirtymällä sijoittajien hyljeksimältä, kärsineeltä ja supistuvalta kauppakeskusalalta muodikkaille asuntomarkkinoille?
Luulisin että järkevä askel. En usko että pörssikurssi liikuttaa kovin paljoa. Katzmania kiinnostaa kyllä tasearvo ja osinkovirta, mutta pörssikurssi ei ehkä niinkään (kun ostotarjousta ei ole viritteillä).
Asuntomarkkinoilla on toki jo kilpailijoita, joten ei tämä nyt aivan simppeli juttu ole. Asunnoissa on kiistaton hyvä puoli että vaikka ostokset siirtyisivät verkkoon ja kauppakeskus olisi kiinni jonkun viruksen takia niin ihmisten on pakko asua jossain :)
Mitä ajattelette laajenemisesta asuntopuolelle: Onko se rönsyilyä vai strategisesti järkevä askel ja miksi?
Yrittääkö Citycon nostaa pörssikurssia siirtymällä sijoittajien hyljeksimältä, kärsineeltä ja supistuvalta kauppakeskusalalta muodikkaille asuntomarkkinoille?
Erittäin järkevä askel koska Citycon jo omistaa rakennusoikeuden. Toisin sanoen pääsee rakentamaan keskeisille paikoille ilman tontin ostoa. Kaavoituskuluja jne toki tulee mutta silti, think Kampin Keskus. Käännettynä: olisi älyvapaata ei-hyödyntää rakennusoikeutta, hyödyntämisen voi toki tehdä monella tavalla.
Tämä olemassa oleva rakennusoikeus on se beef mulle, yksi pääsyy miksi olen Cityconiin hiluistani ison osan sijoittanut. 220 miljoonan arvosta rakennusoikeutta josta kirjoihin on laitettu vain 50 miljoonaa. 170 miltsiä on ihan rahaa Cityconin kokoiselle lafkalle ja tällä asuntomarkkinalla tuo 170 miljoonaakin - olettaen että on nyt oikea summa - jää alimittaiseksi hyvin nopeasti. Suoraan osarista:
"We have now identified EUR 222 million of additional building rights’ potential in our current portfolio, of which only a small proportion approx. 50 MEUR has been realized in our book values, leaving the vast majority of approx. 170 MEUR as an additional growth for the company."
Oleellisempi kysymys musta olisi, onko johto toiminut heikosti kun tätä rakennusoikeutta ei ole aiemmin tuotu esiin ja hyödynnetty. No, jos onkin niin on käynyt onni sillä nyt rakentaminen osuu asuntobuumiin.
Outoa, jos tuota 220M ei olisi "huomattu" olevan :) Toisaalta kyllä itsellenikin kävi tuuri, kun yhtiö josta omistan yksiön sai "luvan" kaupungilta lisärakennukselle. Mikä ennen oli ränsistynyt pyörävaja ja muutama parkkipaikka onkin nyt prime location tontti kokonaiselle uudelle kerrostalolle. Myydään vain rakennusoikeus ja pidetään tontti itsellä, josta sitten varmaa vuokratuloa.
Tietty kaupungit haluaa nyt rakennettavan hyvii paikkoihin lisää, joten ennen vähäarvoisempi maa onkin nyt kalliimpaa. Saakohan Kani muuten noista tonteista oikeuksien myynnin jälkeen vielä hyvinkin vuokraa?
Mitä ajattelette laajenemisesta asuntopuolelle: Onko se rönsyilyä vai strategisesti järkevä askel ja miksi?
Yrittääkö Citycon nostaa pörssikurssia siirtymällä sijoittajien hyljeksimältä, kärsineeltä ja supistuvalta kauppakeskusalalta muodikkaille asuntomarkkinoille?
Rönsyilyä se ainakin on. Aika näyttää, onko strategia oikea. Itselläni tulee vain tuoreena varoittavana esimerkkinä mieleen Telian rönsyily tv:n ihmeelliseen maailmaan. Toimiala toki täysin eri, mutta pointti on sama.
Mitä ajattelette laajenemisesta asuntopuolelle: Onko se rönsyilyä vai strategisesti järkevä askel ja miksi?
Yrittääkö Citycon nostaa pörssikurssia siirtymällä sijoittajien hyljeksimältä, kärsineeltä ja supistuvalta kauppakeskusalalta muodikkaille asuntomarkkinoille?
Rönsyilyä se ainakin on. Aika näyttää, onko strategia oikea. Itselläni tulee vain tuoreena varoittavana esimerkkinä mieleen Telian rönsyily tv:n ihmeelliseen maailmaan. Toimiala toki täysin eri, mutta pointti on sama.
Tästä mun on oltava vahvasti eri mieltä. Selvää on, että jos aikoo jatkossa pärjätä niin jotain muutoksia on tehtävä. Kysykää vaikka videovuokraamoilta.
Onko Kampin Keskus siis pahaa rönsyilyä kun saman tontin puitteissa on rakennettu kauppakeskus ja asuntoja? Onko siis pahaa rönsyilyä kun tontille rakennetaan jotain muuta mitä ennen on rakennettu? Eihän esimerkiksi Hoploppeja, kiipeilyseiniä yms. sportti/lapsimestoja ole kauppakeskusten yhteydessä ollut kuin tyyliin vuosikymmenen, leffateatterit vähän kauemmin.
Markkina muuttuu, toimijat jotka haluavat selvitä muutoksesta muuttuvat mukana. Sinällään samaa mieltä sikäli, että iso rönsyily uusille toimialoille ei suomalaisilta firmoilta ole useinkaan toiminut. Mutta tässä "rönsyillään" tilojen firmoille vuokraamisesta ihmisille vuokraamiseen - ei nyt aivan eri planeetalta ja selkeää synergiaa kun tulee automaagista trafiikkia kaupoille...ja semivalmiit tontit.
Minusta asuntorakentamismahdollisuuksien selvittäminen on ihan järkevää. Mutta en silti usko sen olevan mikään helppo tie onneen. Ja uskoisin myös, että aika iso merkitys tässä on viestinnällinen. Kun kaikki tietävät, että liiketilojen vuokrat laskevat, on mukava kääntää puhe asuntoihin.
Asia mitä en oikein ymmärrä (en toki ole yhtiön materiaaleihin juurikaan perehtynyt) on se, että tonteilla kerrotaan olevan asuntorakennusoikeutta, mutta ne eivät näy arvostuksessa.
Ensinnäkin yleensä kauppakeskustonteilla ei ole asuntorakennusoikeutta. Niille on varmastikin mahdollista kaavoittaa sitä, mutta silloin kunta ottaa ainakin Suomessa kaavoitusmaksuna osan arvosta. Ja jos rakennusoikeutta on jo olemassa ja jos se on järkevästi hyödynnettävissä, olisi ulkopuolisen arvioijan pitänyt se ottaa arvioinnissa huomioon.
Kannattaa myös muistaa, että kaupungit ja kaavottaja usein suhtautuvat positiivisesti jos vanhaa ostaria kohennetaan lisäämällä muita palveluja ja asuntoja. Nimenomaan Kanadassa on vallalla trendi, jossa kiinteistösijoittajat saavat business casen 70-luvun ostarin uudelleenrakennuksen osalta ihan toisiin kuosiin lisätyn rakennusoikeuden avulla.
Tämä tietysti aina edellyttää tärkeän perusasian eli lokaation olevan kohdillaan.
Kannattaa myös muistaa, että kaupungit ja kaavottaja usein suhtautuvat positiivisesti jos vanhaa ostaria kohennetaan lisäämällä muita palveluja ja asuntoja. Nimenomaan Kanadassa on vallalla trendi, jossa kiinteistösijoittajat saavat business casen 70-luvun ostarin uudelleenrakennuksen osalta ihan toisiin kuosiin lisätyn rakennusoikeuden avulla.
Tämä tietysti aina edellyttää tärkeän perusasian eli lokaation olevan kohdillaan.
Ei siitä ole epäilystä, ja toiminta onkin ihan fiksua. Mutta maankäyttömaksut lisääntyneestä rakennusoikeudesta peritään. Ja jos rakennusoikeutta tontilla on, arvioijan pitäisi ottaa se huomioon käyvän arvon arvostuksessa.
Aika turhanpäiväistä kommentointia/kysymyksiä. Ihan sama kuin sanoisin että miks ei kaikilla oo kaikki kiinni kumikengissä.
(Ticker : CROX)
Citycon on foorumin yksi suosituimmista tipseistä ja ei saa kyseenalaistaa ja kommentoida? Kyllä mua ainakin vituttaisi pitää rahat kiinni tässä lafkassa.
Onko tämä osake joku next level aliravostetttu inflaatio ja pörssirommaus hedge, jota markkina ei ole vielä huomannut ja nyt kannataa lähteä mukaan?
No jos esim. Pyysing myy ja ostaa Cityconinsa hyvin pienellä vaihteluvälillä - mitäs se kertoo? Nousee pikkasen niin myy pois, ja ostaa taas jos laskee hiukan. Tuskinpa kovin aliarvostetusta osakkeesta jos ollaan heti myymässä kun vähän nousee. Vai olenko väärässä?
Citycon on foorumin yksi suosituimmista tipseistä ja ei saa kyseenalaistaa ja kommentoida? Kyllä mua ainakin vituttaisi pitää rahat kiinni tässä lafkassa.
Onko tämä osake joku next level aliravostetttu inflaatio ja pörssirommaus hedge, jota markkina ei ole vielä huomannut ja nyt kannataa lähteä mukaan?
No jos esim. Pyysing myy ja ostaa Cityconinsa hyvin pienellä vaihteluvälillä - mitäs se kertoo? Nousee pikkasen niin myy pois, ja ostaa taas jos laskee hiukan. Tuskinpa kovin aliarvostetusta osakkeesta jos ollaan heti myymässä kun vähän nousee. Vai olenko väärässä?
Oon tän kuullu aiemminkin ja en kyllä ymmärrä, miksi ei saisi kyseenalaistaa ja kommentoida? Itse ainakin otan kiitollisena vastaan rakentavan kritiikin, siitä voi oppia toisin kuin omien ajatusten toistelusta. Muakin muuten vituttaa pitää kiinni kun ei nouse ja muut nousee. Mut sellasta se välillä on, osingot sentään rullaa.
Sit en myöskään tiiä, onko Citycon "ykkösketjun" tipsi. Jensillä ei ainakaan ole, Mäkisestä ja Lepistöstä en tiiä onko nyt, Lepistöllä kai oli jossain välis mut kun yhdistelee treidingiä arvopuoleen niin voi liikkua poiskin päin.
Vastaan Akin puolesta kun semivahva riidi. Akia motivoi erityisesti puuhastelu. Kun sulla on iso possa niin kiva, että saa jotain tehdäkin, ahkera kun on. Noi liikut on hyvin marginaalisia kun vertan koko positioon ja se, että jossain välissä myykin kertoo lähinnä siitä, että Akinkaan rahat ei riitä pelkkään ostolaitailuun, vuosikymmeniä.
Onko tämä osake joku next level aliravostetttu inflaatio ja pörssirommaus hedge, jota markkina ei ole vielä huomannut ja nyt kannataa lähteä mukaan?
ScatterBrainin kommentti on aivan aiheellinen. Keskustelun vilkkaus osin selittyy siten, että Inderes lopetti yhtiön seurannan viime vuoden marraskuussa eli 2.11.2020 eikä sijoittajille jäänyt juuri muuta kuin toisensa.
Citycon on osinkoyhtiö ja pohdinnat ovat pääpiirteissään liittyneeet pysyykö osinko tasollaan hintaan nähden tai nouseeko kurssi edellisvuosien tasolle. Kurssiraketiksi tai kasvuyhtiöksi Cityconia ei juurikaan ole kuvailtu. Toinen pohdinnan aihe on kaupan rakenteen muutos, sopeutuminen ja kiinteistöarvomahdollisuudet tontinjalostuksessa. Kolmas on vieraan pääoman kulukehitys korkonäkymien muuttuessa.
Vertailukohtaa ei Helsingin pörssistä Capmania lukuun ottamatta hevillä löydy, kun muut liiketilayhtiöt (Sponda, Technopolis ym.) on ostettu pois.
Pohjoimaisten kiinteistöyhtiöiden kehityksestä saa kuvan vaikka ODIN Kiinteistö C -rahaston kehitystä ja sisältöä katsomalla. Rahaston arvonnousu (kaaviossa sininen) on ollut 76,2% ja selvästi Helsingin pörssiin osingot sivältävää OMXHGI-ideksiä (keltainen) voimakkaampi. Rahaston vertailuindeksi on VINX Real Estate Index.
Ero tulee siitä, että nämä ovat tyyliltään pieniä kasvuyhtiöitä ja se näkyy Morningstarin asemoinnissa:
Osinkotuotto ei ole näissä yhtiöissä kovin korkea ja se näkyy rahaston mittareista:
Sijoitusten kehityksestä osakkeittain kertoo tarkempi kuva:
ScatterBrain on mielestäni aivan oikeassa painottaessaan mielikuvaa Cityconista. Siihen sijoittavan on hyvä ymmärtää sijoittaako osinkoyhtiöön vai mihin oikeastaan sijoittaa. Odotukset ovat helposti väärät.
Kasvuyhtiöitä etsivä joutuu katsomaan Itämeren yli - niistä keskustelua olisikin hyvä myös syntyä. Aki ja muut ovat sitä säännöllisin väliajoin yrittäneet kommentoimalla myös näitä yhtiöitä.
Itselleni Citycon oli defensiivinen sijoitus. Ja hyvinhän se onkin siilipuolustanut ja ulostanut osinkoa. Olisi toki pitänyt pelata hyökkäyspeliä koko pinolla, mutta helppohan se on jälkikäteen huudella.
Tottakai saa kommentoida, mutta mielellään asialliseen ja rakentavaan sävyyn. Minusta on ihan mukava lukea eri mieltä olevien ihmistenkin kommentteja jos ne sisältävät asiaa. Toisten dissaamisen voi jättää pois.
Meillä jokaisella on oma näkemys siitä millaista riskitasoa esim. salkussa haluaa, paljonko on velkavipua ja mikä on tuotto-odotus, joten on ihan luonnollista että yhdelle Citycon on rationaalisesti ok ja toiselle se ei ole. Molemmat näkemykset voivat olla "oikeassa".
vaikka ostokset siirtyisivät verkkoon ja kauppakeskus olisi kiinni jonkun viruksen takia niin ihmisten on pakko asua jossain
pääsee rakentamaan keskeisille paikoille ilman tontin ostoa
Tuohan ne asunnot vääjäämättä asiakasvirtaa.
selkeää synergiaa kun tulee automaagista trafiikkia kaupoille...ja semivalmiit tontit
liiketilojen vuokrat laskevat, on mukava kääntää puhe asuntoihin.
Näistä löytyy vain yksi liiketaloudellinen synergia: asunnoista tulee trafiikkia kaupoille.
Eikö olisi kannattavampaa myydä rakennusoikeus kovaan hintaan jollekin asuntoihin erikoistuneelle yritykselle? Mitä sellaista kovaa osaamista Cityconilla on asunnoista, että se pystyy rakentamaan asunnoista parempaa bisnestä kuin myymällä rakennusoikeuden ja investoimalla rahat ydinbisnekseensä kauppakeskuksiin?
Kääntäen: Kannattaisiko Kojamon tehdä samoin ja rakentaa ostareita? Asunnoista tulisi asiakasvirtaa ja asukkaiden vuokria voitaisiin nostaa, kun on kaupat lähellä.
SRV ajautui ongelmiin, kun se rakensi Kalasatamaan kauppakeskuksen ja asuntoja. Asunnoille oli vaikea saada ostajia ja kauppakeskukseen asiakkaita. Kauppakeskuksen ja asuntojen yhdistäminen ei ole automaattinen voittajastrategia.
Valtavirta on käsittääkseni edelleen erikoistuminen ydinbisnekseen. Rönsyt karsitaan. OP-ryhmä myi sairaalansa. Kojamo ja Ovaro ovat keskittyneet tietynlaisiin asuntoihin ja myyneet loput pois. Myös Citycon on myynyt kauppakeskusrönsyjään ja keskittynyt tietynlaisiin keskuksiin.
Onko Cityconin hankkeessa jokin isompi juju, jota ei ole vielä mainittu?
Onko Cityconin hankkeessa jokin isompi juju, jota ei ole vielä mainittu?
Erittäin hyvä kysymys. Yksi mahdollinen vastaus olisi se että Citycon näkee kauppakeskusten vuokrailun kuolevana liiketoimintana ja asunnot tulevaisuuden kulmakivenä. Sitä ei sanottaisi ääneen, koska silloin niistä kauppakeskuksista on mahdottoman vaikea irtaantua. En usko että näin on, mutta se on mahdollista.
Oisko Cityconin ideana tässä asuntobusineksen itsellään pitämisessä se, että haluaa varmistaa assetin kehittämisen myös jatkossa kokonaisuutena? Eli varmistaa sen ettei tule kissanhännänvetoa asunnot vs. muu kauppakeskus? Ja tästä syystä ei haluta ketään "Ovaroa" sähläämään samalle kupille.
Ilmeisesti kysymys ei ole niin yksinkertainen, että kannattaako kauppakeskus rakentaa asunnoilla vai ilman, jos rakennusoikeus sallii asunnot?
Tietenkin asunnoilla tasan niin suuresti kuin asuntorakennusoikeutta on.
Olen seurannut keskustelua ja ensin pari lähtötietoa:
- asuntorakennusoikeus on paljon arvokkaampaa kuin liiketila-/toimisto
- lisärakennusoikeuden saanti on erittäin hankalaa, kallista ja etenkin hidasta, kaavoitusprosessit ovat helposti vuosia
- eli jos hyvillä sijainneilla on valmista käyttämätöntä rakennusoikeutta, niin sen arvo on viime aikoina noussut kovasti ja se on voinut jäädä aliarvostetuksi. Jos taas kyseessä on idea, että "aletaankin nyt tekemään asuntoja kun ne on kivempia" niin tuossa ei ole mitään uutta keksintöä eikä arvon nostoa.
Voisiko joku kertoa missä tämä käyttämätön ja aliarvostettu asuntorakennusoikeus oikeasti ja fyysisesti on?
Eikö olisi kannattavampaa myydä rakennusoikeus kovaan hintaan jollekin asuntoihin erikoistuneelle yritykselle? Mitä sellaista kovaa osaamista Cityconilla on asunnoista, että se pystyy rakentamaan asunnoista parempaa bisnestä kuin myymällä rakennusoikeuden ja investoimalla rahat ydinbisnekseensä kauppakeskuksiin?
Lippulaivan asuntorakentamisen suhteen Scott toteaa näin:
"What we're finding, quite frankly, Lippulaiva, I think, is the one we pointed to in the past where we sold two of the buildings - we sold the rights to the buildings - and then we're developing 5 of the buildings ourselves. And now, we have one remaining, and frankly, we've decided we're gonna probably build this one ourselves as well, just because there's too much upside that we would give away in a potential [joint venture]. And frankly, we now have the financial wherewithal to build this last one ourselves as well and we're getting a lot of interest in all of the resi, you know, not just the stuff we're building but also the condo developer who's building the other two, has indicated they're getting a lot of - you know, they're doing quite well in terms of their sales. So, you know there's a variety of leverage for us to pull. "
Ainakin itse uskovat luovansa enemmän arvoa rakentamalla itse kuin myymällä rakennusoikeudet ("there's too much upside that we would give away in a potential [joint venture]"). Audiocastissa painottivat myös divestointien ja hybridin myötä parantunutta luototusastetta ja hyvää likviditeettiasemaa, mikä antaa liikkumavaraa näiden toteutukseen
Yhdessä mahdollisten ydinliiketoimintaan kuulumattomien kohteiden myynnin kanssa, parempi likviditeetti mahdollistaa portfolion muutosstrategian nopeuttamisen huolella valikoitujen asuinkiinteistöjen oston/ostojen kautta.
Eikö tässä lue selvällä suomen kielellä, että kaikki kauppakeskukset eivät kuulu ydintoimintaan ja että niiden tilalle ostetaan asuntoja tai tontteja?
Citycon ei puhu vain omien kauppakeskusten käyttämättömästä rakennusoikeudesta vaan erillisistä asuinkiinteistöistä, jotka ovat toistaiseksi muiden omistuksessa. Asunto-ostoksia varten on lisäksi otettu hybridilainaa. Mikä bisneslogiikka tässä on?
Voisko olla samaa kuin Helsinki Garden hankkeessa? Hankkeen kannattavuuden kannalta asuntorakentaminen kriittistä ja näistä rakennusoikeus -neliöstä väännetty kättä huolella kaupungin kanssa. Tämä vääntö johti lopulta siihen, että rakennusoikeutta tarjottiin lopulta myös muualta kuin sieltä minne itse halli tulee.
Vastaan Akin puolesta kun semivahva riidi. Akia motivoi erityisesti puuhastelu. Kun sulla on iso possa niin kiva, että saa jotain tehdäkin, ahkera kun on. Noi liikut on hyvin marginaalisia kun vertan koko positioon ja se, että jossain välissä myykin kertoo lähinnä siitä, että Akinkaan rahat ei riitä pelkkään ostolaitailuun, vuosikymmeniä.
Close, but no cigar. Puuhastelua oikeastaan inhoan. Voittaminen on se mikä miuta motivoi. Jos teen voitollista kauppaa position kuitenkin pääsääntöisesti säilyttäen, biittaan puhtaat holderit. Jos onnistun suurentamaan positiota kuopissa ja keventämään pompuissa, biittaan holderit jo melko isosti. Kun nyt pääsääntöisesti seuraan salkuni suurinta lappua päivittäin, kuvittelen välillä pystyväni mutuilemaan lähiajan liikkeitä. Tämä on toistaiseksi onnistunut kanukkien myynnin jälkeen harvinaisen hyvin, joskin aika pienillä osuuksilla kokonaispositiosta.
En tosin sitten seurannut Cityconia juuri osaripäivänä, kun olin lomamatkalla ja muistin päivän väärin.
Nyt luin sen, ja sanoisin, että selkeä torjuntavoitto. Vuokratuottojen kasvu meni tosin hybridilainan korkoihin ja korjattu EPRS EPS-ennuste otti osumaa, kun ylälaitaa laskettiin alalaidan pysyessä ennallaan. Laitoin omaksi ennusteekseni 2021 haarukan keskivälin, mikä antaa 0,583 ja 7,55 hinnalla P/E:n 13. Yleensä Citykani on päässyt oman ennusteensa puolivälin yli, mutta ollaan konservatiivisia.
Hybridiä pidin ihan fiksuna, koska se antaa hyvin ammusvaraa. Kiinteistöyhtiöiden juttuhan on ottaa vierasta rahaa mahdollisimman halvalla ja saada siitä kiinteistöistä enemmän tuottoa. Se, että rahoitusmarkkinat pakottavat vakavaraisetkin firnat ottamaan 3,625% hybridejä, jotta saavat 2,41% vieraan pääoman ehtoista en näe mitään järkeä. Mutta niillä säännöillä on pelattava, mitkä peliin on annettu.
EPRA NRV 11,58 arvostetaan 7,55 kurssilla taas 63 prosenttiin, eli markkinoiden usko Cityconin kykyyn säilyttää pääomansa ja osinkotasonsa ei ole yhtä suuri kuin miulla. Kiinteistöjen tuottovaade nytkähti aavistuksen alaspäin 5,5% ->5,4%. Tätä olen kieli pitkällä odottanut ja uskon/toivon kehityksen jatkuvan. Johonkihan ne keskuspankkirahat on instikoidenkin tyrkättävä.
Olen sijoittajana vaiheessa pääomien puolustus. En etsi mitään 10-baggereitä, vaan sellaisia kohteita, joiden kanssa voi nukkua yönsä rauhassa. Citycon on osoittanut vaikeissa markkinaolosuhteissa kykynsä metamorfoosiin, joten Citycon täyttää määritelmäni. Tämä olisi hönö lausunto, jos organisaatio olisi matkalla mennyt uusiksi, mutta kun sama kissamies on nykinyt koko ajan langoista, on tässä tavallista enemmän relevanttiutta.
Luulen muuten Cityconin hinnassa olevan samaa kuin Nordeassa vielä hetki sitten. Isommat pelurit odottelevat kanukkien ampuvan toisenkin puolikkaansa, eivätkä halua ostaa kalliilla nähdäkseen vain Kanadasta tulevan läjän selvästi tätä hintaa halvemmalla. Milloin tämä paine helpottaa, vai helpottaako koskaan, voi vain arvailla.
Miuta ei ole Citycon-positioni vituttanut yhtään, kun salkun isoimpana ollessaan on tullut tyydyttävät osarit. Jos joku muu on noussut enemmän, ei ole miulta pois. Lisäksi on luonnollista, että puolustuspeliä pelaava ottaa nousumarkkinoilla pataan indekseiltä. Tosin en edes pelaa indeksejä vastaan, vaan yritän saada absoluuttisia tuottoja omasta perspektiivistäni kohtuullisilla riskeillä.
Jos firma jaksaa suorittaa hyvin, pörssikurssi nousee joskus. Paljon huolestuttavampaa olisi, jos oltaisiin tilanteessa, jossa toivottaisiin tuloskäännettä. IFRS-tulos kääntyi jo ja EPRA-tulos vaikuttaa stabiloituneen P/E 13:a tarjoavalle tasolle. Mitä pidän varsin alhaisena markkinatilanteeseen nähden. Jos gryndaamisesta tulee katetta ja taseeseen tulee yli neljää pinnaa tuottavia asuntopositioita, luulisi silloin pörssikurssin olevan jonkun verran korkeammalla.
Heissaan, jatkan spämmäämistä. . Kuuntelin semitarkasti Q2 Podcastin ja suosittelen kuuntelemaan varsinkin Q@A CEO Scottin vastaukset koska oon jo niin hyp...spämmännyt niin parempi kuunnella itse mitä ukko tarinoi.
Jotain nostoja:
- käytännössä CEO Scott sanoi, että tulee 1-2 divestmentiä lähiaikoina ja kirja-arvoon tai niiden yli. Kun firma treidaa n. 60% kirja-arvosta niin mun kirjanpidossa aina kiva, jos myydään >100% kirja-arvoon.
- Citycon tähtää noin 50/50 kauppakeskukset/residensial eli iso muokkaus lähtenyt käyntiin. Herran haltuun, miten onnistuu joten en mitenkään väitä, että on automaaginen rahantekokone. Koska: Residensialitkin kumminkin ihan hinnoissaan nyt ja Scott myös antoi vahvasti ymmärtää, että ostetaan myös omien kehityskohteiden ulkopuolelta taloja jotta "accelerate capital turnover".
- Sensijaan mikä on rahantekokone: Scott eksplisiittisesti sanoi, että 220me arvoisten rakennusoikeuksien toteutusvaiheeseen saattaminen (=varsinainen rakentaminen) vaatii enemmän aikaa kuin rahaa. Eli siis toistuvasti ja selkeästi ilmoitellaan firmasta, että todellakin on näitä rakennusoikeuksia nykyisten keskusten yhteydessä ja todellakaan ne eivät ole pääsääntöisesti kirjoissa eli ovat tulevaa "upsidea" firmalle ja sijoittajille ja että hätätilanteessa näitä oikeuksia voidaan myydäkin sinällään - mutta tää ei Cityconin plan A vaan se on itse kehittää 5-10v kuluessa. Tämän Scott sanoi eksplisiittisesti. Minulla ei ole hajuakaan miksi näitä oikeuksia ei ole aiemmin hyödynnetty tai miksi ne eivät ole olleet kirjoissa eivätkä vieläkään ole kun 50m osalta mutta kun CEO Scott noin selkeästi sanoo julkisesti, niin vähän vaikea uskoa olevan täyttä valhettakaan...toki siitä olisi voinut joku kysyä että miksi nämä otetaan esiin vasta nyt mutta näin hyvää tuuria ei nyt ollut, ehkä q3 julkaisussa?
Tämä 50/50 jako kuulostaa jo vähän huolestuttavalta. Maailma on täynnä asuntosijoittamisesta kilpailevaa pääomaa. Citycon ei ole myöskään palkannut yhtään asuntosijoittamisen osaajaa.
En usko, että 50/50 jako tulee toteutumaan ja kun siitä kuitenkin niin paljon puhutaan niin ei taida näkymät kauppakeskuksissa olla kovin hyvät.
Toki voi olla, että kaikki negatiivinen on jo kurssissa mutta vuokrat kauppakeskuksissa tulevat laskemaan vielä pitkään.
tässä on linkki tietoon Ruotsista miten paljon esim. kauppakeskuvuokralaiset ovat saaneet tukea ja saavat sitä näillä näkymin lokakuun loppuun asti jos tietyt ehdot täyttyvät
Omställningsstöd till företag som drabbats av stora intäktsbortfall
Omställningsstöd är ett stöd baserat på omsättningstapp. Stödet kan användas av företag som haft ett omsättningstapp på minst 30, 40 eller 50 procent beroende på vilken stödperiod företaget ansöker om. Den maximala så kallade subventionsgraden, det vill säga storleken på stödet, är mellan 70-90 procent av företagets fasta kostnader eller icke-täckta fasta kostnader. Stödet har förlängts och förstärkts vid flera tillfällen.
lisäksi vuokranantaja on saanut ja voi saada annetusta alennuksesta max. puolet takaisin valtiolta
Värden får tillbaka hälften
Stödet till hyresvärden räknas dock ut annorlunda denna gång. Stödet utformas nu så att lokalhyresvärdar som sänker den fasta hyran för hyresgäster under perioden 1 januari till 31 mars 2021 ges kompensation med 50 procent av den nedsatta fasta hyran. I våras var den maximala ersättningen för en hyresvärd 25 procent av den ursprungliga fasta hyran.
tässä on linkki tietoon Ruotsista miten paljon esim. kauppakeskusvuokralaiset ovat saaneet tukea ja saavat sitä näillä näkymin lokakuun loppuun asti jos tietyt ehdot täyttyvät
Omställningsstöd till företag som drabbats av stora intäktsbortfall
Omställningsstöd är ett stöd baserat på omsättningstapp. Stödet kan användas av företag som haft ett omsättningstapp på minst 30, 40 eller 50 procent beroende på vilken stödperiod företaget ansöker om. Den maximala så kallade subventionsgraden, det vill säga storleken på stödet, är mellan 70-90 procent av företagets fasta kostnader eller icke-täckta fasta kostnader. Stödet har förlängts och förstärkts vid flera tillfällen.
lisäksi vuokranantaja on saanut ja voi saada annetusta alennuksesta max. puolet takaisin valtiolta, aiemmin maksimituki annetusta alennuksesta oli 25% alkuperäisestä kiinteästä vuokrasta.
Värden får tillbaka hälften
Stödet till hyresvärden räknas dock ut annorlunda denna gång. Stödet utformas nu så att lokalhyresvärdar som sänker den fasta hyran för hyresgäster under perioden 1 januari till 31 mars 2021 ges kompensation med 50 procent av den nedsatta fasta hyran. I våras var den maximala ersättningen för en hyresvärd 25 procent av den ursprungliga fasta hyran.
