esimerkiksi 100k EUR/USD positiosta tulee ostosta ja myynnistä kirjanpitoon 100K? Tämähän tarkoittaisi sitä, että ihan muutamalla touhutonnilla voi veivata miljoonien liikevaihdon yritykselle joka kuulostaa ja näyttää hieman hassulta.
Tähän vaikuttaa kirjaako yhtiö osakkeet, rahasto-osuudet tms. vaihto-omaisuuteen vai rahoitusomaisuuteen. Yleensä pörssiosakkeet ovat tavallisessa yhtiössä muun toiminnan säästöjä ja rahoitusomaisuutta.
Jos liikevaihtoa syntyy rahoitusomaisuudesta tai pysyvistä vastaavista, liikevaihdossa esitetään ainoastaan näiden avulla syntynyt tulo. Liikevaihtona ei myöskään esitetä pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen taikka rahoitusomaisuuden myynnistä saatua voittoa.
Eli liikevaihto ei synny, vaikka rahoitusomaisuutta veivaisi kuinka. Voitto kirjataan muihin tuottoihin ja tappio muihin kuluihin tuloslaskelman alaosaan.
Millä tavalla merkitään futuurien ja valuuttojen kaupat kirjanpidossa? Lähinnä mietityttää tuo korkea vipu mikä näissä tuotteissa on, koska esimerkiksi NQ, ES, RTY jne futuurien oikea arvo on aivan jotain muuta kuin se mitä näkyy markkinadatasta ja valuutoista sen verran että onko tosiaan näin, että esimerkiksi 100k EUR/USD positiosta tulee ostosta ja myynnistä kirjanpitoon 100K? Tämähän tarkoittaisi sitä, että ihan muutamalla touhutonnilla voi veivata miljoonien liikevaihdon yritykselle joka kuulostaa ja näyttää hieman hassulta.
Jos futuurikaupalla ja valuuttakaupalla yritetään tehdä voittoa, eikä kyseessä ole suojaus tai valuutanvaihto muun tarpeen takia, kirjataan liikevaihtoon futuureista plusmerkkiset tilitykset ja valuuttakaupasta voitollisten treidien voitot. Koko position myyntiä ei siis kirjata liikevaihtoon kuten esim. vaihto-omaisuusosakkeiden kohdalla. Futuurien miinusmerkkiset tilitykset ja valuuttakauppojen tappiot kirjataan sitten ostojen ryhmään kuluna.
Täällä on aiemminkin ollut keskustelua ALV-käsittelystä, kun sijoitusyhtiö harjoittaa myös ALVillista liiketoimintaa. Pitääkö ALVin vähennysoikeus jakaa vähennyskelpoiseen ja vähennyskelvottomaan osaan? Olisiko järkevämpää pitää yhtiö päätoimisena yrityksenä joka harjoittaa ALVillista liiketoimintaa ja sijoitustoiminta olisi sivubisnes vaikka se olisi suhteellisen aktiivista?
Tästä tosiaan taisi olla aiemminkin juttua. Arvonlisäveroa sisältävät hankinnat tulisi kohdistaa siten, että kuuluvatko ne alvittomaan vai alvilliseen liiketoimintaan vai molempiin. Esim. sijoitustoiminnan tietopalveluiden alvit eivät olisi ollenkaan vähennyskelpoisia, koska kohdistuvat kokonaan alvittomaan toimintaan. Suoraan alvilliseen kohdistuvat hankinnat, vaikkapa materiaali tai mainonta, ovat 100% vähennyskelpoisia arvonlisäverotuksessa. Sitten taas yleiskulut kuten kirjanpitokulut tai nettiyhteys, pitäisi jakaa kuulumaan alvilliseen ja alvittomaan liiketoimintaan, siinä suhteessa kun ne niihin on käytetty. Yleiskulut jaetaan yleensä kaikki samalla prosentilla, johon on perustelut. Toki voi jakaa kaikki erikseen, mutta on usein työlästä/epäolennaista miettiä että kirjanpito kuuluu 60-40-suhteessa ja netti 30-70 suhteessa jne.
Palaan tähän asiaan, vaikka tällä foorumilla näyttäisi olevan liian vähän väkeä näistä asioista kyselyyn...
TuuriTuuli kirjoitti:
vsquid kirjoitti:
Toki jos asuu muutenkin Virossa tai on valmis muuttamaan sinne, niin yritys on todennäköisesti paras vaihtoehto sijoittamiseen, vaikka Viron ost:n vastine on ilmeisesti paljon suomalaista versiotaan joustavampi.
Minulle on syntynyt käsitys, että Virossa asuva puhdas osakesijoittaja, joka siis ei juokse liikematkoilla kuin enintään pullakahvilla yhtiökokouksissa, ei saa virolaiseen sijoitustiliin verrattuna sijoitusyhtiön perustamisesta sellaista etua, että se olisi yrityksen pyörittämisen vaatiman byrokratian arvoista. Verovähennykset palaisivat kirjanpitäjän kuluihin jne. On varmaan mielipidekysymys, mutta olisi kiva jos jollakulla olisi kokemusta ja näkemystä asiasta?
Kun lueskelin Viron verotuksesta, niin ymmärsinkö oikein, että virolaista yksityishenkilöä ei veroteta osingoista lainkaan, koska yrityksen katsotaan veron jo maksaneen? Tarkoittaako tämä sitten sitä, että jos perustan virolaisen sijoitusyhtiön, niin tämä sijoitusyhtiö sitten maksaa saamistaan pörssiyhtiöosingoista 25% kun jakaa ne omistavalle yksityishenkilölle? Eli sijoitusyhtiötä ei itseasiassa kannata perustaa lainkaan jos on viron kansalainen?
Tarkoittaako tämä sitten sitä, että jos perustan virolaisen sijoitusyhtiön, niin tämä sijoitusyhtiö sitten maksaa saamistaan pörssiyhtiöosingoista 25% kun jakaa ne omistavalle yksityishenkilölle? Eli sijoitusyhtiötä ei itseasiassa kannata perustaa lainkaan jos on viron kansalainen?
Alla olevassa liiteessä on laskelma virolaisen sijoitusyhtiön perustamisen kannattavuusrajasta pääoman osalta - ehkä yli sata tonnia näinä päivinä:
Lähde on vuodelta 2012 ja prosentit ovat voineet muuttua. Lisäksi osakesäästötilistä ei tuolloin ollut edes tietoa eli vertailuasetelma on toinen. Muilta osin laskelma on aika hyvin suuntaa antava.
Viron verotus muuttui tässä ihan äskettäin (viime vuonna?). Yhtiön maksama vero ja henkilön maksama vero yhdistettiin ja siirrettiin kokonaan yhtiön kontolle. Ja nyt olen vähän äimän käkenä että mitä ihmettä on tekeillä henkilöverotuksen suhteen. Joten ei, nuo kannattavuuslaskelmat ei enää yhtään päde.
“Yritystoimintaa voidaan harjoittaa usean yhtiön muodostamassa konsernissa. Jokaista konserniin kuuluvaa yhtiötä verotetaan itsenäisenä verovelvollisena. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen konserniyhtiön tulos lasketaan ja verotetaan erikseen. Konsernissa toimiminen voi sen vuoksi johtaa raskaampaan verotukseen verrattuna siihen, että toimintaa harjoitettaisiin ainoastaan yhdessä yhtiössä. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa yhden yhtiön toiminta konsernissa on tappiollinen ja toisen voitollinen.”
Konserniavustusta voi antaa emoyhtiöltä tytäryhtiölle tai toisinpäin, seuraavin edellytyksin:
Molempien yhtiöiden verotuksessa sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia (EVL) (tilanne helpottui lakimuutoksen myötä kun vanhat TVL-sijoitusyhtiötkin yhdistettiin EVL:n alle)
Vähintään 90% omistus, suora tai välillinen
Tilikaudet päättyvät samanaikaisesti
“Yhtiön hallituksen tulee päättää avustuksen enimmäismäärästä sen verovuoden aikana, jonka tulokseen avustuksella on tarkoitus vaikuttaa.”
“Konserniavustus luetaan KonsAvL 4 §:n mukaan antajansa kuluksi ja saajan verotuksessa tuotoksi sinä verovuonna, jona se on suoritettu. KonsAvL 5 § edellyttää, että konserniavustusta vastaavat meno- ja tulokirjaukset on tehty konserniavustuksen antajan ja saajan kirjanpidossa. Avustuksen määrä ei saa KonsAvL 6 §:n mukaan ylittää antajan elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä.”
Tilanteet sijoitusyhtiöissä
Sijoitusyhtiöiden kontekstissa konserniavustuksesta voi olla hyötyä järjestelyssä, jossa sijoitusyhtiö omistaa toisen yhtiön. Toinen yhtiö on yleensä liiketoimintayhtiö, mutta se voi olla myös toinen sijoitusyhtiö. Miksi tällaiseen yritysrakenteeseen on päädytty, on toinen kysymys, ja siihen voi olla useita syitä.
Otollisia tilanteita konserniavustukselle on useita. Yleisin lienee se, että liiketoimintayhtiö, esim. konsultointiyhtiö, tekee tilikaudella voittoa, mutta sijoitusyhtiö tappiota. Sijoitusyhtiössä, jossa sijoitukset käsitellään vaihto-omaisuutena ja arvostetaan alimpaan arvoon eli hankinta-arvoon tai sitä alempaan käypään arvoon, kirjanpidon tulos on helposti tappiollinen, vaikka todellisuudessa markkina-arvoilla laskettuna tilikausi olisikin ollut voitollinen. Toinen vaihtoehto on, että liiketoimintayhtiö on tehnyt tilikaudella tappiota, mutta sijoitusyhtiö voittoa.
Hyödyt
Emoyhtiö ja tytäryhtiö saattavat tehdä tilikaudella toinen voittoa ja toinen tappiota, jolloin ilman konserniavustusta, veroa tulisi maksuun voitollisesta tuloksesta ja toisen yhtiön tappio vahvistettaisiin ja sen voisi vähentää tulevien vuosien voitoista. Pahimmassa tapauksessa sama trendi jatkuu eli sama yhtiö tekee voittoa ja sama tappiota, jolloin veroa maksetaan vuosi vuodelta ja toisen yhtiön tappioita ei pääse vähentämään mistään tulosta. Konserniavustuksella tilanteen voisi välttää. Veroja ei tulisi maksettua ennenaikaisesti, eivätkä vahvistetut tappiot pääsisi vanhentumaan turhaan.
Moni ei hoksaa hyödyntää konserniavustusta tai pitää sitä byrokratisena ja pelottavana prosessina ja mieluummin maksaa verot. Tämä on kuitenkin tietämättömyyttä, sillä konserniavustus on hyvin yksinkertainen ja suoraviivainen toimenpide, eikä vaadi kuin hallituksen päätöksen, sen pohjalta kirjaukset kirjanpitoon sekä ilmoituksen veroilmoituksen yhteydessä.
Moi pitkästä aikaa! Poislukien pari viikkoa sitten julkaistu teksti, kirjoittamisessani on ollut noin puolentoistavuoden tauko työkiireistä johtuen. Nyt on kuitenkin tilanne muuttunut kun löysin vihdoinkin sopivia yhtiökumppaneita sijoitusyhtiöiden tilitoimistoon, jota olen tähän mennessä pitkälti yksin pyörittänyt.
Yritysjärjestelyiden myötä aikaa on nyt myös jatkaa itselleni mielekästä sijoitusyhtiöaiheisten artikkeleiden kirjoittamista. Tarkoitus olisi lähteä kartoittamaan ainakin Viron kuviota sekä sijoitusyhtiötä, jossa on salkunhoitaja(saa palkkiota) sekä passiivisia sijoittajia. Molemmat vaativat vähän enemmän selvitystä ja jälkimmäisessä haasteena ovat toimilupa-asiat ja niiden tulkinnanvaraisuus. Ajatus on lähteä liikkeelle varovasti ja pienissä paloissa, alan asiantuntijoita konsultoiden. Lisäksi listalla on useita syventäviä tekstejä jo aiemmin sivuttuihin aiheisiin. Pidemmällä aikavälillä suunnitelmana on myös laajentaa sijoitusyhtiöiden ulkopuolelle, esimerkkinä optio-ohjelman rakentaminen henkilöstön sitouttamiseksi olisi itseäni kiinnostava aihe käsitellä käytännön tasolla.
Jos jollain on toiveaiheita tai aihealueita, ottaisin ehdotuksia mielelläni vastaan. Myös halukkaat vieraskynät saavat ilmoittautua, vieraskynät mieluiten sähköpostilla kirjoitukset [at] investco.fi (kirjoitukset[at]investco[dot]fi) niin keskustellaan yhteistyöstä. Erityisesti edellisessä kappaleessa mainittuihin aiheisiin liittyvät asiantuntijat ovat etsinnässä. Tekstejä julkaistaan myös sivustolle sijoitusyhtio.net.
Kerrotko ensimmäisten vuosien kokemuksista pankin kanssa kun neuvottelit lainoja? Kun itselläni on yksi kokeilu Osuuspankissa ja aivan järkyttävää tekstiä tuli asiakkuuspäälliköltä.
Itse en ole paljoa yritykselle lainoja neuvotellut. Muutaman kerran Nordeasta ja OP:sta olen kysellyt sijoitusasuntoa varten, mutta kertaakaan ei ole toteutunut. Aika nihkeitä ehtoja on ollut, 5-7v laina-aika, marginaali 2-3% ja n. 1000e toimituskulut. Tuollaista se taitaa pääasiassa olla, mutta olen kyllä kuullut paremmistakin ehdoista. Mielelläni kuulisin myös kokemuksia.
Startup-yrittäjänä ja toivottavasti tulevaisuudessa aktiivisena rekrytoijana lukisin mielelläni enemmän hyviä kirjoituksia noista henkilöstön sitouttamiskuvioista, jotka aihelistalla olivatkin.
Näihin taisi tullakin hiljattain jotain verotuksellisia muutoksia?
On olemassa sääntö, että jos yli puolet osakeyhtiön osakkeista vaihtaa omistajaa, menetetään vahvistettujen tappioiden verovähennyskelpoisuus tulevista tuloista. Vähennysoikeus menetetään sen tilikauden tappioista, jona omistajanvaihdos tapahtui sekä myös aiemmilta tilikausilta vahvistetuista tappioista, jotka ovat vielä käyttämättä.
Sääntö on luotu estämään vahvistettujen tappioiden käyttämistä kauppatavarana. Näin helposti kävisikin tapauksessa, jossa yhtiö tekee yhtenä tai useana vuonna paljon tappiota ja päättää lopettaa toimintansa. Ilman tätä sääntöä tappioilla olisi arvoa jollekin muulle, joka harjoittaa voitollista liiketoimintaa, koska voitollinen liiketoiminta voisi tehdä tässä yhtiössä voittoa verovapaasti niin kauan kuin vähennettäviä tappioita riittää ja näin ollen säästää 20% yhteisöveron. Ilman sääntöä, lopettavan yhtiön, jossa olisi suuria tuoreita tappioita, voisi saada myytyä esimerkiksi kauppahinnalla, joka olisi jonkin verran alle 20% vahvistettujen tappioiden määrästä, vaikkapa 15%.
Poikkeuslupa
Jos yli puolet yhtiön osakkeista vaihtaa omistajaa ja vahvistettujen tappioiden vähennysoikeus menetetään, voi yhtiö kuitenkin anoa Verohallinnolta poikkeuslupaa tappioiden verovähennysoikeuden palauttamiseksi. Verohallinto arvioi tilannetta kokonaisuutena, mutta perusperiaatteena on, että yhtiön täytyy jatkaa toimintaansa, eikä anomuksessa esitetty suunnitelma ole keinotekoinen ja tosiasiallisesti tähtää tappioiden käyttämiseen kauppatavarana. Tarkemmat tiedot poikkeusluvan myöntämisen edellytyksistä löytyvät liitteestä.
Laskenta
On helppo todeta, että yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa, jos joku omistaja myy yli 50% yhtiön osakkeista. On kuitenkin paljon tilanteita, jotka vaativat tarkempaa miettimistä.
Yksi epäselvistä tilanteista on vaiheittaiset luovutukset eli osakkeita myydään useassa eri kaupassa eri tilikausina. Laskenta ei nollaudu tilikausittain eli se ei onnistu, että esim. tilikautena 2019 myy 49% ja 2020 toiset 49% ja 2021 vielä 2%. Tai toki onnistuu, mutta tappioiden vähennysoikeus menetetään seuraavasti. Jokaista tilikautta käsitellään erikseen ja kysytään seuraava kysymys: onko tilikautena tai sen jälkeen yli puolet yhtiön osakkeista vaihtanut omistajaa? Esimerkissä tilikaudet 2019, 2020 ja 2021 olivat kaikki tappiollisia.
Tilikauden 2019 päätyttyä: tappio vahvistetaan normaalisti tässä vaiheessa
Tilikauden 2020 päätyttyä: todetaan, että tilikauden 2019 vahvistettujen tappioiden vähennysoikeus menetetään, koska 2019 ja sen jälkeen on yli 50% osakkeista vaihtanut omistajaa. Tässä vaiheessa tilikauden 2020 tappiot vahvistetaan vielä normaalisti
Tilikauden 2021 päätyttyä: todetaan, että tilikauden 2020 vahvistettujen tappioiden vähennysoikeus menetetään, koska tilikaudella 2020 ja 2021 yli 50% yhtiön osakkeista vaihtoi omistajaa.
Toinen yllättävän haastava laskentatehtävä ovat osakeannit, joissa siis osakkeita ei myydä omistajalta toiselle vaan luodaan uusia osakkeita nykyisille omistajille ja/tai uusille omistajille, usein vielä eri suhteissa aiempiin omistusosuuksiin nähden. Omistusosuuden muutokseksi lasketaan se osuus osakkaan osakeannissa merkityistä osakkeista, joka ylittää osakkaan osakeantia edeltävän omistusosuuden antaman merkintäoikeuden määrän. Valotan tätä esimerkillä. Yhtiössä on kaksi omistajaa, joista jokainen osakas A omistaa 50 osaketta ja osakas B 50 osaketta. Yhtiö päättää järjestää osakeannin, jossa osakas A merkitsee 50 osaketta, osakas B 0 osaketta ja uusi osakas C 50 osaketta. Vaihtaako osakeannissa yli 50% yhtiön osakkeista omistajaa? Lasketaan. Osakkaan A merkintäoikeus 100 uuden osakkeen osakeannissa on 50% eli 50 osaketta. Näin ollen osakkaan A merkintä ei aiheuta mitään muutosta. Sen sijaan osakkaan C merkintäoikeus on 0 osaketta, mutta hän merkitsee 50 osaketta. Tästä aiheutuu omistusmuutos, joka on prosenteissa 50/200=25%, joka on siis merkintäoikeuden ylittävien merkittyjen osakkeiden määrä jaettuna osakkeiden kokonaismäärällä osakeannin jälkeen.
Välillinen omistajanvaihdos tarkoittaa sitä, että kuvan X Oy:n omistajien omistajissa on tapahtunut muutos. Vain sellaiset X:n omistajat otetaan huomioon, jotka omistavat vähintään 20% X Oy:stä. Esimerkissä jos D Oy myy kaikki A Oy:n osakkeensa, katsotaan X Oy:n osakkeista 45% vaihtaneen omistajaa. Lisäksi, jos B Oy myisi X Oy:n kaikki osakkeensa, ylittyisi jo 50% omistajanvaihdos X Oy:ssä.
Minulla on sijoitusyhtiö joka ei ole alv-velvollinen. Miten kirjaan alvillisen oston kirjanpitoon? Esim. LEI-tunnus sisältää ALVin. Kirjaanko koko hinnan eli 70 euroa +24% ALV, jolloin ALV siirtyy vieraaseen pääomaan negatiivisena vai kirjaanko alvittoman hinnan mutta mihin tuo maksettu ALV menee silloin koska en saa ALVia takaisin?
Minulla on sijoitusyhtiö joka ei ole alv-velvollinen. Miten kirjaan alvillisen oston kirjanpitoon? Esim. LEI-tunnus sisältää ALVin. Kirjaanko koko hinnan eli 70 euroa +24% ALV, jolloin ALV siirtyy vieraaseen pääomaan negatiivisena vai kirjaanko alvittoman hinnan mutta mihin tuo maksettu ALV menee silloin koska en saa ALVia takaisin?
Jos et ole ALV-velvollinen, kirjaat vaan kuluksi koko oston alveineen. 70e + alv 24% on yhtä kuin 86,80 euroa, eli jos vaikka tiliotteelta kirjaat maksuperusteisesti, niin menisi per hallintokulut 86,80 euroa an pankkitili 86,80. ALV:sta ei tule tasekirjausta, koska se on yrityksellesi kulu.
Minulla on sijoitusyhtiö joka ei ole alv-velvollinen. Miten kirjaan alvillisen oston kirjanpitoon? Esim. LEI-tunnus sisältää ALVin. Kirjaanko koko hinnan eli 70 euroa +24% ALV, jolloin ALV siirtyy vieraaseen pääomaan negatiivisena vai kirjaanko alvittoman hinnan mutta mihin tuo maksettu ALV menee silloin koska en saa ALVia takaisin?
Jos et ole ALV-velvollinen, kirjaat vaan kuluksi koko oston alveineen. 70e + alv 24% on yhtä kuin 86,80 euroa, eli jos vaikka tiliotteelta kirjaat maksuperusteisesti, niin menisi per hallintokulut 86,80 euroa an pankkitili 86,80. ALV:sta ei tule tasekirjausta, koska se on yrityksellesi kulu.
Mie niin tykkään ylläpidon ulkopuolelta tulevista täydellisistä vastauksista Sijoitustiedon kysymyksiin, jotka tulevat selkeästi neuvoa kaipaavilta epätietoisilta. Sijoitustieto on perustettu,
Sillä jokainen
Joka apua saa
Sitä joskus tajuu myös antaa.
Pave Maijanen on muuten kotoisin samoilta kyliltä, joskin kaupungin huonommalta puolelta. Ja jokainen on tietysti paskapuhetta, valtaosa ihmisistä pyrkii vain ottamaan. Mutta ei sata prosenttia, sitä tässä tuulettelen.
Tarjoan Velho oluen (tai Remy Martin V.S.O.P.:n), kun seuraavan kerran jossain tapaamme.
Suosituksia kirjanpito-ohjelman valintaan, kun kyseessä puhdas sijoitusyhtiö? Käyttänyt aiemmin ilmaista Tilitin-palvelua, mutta haluaisin ajansäästösyistä, että ohjelmassa olisi pankkiyhteys ja se olisi pilvessä. Voin itse tehdä kirjanpidon.
Moi, itse olemme valinneet Fennoan, siitä löytyy toki pankkiyhteys ja kaikki pilvessä. Useat ohjelmistot toimivat niin, että tilitoimistolla on tilaus softatoimittajalta ja tilitoimisto sitten jakaa käyttöoikeuksia asiakkaille. Jos otat ohjelmiston itse suoraan softatoimittajalta, on käyttöönotto ja etenkin kustannukset raskaat. Varmaan erilaisiakin malleja on joillain softilla. Mikäli Fennoa kiinnostaa niin voit olla minuun(Sampsa) yhteydessä. Yhteystiedot löytyy: investco.fi
Suosituksia kirjanpito-ohjelman valintaan, kun kyseessä puhdas sijoitusyhtiö? Käyttänyt aiemmin ilmaista Tilitin-palvelua, mutta haluaisin ajansäästösyistä, että ohjelmassa olisi pankkiyhteys ja se olisi pilvessä. Voin itse tehdä kirjanpidon.
Voi olla tyhmä kysymys, mutta kannattaako puhtaan sijoitusyhtiön huomioida jotain vuoden/tilikauden lopussa? Oman sijoitusyhtiön salkku nyt täysin tyhjä ja voitollinen tilikausi tulossa. Voiko tämän välttää ostamalla salkkuun osakkeita ennen vuodenvaihdetta? Muuta huomioitavaa?
Voi olla tyhmä kysymys, mutta kannattaako puhtaan sijoitusyhtiön huomioida jotain vuoden/tilikauden lopussa? Oman sijoitusyhtiön salkku nyt täysin tyhjä ja voitollinen tilikausi tulossa. Voiko tämän välttää ostamalla salkkuun osakkeita ennen vuodenvaihdetta? Muuta huomioitavaa?
Ei ole tyhmä kysymys, mutta osakkeiden ostaminen ei muuta tuloslaskelmaa. Taseen rahoitusomaisuuserät vain vaihtavat paikkaa eli pankkitilit miinus, muu rahoitusomaisuus plus.
Ota voitollinen tulos ja maksa yhteisövero, siirrä voittoihin ja tappiohin tilinpäätöksessä ja maksa itsellesi verovapaa osinko, jos vapaa oma pääoma antaa myöten.
Voiton voi aina jättää yhtiöön kertymäänkin.
Kuluja ei kannata synnyttää vain verojen välttämiseksi - sillä tavalla hukkaa omaisuutensa. Sen sijaan kannattaa käydä läpi vuoden jo maksetut kulutositteet ja arvioida liittyvätkö ne tulon hankkimiseen. Ne voi kirjata velkoina kirjanpitoon ja maksaa vaikka ensi vuoden puolella itselleen, jos olet ne maksanut rahalla.
1. Mitä arvopapereita yhtiöllä on ollut hallussaan (osakkeita, talletustodistuksia,
obligaatioita tms.)?
2. Miten pitkään arvopaperit ovat olleet yhtiön omistuksessa?
3. Miten usein arvopapereilla on käyty kauppaa?
4. Mitä riskejä yhtiön arvopaperisijoittamiseen on liittynyt?
5. Onko yhtiöllä arvopaperisijoitusten tekemiseksi sijoitussuunnitelma?
Sovelletut oikeusohjeet:
Laki verotusmenettelystä 7 §, 10–11 §
Mitähän hemmettiä tällä nyt hakevat? Mitä esim. sijoitussuunnitelma verottajalle kuuluu tai riskit?
Yrittävätkö ehkä kieltää omistusten käsittelyn vaihto-omaisuutena?
Omistuksiahan on minuutista vuosiin väliltä salkussa.
1. Mitä arvopapereita yhtiöllä on ollut hallussaan (osakkeita, talletustodistuksia,
obligaatioita tms.)?
2. Miten pitkään arvopaperit ovat olleet yhtiön omistuksessa?
3. Miten usein arvopapereilla on käyty kauppaa?
4. Mitä riskejä yhtiön arvopaperisijoittamiseen on liittynyt?
5. Onko yhtiöllä arvopaperisijoitusten tekemiseksi sijoitussuunnitelma?
Sovelletut oikeusohjeet:
Laki verotusmenettelystä 7 §, 10–11 §
Mitähän hemmettiä tällä nyt hakevat? Mitä esim. sijoitussuunnitelma verottajalle kuuluu tai riskit?
Yrittävätkö ehkä kieltää omistusten käsittelyn vaihto-omaisuutena?
Omistuksiahan on minuutista vuosiin väliltä salkussa.
Onko tämä uusi sijoitusyhtiö? Ehkä verottaja yrittää arvioida onko ELV vai TLV toimintaa.
1. Mitä arvopapereita yhtiöllä on ollut hallussaan (osakkeita, talletustodistuksia,
obligaatioita tms.)?
2. Miten pitkään arvopaperit ovat olleet yhtiön omistuksessa?
3. Miten usein arvopapereilla on käyty kauppaa?
4. Mitä riskejä yhtiön arvopaperisijoittamiseen on liittynyt?
5. Onko yhtiöllä arvopaperisijoitusten tekemiseksi sijoitussuunnitelma?
Sovelletut oikeusohjeet:
Laki verotusmenettelystä 7 §, 10–11 §
Mitähän hemmettiä tällä nyt hakevat? Mitä esim. sijoitussuunnitelma verottajalle kuuluu tai riskit?
Yrittävätkö ehkä kieltää omistusten käsittelyn vaihto-omaisuutena?
Omistuksiahan on minuutista vuosiin väliltä salkussa.
Tuntematta kokonaisuutta, oma veikkaus olisi myös, että tässä tarkistetaan onko arvopaperikauppa luonteeltaan vaihto-omaisuuden kauppaa, jos siis olet ne siten veroilmoituksella ilmoittaunut.
1. Mitä arvopapereita yhtiöllä on ollut hallussaan (osakkeita, talletustodistuksia,
obligaatioita tms.)?
2. Miten pitkään arvopaperit ovat olleet yhtiön omistuksessa?
3. Miten usein arvopapereilla on käyty kauppaa?
4. Mitä riskejä yhtiön arvopaperisijoittamiseen on liittynyt?
5. Onko yhtiöllä arvopaperisijoitusten tekemiseksi sijoitussuunnitelma?
Sovelletut oikeusohjeet:
Laki verotusmenettelystä 7 §, 10–11 §
Mitähän hemmettiä tällä nyt hakevat? Mitä esim. sijoitussuunnitelma verottajalle kuuluu tai riskit?
Yrittävätkö ehkä kieltää omistusten käsittelyn vaihto-omaisuutena?
Omistuksiahan on minuutista vuosiin väliltä salkussa.
Tulolähdeuudistuksen yhteydessä synnytettiin uusi omaisuuslaji: Muu omaisuus. Sillä on merktitystä niiden osakeyhtiöiden osalta, joiden ei katsota harjoittavan elinkeinotoimintaa. Nimittäin elinkeinotoiminnan käsite on edelleen relevantti juuri tulolajin osalta, vaikka kaikki osakeyhtiön tulo tulolähdeuudistuksen jälkeen kuuluukin yhteen ja samaan tulolähteeseen. Muu omaisuus -tulolajissa nimittäin on rajoituksia esim. sen sihteen minkä ajan kuluessa osakkeista syntyneitä tappioita saa vähentää.
Summa summarum, sun yhtiöitä yritetään haarukoida joko elineinotoimintaa tai muta toimintaa harjoittavaksi. Olettaisin, että edellinen on edullisempi mutta en ole tutkinut tarkemmin, kun ei ole itselleni relevantti.
Jo toistakymmentä vuotta jatkunut yrittäjyyden ja sijoittamisen buumi on johtanut siihen, että yhä useampi suomalainen on päätynyt listaamattomien yritysten eli ei-pörssinoteerattujen yritysten osakkeiden omistajaksi.
Olet saattanutkin huomata, että jo useampi finassialan toimija tarjoaa suomalaisille sijoitusvaihtoehtoina erilaisten listaamattomien yritysten osakkeiden ostamista. Etenkin startupja kasvuyritysten osakkeiden korkea tuottomahdollisuus houkuttelee sijoittajia, mutta potentiaalisten tuottojen realisoitumisen pitkä aikajänne yllättää monet. Pitkä odotus johtaa siihen, että yhä useampi miettii, miten osakkeista pääsisi eroon.
Listaamattomien osakkeiden ostaminen on helppoa, myyminen ei
Pörssiosakkeiden suhteen myyminen on nykyisin erittäin helppoa ja nopeaa. Oman osakevälittäjän nettisivuilta myyntinapin painallus tai meklarille soitto, niin osakkeiden omistaja on vaihtunut. Listaamattomien osakkeiden osalta tilanne onkin mutkikkaampi. Niiltä puuttuu lähes aina jälkimarkkinat, joten niiden myyminen on huomattavasti työläämpää ja vaikeampaa. Keinoja on kuitenkin olemassa. Alla omiin kokemuksiini pohjautuvat vinkkini listaamattomien osakkeiden myymiseen.
8 vinkkiäni listaamattomien osakkeiden myymiseen
1. Aloita selvittämällä, onko omistamillasi osakkeilla jotain rajoituksia myymisen suhteen. Saatat tarvita yhtiöltä luvan osakkeiden myymiseen.
2. Selvitä, onko omistamillesi osakkeille olemassa jälkimarkkinat. Yleisin listaamattomille osakkeille suunnattu markkinapaikka on Privanetin ylläpitämä pre-market.
3. Ota yhteyttä omistamasi yhtiön johtoon ja kysy onko heillä tai itse yhtiöllä kiinnostusta ostaa osakkeesi.
4. Hanki omistamasi yhtiön osakasluettelo (julkinen ja saat sen yhtiöltä tai Euroclearilta) ja kartoita muiden omistajien kiinnostusta ostaa osakkeesi.
5. Mikäli tunnet aktiivisijoittajia, kontaktoi ja kysy heidän kiinnostustaan ostaa osakkeesi.
6. Selvitä, ketkä ovat omistamasi yhtiön toimialalle erikoistuneita sijoittajia ja kysy heiltä kiinnostusta ostaa osakkeesi.
7. Tee julkinen myynti-ilmoitus osakkeistasi esimerkiksi toriin tai muulle vastaavalle ilmoitusalustalle.
8. Mikäli löydät potentiaalisen ostajan, muista olla aktiivinen!
Yritätkö päästä listaamattomista osakkeistasi eroon?
Ostaja-Invest on suomalaisten riskisijoittajien yhteisö, joka ostaa ja omistaa suomalaisten listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. Lue lisää ja pyydä tarjous osakkeistasi.
Vieraskirjoittaja
Jaakko Jääskelä, Ostaja-Invest Oy
Miten arvioida listaamattomien osakkeiden arvo?
Joku fiksu saattaisi neuvoa, että selvitä kyseisen yhtiön viimeisimmästä osakekaupasta myyjän ja ostajan sopima osakekohtainen hinta.
Hyvä idea! – Fiksun neuvo toimii mainiosti pörssilistattujen yhtiöiden osakkeiden osalta. Niillä käydään päivittäin kauppaa ja löydämme helposti osakevälittäjien nettisivuilta viimeisimmät osakekohtaiset kauppahinnat.
Neuvon soveltaminen listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta ei toimikaan niin helposti. Juuri listaamattomuuden takia osakkeilta puuttuu reaaliaikainen kaupankäyntitieto. Emme saa selvitettyä milloin mahdollisia kauppoja on tehty ja millä osakekohtaisilla hinnoilla. Tästä johtuen, usein ainoa tapa löytää arvo, on tehdä oma arvonmääritysanalyysi yhtiölle.
Todetaan alkuun, että arvonmääritysanalyysin tekeminen listaamattomille yrityksille voi olla erittäin haastavaa. Yritysten kirjo muodostuu eilen perustetusta startup-yrityksestä parhaimmillaan satoja vuosia toimineisiin vakiintuneisiin perheyrityksiin. Osalta listaamattomista yrityksistä puuttuu vielä kaikki liiketoimintaan liittyvät luvut ja vaikka lukuja olisikin olemassa, ei analysointi ole välttämättä helppoa, koska listaamattomilla yhtiöillä ei ole yhtä tiukkoja kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia kuin pörssiyhtiöillä. Tuttu kirjanpitäjä totesikin aikanaan hyvin, että listaamattomien yritysten tuloslaskelmat ovat kaikki omia ”taideteoksiaan”. Jostain arvonmäärityksen analyysi on kuitenkin aloitettava.
Arvonmääritysmenetelmän valinta
Ennen kuin aloittaa listaamattoman yrityksen arvon analysoinnin, on tärkeää valita mahdollisimman sopiva arvonmääritysmenetelmä. Osa menetelmistä on sopii paremmin aikaisen vaiheen yrityksille, joilta luvut puuttuvat ja osa paremmin vakiintuneemmille yhtiöille, joista konkreettisia talouslukuja on saatavissa. Alla erilaisia arvonmääritysmenetelmiä:
– DCF (Discounted Cash Flow), kassavirtojen diskonttausmenetelmä
– CCA (Comparable Company Analysis), verrokkiyhtiöanalyysimenetelmä
– RFS (Risk Factor Summation), kahdentoista parametrin riskianalyysimenetelmä
– Berkus -menetelmä, viiden parametrin analyysimenetelmä
– Scurecard -menetelmä, ka. + 7 parametrin analyysimenetelmä
– First Chicago -menetelmä, skenaarioanalyysimenetelmä
– VC -menetelmä, nykyarvoon/exit-arvoon/tuottovaatimukseen perustuva analyysimenetelmä
– IVR (Intangible Valuation Renaissance), aineettomien hyödykkeiden analyysimenetelmä
– Reaalioptio-menetelmä
Syvennytään myöhemmissä blogikirjoituksissa tarkemmin kyseisiin arvonmääritysmenetelmiin.
Yhteenvetona on kuitenkin hyvä muistaa, että listaamattomien yritysten analysointiin kuuluu aina merkittävä määrä erilaisia olettamuksia, muuttujia ja arvioita. Parhaan arvion arvosta määrittää lopulta myyjä ja ostaja kauppaa käydessään.
Ostaja-Invest on suomalaisten riskisijoittajien yhteisö, joka ostaa ja omistaa suomalaisten listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. Lue lisää ja pyydä tarjous osakkeistasi. https://www.ostammeosakkeita.fi
Nyt tulee vähän poikkeuksellisesti kuulumisia kirjoittajan liiketoiminnasta. Olen joutunut taas väliaikaisesti keskittämään ajankäyttöni puhtaasti kirjanpitotyöhön ja liiketoiminnan kehittämiseen. Jatkossa rekrytointien edetessä aikaa toivottavasti vapautuu taas myös kirjoittamiseen, aiheita onkin jo kertynyt listalle paljon.
Aloitin kirjoittamaan blogia syksyllä 2016 kun olin juuri aloittelemassa tilitoimistoliiketoimintaa. Ajatuksena oli kirjoittaa pala palalta ylös tietoa sijoitusyhtiöiden verotukseen liittyen, niin itselle kuin samalla muille. Kiinnostuksen määrä yllätti alusta asti ja seuraavien vuosien aikana liiketoiminnastani kehittyi sijoitusyhtiöihin erikoistuva toimisto. Hyvin pian tilanne alkoi näyttämään siltä, että oma aikani alkaa käydä vähiin ja uusien asiakkaiden palveleminen ja liiketoiminnan kehittäminen seuraavalle tasolle ei ole yksin toimien mahdollista. Täytyi siis keksiä ratkaisu.
Vuodet 2018-2019 kuluivat etsiessä ratkaisua ja valmistellessa prosesseja niin, että yhtiö voisi kasvaa hallitusti palvelulaadun pysyessä korkeana. Yhteistyökumppani yhtiön kasvattamiseen löytyi lopulta läheltä, omasta veljestäni Teemusta, jolla on kokemusta tilintarkastuksesta, yrityskaupoista ja kiinteistörahastoista. Teemu hyppäsi mukaan kesällä 2020 ja täysipäiväisesti vuoden 2021 alusta, jolloin syntyi myös uusi yhtiö InvestCo Accounting Partners Oy. Olemassa oleva liiketoiminta siirrettiin uuteen yhtiöön ja mukaan tuli myös nuori mutta kokenut kirjanpitäjä Karoliina. Kasvu on lähtenyt liikkeelle odotettuakin paremmin ja haemme nyt jatkuvasti lisää jäseniä kasvavaan tiimiimme.
Kiitos loistavasta blogista. Muutaman asia mielessä…
Miten muuten ensimmäinen vuosi menee? Sanotaan, että on tehnyt vaikka 50000€ SVOP-sijoituksen osakeyhtiöön. Sitten ostat osakkeita 50000 ja et ole myynyt. Tarkoittaako tämä, että varaston muutos on 50000€ eli siitä 20% verotettavaa tulosta?
Miten kirjataan osake myynnit? Onko ne liikevaihtoa? Ajattelin, että olisi kiva pitää yrityksen liikevaihto alle 10000€ niin ei tarvitse ALVia maksaa mutta liikevaihto kasvaa aika mukavasti jos menee suoraan liikevaihtoon. Onko tässä muita vaihtoehtoja?
