No kyllä tämä keskustelu on ollut huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin lukea paljonko rautaa tänää noussut. Eikä tässä ketjussa ennenkään oo erityisen sijoituspainotteista keskustelua ollut vaan Akin kirjoitusten perustella on aiheet vaihtunut mistä mihinkin. Nyt sitten kun tulee aihe, josta selkeesti herännyt keskustelua, niin pitäisi tajuta laittaa stoppi ja palata keskusteluun, joka ei keskustelua herätä. Jos Aki ei omatoimisesti ala himmaamaan itsealoittamastaan aiheesta syntynyttä keskustelua, niin ei sitä tarvi muidenkaan alkaa foorumipoliisia leikkimään. Ja kyllä se keskustelu todennäköisesti hetken kuluttua taas palautuu siihen entiseen uomaan. Ihme, että muutaman päivän normaalin aiheen ohi menevää keskustelua ei jakseta ja se koetaan ongelmaksi. Itse ainakin vastaavassa tilanteessa lukisin muita ketjuja ja palaisin tän ketjun pariin sitten muutaman päivän päästä, jos oikeesti aihe on ongelma.
Muutenkin nettikeskusteluissa monet tykkää nykyään huudella kaikkea turhaa, joka ei oikeesti edesauta keskustelua yhtään. Niin nyttekin nuo teidän valitukset keskustelun menemisestä sivuraiteille. Jos keskustelua herättävä aihe menee liikaa sivuraiteille, niin se on ylläpidon asia puuttua, eikä yksittäisten subjektiivisen näkemyksen omaavien foorumilaisten. Jos keskustelu pysyy sääntöjen puitteissa ilman ylläpidon väliintuloa, niin se nyt vain taitaa olla tosiasia, ettei kakkia voi samat keskustelut kiinnostaa. Laittakaa itse niistä osakkeista ja penkkituloksista kertovia viestejä, niin kyllä se keskustelu niihin palautuu.
Foorumeilla tapana tuppaa olemaan, että uudesta aiheesta keskustellaan uudessa threadissa, jotta sillä ei yliajeta vanhaa aihetta. Ei tuota ihan natsina tarvitse ylläpitää, mutta olisi suotavaa että keskustelijat itse ymmärtäisivät siirtää aiheen toisaalle, jos sen puiminen vaikuttaa venyvän ja kiinnostusta löytyy. Näyttäisi olevan useita joita kiinnostaa Akin penkkitulosten seuraaminen, eivätkä pitkittyneet uskontokeskustelut, ja heitä kohtaan olisi siis kohteliasta siirtää keskustelu toisaalle.
Sillä ei mielestäni ole merkitystä, että matopurkki avattiin täällä. Siinä vaiheessa kun alkaa tulla viestejä, joiden mielestä keskustelu pitäisi siirtää pois täältä, kannattaisi hetken myös tuumata onko niissä viesteissä jotain perää. Vaihtoehtoisesti tuollaisten mielipiteiden esittäjiä voi ivata foorumipoliiseiksi ja piiloutua sen taakse, että korkeampi auktoriteetti ei ole asiaan puuttunut vielä.
Jos joitakin kiinnostaa nimenomaa vain salimakeilu ja penkkitulokset, niin eikö olisi järkevämpää heidän perustaa oma ketju, jossa keskustelu olisi vain sen aiheen ympärillä. Tällä ketjulla ei käsittääkseni ole ollut mitään erityistä aihetta vaan keskustelu on vaihdellut laidasta laitaan Akin viestien mukana.
Jos ketjun aihe on selkeesti rajattu, niin en ainakaan minä oo tietosesti pitänyt keskustelua sivuraiteilla. Tän ketjun idea on juurikin Akin bloggailut ja ketjun aiheet määräytyy niiden perusteella. Tästä syystä ei oo ainakaan mun mielestä mielekästä muiden pyrkiä rajamaan keskustelua tiettyyn aihepiiriin.
Aki Pyysing huomioi kolumnissaan, että vasemmistopoliitikoiden "ennusteet" ylitettiin, mitä tulee osakesäästötilin suosioon. Akia turhauttaa myös ihmisten todennäköisyyksien ymmärtämättömyys, joka ilmenee mm. keskustelussa AstraZenecan rokotteesta.https://t.co/K8PyNsXMHB
AstraZeneca, J&J ja Sputnik ym. vektorivirusta käyttävät rokotteet lisäävät verisuonitukoksen riskiä kuten mikä tahansa muu (virus)infektio. Tuo jälkimmäinen on ollut yleisesti tiedossa mutta mekanismi on tuntematon, luultavasti syynä suuri määrä vasta-aineita eli kropan ylireaktio kuten norjalaisessa tutkimuksessa on selvinnyt. Ehkäisypillerissä veritulpan todennäköisyys on 1/10 000 eli selvästi suurempi kuin noissa rokotteissa ja pillerien syönti on vapaaehtoista ja niille löytyy turvallisia vaihtoehtoja.
"Vallance and his colleagues believe it is the body’s inflammatory response, rather than the microbes themselves, that puts people at greater risk for blood clots in the lungs and veins."
ihmisillä tulee mielestäni olla mahdollisuus valita minkä rokotteen ottaa, suuri osa varmaan ottaa mieluummin sen 7 oikein lotossa kuin veritulpan adenovirusvektorirokotteen seurauksena
ihmisillä tulee mielestäni olla mahdollisuus valita minkä rokotteen ottaa, suuri osa varmaan ottaa mieluummin sen 7 oikein lotossa kuin veritulpan adenovirusvektorirokotteen seurauksena
Toki kaikki varmasti ottaisivat mieluummin Pfizerin tai Modernan. Eihän siitä ole kysymys. Tällä hetkellä tilanne on se, että parhaita rokotteita ei riitä kaikille ja silloin on syytä verrata adenovirusrokotteen ottamista siihen riskiin, että sairastaa koronan.
en kyllä löisi vetoa sen puolesta että tämä pandemia ratkeaa rokottamalla, sairastamalla se lopulta loppuu jossain vaiheessa.
Minä kyllä löisin tämän puolesta vetoa. Vanhaan normaaliin varianttiin sekä brittiin näyttää rokote tehoavan usean tutkimuksen sekä ennenkaikkea Israelin sekä UK:n real-life kokeen kautta todennettuna. Ainoa kysymysmerkki on tuo brasialian variantti josta ei real-life koetta ole vielä tehty. Rokotteen teho näyttäisi kuitenkin useamman tutkimuksen mukaan olevan selkeä (60-100%) joten laumasuoja onnistuu rokotteilla. Toki on aina olemassa riksi että tulee niin erilainen variantti että ohittaa olemassa olevat rokotteet kokonaan, mutta ellei näin ole tapahtunut nyt vuoden aikana niin mikä se riski sitten on esimerkiksi seuraavan 1-2 vuoden aikana?
Luulen silti että saatiin koko maailmaa ei saada rokotettua ja tautia hävitettyä, jää varmasti kytemään joihinkin maihin/väestöryhmiin ja tulevina vuosina tulemme näkemään erikokoisia epidemioita. Eli vuosittainen rokote tulossa käsivarteen vähän samaan tapaan kuin influenssarokotteet jo ovat.
@AkiPyysing, olipas loistava tuo sinun eilinen (12.4.2021) blogisi, kiitos !
Täyttä asiaa, ja sinulla on lisäksi mukava eteenpäin soljuva kirjoitustyyli - sopiva paketti viihdyttävää(kin) luettavaa.
Olisin vielä lisännyt yhden pointin tuohon Akin/Soininvaaran koronapassin kannatukseen:
Kun nyt ensivaiheessa rokotetaan vanhukset ja perussairaat, on heillä varmasti keskimäärin paljon vähemmän elinvuosia jäljellä, kuin esim. 35-vuotiaalla pääministerillä. Niinpä ei olisi minkäänlainen vääryys avata heille mahdollisuuksia saada edes jotain avoimmutta elämiseen, nuoremmat kyllä ehtivät kuroa saamatta jääneet huvitukset kiinni loppuelämänsä aikana.
Ihmisen mieli on jännä. Samat ihmiset, jotka eivät halua rokotetta riskien takia ovat usein niitä, jotka kuitenkin lähtevät kaduille vastustamaan pakotteita isoissa joukoissa. Herää äkkiä kysymys, että vastustetaanko niitä rokotteita tuon 1:300 000 riskin takia vai ehkä jostain muusta syystä. Jos pitäisi veikata, niin sitä rokotetta olisi halunnut ottaa melkein yhtä moni ihminen ennen tietoa veritulpista kuin tiedon jälkeenkin.
Väittäisin, että jotain confirmation biasia on ilmassa, kun on ensin valitettu pitkään, että rokote on varmasti vaarallinen eikä testattu tarpeeksi, joten sitten tartutaan kaikkeen mitä löytyy. Ja jos ei olisi mitään löytynyt, niin johtuu siitä, ettei haluta kertoa riskeistä, että lammaslauma ei alkaisi pelätä totuuden edessä.
"Kaikille täysipäisille on tässä vaiheessa pandemiaa selvää, että korona on selvä terveysuhka, joka pitää sisällään merkittävän kuolemanriskin. Tämä uhka on varmasti paljon suurempi kuin 1:300 000 parin kuukauden periodillakin."
Tämä lausepari vaatii ainakin tuon kuolemanriskin osalta täsmennystä. Kyllä pitää paikkaansa jos henkilö on yli 70v ja ylipainoinen ja/tai löytyy jokin sairaus pohjalta. Kuitenkin Suomessa ei ole tähän mennessä THL:n tilastojen mukaan kuollut yhtään alle 30v ihmistä koronaan. 30-39v henkilöitä on kuollut 7kpl ja ja 40-49v ihmisiä 8kpl. Olettaisin että näistä kuolleista lähes kaikilla ollut jokin perussairaus alla ja/tai ovat selkeästi ylipainoisia. Tilastoja voi tutkia tarkemmin tästä linkistä: ttps://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26
Perusterveenä normaalipainoisena nuorena miehenä itsekkäästä näkökulmasta ajatellen koronarokotteen ottaminen joskus tulevaisuudessa arveluttaa. Rokotteen mahdollisista pidemmälä aikavälillä ilmenevistä haitoista ei ole vielä juuri tietoa saatavilla. Näiden mahdollisten riskien todennäköisyyksiä en osaa arvioida eikä osaa Akikaan. Onneksi ainakin toistaiseksi rokotteet vaikuttavat melko turvalliselta. Omasta näkökulmasta koronassa enemmän kuumottaa mahdolliset jälkitaudit esim keuhkoissa mistä on välillä ollut mediassa juttua. Näiden ilmenevyysprosenteista ei näytä olevan vielä tietoa tai jos jollain on niin kertokaa ihmeessä.
Koska suurin osa nuorista ihmisistä sairastaa koronan vähäoireisena tai oireettomana niin olisi mahtava jos tulisi semmoisia (vasta-aine?)testejä, missä voisi testata onko koronan jo mahdollisesti sairastanut niin ei tarvisi ottaa turhaan rokotetta.
En ole mikään yleisesti rokotevastainen ihminen enkä näistä asioista missään meuhkaa jos jollain sattui semmoinen kuva jäämään. Yritän silti suhtautua kriittisesti lääkefirmoihin, koska aina siellä missä on valtavat rahat kyseessä on myös kusetusta koska ihminen.
Salilockdowniin sopeutuminen on mennyt yllättävän hyvin. Kolme kertaa käynyt lenkillä. Ensimmäisellä ohitti kaksi naista, toisella yksi mies ja kolmannella yksi nainen meni ohi, mutta kiristin vähän ja kuittasin sen💪🏼. 52.06 -> 49.26 -> 47.48 ajat samalla reitillä ehkä luotettavampi analyysi vauhdin kiristymiselle. Joka siis on edelleen reipasta kävelyvauhtia juoksuaskelin suoritettuna. Lenkkeily pitää aloittaa (ja jatkaa) varo varovasti, jotta se jatkuisi siihen asti, kun räntää taas sataa. Jos juokseminen tuntuu joka askeleella vastenmieliseltä, ei siitä tule addiktiota, kuten optimaalista olisi. Iloista nylkkyä miusta ei kyllä ikinä tule. Toki siitä voi olla iloinen, että polvi kestää kuin kestääkin juoksemisen, vaikka on melko selvästi puukkoa vailla.
Liki joka päivä olen tehnyt etunojapunnerruksia, ettei penkkitulos romahtaisi ihan niin pahasti kuin ilman. Myös kankkuspäivinä. Varovasti niitäkin, kun en vuosiin ole tehnyt. 10 + 14 + 18 ei kuulosta paljolta, eikä olekaan. Olin silti tyytyväinen 105-kiloinen pitkäkätinen, kun sain tänään lenkin jälkeen nämä punnerrettua puhtaasti ja helposti sekä vähän vaikeasti lankutettuakin. Aavistuksen viluttaa, että lankku ei tunnu parantuvan, vaikka viimeisen vuoden olen lankutanut enemmän kuin luultavasti minään aikaisempana vuotena, eli vähintään kerran viikossa. Lisään volyymiä ja kyllä se siitä. 2 x 1,5 minuuttia tein viimeksi, vaikka ajatus oli 2 x 2 min. Ei kannata ainakaan joka kerta rypistää ihan loppuun, tai käy kuten liian aggressiivisesti aloitetulle lenkkeilylle.
Vähän vaihdoin tänäänkin päivän päätavoitteitten ohessa Cibusta Citykaniin. Jännä nähdä miten käy, koska tämän päivän kaninlihan halventuminen oli selkeä pettymys. Olen tullut tulokseen, että miulle hyvin riittävät jännitykseksi hyvin prosentinkin hintamuutokset, en varsinaisesti kaipaa kymmenen prosentin muuveja suuntaan taikka toiseen. Ei siis minkäänlaista paloa hyökätä hypelappuihin tai kryptoihin. Obv on toinen jalka jo haudassa.
Paloa olisi kyllä, mutta painonpudotukseen. Tätä tietysti tukee salin korvaaminen kävelyllä, lenkkeilyllä ja rappusten kiipeämisellä. Mutta jonkun verran viluttaa silti palata salille ja lähteä siitä, missä tammikuussa oli. Salilockdownia pidän varmasti väärin ajoitettuna ja luultavasti turhana. Koronaluvut tulivat melko odotetusti muilla toimenpiteillä. Nythän vasta pitäisi alkaa näkyä, mitä ihmisten kesäkuntokuurien katkaisu vaikuttaa tartuntoihin. Varmasti vähentää, mutta epäilen vaikutusta hyvin marginaaliseksi. Luultavasti terveyshaitat ovat suuremmat, jo pelkästään saliaddiktien mielenterveydessä. Tosin tämä näkemys on luultavasti puolueellinen, koska salien sulkeminen oli ensimmäinen lockdown-operaatio, joka selvästi heikensi hyvinvointiani.
Kaikille täysipäisille on tässä vaiheessa pandemiaa selvää, että korona on selvä terveysuhka, joka pitää sisällään merkittävän kuolemanriskin.
THL 13.4.2021:
Koronavirustautiin liittyvät kuolemat
Tartuntatautirekisteriin on kertynyt tietoa 893 kuolleesta henkilöstä:
Kuolleista, joista tällä hetkellä on saatavilla tarkempia terveystietoja tartuntatautirekisteristä, valtaosalla (yli 95 %) oli yksi tai useita pitkäaikaissairauksia.
Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia. Lasten ja nuorten koronavirustautiin liittyviä kuolemia ei ole Suomessa todettu lainkaan.
Aki Pyysing kirjoitti:
Tämä uhka on varmasti paljon suurempi kuin 1:300 000 parin kuukauden periodillakin.
Suomessa on koronaan liittyviä kuolemia noin reilun vuoden ajalta 893 ja keskimäärin Suomessa kuolee viikoittain reilut 1000 ihmistä. Ensimmäinen koronakuolema oli maaliskuun puolivälissä vuosi sitten, eli n. 56 viikkoa sitten. Korona liittyy keskimäärin 893/(1000*56)= 1,6% kuolemista viimeisen reilun vuoden aikana. Olettaen saman vauhdin seuraavan parin kuukauden periodilla koronaan liittyviä kuolemia on odotettavissa 8*1,6%*1000=128, joka on n 7/300000 suhteutettuna väkilukuun.
Eli taudin uhka versus rokote olisi noin 7-kertainen? Oddsien osalta helppo päätös? Paitsi että tietysti rokotteeen osalta veritulpan lisäksi liittyy muitakin riskejä, pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta (kuten ei taudinkaan), ja osaa rokotteiden teknologiasta kutsuttiin vielä vuonna 2019 kokeelliseksi geeniterapiaksi. Puhumattamakaan siitä, millaista tieteellinen diskurssi koko pandemian ja rokotteiden ympärillä on (tiedon leviämisen portinvartijat) ja miten se vaikuttaa arvioihin rokotteen turvallisuudesta. Kun alkaa laskea rokotteen mahdollisia ongelmia enemmän holistisesti, huomaa että päätöspuuhun tulee sellaisia haaroja joissa todennäköisyydet (pikemminkin käänteistodennäköisyydet sille, että ei mitään ongelmaa) alkavat kasvamaan, ja kun olemme taudin kanssa niin pienissä todennäköisyyksissä, tilanne muuttuu entisestään. Vähän tunnettu tuntematon (tauti) tuntuu ainakin itsellä näillä todennäköisyyksien tasoilla ja eroilla paremmalta kuin tuntematon tuntematon (rokote). Jotkut tietysti noilla todennäköisyyksien tasoilla ja eroilla osaavat varmaan tehdä eroa agnostikon ja ateistin välilläkin.
Sitten näillä tilastoilla vielä tässä vaiheessa aktiivisesti puuhaillaan lockdowneja, rokotepasseja, maskipakkoja, jopa ulkonaliikkumiskieltoja ja muuta perusoikeuksiin vakavasti puuttuvaa, puhumattakaan talouden tuhoamisesta. Vaikea ostaa koronarokotemyönteisyyttä samoilta tahoilta, kun oikea reaktio näissä tapauksessa on lähinnä varmistimen poistaminen.
Tämä pohjautuu näkemykseeni, että eurokorot eivät nouse merkittävästi ja kiinteistöjen tuottovaateet taloudellisen tilanteen vakiinnuttua laskevat…Jos EKP jostain miulle käsittämättömästä syystä päästää eurokorot nousemaan selvästi, ottanen lähivuosina pataan indeksiltä ihan huolella.
Odotatko siis kiinteistösijoitusten tuottovaatimusten kohoavan enemmän korkojen noustessa kuin (indeksiin sisältyvien) kasvuosakkeiden tuottovaatimusten, koskapa arvioit häviäväsi indeksille korkojen noustessa. Jotenkin itse perstuntumalta ajattelen, että korkojen noustessa lähiajan kassavirrat olisivat tärkeämpiä kuin kaukaisuuden tulevaisuuden.
Tämä pohjautuu näkemykseeni, että eurokorot eivät nouse merkittävästi ja kiinteistöjen tuottovaateet taloudellisen tilanteen vakiinnuttua laskevat…Jos EKP jostain miulle käsittämättömästä syystä päästää eurokorot nousemaan selvästi, ottanen lähivuosina pataan indeksiltä ihan huolella.
Odotatko siis kiinteistösijoitusten tuottovaatimusten kohoavan enemmän korkojen noustessa kuin (indeksiin sisältyvien) kasvuosakkeiden tuottovaatimusten, koskapa arvioit häviäväsi indeksille korkojen noustessa. Jotenkin itse perstuntumalta ajattelen, että korkojen noustessa lähiajan kassavirrat olisivat tärkeämpiä kuin kaukaisuuden tulevaisuuden.
Odotan ainakin tuottojen olevan huonoja. Korkojen noustessa (yli aiempien korko-odotusten) löytyy voittajayhtiöitäkin, mutta kiinteistösijoitusyhtiöitä ne eivät ole. Toki korkojen nostessa kaukaa diskontattujen tuottojen arvo ottaa osumaa, mutta siellä puolella, missä ollaan enimmäkseen uskon varassa, usko voi paremmin kestää korkojen nousua.
Kuultuani uutisen Johnson & Johnsonin rokotusten kesketyttämisestä USA:ssa, koska yksi miljoonasta oli saanut sivuvaikutuksia, päätin hankkia omiakin ongelmiani ja otin vastoin kuntosuunnitelmaani viskipullon lopun (Highland Park Valfather, vahva suositus) ja puoli pulloa calvadosia (Roger Groult Pays D'Auge, myös hyvää). Tänään viluttaa eilinen sortuminen. Ei ole fyysistä kankkusta, mutta vahva morkkis alkoholinotosta ennen viikon painotavoitteen saavuttamista.
Why did the FDA recommend the pause anyway? Because of a combination of institutional culture, cognitive biases, and bureaucratic imperatives incentives, they greatly overweight the importance of rare adverse effects relative to people dying from COVID.
Olen vaihteeksi Nate Silverin linjoilla. Lisäksi tässä ei ymmärretä, että jokainen rokotusten keskyttämispäätös heikentää rokotekattavuutta. Tunnen vaikka kuinka paljon väkeä, jotka ovat linjoilla "Katsotaan miten muille käy" ja "Meille ei kerrota kaikkea". Imo kerrotaan suorastaan liikaa. Kun Euroopassa ei J & J:tä ole juuri rokotettu, on helppo päätös meidän nilkeille seurata perässä. Kun ei rokota mitään, ei tee virheitä.
Sota koronaa vastaan pitäisi antaa ilmeisesti kenraalien käsiin. Lääkintähenkilökunta kun tappaa mieluummin välillisesti kuin suoraan. Sama homma kuin huumelainsäädäntöä ei pidä antaa ainakaan poliiseille, koska ne näkee vain narkkarit.
Yritän lohduttautua sillä, että ihmisten ymmärtämättömyys odotusarvoista on miun rahani tehnyt. Ei helpota yhtään. Aspiren diili jenkeistä ja sen myötä tullut kurssinousu ei oikein sekään tuntunut missään, vaikka on paperilla +100K miinus verot.
Olli-Pekka Heinonen lähti, ennen kuin olisi jäänyt uudelleen valitsematta Opetushallituksen pääjohtajan paikalta. Toivottavasti Hjallis Harkimo ja Mikael Jungner ovat tyytyväisiä siihen, kenet Jussi Saramo & Li ANdersson valitsevat seuraavaksi viideksi vuodeksi lasten kasvatusten suuntaviivoja piirtelemään.
Lisäksi huomasin, että passi on vanhentunut. Ja tarvitsisin sitä luultavasti akuutisti, joskaan en matkustamiseen, vaan allekirjoittamiseen. Tästä selviän kyllä, tosin pitää käydä ensin kaljun kiillotuksessa.
Tanska laittoi AstraZenecan lopullisesti bänniin. Matematiikka ja varsinkin todennäköisyydet ovat vaikeita asioita jos ei ole tietoa mistä luvuista ne lasketaan. Norjassa on esim. 706 coronavainajaa pandemian alusta laskien, noista 15 kpl on alle 50 vuotiaita ja perusterveitä noin 1/3. Astran rokotetta ehdittiin antaa noin 121 000 annosta ja ainakin 3 perustervettä alle 50 v. kuoli verisuonitukoksiin.
40-49 v. on kuollut 9 sekä 39 v. ja sen alle on kuolleita 6
Norja laittoi AstraZenecan rokotteen hyllylle kuten Tanska, perusteluna on että alhaisten tartuntatasojen kanssa voidaan odottaa että saadaan mRna-rokotteita tarpeeksi. Tällä tavalla säästetään 2,3 kuolemaa/100 000 rokotettua eli yhteensä noin 10 kuolemaa ehkäistään verrattuna siihen että AstraZenecalla rokottamista olisi jatkettu. Tanskassa on päädytty lukuun 1/40 000 kuolisi AstraZenecan rokotteeseen. Norjassa on todettu viime aikoina hieman enemmän tartuntoja kuin Suomessa, vajaat 600 eilen ja hieman korkeammat edellisinä viikkoina mutta alle 1000 keskimäärin.
Suomi suunnittelee lisäksi venäläisen ruletin pelaamista Sputnikin kanssa
Intiassa ja Brasiliassa sekä Astran että Sputnikin käyttö toki säästäisi ihmishenkiä
Tämä pohjautuu näkemykseeni, että eurokorot eivät nouse merkittävästi ja kiinteistöjen tuottovaateet taloudellisen tilanteen vakiinnuttua laskevat…Jos EKP jostain miulle käsittämättömästä syystä päästää eurokorot nousemaan selvästi, ottanen lähivuosina pataan indeksiltä ihan huolella.
Odotatko siis kiinteistösijoitusten tuottovaatimusten kohoavan enemmän korkojen noustessa kuin (indeksiin sisältyvien) kasvuosakkeiden tuottovaatimusten, koskapa arvioit häviäväsi indeksille korkojen noustessa. Jotenkin itse perstuntumalta ajattelen, että korkojen noustessa lähiajan kassavirrat olisivat tärkeämpiä kuin kaukaisuuden tulevaisuuden.
Odotan ainakin tuottojen olevan huonoja. Korkojen noustessa (yli aiempien korko-odotusten) löytyy voittajayhtiöitäkin, mutta kiinteistösijoitusyhtiöitä ne eivät ole. Toki korkojen nostessa kaukaa diskontattujen tuottojen arvo ottaa osumaa, mutta siellä puolella, missä ollaan enimmäkseen uskon varassa, usko voi paremmin kestää korkojen nousua.
Eikö ainakin liiketiloja vuokraavien kiinteistöyhtiöiden pitäisi saada kassavirtaa paremmin korkea- kuin matalasuhdanteessa? Vai voiko korkojen nousun ajatella liittyvän muuhun kuin taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen?
En myöskään ymmärrä tuota ”ottanen pataan indeksiltä ihan huolella”. Mikset sitten vaihtaisi indeksiin? Tässä on nyt kyllä virhe. Ei samassa sijoituskolumnissa voi haukkua erilaisen riskiprofiilin omaavia sijoittajia laskutaidottomiksi idiooteiksi ja sanoa pitävänsä kiinni markkinatuoton alittavassa portfoliossa ilman kunnon perusteita, olkoonkin että esitetty skenaario olisi marginaalinen. Loogisia epäjohdonmukaisuuksia voi esittää vain kolumnien välillä. Koska kolumni ei täytä laatuvaatimuksia, haluan purkaa kaupan. Vaadin kolumniin käyttämäni ajan takaisin. Sopuratkaisuna tarjoan: seuraavan viiden kolumnin aikana teidän on toimitettava vähintään yksi timanttinen kirjoitus, ja jatkossa loogiset epäjohdonmukaisuudet pidetään kolumnien välillä, kuten tähänkin asti. Uskon, että kuluttaja-asiamies on samaa mieltä kanssani.
Tämä pohjautuu näkemykseeni, että eurokorot eivät nouse merkittävästi ja kiinteistöjen tuottovaateet taloudellisen tilanteen vakiinnuttua laskevat…Jos EKP jostain miulle käsittämättömästä syystä päästää eurokorot nousemaan selvästi, ottanen lähivuosina pataan indeksiltä ihan huolella.
Odotatko siis kiinteistösijoitusten tuottovaatimusten kohoavan enemmän korkojen noustessa kuin (indeksiin sisältyvien) kasvuosakkeiden tuottovaatimusten, koskapa arvioit häviäväsi indeksille korkojen noustessa. Jotenkin itse perstuntumalta ajattelen, että korkojen noustessa lähiajan kassavirrat olisivat tärkeämpiä kuin kaukaisuuden tulevaisuuden.
Odotan ainakin tuottojen olevan huonoja. Korkojen noustessa (yli aiempien korko-odotusten) löytyy voittajayhtiöitäkin, mutta kiinteistösijoitusyhtiöitä ne eivät ole. Toki korkojen nostessa kaukaa diskontattujen tuottojen arvo ottaa osumaa, mutta siellä puolella, missä ollaan enimmäkseen uskon varassa, usko voi paremmin kestää korkojen nousua.
Eikö ainakin liiketiloja vuokraavien kiinteistöyhtiöiden pitäisi saada kassavirtaa paremmin korkea- kuin matalasuhdanteessa? Vai voiko korkojen nousun ajatella liittyvän muuhun kuin taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen?
En myöskään ymmärrä tuota ”ottanen pataan indeksiltä ihan huolella”. Mikset sitten vaihtaisi indeksiin? Tässä on nyt kyllä virhe. Ei samassa sijoituskolumnissa voi haukkua erilaisen riskiprofiilin omaavia sijoittajia laskutaidottomiksi idiooteiksi ja sanoa pitävänsä kiinni markkinatuoton alittavassa portfoliossa ilman kunnon perusteita, olkoonkin että esitetty skenaario olisi marginaalinen. Loogisia epäjohdonmukaisuuksia voi esittää vain kolumnien välillä. Koska kolumni ei täytä laatuvaatimuksia, haluan purkaa kaupan. Vaadin kolumniin käyttämäni ajan takaisin. Sopuratkaisuna tarjoan: seuraavan viiden kolumnin aikana teidän on toimitettava vähintään yksi timanttinen kirjoitus, ja jatkossa loogiset epäjohdonmukaisuudet pidetään kolumnien välillä, kuten tähänkin asti. Uskon, että kuluttaja-asiamies on samaa mieltä kanssani.
Eihän tässä ole nyt mitään järkeä. Itse(kin) olen vänkääjä henkeen ja vereen aina ärsytykseen asti, mutta tämä nyt lähinnä näyttää siltä, että olet eri mieltä rokotekommenteista ja yrität sen takia löytää (väkisin) kolumnista lokaa.
Kuten kaikki (toivottavasti) tietävät on liikekiinteistön arvo yksinkertaisuudessaan nettotuotto / tuottovaade. Tästä päästäänkin sitten siihen mielenkiintoiseen ja näkemystä vaativaan kohtaan. Noususuhdanteessa perinteisesti korot nousevat (= tuottovaade kasvaa jos oletetaan equity - interest spreadi vakioksi) eli nimittäjä kasvaa. Samaan aikaan myös vuokrissa on inflaation perustuvaa hinnannousu painetta ja myös tilan kysynnän kasvusta johtuvaa nousupainetta (= osoittaja kasvaa). Lopullinen arvonmuutos riippuu näiden tekijöiden muutosnopeudesta sekä alan yleisistä trendeistä (esim. kauppakeskuskiinteistöjen tuottovaateiden trendinomainen nousu).
Ei ole myöskään ristiriitaista nostaa esiin oman sijoituksensa keskeisintä riskiä. Tämähän on erittäin johdonmukaista ja jopa suotavaa, ja implisiittisesti siitä on luettavissa se, että korkojen nousuun ei uskota. Miksi muuten tietoisesti tekisi samala/isommalla riskillä pienempää tuottoa? Tässä toiminnassa kaiketi pitäisi ainakin jollain tavalla olla kyse odotusarvon maksimoimisesta, eli jos Aki omalla näkemykselleen pitää korkotason nousua epätodennäköisenä, niin sen vaikutus lopulliseen EV on tällöin mitätön, koska todennäköisyys = vaikutus tuskin on äärettömän negatiivinen. Tässä kohtaa itseasiassa itse sorrut epäjohdonmukaisuuteen, koska mainitset "olkoonkin että esitetty skenaario olisi maltillinen", koska tiedostat ainakin tekstin perusteella asian, muta hyökkäät silti sitä vastaan.
Akilla tietysti on ollut ja varmasti tulee olemaan heikompia kolumneja, mutta ei tämä kyllä ollut yksi niistä.
Sunnuntaikolumnin viivästyminen uumoilee krapulapäivää. Ja vastaavasti krapulapäivä tietää hyvää kolumnia.
Eli hyvää kannattaa odottaa.
Omasta mielestäni kirjoitan paremmin ilman kankkusta. Mutta riidi oikea: Pyysin Krista Kiurun kehotuksesta yhden naapurin ja yhden entisen kasinotyöntekijän, nykyisen yksityisyrittäjän, meille syömään. Syötiin neljään. Ja kirjoitan tosiaan myöhemmin, jos herään kankkusessa, koska toivon sumun sormista hälventyvän. Teksti on valmis ja odottaa julkaisua. Hyvyydestä en tiedä.
Teksti oli varsin mainio. Hörähtelin pariin kertaan ääneen omasta mielestäni varsin hauskoille kielikuville. Ja onhan se hienoa, että joku toteaa ääneen näkökulman miksi Vanhanen on ollut viimeaikaisilla näytöillään luettava ns. varjoisten kujien mieheksi. Vielä kun Sawosta oleville sukulaisilleni joku tämän ymmärrettävästi selittäisi, olisin tyytyväinen. Epäilen, että tämän näkemykseni mukaan varsin ansiokkaan kolumnin linkkaaminen watsappiin valituille henkilöille tuskin asiaa edistää. Mutta kuitenkin, keep up the good work!
Kuten kaikki (toivottavasti) tietävät on liikekiinteistön arvo yksinkertaisuudessaan nettotuotto / tuottovaade. Tästä päästäänkin sitten siihen mielenkiintoiseen ja näkemystä vaativaan kohtaan. Noususuhdanteessa perinteisesti korot nousevat (= tuottovaade kasvaa jos oletetaan equity - interest spreadi vakioksi) eli nimittäjä kasvaa. Samaan aikaan myös vuokrissa on inflaation perustuvaa hinnannousu painetta ja myös tilan kysynnän kasvusta johtuvaa nousupainetta (= osoittaja kasvaa). Lopullinen arvonmuutos riippuu näiden tekijöiden muutosnopeudesta sekä alan yleisistä trendeistä (esim. kauppakeskuskiinteistöjen tuottovaateiden trendinomainen nousu).
Tätähän minä alun perin kysyin, johon vastaus oli "oletan ainakin tuottojen olevan huonoja". Luin tämän siten, että yhtiön (vuokra)tuottojen arvioidaan olevan huonoja, jota en siis korkojen noustessa ihan ensimmäisenä ajattelisi. Ehkä hän tarkoitti sijoittajan tuottoja? Koko pointti oli tietysti vertailla eri tyyppisten sijoitusten tuottoja korkojen mahdollisesti noustessa ja mikä niihin vaikuttaisi korkojen noustessa. Tai tässä todennäköisemmässä skenaariossa, missä ne eivät nouse ja seinää päin ajamisen vauhti vain kiihtyy.
KPV kirjoitti:
Ei ole myöskään ristiriitaista nostaa esiin oman sijoituksensa keskeisintä riskiä. Tämähän on erittäin johdonmukaista ja jopa suotavaa, ja implisiittisesti siitä on luettavissa se, että korkojen nousuun ei uskota. Miksi muuten tietoisesti tekisi samala/isommalla riskillä pienempää tuottoa? Tässä toiminnassa kaiketi pitäisi ainakin jollain tavalla olla kyse odotusarvon maksimoimisesta, eli jos Aki omalla näkemykselleen pitää korkotason nousua epätodennäköisenä, niin sen vaikutus lopulliseen EV on tällöin mitätön, koska todennäköisyys = vaikutus tuskin on äärettömän negatiivinen. Tässä kohtaa itseasiassa itse sorrut epäjohdonmukaisuuteen, koska mainitset "olkoonkin että esitetty skenaario olisi maltillinen", koska tiedostat ainakin tekstin perusteella asian, muta hyökkäät silti sitä vastaan.
Tämä on tietysti selvää, mutta sinä puhut nyt eri asiasta. Kysehän oli siitä, mitä tehtäisiin korkojen noustessa. "Ottaisin pataan" sijaan minusta loogisempaa olisi sanoa, ceteris paribus, vaikkapa että "korkojen todella uhatessa nousta tuottojen näkökulmasta vaihtaisin sitten vaikka indeksiin". Ei tietysti koskaan sanoisi niin ja onhan mahdollista, että olisi siinä vaiheessa sitten jo myöhäistä.
KPV kirjoitti:
Akilla tietysti on ollut ja varmasti tulee olemaan heikompia kolumneja, mutta ei tämä kyllä ollut yksi niistä.
Eihän tässä ole nyt mitään järkeä. Itse(kin) olen vänkääjä henkeen ja vereen aina ärsytykseen asti, mutta tämä nyt lähinnä näyttää siltä, että olet eri mieltä rokotekommenteista ja yrität sen takia löytää (väkisin) kolumnista lokaa.
Totta tämäkin, tästähän alun perin esitin vastaan. Triggeröidyin erityisesti kohdasta "joku koronapassi onkin sitten lillukanvarsia". Jo se kohta yksinomaan ansaitsisi metrimäärin "keskustelua". Kansalaisten tietojen ylenmääräinen kerääminen ja keskittäminen ei ole hyvästä, kysykää vaikka II maailmansodan aikaisilta Hollantilaisista heidän silloisen väestötietojärjestelmänsä auvoisuudesta.
