Tai ainakin omasta mielestä oli. Siinä haastateltiin entistä CFTC chairman Chris Giancarloa, joka nykyisin johtaa USA:ssa keskuspankkivetoisen virtuaalivaluutan testiprojektia. Laitoin tuon linkin alkamaan siitä, missä he alkavat keskustelemaan siitä projektista. Aiemmin videossa käsiteltiin yleisesti sääntelyä ja SEC:n uutta chairmania, jos ne kiinnostaa.
Mutta tuossa projektissa ilmeisesti pyritään tekemään niin kuin itsekin vähän ajattelin, että keskuspankki ja muut pankit luo oman suljetun ketjun ja liikepankit on sitten ne, jotka laskee nämä CBDC (central bank digital currency) kolikot käyttäjille näihin avoimiin, palveluita sisältäviin, ketjuihin.
Tuo oman ketjun perustaminen ja ylläpito ei liene se vaikein asia tuossa, vaan se miten nuo kolikot siirretään muihin ketjuihin, ilman väärinkäytöksiä liikepankkitasolla esim. Mutta kyllähän nuo Bitcoinitkin wräpätään Ethereum-ketjuun, niin eiköhän se onnistu myös automaattisesti smart contract tasolla.
Harvoin jaksaa ottaa hikeä huonoista artikkeleista, mutta ihan oikeasti. Onko tää Trolli vai oikeasti näin pihalla oleva 'erikoistoimittaja'?
En jaksa edes lähteä avaamaan mikä kaikki tässä artikkelissa on pielessä.
Näitä Bitcoin-juttuja lukiessa ymmärtää hyvin, kuinka media muokkaa ihmisten mielipiteitä ja näkemyksiä. Saman ymmärtää seuraamalla muitakin aiheita, joista ymmärtää itse paljon enemmän kuin toimittajat. Loppupäätelmänä: ei voi luottaa mediaan missään vähänkään monimutkaisemmassa, tuskin edes simppeleimmissä asioissa.
EIP 1559 on ilmeisesti nyt tulossa Ethereumin seuraavaan London forkkiin mukaan päivityksenä. Siirtomaksuista tulee helpommin ennakoitavia ja base feet burnataan. Mainareiden tuotot laskee sen seurauksena n. 30-40%, mikä aiheuttaa kurssien nousupainetta, että ne saa kulut katettua.
EIP 1559 on ilmeisesti nyt tulossa Ethereumin seuraavaan London forkkiin mukaan päivityksenä. Siirtomaksuista tulee helpommin ennakoitavia ja base feet burnataan. Mainareiden tuotot laskee sen seurauksena n. 30-40%, mikä aiheuttaa kurssien nousupainetta, että ne saa kulut katettua.
Eli onko mainareiden, jotka enempi eth kuten Hive, kurssit vaarassa romahtaa tämän seurauksena?
Casteliero kirjoitti:
EIP 1559 on ilmeisesti nyt tulossa Ethereumin seuraavaan London forkkiin mukaan päivityksenä. Siirtomaksuista tulee helpommin ennakoitavia ja base feet burnataan. Mainareiden tuotot laskee sen seurauksena n. 30-40%, mikä aiheuttaa kurssien nousupainetta, että ne saa kulut katettua.
Eli onko mainareiden, jotka enempi eth kuten Hive, kurssit vaarassa romahtaa tämän seurauksena?
Milloin tuo tulee?
En tiedä mikä Hive on, mutta tuskin romahtaa ainakaan heti. Tuo päivitys on tulossa näillä näkymin heinäkuussa.
Mainarit ovat muutenkin ainut taho, joka tuo uutta Etheriä markkinoille. Muut käyvät kauppaa jo valmiiksi markkinoilla olevilla Ethereillä. Näin ollen mainareilla, ja heidän uusilla Ethereillä, on varmasti myös vaikutusta kursseihin. Ja sillä tuossa aiemmassa kommentissa mainitsin tuon nousupaineen. Eli jos kulut eivät pienene, niin he tietty haluavat siitä korkeamman hinnan.
Se mitä tuo EIP 1559 tekee, onkin mielenkiintoinen juttu. Tällä hetkellä mainarit saa lohkopalkkion lisäksi siirroista myös gas feen, jonka käyttäjät maksavat siirroista. Nykyisin nuo siirrot koostuu gas limitistä ja gas feestä. Gas limitin määrää se, miten paljon siirto ketjussa vaatii laskentatehoa. Eli perussiirrot ovat halpoja, mutta mitä monimutkaisempi smart contract on kyseessä, sitä korkeammaksi tuo gas limit nousee. Jokaisessa lohkossa on myös raja, miten paljon sinne voi siirtoja laittaa.
Gas fee on summa, minkä käyttäjä itse haluaa maksaa siirrosta. Ja mitä enemmän siirrosta maksaa, sitä nopeammin mainari sen tietysti ottaa transaction poolista ja suorittaa sen. Eli pääsee käytännössä jonon ohi. Ja nyt kun ketju on jatkuvasti tukossa, niin nämä gas feet ovat nousseet korkealle ja siirtojen hinnat ovat nousseet. Tässä on se ongelma, että käyttäjä ei välttämättä tiedä mikä on sillä hetkellä oikea määrä gas feetä, että siirto tapahtuu halutussa ajassa, koska se vaihtelee lohkoittain. Tai vaihtoehtoisesti voi maksaa todella paljon liikaa siirrosta, joka olisi mennyt läpi paljon halvemmallakin yhtä nopeasti.
EIP 1559 poistaa nuo ja tilalle tulee base fee, eli perusmaksu, tippaus ja lohkojen kapasiteetin tuplaus. Base feen takia siirtomaksujen hinnoista tulee paljon ennustettavampia. Se on edelleen liikkuva summa, mutta se voi lohkojen välillä nousta vain 15% kerrallaan. Kapasiteetin nosto mahdollistaa sen, että ruuhkaiseen aikaan lohkoon voi jokaiseen lohkoon ottaa tuplasti siirtoja ja sillä pyrkiä vähentämään tukkoisuutta ja ruuhkaa. Ja koska sekään ei vielä varmasti auta, niin tippauksella on mahdollisuus nostaa itsensä taas jonon ohi siirtojen kärkeen.
Ja se mikä tuossa on mielenkiintoista, niin nuo base feet burnataan. Eli ne hävitetään ketjusta kokonaan. Ja jos/kun nuo base feet nousee, niin ne voi nousta korkeammalle, kuin mitä uusia Ethereitä lohkopalkkioina ketjuun tulee. Eli päästään negatiivisen inflaation puolelle. Toki se ei ole itsessään tarkoitus, varsinkin kun siirtokulut halutaan mahdollisimman mataliksi, mutta toistaiseksi ennen skaalautuvuusratkaisuja tuo on ihan mahdollista.
Eli tämä itsessään ei nopeuta tai tuo halvempia siirtoja, mutta se tekee niistä paljon helpommin ennakoitavia, joka helpottaa käyttäjien ja palveluiden toimintaa huomattavasti. Ja tuo base feen burnaus sitten ensinnäkin tietysti pienentää noiden mainareiden tuottoja, jolloin he varmasti haluavat nostaa kurssia, että saavat samat kulut katettua. Ja toisekseen muuttaa tuota Ethereumin inflaatiomallia, joka voi kääntyä myös negatiiviseksi.
Onko ethereum nyt kuitenkaan se paras tapa hoitaa yhtään mitään..? Todella kankea ja hidas ja kallis. Eikö tosiaan ole parempaa tapaa tehdä sitä mitä Ethereum tekee. Jollain kokonaan uudelleen meitityllä kokonaisuudella?
Mielenkiintoista olisi saada jotain näkemystä tuohon palstan talousoppineilta, esim Mäkiseltä tai Jensiltä, jos he sattuvat näitä lukemaan.
Ei noissa jutuissa mielestäni oikein ollut päätä eikä häntää. Saylorilla näyttää menevän money supplyn kasvu ja inflaatio sekaisin. On myös ilmeisesti ekstrapoloinut koronavuoden money supplyn ennätyskasvun tapahtuvan joka vuosi tästä ikuisuuteen. Ymmärrän kyllä mitä hän hakee takaa ja siitä samaa mieltä: Jos elettäisiin hänen päässään olevassa todellisuudessa, jossa pidemmän ajan inflaatio olisi luokkaa 25%/vuosi ja riskitön korko nykytasoa, niin yritysten olisi ilman muuta pakko iskeä käteinen saman tien kiinni johonkin inflaatiosuojaksi, vaikka sit kryptoihin, koska tuollaisessa ympäristössä ne olisivat ainakin parempi vaihtoehto kuin <1%/vuosi nimellistuoton valtion velkakirjat.
Oli tuossa myös jotain juttuja, jotka ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkaansa, kuten tuo "Every currency is correlated to the dollar... If the dollar is weakening every other currency is weakening". Kyllä mun ymmärrykseni mukaan menee juuri päinvastoin, eli jos dollari heikkenee, niin muut valuutat vahvistuvat suhteessa dollariin.
Jos tän äijän pitäisi olla se suuntaa näyttävä kryptoihin sijoittava instikkasijoittaja, niin ei kyllä kovin vahvasti mene.
En tiedä katsottiinko samaa videota, mutta linkatussa videossa mainittiin inflaatio tasan kerran ja Saylor puhui Cost of capitalista eikä inflaatiosta. Turha kuvitella, että osake- tai kryptomarkkinat olisivat kallistuneet samaan tahtiin viime vuonna ilman money supplyn merkittävää kasvua. Saylorin idea tiivistettynä on, että mikäli olet sijoittajana 100% fiatissa kun rahaa printataan, niin häviät rahaa enemmän kuin inflaation verran, ja jos olet sijoittanut fiksuna miehenä kryptoihin (ja osakkeisiin) niin biittaat sekä inflaation että rahan printtaamisen. Kun rahan printtaaminen ei suoraan lisää inflaatiota ei se vaikuta tavallisen kuluttajan elämään paljoa. Mutta sijoittajan elämään rahan printtaaminen vaikuttaa paljonkin, sillä eikö sijoittajan ole tarkoitus saada pääomalleen riski/tuotto-suhteeltaan parasta tuottoa riippuen tietenkin jokaisen omasta riskinsietokyvystä ja elämäntilanteesta? Kryptojen ja osakkeiden arvostukseen taas vaikuttaa isosti markkinoiden likviditeetti, joten kun rahaa printataan isommin on fiksua olla krypto/osake-positiot jo valmiina.
Vaikka inflaatio ei meillä ole ongelma, niin se ei tarkoita sitä etteikö se olisi ongelma merkittävälle osalle maapallon väestöstä.
Ja näissä valtioissa missä inflaatio on ongelma, on kryptovaluuttojen suosio kasvanut arvonsäilyttäjänä.
"Every currency is correlated to the dollar... If the dollar is weakening every other currency is weakening". Ymmärsin, että tässä tarkoitetaan fiat-valuuttoja ja silloinhan asia on näin.
Tarkastellaan esimerkiksi btc vs dollar ja btc vs eur 1 year:
Btc up 437% vs dollar
Btc up 417% vs eur
Eli pientä eroa löytyy, mutta olisi absurdi ajatus, että euro olisi raketoinut viime vuonna dollarin heikentyessä. Samaa asiaa voidaan miettiä kryptovaluutta-järjestelmässä: Btc rommaa -> botit myy altteja -> altit rommaa. Tällä hetkellä kaikki kryptovaluutat ovat jossain määrin sidoksissa BTC:n arvoon. Toki BTC-dominance hieman vaihtelee, mutta mikäli BTC:llä on suunta ylös on myös alteilla yleisesti suunta ylös. Näin se vaan menee.
Jokaisella sijottajalla tulisi olla mielestäni jonkunsuuruinen kryptosalkku ihan jo vain riskinhallinnan ja hajautushyödyn vuoksi. 1-100% allokaatiot voivat olla kaikki ihan perusteltuja, mutta 0% allokointi sisältää jo ison riskin potentiaalisten tuottojen menettämisestä. Pidän isoa kryptoallokaatiota risk-reward-wise odotusarvoisesti parhaana sijoitusstrategiana, mutta psykologisessa mielessä harva pystyy siihen. Itse esim. olin 35% painolla kryptoissa, mutta pienensin juuri 25%:iin, kun pelko (irrationaalinen?) jo prosentuaalisesti melkoisten tuottojen menettämisestä alkoi hiipiä puseroon. Moni haluaa pysyä erossa kryptoista psykologisista syistä. Ei tehdä omaa researchia, uskotaan medioiden "asiantuntijoiden" pelotteluja. Mikäli uskoo tekoälyn ja automatiikan kehityksen olevan korkealla ihmiskunnan tarvehierarkiassa on kryptoihin sijoittamattomuutta vaikea perustella.
Yleinen psykologinen virhe on ajatella että voiko esim. Bitcoinin arvo enää nousta, kun pitäisi kysyä voiko dollarin arvo enää laskea. Ja kun tämän kysymyksen kysyy itseltään ei Bitcoiniin sijoittaminen tunnukaan enää niin pöhköltä päätökseltä. Toki Bitcoinin hintaan vaikuttaa moni tekijä, mutta fiat money supplyn merkitystä ei sovi vähätellä. Teoriassa fundamenttien pysyessä muuttumattomina dollari menee kohti 0 ja Bitcoin nousee kohti ääretöntä pitkässä juoksussa. Fundamentit kuitenkin muuttuvat jatkuvasti, mikä tekeekin tästä matkasta mielenkiintoisen.
Pitkään olen seurannut ketjua ja nyt koin tarpeen kommentoida kun Jensin viesti vaikutti hieman kapeakatseiselta. Kastelierolta varsinkin hyviä näkökulmia kryptojen teknologisesta kehityksestä. Vaikea saada aiheesta mitään suomenkielistä materiaalia niin arvokasta tietoa monelle.
Onko ethereum nyt kuitenkaan se paras tapa hoitaa yhtään mitään..? Todella kankea ja hidas ja kallis. Eikö tosiaan ole parempaa tapaa tehdä sitä mitä Ethereum tekee. Jollain kokonaan uudelleen meitityllä kokonaisuudella?
Se varmasti riippuu siitä miten näkee nykytilanteen ja tulevaisuuden. Tällä hetkellä on varmasti nopeampia ja halvempia tapoja siirrellä kryptoja ja suoritella noita smart contracteja, mutta teknologian puolesta ollaan vielä niin kehityksen alkuvaiheissa minun mielestä, että sillä mitä tämän hetkinen tilanne on, ei minun mielestä ole mitään merkitystä. Noin siirtojen puolesta. Tällä hetkellä kaikki steikkaus-ketjut käyttää erilaisia DPoS mekanismeja. Eli valitaan nuo delegaatit, jotka sitten käytännössä määrää mitkä siirrot menee läpi ja mitkä ei. Eli ovat niitä ylläpitäjiä. Niitä on eri ketjuissa eri määrät tällä hetkellä. Esim Cardanolla on 1000 delegaattia muistaakseni. Se on todennäköisesti ihan turvallinen määrä, ainakin toistaiseksi, mutta entä jos vaikka laitetaan osakepörssit pyörimään tälläiseen ketjuun? Riittääkö silloin 1000 delegaattia antamaan tarpeeksi keskittämättömyyden suojaa? Missä se raja kulkee, että on tarpeeksi keskittämätön ketju ja mahdotonta vaikuttaa näihin ylläpitäjiin?
Se mitä Ethereum 2.0 on tarkoitus tuoda, on mahdollisuus kaikkien osallistua steikkaukseen ja ketjun ylläpitoon. Mitä useammalle se mahdollisuus tarjotaan, sitä turvallisempi se ketju tietysti on. Eli ne ongelmat on käytännössä tällä hetkellä se, että Ethereum ei tällä hetkellä toimi optimaalisesti, ja että milloin, jos koskaan siihen tulee parannus. Minun mielestä ei ole vielä mikään hätä noiden asioiden suhteen. Koko lohkoketjuteknologia on vielä todella alkutekijöissä ja ennen kuin saadaan oikeasti palveluita, joita merkittävä osa ihmisistä käyttää, niin siinä kestä vielä vuosia. Ja jos Ethereum 2.0 valmistumiseen kestää 1-2 vuotta, niin se ei ainakaan minusta vaikuta mitenkään siihen, mikä etumatka Ethereumilla on. Siitä voi olla eri mieltä, ja tuota paniikkia ja fomoa moni kryptopiireissä ruokkii, mutta minusta asia on hyvä laittaa oikeisiin mittasuhteisiin ajan ja kehityksen kanssa.
Youtubessa esim pumpattiin helmikuussa Cardanoa pää märkänä, koska tietty näillä "influenssereilla" ja "sijoituseksperteillä" on itsellään Cardanoa ja he ymmärtävät miten kryptomarkkinoihin fomo uppoaa. Myydään ajatusta miten Ethereum on tukossa ja projektit siirtyy yhtä äkkiä Cardanolle. Cardanolla ei taida vielä olla edes smart contracteja ketjussa. Puhumattakaan kehitysympäristöistä, eri rakennuspalikoista, tai tärkeistä palveluista. Samoin palveluiden kehittäjät ja koodarit ovat tässä uudessa teknologiassa vielä vähissä, ja suurin osa näistä nykyisistä palveluista saa ne houkuteltua hyvällä liksalla itselleen. Esim Avalanchen Emin Gun Sirer on tästä valittanut, että hankala löytää kehittäjiä, kun DeFi-palvelut esim vie parhaat päältä. Ja näitä DeFi-palveluita on kehitetty Ethereum ketjun päällä jo 2-4 vuotta, eli he ovat aikoinaan projekteja aloittaessaan myös, joko järjestäneet ICO:t Ethereumin päällä ja saaneet Ethereumeja, tai sijoittaneet varmasti itse henkilökohtaisesti Ethereumiin, jolloin ollaan käytännössä sijoitettu siihen alla olevaan teknologiaan myös ja siirto toiselle alustalle on jo senkin puolesta vaikeaa.
Ihan varmasti on siis parempia vaihtoehtoja ja ratkaisuja tällä hetkellä, tämän hetkiselle tilanteelle ja kehitykselle olemassa, mutta minä en sitä tässä vaiheessa ainakaan minkään laisena uhkana nää, jos vaan Ethereum 2.0 tulee 2 vuoden sisällä ja kehitys kulkee kokoajan sinne päin.
The Group has purchased 15,000 units of Ether and 379.1214267 units of Bitcoin (“BTC”), both cryptocurrencies, in open market transactions at an aggregate consideration of approximately US$22.1 million and US$17.9 million respectively, on March 5, 2021. These purchases were made pursuant to a cryptocurrency investment plan previously approved by the board of directors (the “Board”) of the Company (the “Cryptocurrency Investment Plan”), under which the Group may make a net purchase of up to US$100 million worth of cryptocurrencies, financed by its existing cash reserves other than any remaining proceeds from the Company’s initial public offering.
Aker ASA (“Aker”) today announced that it has established Seetee AS (“Seetee”), a new company dedicated to investing in projects and companies throughout the Bitcoin ecosystem and which will keep all its liquid investable assets in bitcoin. Seetee is initially capitalized with NOK 500 million.
Seetee will initially focus on 1) investing in and owning bitcoin, 2) joining the Bitcoin and broader blockchain community and establishing partnerships with leading players, 3) launching Bitcoin verification operations, and 4) building and investing in innovation projects and companies in the Bitcoin and blockchain ecosystem.
Uutisessa mainitaankin että on keskittymässä vähitellen btc louhintaan ja tilasi siihen sopivia uusia laitteita.
Kysymys: eip-1559 aiheuttaa lukemani mukaan hard forkin. Eikös hard fork aiheuta uuden ketjun ja näin ollen uuden kolikon syntymisen? Vai olenko missannut jonkun pointin, soft fork ei aiheuta uutta ketjua.
Kysymys: eip-1559 aiheuttaa lukemani mukaan hard forkin. Eikös hard fork aiheuta uuden ketjun ja näin ollen uuden kolikon syntymisen? Vai olenko missannut jonkun pointin, soft fork ei aiheuta uutta ketjua.
Pelkästään jos osa mainareista jatkaa vanhan ketjun mainausta.
Hard forkeilla ajetaan isommat päivitykset ketjuihin, eli ne on tarpeellisia ja niitä tehdään aika ajoin.
Bitcoinilla on sisäänrakennettu rahapolitiikka. Bitcoinia ei voi printata lisää, sitä tulee olemaan tarjolla ainoastaan 21 miljoonaa kappaletta. Bitcoinin inflaatio laskee jatkuvasti, kunnes lopulta katoaa kokonaan kun kaikki Bitcoinit on louhittu.
Tässä menee kirjoittajalla ehkä vähän puurot ja vellit sekaisin. Inflaatio ei tarkoita rahan kappalemäärän lisääntymistä, vaan sen arvon alenemista.
Johannes Ankelo on ihan oikeassa Bitcoinin deflaatio-ominaisuudesta, sen takia Bitcoinista ei voi koskaan tulla yleistä kauppavaluuttaa. Kryptosijoittajissa on paljon märkäkorvia, joilla talouden perusteet ovat täysin hukassa tai vääristyneet scaremonger Youtube-videoiden seurauksena. Rahan määrän tulee kasvaa talouden kasvin seurauksena, inflaation yleisesti hyväksytty määritelmä on "more money chase fewer goods". Jos rahan määrä pysyisi väkiona niin sitä ei kannattaisi käyttää vaan holdata kun sen ostovoima kasvaisi talouskasvun seurauksena, sitten seurauksena olisi deflaatio joka aiheuttaa hintojen laskua ja yritysten tulosten laskua ja kääntymistä tappiolle kun palkat ja monet muut kustannukset eivät juuri jousta.
Bitcoinilla on sisäänrakennettu rahapolitiikka. Bitcoinia ei voi printata lisää, sitä tulee olemaan tarjolla ainoastaan 21 miljoonaa kappaletta. Bitcoinin inflaatio laskee jatkuvasti, kunnes lopulta katoaa kokonaan kun kaikki Bitcoinit on louhittu.
Tässä menee kirjoittajalla ehkä vähän puurot ja vellit sekaisin. Inflaatio ei tarkoita rahan kappalemäärän lisääntymistä, vaan sen arvon alenemista.
Bitcoinilla on inflaatiota kunnes ne on kaikki louhittu,
Jos sinulla on tänään 1 BTC, on sen arvo Bitcoineissa huomenna vähemmän koska niitä louhitaan koko ajan lisää.
Bitcoinin inflaatio siis päättyy noin vuonna 2140.
Itselle ei ole vielä kertynyt jälkikasvua, eikä vaimon tekelekään omista korttia, ja kun ei ole teemuselännemäisiä "ois nastaa kun ois ongelma päättää millä autolla lähtee liikkeelle" mielihaluja, niin tulevaisuuden arkiautoksi riittää ihan hyvin yksi Teslan kottero.
Viikonloppuisin päristellään sitten eri vehkeillä.
miten Bitcoinista voisi tulla kaupankäyntivaluutta kun lähes kukaan ei halua siitä luopua?
Minä ainakin myin 2019 Bitcoineja n. 3500€ keskihinnalla ja viime vuonna Ethereitä n. 350€ keskihinnalla. Enkä minä niitä kadu, vaikka nykyhintaan verrattuna halvalla on myyty. Enkä myöskään, mitä on tullut myytyä esim 2016. Sitä tarvitsee kuitenkin elääkseen rahaa ja minä ainakin tykkään myös pyrkiä nauttimaan elämästä. Mielummin minä aina osan myyn ja nostan elämänlaatua, kuin kituutan jossain pikkuyksiössä ja odottelen 10 vuotta sitä jättipottia.
Mutta joo, ei se silti kaupankäyntivaluuttana toimi. Ainakaan vielä.
Binance Smart-Chain ja seigniorage stable coins ovat tämän vuoden kovin juttu kryptovaluuttamarkkinoilla.
Projekteja mm. bdollar, BOLT dollar, soup, monster slayer.
Edit: Perusteluna kolmen kryptovaluutan kombinaatiot, jotka tukevat
toisiaan. Järjestelmässä toimitaan hyvin pitkälti samoin, miten keskuspankit laskiessaan
markkinoille uutta valuuttaa. Makselee osakkeen omistajille 8 tunnin välein
jakamalla osan uudesta valuutasta.
Edit2: Jos annatte peukkua alas, niin perustelkaa miksi ei toimisi. Liero mukaan ja uuteen nousuun!
Edit3: Ei kannata ostaa Teslaa
Binance smart chain käytännössä vähän taistelee koko keskittämättömyyttä vastaan. Koko idea on, että mikään taho ei pysty vaikuttamaan ketjun siirtoihin, ja tämä tökkii vähän tuossa Binancen ketjussa. Toki sinne voi jokainen pyrkiä validaattoriksi, mutta niitä on pelkästään 21 ja muutenkin varmasti Binance vaikuttaa päätöksiin todella paljon. Todennäköisesti, jos jotkut tahot haluaisi reguloida sen ketjun kuopatuksi, niin se onnistuisi pelkästään uhkailemalla vähän Binancea. Varma en siitä ole, mutta varmasti isompi riski, kuin muilla avoimilla ketjuilla. Siinä mielessä BNB on minun mielestä ainakin tämän ajan uusi Bitconnect. Ei tietenkään huijaus, eikä laiton, mutta täysin ylihypetetty ketju. Toki siinä on paljon hyviäkin palveluita. Esim heidän launchpad on varmasti hyvä keino rahoittaa uusia projekteja ja kerätä rahaa. Mutta siinäkin mielummin näkisin yleiset ICO:t mielummin vaihtoehtoina.
Sijoituksina nuo tietysti voi olla todella hyviäkin. Ne voi saada hypen ansiosta nopeita 10x nousuja helposti, mutta minun mielestä teknologia ei ainakaan tue hintoja Binancen ketjun tuotteissa.
En antanut peukkua, koska en niitä käytä, mutta perustelin vähän silti. Teslaan en tarjoa mielipidettä.
Bitcoinilla on sisäänrakennettu rahapolitiikka. Bitcoinia ei voi printata lisää, sitä tulee olemaan tarjolla ainoastaan 21 miljoonaa kappaletta. Bitcoinin inflaatio laskee jatkuvasti, kunnes lopulta katoaa kokonaan kun kaikki Bitcoinit on louhittu.
Tässä menee kirjoittajalla ehkä vähän puurot ja vellit sekaisin. Inflaatio ei tarkoita rahan kappalemäärän lisääntymistä, vaan sen arvon alenemista.
Bitcoinilla on inflaatiota kunnes ne on kaikki louhittu,
Jos sinulla on tänään 1 BTC, on sen arvo Bitcoineissa huomenna vähemmän koska niitä louhitaan koko ajan lisää.
Bitcoinin inflaatio siis päättyy noin vuonna 2140.
Periaatteessa joo, mutta jäljellä on luokkaa 2,5 miljoonaa bitcoa. Inflaatio louhimisesta on siis vuositasolla luokkaa 0,1% keskimäärin, joskin hidastuen. Tämän voi jättää huomiotta mielestäni.
Deflaatiopuolella jengi hukkaa offline-lompakoitaan ja niissä olevia bitcoja ei siten enää tule koskaan kiertoon. Tämän vaikutus saattaa hyvinkin olla sen saman 0,1% vuodessa.
Bitcoinilla on sisäänrakennettu rahapolitiikka. Bitcoinia ei voi printata lisää, sitä tulee olemaan tarjolla ainoastaan 21 miljoonaa kappaletta. Bitcoinin inflaatio laskee jatkuvasti, kunnes lopulta katoaa kokonaan kun kaikki Bitcoinit on louhittu.
Tässä menee kirjoittajalla ehkä vähän puurot ja vellit sekaisin. Inflaatio ei tarkoita rahan kappalemäärän lisääntymistä, vaan sen arvon alenemista.
Bitcoinilla on inflaatiota kunnes ne on kaikki louhittu,
Jos sinulla on tänään 1 BTC, on sen arvo Bitcoineissa huomenna vähemmän koska niitä louhitaan koko ajan lisää.
Bitcoinin inflaatio siis päättyy noin vuonna 2140.
Periaatteessa joo, mutta jäljellä on luokkaa 2,5 miljoonaa bitcoa. Inflaatio louhimisesta on siis vuositasolla luokkaa 0,1% keskimäärin, joskin hidastuen. Tämän voi jättää huomiotta mielestäni.
Deflaatiopuolella jengi hukkaa offline-lompakoitaan ja niissä olevia bitcoja ei siten enää tule koskaan kiertoon. Tämän vaikutus saattaa hyvinkin olla sen saman 0,1% vuodessa.
Tietysti louhinnan kautta tulleet Bitcoinit on täysin uusia Bitcoineja ja ne yleensä myydään kattaakseen ne louhintakulut, kun taas nuo hävinneet kolikot ovat saattaneet olla muutenkin holdauksessa ja näin ollen pois markkinoilta. Eli ihan 1:1 noita ei pysty katsomaan, kun Bitcoinilla ei ole käytön kauttakaan luomaa pakollista tarvetta kolikoille.
Sitä oon miettiny, että onkohan tämä Martti Malmille sellanen asia, mikä kulkee kohtalaisen kokoisena taakkana harteilla koko loppu elämän. Itseäkin harmittaa jokunen asia, mitä on joko jättänyt tekemättä, tai tehnyt liian aikaisin kryptojen kanssa, mutta yli 55000 Bitcoinia. Se on paljon se. Yli kolme miljardia.
