Miten betoni vanhenee? Jos on 1960 tehty niiin on muurattu paikallaan, eriasia sitten elementtitalot. Jos paikallaan tehdystä talosta pidetään huolta niin satoja ja satoja vuosia kestää. Itse suosin 50 luvullla "permitiinipäissään" muurattuja paksuja kiviseinätaloja, rempat tehty ja hyvä asua, ilma vaihtuu. Talvella on pakko pitää sukkia jalassa mutta se nyt on pieni hinta toimivasta kodista.
Ei kai betoni vanhenekaan materiaalina, mutta rakenne voi silti murentua jos se pääsee liikkumaan väärällä tavalla. Jos raudat on liian pinnassa niin raudoitus betonin sisällä alkaa ruostua. Betoniraudoitukseenkin on selkeät ohjeet miten se pitää tehdä, joten oikein tehtynä rauta ei ruostu siellä betonin sisällä.
Oman 50-luvun kerrostalon kellarissa seinistä on murentunut irti jotain palasia, mistä lie syystä. Omistan myös sijoitusasunnon, jonka kellarissa tiiliskiveen on iskenyt hitaasti etenevä kemiallinen reaktio, joka murentaa tiilen jauhoksi.
Ei taloja kuitenkaa kannata yleensä purkaa. Useimpia tällaisia paikallisia pieniä vaurioita voidaan korjata hyvin helposti ja halvalla, kunhan vaan taloyhtiön osakkaat haluavat korjata niitä ja käyttävät silmiään ennen kuin vaurio etenee varsinaiseksi ongelmaksi.
Kun asuin omistusasunnossa, jaksoin hämmästellä, miten vähän ihmiset välittävät kohteesta, jossa nettovarallisuudesta on tyypillisesti 400 prosenttia kiinni.
Naulan kantaan. Olen töiden puolesta paljon tekemisissä taloyhtiöiden hallitusten kanssa ja joskus kokouksissa asiantuntijan roolissa. Jos voidaan käyttää +tunti piha-angervojen sijainnista vääntämiseen ja vartti yli miljoonan TATE-hankkeeseen niin sitä alkaa itsekseen pohtia miksi.
Jostain luin, että ammattilaisjäsenet hallituksissa alkavat yleistyä. Se ei välttämättä ole ollenkaan huono asia.
Luvassa sotkua asuntomarkkinoille – Veromuutos valmistelussa, ”Iskee kovaa rakentamiseen ja korjaamiseen”
Valtiovarainministeriö suunnittelee kiristyksiä asuntosijoittamisen verotukseen. Ministeriössä laaditussa selvityksessä ehdotetaan, että taloyhtiölainojen verovähennysoikeutta rajataan ja tuloverolakia muutetaan niin, että rakentamiseen tai peruskorjauksiin otettujen taloyhtiölainojen lyhennyksiä ei jatkossa voisi enää vähentää suoraan vuokratuloista.
Meillä väännettiin vuosia kuinka monta irtokukkaa sisäpihalle hankitaan. Hankittiin 100eurolla. Koskaan ei jäänyt aikaa puhua kuinka ullakolla olevasta hukkatilasta saisi remontoitua miljoona penthouseja niin kuin naapuri talossa.
Kymmenen vuotta yritin käydä kokouksissa ja tarjosin ilmaiseksi ammattitaitoani(urakanlaskija) ja kokemusta rakennusalalta ja ei kelvannut, tulin siihen lopputulokseen kun kävi vituttaa että katsotaan kenen perse kestää merivettä saatana, ostan teidän kämpät pois jos taloyhtiö ottaa hallintaan ja päättää myydä vuokraamisen sijasta. Olisin voinut pilkkoa urakat ja kilpailuttaa urakat ja hankkia matskut ja yrittää ottaa naapuritaloja mukaan projekteihin ja estää isännöitsijöitten kusetukset ja "valohoitotunnit" ja kaikki. Ei niitten vanhusten kanssa pysty puhumaan järkeä, ei sitten millään, isännöitsijä tulee bleiseri päällä ja tarjoaa kahvit ja keksit ja kuivakakut ja varoittelee että maailmanloppu tulee jos ei heti tehdä tätä urakkaa ja hänellä on valmiina jo suunnittelija ja valvoja ja kas kummaa tarjouksiakin on tällä jo valmiina ja kas kummaa tätä firmaa suositellaan ja kas kummaa se saa urakan ja laskin kerran että tuollainen 150e h keskimääräinen tuntilaskutus virolaisesta/suomalaisesta tunti.
ostan teidän kämpät pois jos taloyhtiö ottaa hallintaan ja päättää myydä vuokraamisen sijasta.
Miten taloyhtiö voi myydä hallintaan otetun kämpän? En ymmärrä mekanismia tuohon (jos taas yhtiö omistaa sen, ei tarvetta ottaa hallintaan).
Osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos:
1) osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuluja;
2) osakehuoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa;
3) osakehuoneistoa käytetään oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai muuta yhtiöjärjestyksen määräystä taikka, jos osakehuoneiston käyttötarkoituksesta ei määrätä yhtiöjärjestyksessä, vastoin yhtiön hyväksymää tai muuten vakiintunutta käyttötarkoitusta;
4) osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää; tai
5) osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.
Osakehuoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.
Päätöksessä on mainittava hallintaan ottamisen peruste, kestoaika ja kohteena olevat tilat.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kolmen vuoden määräaika lasketaan siitä, kun yhtiö on saanut osakehuoneiston hallintaansa, jollei yhtiökokous päätä aikaisemmasta ajankohdasta.
Meillä väännettiin vuosia kuinka monta irtokukkaa sisäpihalle hankitaan. Hankittiin 100eurolla. Koskaan ei jäänyt aikaa puhua kuinka ullakolla olevasta hukkatilasta saisi remontoitua miljoona penthouseja niin kuin naapuri talossa.
Ne jotka puhuivat kukista tekivät yhtiölle melkoisen palveluksen. Ullakkorakennusoikeuksien hinnat on nousseet sitä tahtia, että itkisitte kaikki miten halvalla "vuosia sitten" nuo oikeudet myytiin.
Oma vinkkini on, että kaikkein paras aika myydä ullakot on hissiremonttien yhteydessä. Toki linjasaneerausten kyljessä näppärä myös. Tai kattoremppojen.
Näistä käyttöikäasioista ei paljon asuntosijoittamisen yhteydessä mielestäni puhuta. 20-30 vuoden tai pidemmän ajan päähän tuijottelu vaatisi tietysti kristallipalloa, mutta mielestäni tämäkin aspekti kannattaa ottaa huomioon.
Ei tarvita kristallipalloa. Eri rakennusosien käyttöiät noudattavat yllättävän johdonmukaisesti niiden suunniteltuja käyttöikiä. Tuohon löytyy RT-kortti jos aihe kiinnostaa. Sijoittamisessa oleellisin on linjasaneeraus. Sillä käyttöikä 50v, uudemmissa pinnoitemenetelmissä vähän vaihtelua ja lyhyemmät ajat. Julkisivuissa rappaus on pitkäikäisin ja isolla varianssilla 50+. Vanhat betonisandwichit vähän huonommat kun niissä ruostuvat teräkset ja korjausväli voi olla alle 20v. Uusissa rst joten ne kestää taas 50+. Karbonatisoituminen on vaurioitumismekanismi jos kiinnostaa googlata tarkemmin.
Kiitos kaikista neuvoista, jotka luin täällä. On paljon ihmisiä, joilla on suuri näkemys ja mielipiteet, ja näyttää siltä, että kaikki toimii hyvin monille siellä oleville ihmisille. Toivottavasti pääsen vastaavalle tasolle tulevaisuudessa, koska on sääli, että se jatkuu ilman mitään ongelmia. Lisäksi on huomattava, että monet täällä olevat ihmiset antavat hyviä neuvoja, mikä on hienoa nähdä.
Kiitos kaikista neuvoista, jotka luin täällä. On paljon ihmisiä, joilla on suuri näkemys ja mielipiteet, ja näyttää siltä, että kaikki toimii hyvin monille siellä oleville ihmisille. Toivottavasti pääsen vastaavalle tasolle tulevaisuudessa, koska on sääli, että se jatkuu ilman mitään ongelmia. Lisäksi on huomattava, että monet täällä olevat ihmiset antavat hyviä neuvoja, mikä on hienoa nähdä.
Kiitos kaikista neuvoista, jotka luin täällä. On paljon ihmisiä, joilla on suuri näkemys ja mielipiteet, ja näyttää siltä, että kaikki toimii hyvin monille siellä oleville ihmisille. Toivottavasti pääsen vastaavalle tasolle tulevaisuudessa, koska on sääli, että se jatkuu ilman mitään ongelmia. Lisäksi on huomattava, että monet täällä olevat ihmiset antavat hyviä neuvoja, mikä on hienoa nähdä.
Surullista nähdä kuinka huonoja ovat botit vieläkin.
Jos voidaan käyttää +tunti piha-angervojen sijainnista vääntämiseen ja vartti yli miljoonan TATE-hankkeeseen niin sitä alkaa itsekseen pohtia miksi.
Tämä on melko tuttu ilmiö mikä ilmenee myös poliittisten päättäjien osalta (mm. kunnallishallinto, eduskunta ja hallitus). Käsittäääkseni ihmisten on helpompi hahmottaa taloudellisia lukuja jotka ovat lähempänä omaa lompakkoa kuin jotain utopistisen suuria, joten niitä oman lompakon tasoisia hankkeita voidaan hieroa pitkään ja miljoonahankkeisiin ei juuri puututa. Kyllähän nuo poliittiset päättäjätkin tappelevat joistakin yllättävän pienistä summista ja isot kymmenienn / satojen miljoonien hakkeet menevät sukkana läpi.
"Ylivoimaisesti isoin vaikutus on valtionvarainministeriön ehdotuksella. Mikäli taloyhtiölainan lyhennykset eivät olisi enää vähennyskelpoisia, olisi se kova isku asuntosijoittajille, taloyhtiöille sekä itseasiassa koko Suomelle." -@MiikaVuorensolahttps://t.co/0IulhnxCS6
Asuntosijoittaminen itsessään vähentyisi, koska se ei olisi yhtä kannattavaa. Asuntosijoittamisen kannattavuus laskisi lähemmäksi osakesijoittamisen kannattavuutta
Eikö tämä nyt ole se pointti? Miksi Suomessa on niin perverssit kannustimet, että seiniin sijoittaminen on kannattavampaa kuin pörssiosakkeisiin ja mikä merkitys tällä on jo kansakunnan varallisuuteen?
Miksi Suomessa on niin perverssit kannustimet, että seiniin sijoittaminen on kannattavampaa kuin pörssiosakkeisiin ja mikä merkitys tällä on jo kansakunnan varallisuuteen?
Kansakunnan varallisuus muodostuu enemmän seinistä kuin yrityksistä verrattuna tilanteeseen, jossa verotus olisi neutraali.
Verotus kuitenkin muuttuu 10-20 vuoden välein, eikä sen vaikutus välttämättä ole pitkällä aikavälillä ratkaiseva. Vielä 2000-luvun alussa tilanne oli neutraalimpi, kun osinkoja verotettiin vain kertaalleen ja asuntotuloja samalla prosentilla kuin osaketulojakin. Nykymalli suosii uusia asuntoja ja yhtiölainoja. Kun suosiminen poistetaan, tilanne purkautuu. Uusien asuntojen suosio sijoituskohteena laskee, verotietoinen raha löytää vanhat asunnot ja osakkeet ja niiden hinnat nousevat suhteessa uusiin asuntoihin. Toisin päin ajateltuna uusien asuntojen hinnat laskevat suhteessa vanhoihin asuntoihin ja osakkeisiin.
Miten vanhat asunnot muuttuisivat houkuttelevaksi? Jos esim. Julkisivu, putki tms remontteja ei saa vähentää tämän uudistuksen jälkeen vuokratulosta niin eikö juuri vanhat osakkeet tule sijoittajille kannattamattomiksi vs. Uudet?
Miten vanhat asunnot muuttuisivat houkuttelevaksi? Jos esim. Julkisivu, putki tms remontteja ei saa vähentää tämän uudistuksen jälkeen vuokratulosta niin eikö juuri vanhat osakkeet tule sijoittajille kannattamattomiksi vs. Uudet?
Siten, että uusissa asunnoissa on tyypillisesti enemmän yhtiölainaa kuin vanhoissa. Uusiin liittyy siksi suurempi verovähennysetu. Jos verotuksella ohjataan ostamaan uudiskohteita antamalla niille jotain etua, niiden hinta nousee korkeammaksi kuin muuten tapahtuisi. Jos veroa muutetaan, hinnat etsivät uuden tasapainon.
Vanhojen asuntojen kesken saattaa syntyä vastaava ilmiö, että sijoittajat suosivat hyväkuntoisia velattomia taloja velkaisten talojen ja remonttipommien sijasta.
Osa sijoittajista voi myös siirtää rahansa parempituottoisiin sijoituskohteisiin, jolloin asuntojen hinnat romahtavat ja tavalliset ihmiset pystyvät lopultakin ostamaan itselleen pienen yksiön.
Ei voida mielestäni suoraan sanoa, että vuokrat nousevat, jos rahoitusvastikkeen vähennysoikeus poistuu. Vuokratasoon vaikuttaa myös vuokralaisten maksukyky (sitä on jo nostettu keinotekoisesti asumistuella jopa 1900€/kk tienaaville yksinasuville Helsingissä). Mikäli vuokra-asuntojen kysyntä laskee korkeammilla vuokrilla, vuokratasoa ei voi nostaa täysin vähennysoikeuden poistumisen kompensoimiseksi. Silloin heikompi nettovuokratuotto kompensoituu osittain todennäköisesti asuntojen arvonlaskulla, jolloin alemmalla nettovuokratuotolla saadaan jotakuinkin sama nettotuottoprosentti pääomalle kuin aiemmin.
Eli mahdollisesti vähenevä rakentaminen nostaa vuokria, mikäli vuokralaiset ovat valmiita maksamaan korkeampaa vuokraa (ja yhteiskunta maksamaan asumistukea). Mutta toisaalta myös asuntojen arvo todennäköisesti laskee, mikä nostaa pääoman nettotuottoa lähelle aikaisempaa tasoa.
Ei voida mielestäni suoraan sanoa, että vuokrat nousevat, jos rahoitusvastikkeen vähennysoikeus poistuu. Vuokratasoon vaikuttaa myös vuokralaisten maksukyky
Markkinahinta syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.
Vähennysoikeuden poistaminen nostaa vuokranantajan "kustannuksia" (jos normaali verotus katsotaan kustannukseksi). Vuokranantajan näkökulmasta kustannus kompensoituu nostamalla vuokrapyyntöä. Jos kysyntäpuoli sen mahdollistaa, vuokrat nousevat. Jos ei, asunnon arvo laskee vuokranantajan näkökulmasta. Arvo ei laske, jos vuokra nousee täysimääräisesti.
Jos velkaisten asuntojen omistajat nostavat vuokrapyyntöjään, vuokralaisilla on mahdollisuus maksaa korotus tai valita normaalivuokrainen (vähävelkainen) asunto. Korotukset ajavat joitain vuokralaisia halvempiin asuntoihin varsinkin, jos tuet tai muut tulot eivät nouse. Seurauksena voikin olla, että velkaisten asuntojen vuokria ei pystytä nostamaan niin paljon kuin omistajat haluaisivat. Sen sijaan vanhoihin (vähävelkaisiin) asuntoihin tulee ylimääräistä kysyntää, jolloin niiden vuokria voidaan korottaa, kunnes syntyy uusi vuokrien tasapaino.
Kun velkaisista asunnoista ei saa tarpeeksi korkeaa vuokraa, niiden hintoihin syntyy laskupaine. Vähävelkaisten asuntojen vuokranäkymät paranevat, ja niiden hintoihin syntyy nousupaine.
Vuokralaiset voivat myös muuttaa halvemmille alueille mm. vanhoihin lähiöihin, kuten koronan vuoksi on jo tapahtunutkin. Tällöin vuokrausnäkymät paranevat aiemmin heikoilla alueilla ja heikkenevät uusilla halutummilla, velkavetoisilla alueilla. Jos näin käy, neliöhintojen ero supistuu kalliiden ja halpojen alueiden välillä.
Kokonaisuutena vähennysoikeuden poisto (kustannusten nousu) ei ainakaan laske vuokria eikä nosta asuntojen hintoja.
Useampi sijoitusasunto löytyy, tosin ei uusia joissa älytön velkaosuus mutta jotain velkaa kuitenkin remonttien jäljiltä eli osuu omaan nilkkaan myös jos tämä tulee. Silti ihan järjevän oloinen uudistus, eihän se kovin reilua ole että yhtiölainaosuuden saa vähentää vuokratuloista. En ole sitä ikinä tajunnut että miten tässä näin on päässyt käymään. Mutta jos jotain niin vuokrat kyllä kaiken järjen mukaan tulevat nousemaan. Tuotto tippuu, jostain se erotus koitetaan kaivaa ja helpoin on se vuokralaisen lompakko. Ellei sitten tyydy pienempiin tuottoihin. Toki voi olla ettei korkeampaa vuokraa saa (luulen kyllä että saan..) niin sitten hyväksytään pienempi tuotto. Harmillista toki että silloin asunnon arvo myös laskee, mutta eipä niitä ole tarkoitus ihan hetkeen myydä eli aika sama tavallaan.
tämä on tosin hyvin outo: "Huvittavinta tässä on se, ettei tuloihin lasketa mukaan pääomatuloja. Teoriassa siis 0 euroa ansaitseva asuntosijoittaja, jolla on kymmenien tuhansien vuokratulot, ei saisi lainaa."
Jos siis 450% raja tulee vastaan niin yksin asuvien nuorien aikuisten on turha haaveilla omistusasunnosta. Myös pariskuntien on hankalahkoa ainakaan Helsingistä. Ja jos pääomatuloja ei oteta huomioon niin monet asuntosijoittajat menettävät mahdollisuuden lainansaantiin. Onko tarkoitus siis se, että vain rikkaat voivat jatkossa ostella asuntoja? Snadisti eriarvoistavaa ja vaikea kuvitella että se olisi Suomen etu.
Viimeinen virke oli loistava kiteytys. Siinä olikin käytännössä kaikki, mitä varmuudella voidaan todeta. Vuokrien nousun ja asuntojen arvonlaskun välinen suhde riippuukin sitten jo monista muista tekijöistä.
450% lainakatto on kyllä hyvin yksisilmäinen ja väheksyy ihmisten kykyä suunnitella talouttaan. Se on varmasti toimiva sääntely pienelle osalle ihmisistä, mutta tarpeeton suurelle osalle.
Muutenkin tuossa vaan siirretään verotusta myyntihetkeen. Tietenkin siinäkin voi kikkailla ja jättää vuokra-asunnon jälkeläisille niin tarvitsee maksaa kuin perintöveroa tai jos erittäin arvokas kohde niin asuu itse siinä muutaman vuoden niin myynti on verovapaata..
No jos ostat velattoman asunnon esim 100 000e ja myyt sen 100 000e niin et maksa myyntivoittoveroja (sijoitusasunto)
Jos taas ostat yhtiölainallisen asunnon esim. 20000e ja yhtiölainaosuus 80000e ja vähentelet rahoitusvastikkeena tuota vuokrasta ( ja vältyt veroilta) niin myydessä samaisella100 000e maksat myyntivoittoveroa tuosta 80 000e jota et siis maksa tuosta velattomana ostetusta. Sillä tavoin se veronmaksu siirtyy myyntiajankohtaan näissä yhtiölainallisissa.
Ja puhun nyt sijoituskäyttöön tarkoitetusta asunnosta ilman yhtiölainaa ja lainan kanssa.
Mielestäni vielä isompi ongelma tulee olemaan jos vuokrasta ei voi vähentää enää yhtiöön tehtyjä remontteja.. voi laskea vanhojen asuntojen hinnat entisestään.. ei saada vuokrankorotuksiin leivottua mitenkään vs. Uudet asunnot ainakaan pks ulkopuolella
Ei kyllä ihan avautunut tuon kirjoittajan logiikka.
Asuntojen tai asumisen hinta tuskin tulee nousemaan, jos asuntosijoittamisen tuotto laskee. Kuten Von Fyrckendal asian yllä ilmaisi, vuokranantaja vyöryttää veron vuokraan niin täysmääräisesti kuin voi. Näin vuokrat voivat nousta, jos kysyntä on kohdallaan. Jos taas ei ole, niin tämä tullee johtamaan jollain aikavälillä asuntojen hinnan laskemiseen.
Kun asuntosijoitus olisi vähemmän houkutteleva, ostettaisiin asuntoja vähemmän. Kun asuntoja ostetaan vähemmän, niitä rakennetaan vähemmän ja kun niitä rakennetaan vähemmän, on työmiehillä vähemmän työtä.
Entä mitä tapahtuu kasvukeskusten asuntojen hinnoille ja vuokrille? Tampereelle muuttaa joka vuosi noin 3000 ihmistä. Kuvitellaan teoreettinen tilanne, että asuntoja ei rakennettaisi yhtään lisää. Tällöin näistä kolmestatuhannesta rikkaimmat ostaisivat nykyisiä asukkaita ulos, jotka olisivat paksun lompakon lohduttamina valmiita muuttamaan syrjemmälle.
Eli suomeksi: asuntojen hinnat nousisivat.
Tämä on ihan höttöä ja saa ainakin itseni kyseenalaistamaan kirjoittajan ammattitaidon ja motiivin. Ei tällainen veronkorotus johda asuntotuotannon lakkaamiseen. Ei tietenkään. Jos kerran tämä koskee lähinnä piensijoittajia, niin miksi suuremmat tuottajat lopettaisivat asuntojen rakentamisen? Kuten yllä esitettiin, asuntojen hinnat tulevat tästä paremminkin laskemaan. Ymmärrän kyllä, että kirjoittajalla on tarve esittää ehdotettu muutos huonossa valossa, mutta ainakin itsellä tässä kärsii enemmän kirjoittajan uskottavuus kuin ehdotettu lakimuutos.
Ei tällainen veronkorotus johda asuntotuotannon lakkaamiseen. Ei tietenkään. Jos kerran tämä koskee lähinnä piensijoittajia, niin miksi suuremmat tuottajat lopettaisivat asuntojen rakentamisen? Kuten yllä esitettiin, asuntojen hinnat tulevat tästä paremminkin laskemaan.
Markkinat etsivät aina tasapainoa. Jos uusiin asuntoihin sijoittaminen muuttuu vähemmän kannattavaksi, niistä halutaan maksaa aiempaa vähemmän. Silloin kannattaa rakentaa aiempaa vähemmän uusia taloja. Tämä taas johtaa siihen, että asuntojen määrä ei kasva niin nopeasti kuin aiemmalla verotuksella olisi kasvanut. Jos asuntoja sitten on liian vähän, niiden hinta voi nousta. Mutta silloin niiden rakentaminen muuttuu kannattavammaksi ja niitä tuotetaan jälleen enemmän. Asuntojen määrän lisääntyminen puolestaan hillitsee hinnannousua (jolloin rakennetaan taas vähemmän jne.). Markkinamekanismissa on sekä hintaa laskevia että nostavia elementtejä.
Ei kyllä ihan avautunut tuon kirjoittajan logiikka.
Asuntojen tai asumisen hinta tuskin tulee nousemaan, jos asuntosijoittamisen tuotto laskee. Kuten Von Fyrckendal asian yllä ilmaisi, vuokranantaja vyöryttää veron vuokraan niin täysmääräisesti kuin voi. Näin vuokrat voivat nousta, jos kysyntä on kohdallaan. Jos taas ei ole, niin tämä tullee johtamaan jollain aikavälillä asuntojen hinnan laskemiseen.
Kun asuntosijoitus olisi vähemmän houkutteleva, ostettaisiin asuntoja vähemmän. Kun asuntoja ostetaan vähemmän, niitä rakennetaan vähemmän ja kun niitä rakennetaan vähemmän, on työmiehillä vähemmän työtä.
Entä mitä tapahtuu kasvukeskusten asuntojen hinnoille ja vuokrille? Tampereelle muuttaa joka vuosi noin 3000 ihmistä. Kuvitellaan teoreettinen tilanne, että asuntoja ei rakennettaisi yhtään lisää. Tällöin näistä kolmestatuhannesta rikkaimmat ostaisivat nykyisiä asukkaita ulos, jotka olisivat paksun lompakon lohduttamina valmiita muuttamaan syrjemmälle.
Eli suomeksi: asuntojen hinnat nousisivat.
Tämä on ihan höttöä ja saa ainakin itseni kyseenalaistamaan kirjoittajan ammattitaidon ja motiivin. Ei tällainen veronkorotus johda asuntotuotannon lakkaamiseen. Ei tietenkään. Jos kerran tämä koskee lähinnä piensijoittajia, niin miksi suuremmat tuottajat lopettaisivat asuntojen rakentamisen? Kuten yllä esitettiin, asuntojen hinnat tulevat tästä paremminkin laskemaan. Ymmärrän kyllä, että kirjoittajalla on tarve esittää ehdotettu muutos huonossa valossa, mutta ainakin itsellä tässä kärsii enemmän kirjoittajan uskottavuus kuin ehdotettu lakimuutos.
Eihän kukaan väittänyt että rakentaminen tyssää kokonaan? Puhuttiin teoreettisesta tilanteesta jolla havainnollistettiin mitä tapahtuisi JOS niin olisi. Sama tapahtuu jos rakentaminen nykyisestä vähenee vaikka sen 25% mutta reaktioi ei tietenkään ole yhtä kova mitä se olisi jos asuntotuotanto loppuu kokonaan jokiskin aikaa. Se että on eri mieltä asiasta ei muuten välttämättä tarkoita että OP:n ammattitaito on heikkoa tai motiivit kyseenalaisia. Toinen voisi väittää että sun väite asuntojen hinnan laskemisesta osoittaa täydellistä tietämättömyyttä asiasta.
Nämä on monimutkaisia asioita joista kukaan ei osaa varmuudella sanoa. Luin koronan alkuvaiheissa että korona laskee asuntojen hintoja. Noh, ei ole laskenut.
