Parikin arvausta: Hallintarekisterien kautta (eli lähinnä ulkkarit) kauppaa käyvät käyttäisivät Nordeaa välittäjänä ja eivät niinkään välitä hinnasta, vaan toimeksianto voi olla tyyliin "x % päivän liikevaihdosta"
Toinen arvaus liittyy sisäisten kauppojen määrään, joka näyttäisi olevan Nordealla selvästi suurempaa kuin muilla. En tosin täysin osaa sanoa että miksi tämä indikoisi laskupäivää vahvasti, mutta pisti silmään.(Tilasto https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/marknadsinformation/maklarstat…)
Päiväkauppaa seuraamattomana voisi olla mielenkiintoista kuulla näistä välittäjien perusteella tehdyistä päätelmistä, esimerkiksi kolumnin kautta. Muistan ainakin sinun ja PikkuPron välillä ohimennen kirjoitelleen näistä.
Otetaanpas pieni eazyTechnopolis quiz: Miksi Nordea nettomyyjänä (tarkalleen ottaen Nordea heti aamusta nettomyyjänä) ennakoi laskupäivää TEP1S:lle varmemmin kuin kukaan muu välittäjä?
Ensimmäiselle oikein vastanneelle alkoholijuoma Mikonkadulla tai muuten tavatessa.
Koska Oulun kaupungilla on rahat loppu ja keventää 3,3% omistustaan.
Arvaus: Technopoliksella on omien-ostopäiviä ja ei-omienostopäiviä, eli tyyppi joka siellä ostaa ei tee ostopäätöksiä suoraan hinnan perusteella, vaan hänelle kerrotaan (tai hän sopii jonkun kanssa) että "huomenna vois ostaa 100k osaketta". Techonopoliksen ostot muistaakseni näkyvät Nordean ostoksina. Tällöin: Nordea ostaa paljon aamulla -> Technopolis on ostoksilla sinä päivänä -> enemmän kysyntää verrattuna niihin päiviin jolloin Technopolis ei ole ostoksilla. Tosin teoriassa on yksi heikkous, jos noin on niin helpoin tapa huomata se ei ole Nordean netto-ostot, vaan Nordean absoluuttisesti keskimääräistä korkeampi ostomäärä.
Otetaanpas pieni eazyTechnopolis quiz: Miksi Nordea nettomyyjänä (tarkalleen ottaen Nordea heti aamusta nettomyyjänä) ennakoi laskupäivää TEP1S:lle varmemmin kuin kukaan muu välittäjä?
Ensimmäiselle oikein vastanneelle alkoholijuoma Mikonkadulla tai muuten tavatessa.
PetjaY kirjoitti:
Arvaus: Technopoliksella on omien-ostopäiviä ja ei-omienostopäiviä, eli tyyppi joka siellä ostaa ei tee ostopäätöksiä suoraan hinnan perusteella, vaan hänelle kerrotaan (tai hän sopii jonkun kanssa) että "huomenna vois ostaa 100k osaketta". Techonopoliksen ostot muistaakseni näkyvät Nordean ostoksina.
Tällöin: Nordea ostaa paljon aamulla -> Technopolis on ostoksilla sinä päivänä -> enemmän kysyntää verrattuna niihin päiviin jolloin Technopolis ei ole ostoksilla. Tosin teoriassa on yksi heikkous, jos noin on niin helpoin tapa huomata se ei ole Nordean netto-ostot, vaan Nordean absoluuttisesti keskimääräistä korkeampi ostomäärä.
Tämä oli lähimpänä, mutta ei oikein.
Technopolis käyttää Nordeaa omien osakkeiden ostoihin, ja on jo jonkin aikaa ostanut joka päivä. Nordea toki tietää, että Technopoliksen ostot tulevat tänäänkin. Omat myyntinsä se kombinoi sisäisinä Technopolikselle. Jos se joutuu heti aamusta työntämään myyntiä vieraille välittäjille, on sillä tieto siitä, että tänään ei riitä Technopoliksen omien ostot kuittaamaan Nordean koko myyntiä. Kun normaalisti netto-ostava välittäjä muuttuu nettomyyjäksi, on kurssissa luonnollisesti laskupainetta.
Tämä ei tietenkään ole junanvessanvarma indikaattori, kuten ei juuri mikään muukaan. Jos dollarilaivat laskeutuvat iltapäivästä Technopoliksen satamaan, nousee kurssi toki viimeistään loppuhuutarissa. Taidan itse juoda juoman. Miksi PikkuPro ei Tecnopolikseen tutustuneena, ilmaiselle juomalle persona ja Mikonkadulla käyvänä löytänyt tätä, beats me.
En tykännyt, kun pääsen luultavasti alentamaan EPRA EPS ennustettani. Myinkin sitten syksyllä ostamani webcastin kuuntelun lomassa heti ostolaitoihin.
Technopoliksen suoritus overall on hyvä, mutta en tykännyt yhtään tekstihehkutuksesta, jossa verrataan Q3/2014, kun pääasiassa pitäisi verrata Q2/2015. Luin otsikon "Kolmannella vuosineljänneksellä vuokrausaste ja käyvät arvot nousivat", sanoin jes. Luin luvut ja sanoin vittu. EPRA NAV ja OPO per osake laskivat aavistuksen Q2 -> Q3. Tämä johtunee siitä, että ostettuja omia osakkeita ei ole vähennetty osakemääristä, kun ne käyvät arvot erityisesti ilman valuuttakurssimuutoksia olivat nousseet Q2 -> Q3. Tosin vajaan prosentin osakkeita vaikutus ei yli prosentin nouse.
Rahoituksessa oli taas tullut suoneniskua miltsi koronvaihtosopimuksista. Nykyisin Technopoliksen rahoitus pelaa kuin Suomen jalkapallomaajoukkue. Puolustetaan, puolustetaan, vastustaja tekee maalin ja puolustetaan vähän lisää. Onhan se hienoa, että ei olla lyhyiden korkojen heilahteluille niin alttiita, kuin vuosi sitten. Ihan kohtahan ne heilahtavat ylöspäin.
Minulla on tutkimatta omien osakkeiden vaikutus osakekohtaisiin tuloksiin, ja tuskin ehdin tehdä ennen Barcelonan lentoa. Nämähän pitäisi sijoittajan silmissä mitätöidä, mitä Technopolis on tehnyt, ei löytynyt vielä.
Tuottovaateet olivat laskeneet, kuten olen odotellutkin jo hyvän aikaa, ja sitä myöten käyvät arvot nousseet.
Keith vakuutteli, että Ruotsiin ei mennä huonoilla ehdoilla, mutta mennään kyllä. Tosin pohjoismaiset markkinat ovat kuumat. Miten kuumilta markkinoilta löytää järkevän kohteen, beats me.
Obv markkina tykkäsi enemmän kuin mie, koska kurssi aavistuksen korkeammalla.
Toki vuokrausasteen nousu 94,1 -> 94,5% on erinomainen suoritus. P/E 7,7 ja P/NAV 0,81 pitävät loput holdissa.
Yleensä en tykkää yhtään hehkutuksesta kun oikeasti on seliteltävää. Webcastissa seliteltiinkin. Ensimmäinen analyytikko kysyi juuri samaa mitä minä, että miksi neljänneksen EPRA EPS heikkeni radikaalisti. Tämä on ensimmäinen asia, mitä analyytikko pikaluvussa katsoo. Kun julkaistaan kiinteistösijoitusyhtiön neljänneksen tulos, pitää keskittyä siihen, eikä hehkuttaa kolmea neljännestä.
Nopealla vilkaisulla aika yllätyksetön osari. Tasaisen tappavaan tahtiin tekee operatiivista tulosta sen 50c per vuosi. Samaa varmaan odotettavissa tuleviltakin kvartaaleilta. Pientä jännitystä tulee korkeintaan siitä miten ovat kiinteistöjen käyvät arvot arponeet. Arvon muutokset toki heiluttavat ei operatiivista tulosta ja siten kurssia, mutta pitkällä tähtäimellä sijoittavalle nuo lyhyen aikavälin arvon muutokset eivät imo kovin relevantteja ole.
Technopolis jatkaa omien ostoja osarin jälkeen, mikä on PALJON papempaa kuin ostaa Ruotsista 4%:n tuottokohde. In the long run vielä positiivisella mielellä.
Technopolis jatkaa omien ostoja osarin jälkeen, mikä on PALJON papempaa kuin ostaa Ruotsista 4%:n tuottokohde. In the long run vielä positiivisella mielellä.
Pystyykö omien ostojen edistymistä seuraamaan jostain muuten kuin kuun alussa päivittyvästä suurimmat omistajat listasta? Päivittäisten kauppojen listaa olen selaillut mutta tuskin NRD ostojen laskeminen kovin tarkkaa kuvaa antaa tilanteesta (?).
Technopolis tippui OMX Benchmarkista. En tosin ollut edes kuullut koko indeksistä, mutta varmaan joku muu on.
Aktia, Bittium ja Restamax sisään, Technopolis,Tieto ja Pohjois-Karjalan Kirjapaino ulos.
Tarveharkintaa näissä ei turhaan käytetä. Bittium on myynyt liiketoimintansa ja Aktian free float äänivallasta on jotain läppää.Technopolis ja Tieto ovat "oikeita" pörssiyhtiöitä, Bittium ja Aktia esiintyvät sellaisina.
Kyllä näköjään KL foruminkin seuraamisessa voi olla valoa. Ei paljon tarvita sisälukutaitoa, että voi tehdä johtopäätöksen, että TP sisällä uskotaan voimakkaampaan kasvuun lähivuosina kuin analyytikot (IR@Technopolis kaksi viimeisintä viestiä). http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=20…
Mielenkiintoisin musta on lause "Ennusteet vuodelle 2017 tulevat varmasti tarkentumaan ensi helmikuussa kun annamme arviomme vuoden 2016 näkymistä.". Itse luen tämän niin, että talossa on vähän pyöritelty päätä anaalien ennusteille ja tuli varmaankin pikkasen vahingossa lipsautettua tuossa, että anaalit on nyt(kin) yössä ja helmikuussa sen näkee kaikki.
Mie otin vähän lisää 3,65 ja 3,60. Hinta on vain minulle liian halpa olla ostamatta. Itse asiassa toivoisin lisäpudotusta, jotta saisi vielä halvemmalla sisään.
Taisin asiasta jo jossain vaiheessa mainita mutta kohtuullinen juttu aiheesta, miksi mie oon astetta vähemmän ollut kiinnostunut TP kuin moni muu, viime vuosina. Piilaaksossa 2008-2010 ja 2013-2015 oon nähnyt valtavan murroksen joista jutun paikat on vain jäävuoren huippu. Perinteisemmät kahvilat ovat myös saman buumin alla ja keskimäärin kahviloissa on ehkä 80% asiakkaista tyylillä: yhden ihmisen seurue+läppäri+puhelin. Homma mennyt jossain jopa siihen, että kokee häiritsevänsä jos kahvikupin ääressä jonkun kanssa juttelee.
En osaa arvioida ilmiön haitan astetta TP:lle mutta mielestäni selviö on mihin suuntaan vaikuttaa toimitilakysyntään JOS ilmiö meillekin voimallisesti tulee (= negatiivinen arpa). Tyyliin viidenkin prosentin tiputus TP:n kokonaiskysyntään olisi iso asia ja pidän ihan mahdollisena, että jos ilmiö rantautuu niin varhaisessa vaiheessa olevista startupeista yhä isompi osa miettii toisenkin kerran oman tilan hankinnan mielekkyyttä ennenkuin toiminta on kunnolla vauhdissa: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/talouden-murros-synnytti-miljardibisn…
(itseasiassa miekin voisin hyvin työskennellä osan aikaa kahviloissa ihan vaihtelun vuoksi jos sama meininki leviää meille...tein sitä Jenkeissä).
Mie vedän itse paljon johtopäätöksiä mikrotason havainnoista, ja PikkuPron pointti validi. IT-sektori on kasvuala anyways, jos joku yleensä on, joka vaikuttaa toiseen suuntaan. Lisäksi miun mikrotason havaintoni on, että ihmiset enimmäkseen tykkää nyhjätä toisten ihmisten kanssa, nörtitkin. Oma mikrotason havaintoni: Olen yhden it-firman hallituksessa, ja siellä on vaihdettu lähinnä toimitilasta isompaan. Vain yksi on niin pervo, että tekee töitä kotoa käsin, ja sekin pakotetaan tapaamaan muita ihmisiä säännöllisesti.
Itse tapaan omassa duunissani pk-yrittäjiä päivättäin ja havainnot ovat samansuuntaisia kuin Akillakin. Erityisesti tuoreempi yrittäjäsukupolvi on aika yhteisöllistä porukkaa ja siten vaikuttaisi olevan kysyntää toimijoille jotka pystyvät yrittäjäyhteisöjä ja niille sopivia tiloja tarjoamaan. Tänne omaan asuinkaupunkiinikin on kehitetty esim. muutamia start-up yrityksille suunnattuja toimitilakiinteistöjä ja ne ovat täyttyneet nopeasti.
Paljon enemmän olisin huolissani jos omistaisin vaikka Cityconia, sillä kulutuksen vähentyessä vuokralaisten tulokset pienenvät ja vuokranmaksussa tulee ongelmia ja väistämättä myös painetta vuokratasojen alentamiseen. Spondalla taas taisi olla tuotantokiinteistöjä yms. jonkin verran taseessa ja silläkään puolelle trendit eivät kovin suotuisat ole.
Technopoliksesta vielä sellainen mikrotason havainto, että oma työnantajani kilpailutti vuokratilat muutamilla toimijoilla ja nyt näyttäisi että Technopolis oli selvästi hinta-/palvelupakettisuhteeltaan paras tarjoaja. Samaa viestiä olen kuullut tähän mennessä myös yrittäjäkentältä että tyytyväisiä ollaan, vaikka vuokrataso voi olla markkinatasoa inan kovempi niin hyvä palvelupaketti paikkaa asian. Enemmän mikrotason havaintoja sitten kun itse pääsen noihin tiloihin työskentelemään:) toistaiseksi ainakin pysyn itse osakkeenomistajana Technopoliksen kelkassa.
Onko jotain erityistä syytä miksi TP ei voisi hypätä kehityksen kelkkaan mukaan, tarjota yhtenä konseptina näitä ketteriä startup-tiloja ja sitä kautta hyötyä/säilyttää asemansa kysynnän muutoksessa?
Koen et mun pitää tuoda mielipide esille täälläkin kun salaa puhun ikäviä technopoliksesta tän ketjun selän takana!
Oon huolissani siitä paljonko internetin tuomat yhteydenpitomahikset ceteris paribus aiheuttavat negatiivista kysyntää toimistotiloille. Google docs on yks pirun siisti esimerkki johon olen nyt vasta tutustunut kauppiksen opintojen kautta muutamaa ryhmätyötä väsäilessä. Tää saattaa olla joillekkin no-braineri mutta selitän nyt kuitenkin kun tällaista ei vielä ollut siihen aikaan kun mä valmistuin lukiosta, mikä ei kuitenkaan ole niin kauan aikaa sitten. Kaikki ryhmän jäsenet pääsevät käsiksi ja pystyvät samaan aikaan editoimaan samaa dokumenttia. Pystyt näkemään tasan mihin kohtaan toisen hiiri osoittaa ja mitä se muokkaa, reaaliajassa. Jokaisen jokainen input tallentuu, eli jos mokaa jotain löytyy samanlainen peruuta-nappi kuin esim kuvankäsittelyohjelmissa. Samaan aikaan dokumentti tallentuu reaaliaikaisesti pilveen joten ei tarvitse huolehtia siitä, että kone crashaa eikä muistanut tallentaa. Pääsee myös käsiksi dokumenttiin ihan mistä vaan laitteesta. Yllättävän näppärästi saa ryhmätyön tehtyä vaikka kaikki ovat vaan omissa kodeissaan ja skypessä. Sit toinen suuri mahdollisuus on tietenkin netin konferenssipuhelut, facetimet sun muut. Se on selvää että tällaiset mahdollisuudet vaan lisääntyvät ja paranevat tulevaisuudessa.
On totta että netti ja vaikka nuo konferenssipuhelut ovat olleet jo olemassa pidemmän aikaa, mutta mä uskon että tän tyyppiset muutokset kestää pitkään edetä, jopa sukupolven verran. Korkeissa johtotehtävissä olevat ovat usein vanhempia kokeneempia henkilöitä, ja heidän kokemukset on 99 prosenttisesti fyysisiä tapaamisia. He arvostavat aivan varmasti fyysistä kontaktia, enkä väitä että se on väärin, mutta uskon myös että he saattavat yliarvostaa sitä, koska eivät ole kokeillut muuta vaihtoehtoa.
En meinaa, että yritysten välttämättä tarvitsee sanoa 100 prosenttisesti toimitilojaan irti, mutta se että saisi työntekijät tekemään vaikka kaksi päivää viikosta töitä kotoa mielummin vähentäisi keskimääräistä toimistotilan tarvetta huomattavasti. Eikä moni työntekijä varmaan pistäisi pahakseen sellaisesta vaihtoehdosta.
Aki kirjoitti:
Lisäksi miun mikrotason havaintoni on, että ihmiset enimmäkseen tykkää nyhjätä toisten ihmisten kanssa, nörtitkin. Oma mikrotason havaintoni: Olen yhden it-firman hallituksessa, ja siellä on vaihdettu lähinnä toimitilasta isompaan. Vain yksi on niin pervo, että tekee töitä kotoa käsin, ja sekin pakotetaan tapaamaan muita ihmisiä säännöllisesti.
Tää on todella vahva perustelu miksi yllämainitsemani ei vaikuttaisi kysyntään yhtä paljon, kuin sen "muuten pitäisi" vaikuttaa. Esimerkiksi Akinkin tuntema pokerijengi on vuokrannut toimistotilat, vaikka siitä ei nettipokerialalla hirveästi hyötyä ole. Voi toki keskustella strategiasta ja käsihistorioista helpommin mutta tämä päätös tehtiin kyllä sosiaalisista syistä.
Mun (ikävä) veikkaus tulevaisuudesta, mikä näkyy jo jonkin verran: Fyysistä kontaktia (Kun puhun fyysisestä kontaktista tarkoitan face-to-face keskustelemista jne. en pelkästään kirjaimellisesti fyysistä kontaktia. Hurri ei keksinyt parempaa sanaa.) korvataan entistä enemmän Some-kontaktilla. Keskustellaan enemmän Whatsappissa ja facebook chatissä ja vähemmän livenä, enemmän Tinderissä ja vähemmän baareissa. Mitä enemmän ihmiset tottuvat tähän, sitä vähemmän vieraalta idea kuulostaa, että bisnestapaamiset hoituisivat netin välityksellä.
Puhtaasti markkinataloudelliseltä kantilta jos sulla on toimistotila ainoastaan sen takia koska on kiva nyhjätä toisten ihmisten vieressä, mutta kilpailijasi pärjää ilman, on sillä tietenkin suuri etulyöntiasema.
Siitä mulla ei ole mitään hajua, kasvaako vai kutistuuko alat jotka tarvitsevat enemmän toimistotiloja. Oletan Akin vastauksen perusteella että kasvaa, mainitsi mm. IT-alan. Eikä ole myös mitään hajua miten hyvä sijoitus Technopolis on tähän hintaan. Mulla on sen verran kiinteistösäätöjä meneillään, että en etsi korreloivia osakesijoituksia. Luotan Akiin ja uskon että hän on tehnyt kunnon taustatutkimukset, joten varmasti on hyvä sijoitus.
Siitä puheen ollen niin kyllähän markkinat hinnoittelevat Technopoliksen selvästi alle 10 P/Ellä sellaiseen hintaan, ettei hirveästi kasvua odoteta.
Kyllä mun mielestä tämän tyyppinen kehitys on täysin käynnissä. Monissa pörssiyhtiöissä ja muissakin isoissa firmoissa, myös IT- puolella, ollaan luovuttu henkilökohtaisista työpisteistä ja tarjolla on avoimia työpisteitä idealla, että kun poistut niin keräät tavarat mukaasi. Kommunikointi tiimien sisällä liikkuu paljolti meilitse tai jollain chat- sovelluksella. Näitä fyysisiä tapaamisia konttorilla kyllä on, mutta epämuodolliset on usein kahvikupin tai lounaan kera ja sitten tärkeämpiin buukataan varausjärjestelmästä neukkari, johon kutsu tyypillisesti tulee Microsoftin pilvipalveluiden kautta, jolloin tietty palveluun synkronisoidut kännykätkin tavoitetaan. Tietysti toimenkuva vaikuttaa. Koodaaja varmaan tarvitsee oman kiinteän koneen jne.
Sinänsä lyhyellä tähtäimellä en olisi tästä kovin huolissani. Varmasti Technopolis vastaa muuttuviin tilatarpeisiin sitä mukaa kun asiakkaat vaatii ja voihan se olla muutoksessakin tarvittaessa vaikka edelläkävijä. Lyhyellä tähtäimellä ongelma voi pikemminkin olla ennätyksellinen tyhjän toimistotilan määrä, viime vuonnakin valmistui uutta tilaa vaikka kuinka paljon. Taisin laittaa tähän ketjuun jotain tarkempaakin tyhjästä toimistokapasiteetista joskus vajaa vuosi sitten. Ennätystasoilla mennään.
Toisaalta sitten olen lueskellut, että monissa Euroopan isoissa kaupungeissa toimitilamarkkina on pikemminkin ylikuumentunut ja vastaavat yhtiöt arvostetaan paljon korkeammalle. Kai tässä painaa sitten myös periferiasijainti sekä EU-alueen heikoin talouskasvu. Substanssialennus on jo ylisuuren puolella ottaen huomioon tasokkaan kiinteistökannan.
Oon huolissani siitä paljonko internetin tuomat yhteydenpitomahikset ceteris paribus aiheuttavat negatiivista kysyntää toimistotiloille. Google docs on yks pirun siisti esimerkki johon olen nyt vasta tutustunut kauppiksen opintojen kautta muutamaa ryhmätyötä väsäilessä. Tää saattaa olla joillekkin no-braineri mutta selitän nyt kuitenkin kun tällaista ei vielä ollut siihen aikaan kun mä valmistuin lukiosta, mikä ei kuitenkaan ole niin kauan aikaa sitten. Kaikki ryhmän jäsenet pääsevät käsiksi ja pystyvät samaan aikaan editoimaan samaa dokumenttia. Pystyt näkemään tasan mihin kohtaan toisen hiiri osoittaa ja mitä se muokkaa, reaaliajassa. Jokaisen jokainen input tallentuu, eli jos mokaa jotain löytyy samanlainen peruuta-nappi kuin esim kuvankäsittelyohjelmissa. Samaan aikaan dokumentti tallentuu reaaliaikaisesti pilveen joten ei tarvitse huolehtia siitä, että kone crashaa eikä muistanut tallentaa. Pääsee myös käsiksi dokumenttiin ihan mistä vaan laitteesta. Yllättävän näppärästi saa ryhmätyön tehtyä vaikka kaikki ovat vaan omissa kodeissaan ja skypessä.
Menee täysin offtopiciksi Technopoliksesta mutta pakko kommentoida kun on tuosta valmistumisesta alle vuosi aikaa. Seuraava vaihe optimoinnissa jonka opit pian yliopistoryhmätöiden osalta tämän yllä mainitsemasi proseduurin jälkeen on sitten se, että niitä ryhmätöitä ei kannata tehdä porukassa vaan jakaa ne työt sillä tavalla, että jokainen tekee yhden työn kokonaan itsenäisesti ja lopussa muiden tekemät työt vain lukaistaan läpi että tietää itsekin mistä hommassa oli kyse (esim. kurssiin kuuluu 3-4 ryhmätyötä ja vakioryhmät koko kurssin ajan ovat 3-4 henkeä). Oli ihan pakko heittää tämä tähän kun lieviä flashbackkeja herätti
Jos koko kurssiin kuuluu vain yksi iso ryhmätyö (tyyliin laajuus 20-40 sivuinen dokumentti lopputuotoksena), niin silloin se kannattaa jakaa osiin esim. selkeiden lukujen/alaotsikoiden perusteella, niin että vain yksi tyyppi joutuu perehtymään yhteen tai pariin selkeään osa-alueeseen
Nimimerkillä: Kyllä minäkin ekan parin vuoden aikana tein ne ryhmätyöt justiinsa yllä kuvaamallasi tavalla google docsissa porukalla toisten tekstiä tuntikaupalla muokaten, mutta sen parin vuoden kokemuksen perusteella, yllätysyllätys, kaikki opiskelijat kollektiivisesti tajusivat suurinpiirtein yhtä aikaa että kannattaa jakaa ne hommat täysin itsenäisiin alueisiin = joku tekee aina yhden pikkutyön vuorollaan porukasta (sovittavissa 10 minuutissa) tai isosta työstä selkeän kokonaisen osa-alueen kokonaan itse. Ja taas säästettiin muutama tunti jokaisen aikaa
Oma kokemus on, että koodausfirmoissa somen / virtual presense tyyppisten sovellusten kautta viestittelevällä teameillä ei ole kilpailukykyetua fyysisesti samassa tilassa työskentelevälle teamille vielä pitkään aikaan. Jatkuva epämuodollinen kommunikointi kun vaan luo lisäarvoa. Lisäksi työntekijöistä kilpaillaan nykyjään myös ihan tiloihin liittyvillä asioilla. Eli kenellä on firman sisällä mukavimmat kahvilat, pelivehkeet ym. Nämäkin vaatii sitten toimistoihin lisätilaa. Muissa toimistohommissa PP:n ja Jeansin arviot ovat varmaan ihan oikeita.
Itse olen lisäillyt Technopolista viime aikoina lähinnä siitä syystä, että Keith valitteli viime yhtiökokouksessa kuinka Espoo on vaikein markkina ja joka päivä parkkipaikkaa etsiessäni ja lounasta jonottaessa ei jää epäselväksi kuinka täysiä ainakin nämä Espoon "ongelmalliset" Innopolit ovat. Jos vaikemmilla markkinoilla pärjätään näin hyvin, niin olen mutuillut että todenäköisesti noilla helpoimmillain menee hyvin.
Face-to-face asiointi varmasti vähentyy, mutta ei se ei imo tarkoita suoraan tilatarpeiden vähentymistä. Veikkaan että tietotyöläiset jatkossakin tarvitsevat toimitiloja esim. asiakasneuvottelujen pitäminen kahvilasta käsin ei monessa työssä onnistu eikä toisaalta monella riitä keskittymiskykyä tehdä duunia kahvilaympäristöissä.
Etätyökin toki lisääntyy. Tämä näkyy esim meillä duunissa niin että kun toimitiloja on vaihdettu niin uusissa tiloissa on työpisteitä vain n. 80%:n työntekijöistä, vähintään 20%:n odotetaan olevan asiakkaissa tai esim etähommissa.
Veikkaan että perustoimitilojen kysyntä on laskusuunnassa ja yritykset etsivät yhä enemmän pelkkien tilojen lisäksi laajempaa palvelukokonaisuutta ja toimivaa yritysympäristöä. Tässä Technopolis on imo edelläkävijä ja huomattava osa vuokralaisistakin taitaa olla innovatiivisia & teknologiapainotteisia yrityksiä.
Vaikka trendinä toimitilojen kysyntä voi laskea niin se ei varmasti näy kaikkien toimijoiden kohdalla tasaisesti. Uskoisin että tässäkin trendissä löytyy myös toimitilapuolelta voittajia. Siis ne yritykset jotka kehittävät tuotettaan enemmän pelkistä toimitiloista kokonaisvaltaisemman palvelupaketin suuntaan.
Technopoliksen kohdalla uskon itse yrityksen johtoon. Lisäksi yrityksellä on vahva track record (hyvä operatiivinen tulos & korkea vuokrausaste) ja kun yrittäjäkentältäkin tulee hyvää palautetta toiminnasta, niin uskon vahvasti että yrityksessä on osaamista haistella yritysten toimitilatarpeita ja siten pysyä kilpailukykyisenä myös jatkossa.
