
TEP1S
Viimeisimmät viestit
GRK - monipuolinen infrarakentaja
25.3.2025 - 18:42
Onko kukaan kuullut firman selitystä isolle nettokassalle? Lukujen perusteella firman nettokassa on pari euroa per osake... Saadut ennakkomaksutkaan ei ole noin isot.
Ottamatta kantaa muuhun arvostukseen, minua mietityttää lisävarojen kerääminen epäorgaaniseen kasvuun Ruotsissa. Suomalaisten yhtiöiden menestys yritysostoissa Ruotsissa on kyseenalainen. Tässä kerätään lisää sotakassaa isohkoon ostoon Ruotsissa, minkä onnistumisella tulee olemaan iso merkitys osakkeen kurssikehitykselle jatkossa.
Ps. Myötätuntoisena oheishuomiona: GRK on ilmeisesti esimerkki yhtiöstä, jolle Putin teki ison källin Ukraina-operaatiolla: Listalleottoesitteeseen viittaamalla sisällytetyn konsernitilinpäätöksen pidemmän historian mukaan isoimmat listautumiseen liittyvät kertaluonteiset kulut ovat syntyneet jo 2021-2022, ja IPOa on valmisteltu 2020 alkaen (IPO readiness -arviot, eka IFRS-tilinpäätös vuodelta 2021 jne.), mutta projektiin tuli 2022 parin vuoden tauko Ukrainan, inflaation ja korkojen takia, kun listautumismarkkina kylmeni.

NoHo Partners ent. Restamax
8.10.2024 - 18:20
...ostanut osakekaupalla enemmistön H5 Ravintolat Oy:n liiketoiminnasta, ... Myyjänä transaktiossa ovat yrittäjät Lassi Vänttinen ja Marko Meronen, jotka jäävät merkittäviksi omistajiksi yhtiöön...
NoHo jatkoi tänään vakiintunutta linjaansa, jossa yritysostossa myyjät jäävät vähemmistöomistajaksi myymäänsä tytäryhtiöön/alakonserniin. Tällöin kyllä liikevaihto ja liikevoitto kasvavat nätisti, kun 100 % luvuista lasketaan mukaan yli 50% omistetusta tytäryhtiöstä, mutta sitten verojen jälkeisellä viimeisellä rivillä katoaakin merkittävä osa tuloksesta muille. Tai no IFRS-aikana "tilikauden tulos" vain jakautuu kahteen pottiin, emoyhtiön omistajille ja muille.
Käyttäen Q2 esimerkkinä (koska Eezy-myynnit ei enää vaikuta siihen): liikevoitto oli 9,7 M€, rahoituskulut ja verot söivät yli 6 M€, ja tilikauden tulos oli vain 3,5 M€, josta pörssinoteeratun emon omistajille kuului kuitenkin vain 2,2 M€ ja vähemmistöille 1,2 M€. Noin kolmannes tilikauden tuloksestakin valui siis oikeasti muihin suihin kuin listayhtiön omistajille.
Liikevoitto oli 9,7 (10,7) miljoonaa euroa ja laski 9,8 prosenttia.
Tulos oli 3,5 (4,1) miljoonaa euroa ja laski 15,9 prosenttia.
Osakekohtainen tulos oli 0,11 (0,17) euroa ja laski 37,5 prosenttia.
Pelkän käyttökatteen tai liikevoiton tuijottaminen johtaisi NoHon kohdalta pahasti harhaan."Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos" tai osakekohtainen tulos ovat suunnilleen ainoat tunnusluvut, jotka kertovat pörssisijoittajille oikeasti kuuluvasta tuloskehityksestä. Ja -16% tilikauden tuloksen muutoskin tarkoittikin oikeasti -38% tulosmuutosta omistajien näkökulmasta, kun vähemmistön kasvanut osuus huomioidaan.
Jännä nähdä, kuinka pitkään kuvio uppoaa sijoittajiin nyt kun firma on palannut entistä tukevammin tamperelaiseen Restamax-komentoon.
SRV Group
21.2.2019 - 18:35
Srv näyttää nyt olevan matkalla erittäin huonoon suuntaan. Redistä kuuluu erittäin huonoja uutisia...
Eikä uutiset ainakaan näytä parantuvan...
KL 21.2.2019 18:08
Redin asuintornissa merkittävä vesivahinko - vaikuttaa valmistumisaikatauluun: ”Todella ikävä takaisku”
Redin Majakassa on sattunut aamuyöllä 21. helmikuuta vesivahinko, joka johtui väliaikaisen rakennustöitä palvelevan vesijohdon rikkoutumisesta kerroksessa 32, mistä vesi on valunut alaspäin. Vartija havaisi vahingon kello 3.
SRV:n mukaan vahinko on laajuudeltaan merkittävä ja sillä tulee olemaan valitettavasti vaikutusta valmistumisaikatauluun.
SRV:n oma lehdistötiedotekin löytyy...
https://www.srv.fi/tiedotteet/rakenteilla-olevassa-kalasataman-asuintor…
Ps. vesivahinko kerroksessa 32 saattaa olla uusi Suomen ennätys ;-)
Tulosvaroitus / Osavuosikatsaus ajankohta
25.10.2018 - 19:46
"naivi akuutti ilmoitustarve" ei ole pelkästään höpinää, vaan firman vastuuhenkilöiden kannalta omakohtaista rikosvastuuta. MAR (Market Abuse Regulation) määrittelee kehyksen (aikaisemmin Arvopaperimarkkinalaki) ja Finanssivalvonta tulkitsee sitä.
Finanssivalvonnalla on kohtuullisen tiukka tulkinta tiedottamisajakohdista. Periaatteessa kaikki normaalit osavuosikatsauksetkin, jotka julkaistaan aamulla, esim. klo 08.00-09.00, ovat todennäköisesti väärin, jos hallituksen kokousta ei tosiasiallisesti ole pidetty aikaisin samana aamuna. Osarit ja muut tiedotteet on julkaistava ilman aiheetonta viivytystä. Tämä koskee tietysti erityisesti tulosvaroituksia.
Tulosvaroituksen antaminen kesken päivän on tarpeen, jos hallitus & johto on keskustellut asiasta aamun/aamupäivän/päivän aikana. Jos keskustelu käydään iltapäivän lopussa, niin mahdollisen tiedotteen viimeistely voi hyvinkin viedä yli pörssin sulkeutumisen, jollon tiedote voidaan antaa vasta pörssin sulkeuduttua. Mutta aamuun odottaminen ei ole mahdollista.
Ylipäänsä Suomessa on omituinen käytäntö, koska yhtiön pyrkivät antamaan turhan tiukan ohjauksen (tarkempi kuin liiketoiminnan tosiasiallinen ennustamiskyky), jolloin tulosvaroituksia tulee Fivan tiukan tulkinnan takia huomattavan paljon.
Vielä vuosituhannen vaihteessa tulosohjaus oli hyvin minimaalista, ja mahdolliset ohjausmuutokset tehtiin pääosin osarissa, mutta kasvuyritysten hurjien kasvuodotusten myötä levisi käytäntö pyrkiä kuvaamaan tulevaisuutta hyvinkin tarkasti. Samaan aikaan Fiva tiukensi tulkintaansa siitä, milloin tulosvaroituksia pitää antaa. Tämä johtaa helposti tarpeeseen tarkentaa ohjausta kesken kauden tulosvaroituksen kautta. Teoriassa ohjausta voi tarkentaa myös osarissa, mutta tällöin pitää täyttää MARin tiedottamisen lykkäämisen edellytyksen vaatimukset, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ollaan edelleen ohjauksen sisällä, mutta sen keskipistettä tai vaihteluväliä halutaan muuttaa. (Parhaimmillaan firmat ovat varmuuden vuoksi antaneet tulosvaroituksen 5 min ennen osaria, mikä on täysin älytöntä.)
Kaupankäyntilähtöinen näkökulma ajoitukseen on se, että etenkin isoimmilla yrityksillä Hensingin pörssin ajat ovat vain ohjeelliset, ja kauppaa voidaan käydä muualla myös pörssin ollessa kiinni täällä. Eli Suomen pörssipäivä on lähinnä viitteellinen.
Kolumni: Kryptokupla ei vielä puhjennut ja muita vuoden 2017 ilonaiheita
5.2.2018 - 19:59
> > Mikä saa uskomaan kryptojen alati nousevaan käyrään?
> Lohkoketjuteknologian käyttö kasvaa.
Mitä tekemistä lohkoketjuteknologian käytön kasvulla on kryptovaluttojen kanssa?
On ihan mahdollista, että markkinaosapuolet ottavat käyttöön lohkoketjuja esim. johdannaissopimusten tallentamiseen tai vaikka korruptoituneen valtion kiinteistörekisteriin, mutta mihin ihmeeseen siinä tarvittaisiin ulkopuolista kryptovaluuttaa? Markkinaosapuolet ovat ihan varmasti valmiita maksamaan oman suljetun keskinäisen lohkoketjun pyörittämisestä, mikäli sillä vältetään aikaisempien kalliimpien vastaavien sopimusarkistojärjestelmien kulut. Mutta miksi siinä pitäisi olla jokin ulkopuolinen globaali kryptovaluutta taustalla?
Lohkoketjuteknologia tarjoaa merkittäviä etuja erilaisiin tarkoituksiin, ja sen käyttö varmasti yleistyy. Mutta kryptovaluutat ovat kuitenkin erillinen juttu, vaikka käyttävätkin lohkoketjuteknologiaa. Valuuttojen arvo perustuu vain valuutan haltijoiden/käyttäjien keskinäiseen uskomukseen valuutan arvosta. Jos käyttäjien populaatio pienenee tai usko vähenee, tai populaation kasvu edes hidastuu (eli uuden mukaan tulevan oikean rahan tulo hidastuu), niin jälki voi olla rumaa, kun bittilompakossa oleva kryptovaluutta ei edes idä kauniiksi kukaksi kuten tulppaaninsipuli.
Viimeaikaiset kryptovaluuttojen forkkaamiset ovat lisäksi tehneet pyramidipelin aika avoimeksi. Kiva, kun voi perustaa uuden valuutan olemassa olevaan asiakaskuntaan, josta osa jää toivottavasti mukaan tähän uuteenkin valuuttaan, jonka sääntöjä minä olin luomassa yhteistä hyvää edistäen...
Kuinkahan monta Bitcoin-forkkia ja Ethereum-forkkia jo olikaan?
Ovaro (os. Orava)
16.10.2017 - 18:20
Nyt tulee ensimmäistä kertaa sitten tilanne, jossa joku yksityishenkilö omistaa yli 10% epäsuorasti Oravasta. Se on verohuojennuslain vastaista. Tarkoittaako tämä nyt, että Oravalla menee tästä lähtien myös verot maksuun?
Investors Housen hallituksen puheenjohtaja Tapani Rautiainen omistaa tämän dokumentin mukaan 2,177m Investors Housen osaketta ja Investors House omistaa 25,2% Oravasta, joka tekee 2,177/4,438*0,254=0,125. En ole lakiasiantuntija, mutta lain mukaan
5) yksittäisen osakkaan omistusosuus yhtiön osakepääomasta on vähemmän kuin kymmenen prosenttia yhtiön osakepääomasta
Mistä päädyit tulkintaan, että osakas = yksityishenkilö. Osakas voi olla myös oikeushenkilö...
Mutta sinulta jäi huomaamatta lainaamasi verohuojennuslain 15§ ja 16§ tarkka sanamuoto:
Verovapauden voimassaolon edellytyksenä on 2 §:n 1 momentin 1–4 ja 6 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisen lisäksi se
Verovapauden säilymisen ehdoista poissuljettu 5 momentti on tuo omistusosuus, eli se ei ole edellytys kerran saadun verovapauden säilymiselle.
Kotipizza
6.6.2017 - 13:39
Kauppalehden flash-otsikko samasta uutisesta... ;-) ;-)
***Kotipizza Groupin Kotipizza-ketkun vertailukelpoinen myynti kasvoi 16,9 prosenttia toukokuussa vuotta aiemmasta
Nordnetin superrahasto
30.5.2017 - 14:40
Selittäkääs joku tyhmälle, että miten tämä osinkopolitiikka toimii superrahastoissa? Ne siis sijoitetaan uudelleen, mutta rahat eivät ilmeisesti vain ''saavu'' tilille? Näkeekö jostain osinkojensa määrän?
Et näe, koska osinkoja ei tule sinulle asti.
Rahasto sijoittaa osingot uudelleen, joten saadut osingot (ja niillä ostetut osakkeet) näkyvät rahasto-osuuden arvossa.
Rahoitusvastikkeen merkitys uudiskohteissa?
18.5.2017 - 22:27
Tyypillisesti yhtiölainaa voi lyhentää / maksaa pois kokonaan 1-2 kertaa vuodessa. Eli jos haluat ottaa suoraan pankkilainaa maksaaksesi pois yhtiölainan, niin se on mahdollista.
Nykyisten hyvin matalien korkojen ympäristössä yhtiölaina marginaaleineen on ehkä noin 1%, joten korko on hyvin matala korko joka tapauksessa.
Rahoitusvastikkeen merkitys uudiskohteissa?
17.5.2017 - 23:36
Satutko TEP1S tietämään onko tämä velkavastuiden osakekohtaisuus jossain laissa määrätty siten, ettei taloyhtiön sopimuksista voi pienellä präntillä löytyä jotain viekkaan rakennuttajan sorvaamaa kohtaa, jossa todetaan että tyhjilleen jääneen asunnon velkaosuus voidaan erinäisissä "poikkeustilanteissa" lisätä muiden asukkaiden rahoitusvastikkeisiin?
Kuten sanoin jo äsken, pankin näkökulmasta lainan on ottanut koko taloyhtiö ja yhtiö lyhentää lainaa pankille, ei yksittäinen osakas. Kaikki asunnot ovat jo valmiiksi lainan vakuutena, koska pankilla on kiinnitys koko yhtiöön. Ei tarvita mitään pientä pränttiä, koska yhtiö kokonaisuutena vastaa joka tapauksessa lainasta. Jos taloyhtiö ei saa kerättyä joltakulta osakkaalta vastikkeita ajoissa ja niitä joudutaan hakemaan oikeusteitse (asunnon haltuunotto jne.), muut osakkaat joutunevat maksamaan sillä välin lisää vastikkeita, jotta lyhennykset saadaan hoidettua. Pankin kannalta se on taloyhtiön sisäinen ongelma.
Yritän vielä hahmottaa että miksi yhtiölainasysteemi on eri osapuolten näkökulmista houkutteleva ratkaisu. Ilmeisesti se sitä on, koska sitä niin paljon uudiskohteissa harrastetaan.
Ostaja: yhtiölaina pienentää omaa lainan ja vakuuksien tarvetta. Suhteessa pienemmillä tuloilla/varallisuudella pääsee kiinni parempaan asuntoon.
Rakennuttaja: asiakaspooli laajenee. Asuntoja saa paremmin kaupaksi kun niitä pystyy myymään köyhemmillekin.
Pankki: tämä on itselleni vähän kysymysmerkki. Pankki tietysti haluaa antaa lainaa ja saada korkotuloja, mutta miksi pankki myöntää mieluummin yhtiölainoja kuin yksityislainoja? Näinhän täytyy olla, koska jos ei olisi niin yhtiölainoille ei olisi tarvetta, koska köyhät saisivat vastaavia lainoja vastaavilla ehdoilla yksityisestikin. Perustuuko pankin halukkuus yhtiölainojen myöntämiseen siihen, että joku isohko rakennuttaja toimii alkuvaiheessa periaatteessa lainan takaajana ja pankki uskoo, ettei rakennuttaja mene nurin vaikka pari asuntoa jäisi tyhjäksi? Pankin näkökulmasta yhtiölainojen ongelmana lienee ainakin se, että lainojen tosiasialliset lyhentäjät ovat tuntemattomia ja usein vähävaraisempia/tuloisempia kuin ne jotka asuvat vastaavan arvoisissa yhtiölainattomissa asunnoissa. Tämä lisännee riskiä vs. yksityiselle myönnettävät lainat, joissa velallisten tulot ja taustat on tsekattu ja katsottu riittäviksi kokonaislainasumman suorittamiseen.
Täydennyksiä:
* ostaja: tosiaan tarvitaan vähemmän vakuuksia. Mutta jos tarvitsee lisäksi omaa pankkilainaa, niin pankki kyllä mietti maksukykyisyyttä kokonaisuuden kannalta. Yhtiölaina helpottaa asunnon ostoa/myyntiä, kun ei tarvitse erikseen siirrellä panttina olevia osakkeita jne. Se lisää siis asuntomarkkinoiden joustavuutta. Negatiivinen pointti on että rahoitusvastikkeella maksettavat korkokulut omasta asunnosta eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa (koska omistajalla ei itsellään ole lainaa, vaan se on taloyhtiöllä).
* rakennuttaja: joo, voi myydä ehkä laajemmalle asiakaskunnalle, mutta kyllä järkevällä ostajalla pitää käytännössä olla maksukyky myös lainaosuuteen. Vähintään yhtä tärkeä juttu on, että rakennuttajan ei tarvitse sitoa omaa pääomaansa yhtä paljon kiinni hankkeeseen, kun taloyhtiö ottaa yhtiölainaa rakennusvaiheessa ja maksaa sillä rakentamisen kustannuksia rakennusyhtiölle. Rakennusyhtiön ei tarvitse ottaa lainaa omiin nimiinsä eikä pankki joudu arvioimaan rakennusyhtiön maksukykyä yhtä tiukasti kuin jos rakentamisaikainen laina kiertäisi rakennusyhtiön taseen kautta.
* pankki: en usko, että yhtiölainaa sisältävän kohteen ostaja olisi sen vähävaraisempi kuin "yksityisesti rahoitettujen". Esim. pääkaupunkiseudun uudiskohteet hyvillä paikoilla sisältävät käytännössä aina yhtiölainaa eikä ostajat ole useinkaan mitenkään köyhiä... Pankin kannalta yhtiölaina on parempi kuin yksittäisen asunnon laina, koska koko yhtiö (kaikki asunnot) ovat lainan vakuutena yhtenä konttänä. Pankin kannalta rakennuttaja ei takaa lainaa, vaan pikemminkin rakennuttaja nostaa omaan taskuunsa lainapääoman jota käytetään talon rakentamiseen. Rakennuttaja on pikemminkin riski, jonka pankki välttää lainoittamalla suoraan taloyhtiötä. Taloyhtiö, siis kaikki rakennettavat asunnot, ovat pankin kannalta ainoa vakuus koko ajan.