Tähän kirjoitin pitkät sepustukset autossa, mutta netin jako katkesi ja hävisi. Vastaan lyhyemmin sitten.
Harmi
Mikko Mäkinen kirjoitti:
Buffettilla on sekä hyviä että huonoja ajoituksia. Pidän miestä kaikkien aikojen sijoittajana, muttei hänkään nimestään huolimatta ole oraakkeli. Buffett ei ole käsittääkseni viimeisen 15 vuoden aikana voittanut indeksiä. Se, että pitää usein käteistä ja sitten ostaa aina kun osakkeet laskevat on enemmän varovaisuutta kuin loistavaa ajoittamista. Olen ollut pari vuotta vähän turhan alhaisella osakepainolla, joten en pitäisi itseäni huippuajoittaja, vaikka olisin maaliskussa ostanut vähän enemmänkin.
Sinunkin ajoitus näyttää hyvältä, kun katsoo kn tuo kaveri vieressä sählää. Vähän vakavammin niin, mitä Sharevillessä tuli aikanaan Mäyräkoira nimimerkin juttuja seurattua niin ei ne ajoitukset kovin huonoja olleet. Siitä pääsin kärryille, että treidaat tulosta tai uutista, mutta en yhtään miten otat reidin ja stop&lossin. Siitä pääsin kärryille, että ne osuu ihan hyvällä prosentilla. Mutta sitten tuosta käteispositiosta, kun siitä mainitset niin aina vaan miettii onko itsellä samaan aikaan riittävästi. Kirjoittelit toisessa jutussa Robin Hoodin treidareista, jotenkin uskon siinäkin enenmmän sinun Buffettin nimeen. Taisi itse meetari joskus sanoa, että pörssi paikka, jossa rahat siirretään kärsimättömiltä kärsivällisille. Youtubessa on hauska video, jossa lista maailman rikkaimista. Nimet vaihtuu aika rivakkaan, mutta yksi pysyy. Siinä palkki ei juurikaan laske, kuten muilla käy: https://www.youtube.com/watch?v=SM9VaEWnCRA Onko selittävä tekijä riskien hallinta?
Mikko Mäkinen kirjoitti:
Tästä kirjoitin pitempään. Asia on monimutkaisempi. Öljyn kulutus on pääosin jo kehittyvillä markkinoilla, ja kasvu käytännössä kokonaan. Öljyn kulutuksesta suurin osa ei mene henkilöautojen tankkeihin tai lentokoneen siipiin. Petrokemikaalit ovat olleet kasvun moottori pitempään ja tämä jatkunee.
Itse uskon, että 40 dollarin öljyllä tuotannon kasvu on vielä haasteellisempaa kuin kysynnän kasvu. Ihmisten vakuuttaminen tästä vaatisi tuhansia sanoja, ja automatka loppuu kesken. Valistunut näkemys ölyn kysyntä/tarjonta tasapainosta tulevaisuuteen on mun mielestä vaikea luoda, ellei ole asiasta todella paljon lukenut ja tutkinut. Jos öljyn hinta ei nouse, kysyntä/tarjonta on viiden vuoden päästä hyvin hyvin epätasapainossa. Ja olen aika varma, että öljyn kysynnän pysyvä laskuun kääntyminen kestää pitempään kuin 5 vuotta. Vaikka 2/3 uusista autoista olisi jo nyt sähköautoja, se ei riittäisi kääntämään kokonaiskysyntää laskuun lähivuosina. Pitää katsoa autokantaa kokonaisuutena, ei vain uusia autoja.
Tupakkaa on yritetty rajoittaa kiihtyvään tahtiin. Silti tupakkayhtiöt ovat tuottaneet paremmin kuin melkein mikä tahansa muu ala. Vielä viimeiset 20 vuotta, kun rajoituksia on todella paljon lisätty, ne ovat tuottaneet erinomaisesti. Toki pääomaintensiteetti on lähes päinvastainen, mutta yksi analogia mitä miettiä. Asiat eivät aina mene, niinkuin maalaisjärjellä ajattelisi.
Petrokemikaalejakin pidetään jonkinlaisena peikkona, esimerkkinä muovista pyritään nykisellään EU:ssa vahvasti eroon. (EU ei ole toki koko maailma.) Mutta ihan Lynchmäisenä havaintona niin paikallisessa marketissa ei saa pikkumuovipussia vaateille/hedelmille pyytämättä. Useammassa kaupassa on tätä nykyä "Ikean kasseja", joita helpompi uusia käyttää. Paikallisessa marketissa on edelleen muita kassivaihtoehtoja kassalla, kangas kassi.kompostoituva kassi, jonka materiaali voi toki olla öljypohjainen. Hei osastolla on uusio käyttö kassi.
Tämä kaikki ei toki tarkoita öljyn loppua ja kaikkien käyttävän muita vaihtoehtoja. Öljypohjaiset tuotteet on helppoja valintoja ja niitä vaikea syrjäyttää, kuten öljyn käyttöä autoilussa ja muussa liikenteessä. Olen samaa mieltä kysyntä tarjonta tilanteesta. OMistin Chevronia pidemmän pätkän ostettena vähän finanssikriisin jälkeen. Syy myynnille löytyi yhtiön tietystä "vanhoillisuudesta". Asenne oli jotnekin niin, että öljyä käytetään ja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Minua häiritsi asenne ettei haittoja yritetä vähentää. Uskon nykyisellään öljyyhtiöistä pärjäävän niiden, jotka sopeutuvat muuttuvaan tilanteeseen ja valinta on vaikea. Shell tuntuu satsaavan vetyyn, Amerkkalaisia en tunne tarkemmin. Onko siellä voitelukulttuuri iskostunut johtoon? Mutta itse ikäänkuin uskon siihen, että vahvat on hyvä sijoitus ja matkalla nyt kuolee sitten paljon muuta. En oikein edelleenkään saa sitä Bull skeneä vaan kiinni. Mikä estää ylitarjonnan ja Venäläisten ja Arabien öljyn dumppamisen markkinoille? Mikä on se kulutus, joka nostaa petrokemian tuotteiden kysyntää?
Kiitokset aarimmaisen mielenkiintoisesta blogista. Tata tavaamalla olen oppinut paljon.
Kiinnostaa tuo latour-moovi. Ilmeisesti olet siis shortannut Latouria ja ostanut samalla sen omistamia yhtioita longiksi. Miten olet maaritellyt etta Latourin kurssissa on ilmaa? Ilmeisesti kaikkia omistusyhtioita ei treidata porssissa. Silmamaaraisesti nayttaa etta kurssi on mennyt viimeisen kk aika yksi yhteen sen suurimpien omistuksien (Assa-Abloy, Sweco, Tomra) kanssa. Mutta nain ei siis ilmeisesti ole? Kuinka paljon Latourin kurssissa on nyt ilmaa eli vielako tata moovia kannattaa harkita?
Yleensä haluaisin nähdä holding-yhtiön 10-15% diskontolla. Tämä vastaa tavallista alennusta. Sijoittajat ovat valmiit maksamaan vähän vähemmän holding-yhtiöistä. Latourissa tehdään hyviä päätöksiä ja ymmärrän, ettei sen tarvitse välttämättä olla diskontolla. Listaamattomat yhtiöt(25% salkusta) periaatteessa hinnoitellaan suhteessa listattuihin verrokkiyhtiöihin, mutta Ruotsista löytyy kyllä yhtiöitä vähän suolasemmillakin kertoimilla. Swegonista esim voisin maksaa vähän enemmänkin kuin Latour hinnoittelee. Itse en Latourista maksaisi 10-15% preemiota, mutta voin kuvitella, että joku suht rationaalinen sijoittaja on siihen valmis. Nyt preemio on 32,6%. Se on viikossa tullut alas kaikkien aikojen huipusta, vähän reilu 40%:sta. Itse yritän ottaa position kiinni keskimäärin 22% preemiolla lineaarisesti 27-17% välillä. Tuo olisi reilu 15% voittoa koko positiolle. Toki voi olla, ettei osake käy "vain" 17% preemiolla seuraavan puolen vuoden aikana, mutta sanoisin että todennäköisempää, että käy. Kaksi indeksilisäystä (MSCI ja Stoxx600) ovat tuoneet kurssiin nostetta, mutta ensi viikolla senkin paineen pitäisi olla ohi. Mutta eihän näistä ikinä tiedä. En anna suositusta, kannattaako vielä harkita tuota. Mutta siis itselläni se on päällä.
Viimeisen vuoden keskimääräinen preemio on 14%, viiden vuoden keskiarvo 6%. Vuoden aikana osake on treidannut myös nollapreemiolla ja viiden vuoden aikana jopa 20% diskontolla. Eli aika suuria heilahduksia tapahtuu tälläkin tehokkaalla markkinalla.
Kuuntelen hyvin vähän podcasteja, koska en tykkää olla napit korvilla tyyliin missään tilanteissa. Mutta InderesPodin 60 "Sijoittaminen ja treidaaminen, vieraana ammattisijoittaja Mikko Mäkinen" kuuntelin tässä yön ratoksi. Tämä tosin oli vähän pakkotyötä, koska yritän houkutella Mikon lähiaikoina kanssani Teerenpeliin😎. Toistoa kannattaa yrittää aina vähän välttää.
Tämä oli muuten aika kova. Juha Kinnunen (kuvasta pääteltynä, nimeä ei sanota missään vaiheessa) on asiantunteva haastattelija ja Mikko oikein sujuva haastateltava. Ajankohtaisena tietysti olisi maistunut parhaalta, mutta ajatonta asiaa sisältyy sataan minuuttiin aivan tolkuton määrä.
Kuuntelen hyvin vähän podcasteja, koska en tykkää olla napit korvilla tyyliin missään tilanteissa. Mutta InderesPodin 60 "Sijoittaminen ja treidaaminen, vieraana ammattisijoittaja Mikko Mäkinen" kuuntelin tässä yön ratoksi. Tämä tosin oli vähän pakkotyötä, koska yritän houkutella Mikon lähiaikoina kanssani Teerenpeliin😎. Toistoa kannattaa yrittää aina vähän välttää.
Tämä oli muuten aika kova. Juha Kinnunen (kuvasta pääteltynä, nimeä ei sanota missään vaiheessa) on asiantunteva haastattelija ja Mikko oikein sujuva haastateltava. Ajankohtaisena tietysti olisi maistunut parhaalta, mutta ajatonta asiaa sisältyy sataan minuuttiin aivan tolkuton määrä.
Tämän podcastin uskalsin kuunnella reilun puolen vuoden jälkeen. Parempi se oli kuin itse pelkäsin, muttei ihan niin hyvä kuin mitä twitterissä kehuttu (toki itselleni jutut ovat luonnollisesti tuttuja, niin tietty vähän eri perspektiivi). Sama pätenee tulevaan Teerenpeliin. Akin kanssa keskustelusta saisi vielä enemmän irti ilman kameraa, mutta silti varmaan kiinnostuneille maistuu.
Aina sitä voi miettiä, että verbaalisesti voisi vähän terävämmin itseään ilmaista. Ei puhua höpöjä tai unohtaa mitä alkoikaan kertoa. Mutta sitten toisaalta, jos olisin verbaalisesti huippukommunikoija, niin varmaan vieläkin juoksisin kravatti pitkällä asiakkaiden perässä työelämässä. Kaikessa on puolensa. Ja kaikkea ei voi olla eikä oikein kannata halutakaan. Tosi moneen paikkaan mua on kyllä pyydetty jutteleen ja esitteleen. Julkisesti treidaamisen myöntävistä on ilmeistä niukkuutta. Kyllä mun mediaesiintymiset on hetkeen tässä.
Sitten pitäisi kirjoitella neljänneksestä. Kiva jos löytäis jotain tuoretta ajatusta, eikä vain toistelisi tänne kirjoitettuja juttuja. Uusia osakecaseja pitäisi löytää, vaikka nousseet kurssit vähän haittaavat. Kirjoittaminen on kyllä siitä hyödyllistä, että saa motivaation pohdiskella asioita vähän uudelta kantilta. Kvarttaali näyttää menneen ihan hyvin +20%, toki markkinakin ollut myötäinen.
Teillä oli kanssa Metso Outotec positiota sisällä.
Itse olen kovasti seurannut tuota ja tänään otin pelkkää Metsoa ilman Outoteckia.
Miten näette Neleksen meneekö treideihin vai ikiholdiin?
Itse ajattelen että venttiilit ovat sen verta kriittisiä osia että niitä menee oli mikä hyvänsä maailman napa pois radaltaan.
Outoteckiä olen treidannut myynyt nousevaan ja ostanut laskevaan.
Mutta lähinnä Neles ajatukset kiinnostaa.
Jees, myytin Ote longit jo viikkoja sitten, hieman liian ajoissa. Eilen ostettiin Nelestä ja myytiin ne taas pois jo aamun 6-7% nousuun.
Molemmat yhtiöt ovat ihan kiinnostavia. Neles jossain määrin sen takia, että Valmet kiinnostus tuo lattiaa osakkeen kurssille, vaikkei se erityisen edullinen ole. Metso-Outotec on se varsinkin ruotsalaisia verrokkeja halvempi. Etenkin jos synergiat saadaan odotetusti, niin ero on melko suuri. Toki varsinkaan Outotec ei viimevuosina ole ollut ihan samanlaista laatua kuin Sandvik ja Epiroc Ruotsissa. Nyt ei siis ole kumpaakaan. Jäädään odottamaan pehmeyttä markkinassa ja näiden osakkeiden kursseissa.
Kiitos tasta! Itse olin vahan tulisilla hiililla Neleksen kanssa tanaan mutta onneksi paadyin samaan lopputulokseen.
Mun laskupaan mukaan EV/EBIT on nykykurissilla about 14. Ei kuulosta pahalta, mutta tama on laskettu 2019 vuoden tuloksen mukaan, ja verokkiyhtiot ovat karsineet koronasta suhteellisen paljon. Kiinnostava yhtio mutta talla hinnalla ei viela kelpaa.
Ja korjataan nyt sen verran, että ostettiin eilen Metsoa, mutta ajatuksena oli tosiaan, että Neles noista tänään ainakin hetkellisesti kävisi korkealla. Osakehan oli lopulta vahva koko päivän. Jos osakkeet olisivat ollut toukokuun tasoilla, niin sit varmaan olis menty isosti molemmilla osakkeilla päivään ja pidetty osakkeita pitempään. Nyt vähän varovaisuutta mukana.
Oletteko muuten koskaan miettinyt etsivänne lisää pääomaa ja pienosakkaita firmaan? (Työntekijöitäkin)
Ymmärrän kyllä että homma on kohtuu sensitiivistä ja pienenporukan yhteistyötä.
Lisäksi lainsäädäntö varmaankin hillitsee isompaa varainkeruuta.
Itseä kiinnostaa tälläiset topicit.
Joskus ollutkin hallituspaikkaa tyrkyllä, mutta yritys olikin sen verran kovasti veloissaan etten uskaltanut työntää roposiani sinne. Vaikka näkymät ennen koronaa olikin valoisat.
Suomen ehkä tunnetuin päivätreidaaja Mikko ja Aki juttelevat päivän polttavista aiheista. Aki hiillostaa Mikolta todennäköisyyksiä erinäisille asioille, sekä muutaman konkreettisemman vinkin.https://t.co/v9M6aKRQjd
Oletteko muuten koskaan miettinyt etsivänne lisää pääomaa ja pienosakkaita firmaan? (Työntekijöitäkin)
Ymmärrän kyllä että homma on kohtuu sensitiivistä ja pienenporukan yhteistyötä.
Lisäksi lainsäädäntö varmaankin hillitsee isompaa varainkeruuta.
Itseä kiinnostaa tälläiset topicit.
Joskus ollutkin hallituspaikkaa tyrkyllä, mutta yritys olikin sen verran kovasti veloissaan etten uskaltanut työntää roposiani sinne. Vaikka näkymät ennen koronaa olikin valoisat.
hawkofarroyo (ät) live.com
On aika paljon tullut kyselyitä ja tarjokkaita. Ollaan kyllä avoimia erilaisille ajatuksille, mutta juuri nyt keskitytään enemmän ydinasiaan. Pääoman ottaminen ei ole ihan yksioikoista. Jos se olisi helppoa ja vaivatonta, niin varmasti oltais ulkopuolistakin otettu. Lähtökohtaisesti, jos jollakin on hyvä näkemys, miten saada tuottoa melkein millä vaan areenalla, pörssissä tai sen ulkopuolella, niin voi toki ehdottaa. Toki se ei riitä, että se on vain omasta mielestä hyvä ajatus. Eli mitään estettä ei ole työntekijän tai osakkaan mukaanottamiselle, mutta vaatimustaso on ainakin toistaiseksi pidetty korkealla. Yksi sijoitus ollaan kyllä tehty ihan kylmämeilistä lähteneenä. mikko [at] nomadinvest.fi (mikko[at]nomadinvest[dot]fi)
Oli hyvä setti tuo Teerenpelit! Kuuntelu/katsomis suositus. Oletteko Mikko Nomadissa harkinneet podcastia, missä kävisitte esimerkiksi markkinaa tai ajankohtaisia aiheita lävitse?
Kai se joskus kävi mielessä, ja hylkäsin asian nopeasti. Ymmärrän, että sillä olisi joitakin satoja kiinnostuneita kuuntelijoita, mutta sitten toisaalta yksi jakso vie kaikkineen helposti 3-4h aikaa kahdelta ihmiseltä. Jos se olis mun mielestä hauskaa, niin miksei. Mutta se vaan ei tunnu hauskalta harrastukselta tässä vaiheessa. Onhan noita podcasteja.
Kun Mikko puhuu, kannattaa kuunnella. Erityisesti ihailen Mikon tarkkuutta ajatella, jota Akin "Mika on tn etta korot nousee tasolle x 5 vuodessa" -ilmentaa. Siina missa perusjantterisijoittaja kuulee Akin kysymyksen "Mika on tn etta korot nousee tasolle x lahivuosina" ja siten antaa saman vastauksen riippumatta siita onko aikajanne 3 vai 5 vuotta, Mikko miettii kysymysta siten kuin se on kysytty. 3 ja 5 vuoden valilla on tietysti pakko olla aivan alyton ero. Tama vaan esimerkkina, etta jotkut ajattelee vaan tarkemmin ja siksi menestyy.
Akille olen kiitollinen naiden Teerenpelijen tuottamisesta. Ehka pienena kritiikkina sanoisin etta kun haastateltavana on tallainen hyvin kasvatettu suomalainen joka ei mielellaan puhu toisten paalle niin aavistuksen enemman pitaisi antaa tilaa haastateltavalle. Ymmarran kylla etta Teerenpelit on enemman rupattelutuokio kuin haastattelu mutta silti toivoisin etta vieras on aanessa selvasti enimman osan ajasta.
Tarkennuksena noihin Berkshire Hathawayn omien ostoihin. Faktana ei voida sanoa, ettei tällä hetkellä olisi ostot käynnissä. Ehkä on ehkä ei, todennäköisimmin kuitenkin kyllä. 1Q2020 ostivat $1.97 miljardilla ja sitä edellisellä $2.2 miljardilla, mikä toki kassaan nähden on varsin mitätön määrä. Mahdollisista 2Q2020 ostoista kuulemme vasta 1.8.2020.
Viimeisimmässä vuosikirjeessään Buffett antoi ymmärtää, etta voisivat ostaa agressiivisemminkin, jos vaan olisi enemmän vaihtoa. Lainaus tuolta viimeiseltä sivulta: https://www.berkshirehathaway.com/letters/2019ltr.pdf
In past reports, we’ve discussed both the sense and nonsense of stock repurchases. Our thinking, boiled down: Berkshire will buy back its stock only if a) Charlie and I believe that it is selling for less than it is worth and b) the company, upon completing the repurchase, is left with ample cash.
Calculations of intrinsic value are far from precise. Consequently, neither of us feels any urgency to buy an estimated $1 of value for a very real 95 cents. In 2019, the Berkshire price/value equation was modestly favorable at times, and we spent $5 billion in repurchasing about 1% of the company.
Over time, we want Berkshire’s share count to go down. If the price-to-value discount (as we estimate it) widens, we will likely become more aggressive in purchasing shares. We will not, however, prop the stock at any level.
Shareholders having at least $20 million in value of A or B shares and an inclination to sell shares to Berkshire may wish to have their broker contact Berkshire’s Mark Millard at 402-346-1400. We request that you phone Mark between 8:00-8:30 a.m. or 3:00-3:30 p.m. Central Time, calling only if you are ready to sell.
Kiitos Pörssimörssäri kommenteista. Mä jopa toivoin, että tämä Teerenpeli olisi enemmän keskustelua kuin mun pitkiä puheenparsia. Ei mulla loman jälkeen ja vähän ihmeissään markkinoista ollut sellaista fiilistä, että olis jotain tosi tärkeetä näkemystä paljon mistään.
Kiitos Tuohinen tarkennuksesta! Itsellä mielessä tosiaan oli jokin suunnan muutos tässä asiassa, jolla voisi olla vaikutusta positiivisesti kurssiin. Edes määrän tuplaaminen varmasti nähtäisiin positiivisena. Nythän Berkshire käytti jo vähän käteistäkin. MIelestäni Dominionin kaasubisnes vaikuttaa ihan järkevältä vedolta.
Luin aamulla the Economistin juttua "What's the worst that could happen?" Olen ollut edes jossain määrin luottavainen valtioiden ja ihmisten riskinhallintaprosesseihin. Ajatellut, että vaikka poliitikot ei asioita ymmärrä, niin jossain piilossa on joku koneisto, jossa kyllä ymmärretään todennäköisyyksiä ja riskejä. Ja sitten päättäjät uskoisivat näitä tahoja.
En ole enää niin kovin luottavainen. Luin aiemmin MIchael Lewisin kirjan "The Fifth Risk", jossa kuvataan Trumpin hallinnon täyttä kiinnostumattomuutta virkamieskoneiston pyörittämiseen. Ei ymmärretty esimerkiksi, että Department of Energyn alla on esim semmoinen jaosto kuin National Nuclear Security Administration, joka vastaa ydinaseiden turvallisuudesta. Viraston lopettamista aiemmin ehdottanut Rick Perry valittiin sen johtoon. Kirja on täynnä esimerkkejä, että päteviä ihmisiä koneistosta löytyy, mutta koneisto ei välttämättä toimi, kun resursseja viedään ja päätöksissä ei kuulla asiantuntijoita.
Yhdysvaltojen pitäisi olla johtava maa koko maailman riskienhallinnassa. Euroopassa kukaan ei oikein ota vastuuta muusta kuin oman maan asioista. Kiinalle tulee suuri rooli myös, koska heillä on tietotaitoa ja resursseja miettiä isompia riskejä. Mutta kyllähän pandemian peittely alussa paljasti jotain ongelmia Kiinaan luottamisessa näissä asioissa.
Pandemiaan reagoimisesta voidaan olla montaa mieltä. Kuitenkin se mielipide, että homma on ollut koko ajan hanskassa, on jokata pauksessa väärä. Aika pihalla ollaan oltu monin paikoin. Ei olla valmistauduttu, mitään ei saada aikaan nopeasti ja senkin jälkeen kun tietoa on tarjolla, jätetään faktoja huomioimatta. Ympäri maailman. Tämä pandemia tappaa enimmäkseen vanhuksia, mutta se näyttää ettei mihinkään vakavampaan olla valmiita.
Itseäni jo pörssien kannalta on kiinnostanut eniten aurinkomyrsky. Olen yrittänyt vähän selvittää, kuinka tuhoisa vaikutus Carringtonin tapauksen kaltaisella aurinkomyrskyllä olisi. Lopulta lopputulos on aina, että se voi olla melko lievä tai hyvin vakava. Pörssien kannalta käytännössä non-event tai yli -50%.
Meillä ei ole ollut mitään vastaavaa sitten hehkulampun keksimisen jälkeen. Kuitenkin näitä isompia tapahtuu 100-200 vuoden välein. Jos meillä on sähköverkkoa suojattu, hälytysjärjestelmä toimii ja siihen reagoidaan ja meillä on muuntajia(en lukenut fysiikkaa, joten en ymmärrä sähköstä paljon mitään) varastossa korvaamaan rikkinäisiä, tämä voisi olla muutamien viikkojen tai kuukausien ongelma siellä täällä, ei maailmanlaajuinen kriisi. Ikävä juttu, mutta talouden kannalta hyvin ohimenevä.
En vain ole niin varma, että tämä on riittävän hyvin hallussa. Olen lukenut ristiriitaisia artikkeleita asiasta. Periaatteessa kaikki sähköyhtiöt tietävät riskit, ja päättäjätkin ovat ohimennen kuulleet asiasta. Mutta julistaako Bolsanarot ja Trumpit, että sähköverkkoja ei saa sammuttaa (tämä kysymys olisi kuulostanut absurdilta vielä viisi vuotta sitten)? Artikkelit ovat ristiriitaisia kuinka pitkä aika varoituksesta on osumaan. Ilmeisesti ennakkomerkkejä voidaan saada esim vuorokautta ennen, mutta tarkat tiedot saadaan vasta 15-60 minuuttia ennen osumaa(?).
Ilmeisesti on jotain jättimuuntajia, joita ei niin vaan korvatakaan uusilla. Jos niitä paukkuu, niin paikalliset sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin. Satelliittien ja esimerkiksi paikannuksen riskejä ei ihan tarkasti tiedetä. Satelliitteja voidaan sammuttaa, mutta ollaanko sittenkään valmiita juuri silloin? Aika moni asia menee sekaisin ilman satelliitteja. Maailma voisi panostaa vaikka muutaman kymmenen miljardia euroa ennakolta. Tällä investoinnilla olisi varmasti hyvä odotusarvo ja se olisi eräänlainen vakuutus. Mutta miten myydä numeroita ymmärtämättömille kuluerä, jota tarvitaan alle 1% todennäköisyydellä ensi vuotta.
Tuntien lukemisen jälkeen ei ole paljon fiksumpi olo. Kun volatiliteetti taas ennen pitkää laskee, kannattaako maksaa esim 0,5% vuodessa häntäriskien suojauksesta. Vaikka aurinkomyrskyn riski on pieni ja vaikutus epävarma, onhan niitä muitakin. Listaan seuraavaan jotain riskejä itselleni muistiin, toiset relevantimpia kuin toiset.
1. Aurinkomyrsky. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä on asiantuntijoiden arvion mukaan suuruusluokkaa 5% mahdollisuus, että maahan iskisi 1859 vuoden kaltainen aurinkomyrsky. Tästähän kirjoitellaan aktiivisemmin parin vuoden välein. Nyt on se aika taas, ei ehkä vähiten sen takia, että pandemian aikaan aletaan miettimään muitakin riskejä.
2. Pandemia. Se voi aina olla pahempi kuin Covid-19. Mietitäänpä vaikka Covid-19 kaltaista virusta, mutta se onkin hieman HIV:n kaltainen, eli alkuun saat flunssan kaltaisia oireita ja levität sitä, mutta vasta vuosien päästä immuunijärjestelmä hyökkää kehoasi vastaan. Tämä voi olla mahdotonta tai lähes mahdotonta käytännössä(ei kompetenssi riitä arvioimaan), mutta kun hyvin epätodennäköisiä skenaarioita on riittävän paljon, todennäköisyys isommalle ongelmalle voi olla jo oleellinen.
3. Valtava tulivuoren purkaukset ja maanjäristykset. Näitäkin on säännöllisin väliajoin. Ring of Fire on etenkin Aasian puolella hyvin tiheästi asuttujen kolkkien lähellä ja Yhdysvaltojen länsirannikkokin on suhteellisen tärkeä maailmantaloudelle. Tulivuorenpurkauksella voisi olla globaalimpiakin vaikutuksia, jos se olisi esimerkiksi 1257 Samalasin kaltainen, joka muuttaa koko maailman ilmastoa. Samaan riskiluokkaan menee varmasti tsunamit, jotka ovat seurauksia näistä. Pörssiin vaikutus olisi jossain määrin kuitenkin rajallinen. Toki osakemarkkinat voivat korjata 20-30% hyvin pienistäkin syistä, jos olosuhteet ovat muuten otolliset.
4. Ilmastonmuutoksen karkaaminen odottamattomasti käsistä. Käsittääkseni hyvin epätodennäköistä ja silti tapahtuisi hieman pidemmän ajan kuluessa, poisluettuna jotain paikallisia ilmiöitä. Vaikea nähdä välittömiä vaikutuksia talouteen. Biodiversiteetin äkkinäinen heikkeneminen yms toki hyvin ikäviä asioita, joilla myös olisi taloudellisia vaikutuksia.
5. Kyberhyökkäys. En osaa arvioida, miten Kiina tai Venäjä pystyisi heilauttamaan internettiä, jos laittaisivat kaikki resurssit kiinni. Vaikea nähdä, miksi näin tekisivät, koska haitat olisivat suurempia kuin hyödyt. Ei aavistustakaan, voisiko Iran löytää jonkun heikon kohdan, jolla saisi pitempiaikaista vahinkoa.
6. Bioteknologinen vahinko tai ase. Menee entistä vaikeammaksi ja luultavasti vähän pitemmälle tulevaisuuteen. Taudit ruokalakkeissa, johonkin populaation kohdistetut taudit, geenimuuntelu gone bad yms.
7. Ydinsota tai likainen ydinpommi. Jos jossain luotan etenkin Yhdysvaltojen olevan pallon päällä, niin se on tämä. Suojaa Eurooppaakin jossain määrin, kun tiedustelu on kunnossa. Järjellä ydinsotaa Pakistanin ja Intian välillä esimerkiksi on vaikea nähdä, mutta kun tietää että se oli lähellä pari kertaa Neuvostoliiton ja USA:n välillä, on todennäköisyys vahingoille enemmän kuin nolla.
8. AI:n käyttö aseena tai general AI:n kehittyminen eksponentiaalisesti. Nick Bostromin kirja kuvaa mielenkiintoisesti ongelmia. Moni asiantuntija on kumonnut ne mahdottomina. Tämä ei kuitenkaan ole ehkä seuraavan 10 vuoden murhe isossa mittakaavassa, oli mahdollista tai ei.
Menee jo liikaa foliohattuosastolle, jos listaa jatkaisi.
Arvostaisin, jos näistä ei aleta kauheasti täällä mutuilemaan. Kunhan listasin jotain häntäriskejä, jotta niitä voi myöhemmin miettiä tarkemmin. Jos etenkin sähkömyrskyyn ja sen vaikutuksiin on syvempää tietoa, niin niistä olisi kiva kuulla. Luultavasti menee taas 5-20 vuotta, ettei mitään todella ikävää tapahdu. Silti häntäriskin suojaaminen on jotain, mitä itse mietin usein. Noin yleisesti on hyvä taas todeta, että optimisti voittaa markkinoilla. Jos liikaa miettii, mikä voi mennä pieleen, niin jää paljon mahdollisuuksia hyödyntämättä.
Hyvä kirjoitus taas! On tosiaan olemassa paljon riskejä joiden mahdollisuus pieni, mutta kun niitä pienen mahdollisuuden riskejä on paljon ja aikaa kuluu niin jokin niistä iskee vääjäämättä. Mutta koska mahdollisuus on niin pieni harva jaksaa niihin varautua.
Ajatellaan myös ehkä että IBGYBG (I'll Be Gone, You'll Be Gone) ennen kuin jotain tosi pahaa tapahtuu ja ilmastonmuutos tuhoaa maailman. Joe Roganin podcastin kautta tutustuin kirjaan 'Industrial-Strength Denial: Eight Stories of Corporations Defending the Indefensible, from the Slave Trade to Climate Change' joka ihan mielenkiintoisen oloinen. Ne jotka pääsevät johtoasemaan monesti kieltävät kaiken pahan ja vieläpä perustelevat miksi esim orjakauppa on hyväksi kaikille (siis myös niille orjille). Onhan meidän entinen pääministerikin laukonut kaikenlaista, tosin ennen pääministeriyttään. Antti Rinne Sastamalassa v. 2015 'Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa'
Mutta siis, mietitkö näitä vain pörssin näkökulmasta? Jotenkin tulee mieleen että jos nyt järkyttävä aurinkomyrsky tuhoaa maailman sähköverkot niin pörssi on murheista pienin. Siinähän hajoaa koko yhteiskunta aika nopeasti. Ihan ensimmäisenä tulee mieleen että miten helkkarissa saadaan ruokaa ihmisille. Eiköhän logistiset ketjut katkea nopeasti ja sittarista ei saakkaan enää jauhelihaa.
Koko maailma on todella hauras ongelmille ja valtavat massat ihmisiä äkkiä pulassa jos just esim ruoan tuotantoon tai logistiikkaan tulee kupru. Suurin osa ei tiedä mitä tekisi jos näin kävisi, me ollaan täysin riippuvaisia siitä että lähikauppaan rekka kuljettaa ruoat. Tai ainakin mä olen. Kuolisin äkkiä nälkään. Tai ehkä oppisin nopeasti, en tiedä.
Mutta kai se on parempi vetää optimismilla. Toivoisin toki että olisi jokin instanssi joka näitä pienen mahdollisuuden riskejä oikeasti miettisi ja myös ratkaisumalleja jos (kun) jotain tapahtuu. Ei niin että ratkotaan ongelma kun se tulee vastaan. Silloin on monesti liian myöhäistä.
Mutta siis, mietitkö näitä vain pörssin näkökulmasta? Jotenkin tulee mieleen että jos nyt järkyttävä aurinkomyrsky tuhoaa maailman sähköverkot niin pörssi on murheista pienin. Siinähän hajoaa koko yhteiskunta aika nopeasti. Ihan ensimmäisenä tulee mieleen että miten helkkarissa saadaan ruokaa ihmisille. Eiköhän logistiset ketjut katkea nopeasti ja sittarista ei saakkaan enää jauhelihaa.
No mietin asioita, joihin voin vaikuttaa. En voi vaikuttaa maanjäristyksiin, mutta voin vaikuttaa asunko maanjäristysalueella tai onko salkussani vakuutusta maanjäristyksen varalle. Ja mietin, että mökillä on hyvä olla aurinkopaaneli sähkökatkoksia varten. Käsittelen tässä blogissa kuitenkin pääasiassa sijoitusasioita. Aurinkomyrsky tuskin tuhoaa koko maailman sähköverkkoja, eikä ainakaan pysyvästi. Pörssit ovat selvinneet hyvin maailmansodista, toiset paremmin, toiset todella heikosti. Ellei nyt aivan tajuton asteroidi iske, niin selviää melkein kaikesta muustakin.
Aurinkomyrsky riskin kohdalla väittäisin, että on päivän selvää, että riittäviä varautumistoimenpiteitä ei tehdä tai olla tehty. Asioita nyt vain tupataan hoitamaan niin, että vedetään kovalla vivulla ja selviytymisstrategia perustuu siihen, että: "Kyllä jotain sitten keksitään", eikä tämä ole varsinaisesti huonostikaan toiminut.
Toinen asia, mitä mietin on, että jos kuvitteellisesti nyt saataisiin tieto, että seuraavan 2 vrk aikana hyvin todennäköisesti tulee vakava aurinkomyrsky. En tiedä, mitä tältä suojautuminen tarkottaisi, mutta olettaisin, että sähkönjakelu jouduttaisiin keskeyttämään tai hankaloittamaan sitä merkittävästi. Pitääkö esim. ottaa laitoksia irti verkosta tai ajaa alas, katkoa yhteyksiä vai mitä, mutta jotain varmasti. Seuraava kysymys: Ehkä jossain Kiinassa pystyttäisiin oikeasti tekemään päätös ajaa verkko alas varatoimenpiteenä, mutta en antaisi kovin korkeita todennäköisyyksiä, että vaikka Euroopassa hallitukset ehtisivät varoajan sisällä kirjoittamaan esityslistat, kokoustamaan, julistamaan poikkeustilan, jne. Vaikutukset kuitenkin olisivat todella suuret, jos vaikka ennustus olisikin väärä ja lisäksi löytyisi aivan varmasti nippu asiantuntijoita, jotka olisivat todella vahvasti sitä mieltä, että mahdollisten tuhojen vaikutusta on liioiteltu.
Aika moneen uhkakuvaan mietin kuitenkin niin, että vaikkapa todella vakava superpandemia on sellainen, että olisi voinut tapahtua koska tahansa ihmiskunnan historian aikana. Nähdäkseni nyt ei ole mitenkään sen otollisempi aika kuin ennenkään, vaikka leviäminen luultavasti olisikin nopeampaa. Mikäli heikomman hygienian ja puutteellisen terveydenhuollon maailmassa ei tuhansien vuosien aikana ole syntynyt Espanjantautia kummempaa, niin vaikea antaa kovin suurta todennäköisyyttä sille nytkään. Ydinsodan ja likaisen ydinpommin suhteenkin haluan ajatella niin, että enne oli otollisemmat mahdollisuudet tälle, joten pidän epätodennäköisenä enää. Toki ydinpommeja ei vielä ole ollut edes 100 vuotta, että siinä mielessä dataa on paljon vähemmän.
Tulivuorenpurkaukset, tuhoisat maanjäristykset ja aurinkomyrsky ovat siinä mielessä ihan eri kaliberia, koska niitä on tullut ennenkin ja tulee varmasti jatkossakin.
Aika moneen uhkakuvaan mietin kuitenkin niin, että vaikkapa todella vakava superpandemia on sellainen, että olisi voinut tapahtua koska tahansa ihmiskunnan historian aikana. Nähdäkseni nyt ei ole mitenkään sen otollisempi aika kuin ennenkään, vaikka leviäminen luultavasti olisikin nopeampaa. Mikäli heikomman hygienian ja puutteellisen terveydenhuollon maailmassa ei tuhansien vuosien aikana ole syntynyt Espanjantautia kummempaa, niin vaikea antaa kovin suurta todennäköisyyttä sille nytkään.
Käsittääkseni näiden zoonoosien aiheuttamien pandemioiden uhka kasvaa koko ajan ilmastonmuutoksen ja villieläinten elintilan pienenemisen siivittämänä eli aika siis on otollisempi kuin aikaisemmin.
Pandemiaan reagoimisesta voidaan olla montaa mieltä. Kuitenkin se mielipide, että homma on ollut koko ajan hanskassa, on jokata pauksessa väärä. Aika pihalla ollaan oltu monin paikoin. Ei olla valmistauduttu, mitään ei saada aikaan nopeasti ja senkin jälkeen kun tietoa on tarjolla, jätetään faktoja huomioimatta. Ympäri maailman. Tämä pandemia tappaa enimmäkseen vanhuksia, mutta se näyttää ettei mihinkään vakavampaan olla valmiita.
Oletko katsonut Netflixin sarjan Pandemic: How to Prevent an Outbreak? Siinä ensimmäisessä jaksossa käydään läpi, että miten hyvin New York on varautunut mahdolliseen pandemiaan ja miten terveysviranomaiset pitävät viikoittaisia kokouksia erimaiden kanssa, ollakseen koko ajan tilanteen tasalla uusista kehittyvistä uhkista jne. Muistaakseni kuvattu 2019 kesällä. Näin jälkikäteen, niin tuli aika selväksi, ettei siellä kauhean hyvin oltu varauduttu. Tämän myötä meni maku sarjaan, niin lopetin katsomisen ensimmäisen jakson jälkeen.
Aika moneen uhkakuvaan mietin kuitenkin niin, että vaikkapa todella vakava superpandemia on sellainen, että olisi voinut tapahtua koska tahansa ihmiskunnan historian aikana. Nähdäkseni nyt ei ole mitenkään sen otollisempi aika kuin ennenkään, vaikka leviäminen luultavasti olisikin nopeampaa.
Onhan niitä ollut. Espanjantauti oli pientä verrattuna joihinkin muihin mitä historiasta löytyy. Musta surma vei kuitenkin 30%-60% Euroopan populaatiosta. Justinianuksen rutto 500 luvulla paineli menemään myös noin puolet populasta.
Paikallisesti on toki pahempiakin. Eurooppalaiset kun vei intiaaneille tautinsa niin jopa 90% lähti mullan alle.
Nykyään toki tietotaitoa reagoida näihin paremmin, mutta myös leviämisnopeus on jotain aivan muuta. Todella härski virus voi edelleen vielä valtavan määrän porukkaa.
Edit: niin, ja mikä tuhosi Mayojen miljoonakaupungit Guatemalan alueella? Yhtenä vaihtoehtona pidetään juuri kulkutauteja. Ja onhan noita muitakin jotka kadonneet ilman näkyvää syytä.
Ilmeisesti on jotain jättimuuntajia, joita ei niin vaan korvatakaan uusilla. Jos niitä paukkuu, niin paikalliset sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin.
Ei tarvitse olla edes mikään jättimuuntaja. Normaali ilmanjohdon pääsä oleva 110 -> 20 kV (keskijänniteeseen) sähköaseman muuntajan korvaamiseen voi kulua kuukausia aikaa. Niitä ei ole varastossa. Edes 20 kV -> 400 V muuntajia ei vältämättä löydy hyvin varastosta, vaikka pylväsmuuntajian (tai puistomuuntamon muuntajia) on kyllä verkon omistajalla varmasti varastossa.
Sähköverkon suojaaminen on tehty salamia vastaan. Auringon aiheuttama ongelma on erillainen, joskin sähköverkon kannalta sen fysikaalinen ilmiä onsama. Tulee suuri transientti / ylijännite. Mutta jos se on noraalia suurempi, ei "peitsi-suojaus" (nykyisin distanssirele) siihen auta. Saatttaa myös suojaustiedon siirtolaitekin (Teleprotection signaling equipment esim Nokian TPS-64) saada tästä osumaa ja ei anna tietoa kaukopäälle.
TPS-64 (ylpeänä tuon tässä esiin laitetta jonka HW suunnitteluun ja testaukseen olen kovasti aikanaan työtä tehnyt. Huh, yli 20 vuotta sitten ja tuote elää edelleen):
6. Bioteknologinen vahinko tai ase. Menee entistä vaikeammaksi ja luultavasti vähän pitemmälle tulevaisuuteen. Taudit ruokalakkeissa, johonkin populaation kohdistetut taudit, geenimuuntelu gone bad yms.
7. Ydinsota tai likainen ydinpommi. Jos jossain luotan etenkin Yhdysvaltojen olevan pallon päällä, niin se on tämä. Suojaa Eurooppaakin jossain määrin, kun tiedustelu on kunnossa.
Itseasiassa likaiseen pommiin ja bioloogiseen aseeseen yms. ollaan jo varauduttu. Likaista suurempaa / onnistuneempaa pommihyökkäystä ei ole vielä käsittääkseni tehty, mutta bioloogisia hyökkäyksiä on jo tehty useampikin esim. Japanissa sariinihyökkäys Tokion metroon 1995.
Tälläisiin, kuten kaikkiin CBRNE hyökkäyksiin, on varauduttu jopa Suomessa. Asia on tiedostettu ja sen etteen on tehty töitä. Resursseja on ja koko ajan lisätään tälläisiin tilanteisiin. Tämä on moniviranomaistoimintaa. Todennäköisyys tälläisille kasvaa koko ajan, koska jopa Internetistä löytyy ohjeita CBRNE hyökkäyksen ja materiaalien tekoon ja terrorristi niitä todestettavasti hyödyntävät. Supo suomessa seuraa tätä osa-aluetta.
Suomessahan oli suunnitteilla CBRNE isku ihan Suomalaisen kaksikon toimesta. Jäivät kiinni vähän ennen iskun suorittamista. En tiedä joko ovat vapaalla.
Nämä ovat kuitenkin paikallisia tapahtumia, mutta hetkellinen vaikutus laajemmin on tietenkin mahdollista.
Täällä on ollut hiljaista. Itsellä tuloskausi ja lomaa takana. Salkut ja treidit ovat menneet yllättävän hyvin. 1,5kk:ssa on tullut selkeästi yli 10% tuottoja. Silti tuntuu, että tilaisuuksia olisi parempaankin tulokseen. Jotain huomioita:
- Pörssissä näkyy päivittäin kaikkea hassunhauskaa järjettömyyttä. Sellaisia pieniä asioita, millä nyt ei suuressa kuvassa ole merkitystä. Mutta että ollaan taas aikakaudessa, jossa osakkeista on tullut vedonlyöntiä. Pieni tilaus, epäoleellinen lääkekehitystiedote tai osakesplitti saa aikaan suhteettomia reaktioita. Pitäisi onnistua vähän muuttaa aivojen asetuksia, että ottaa huomioon markkinoiden muuttuneen luonteen.
- Markkinoilla narratiivi "Korot ovat ikuisesti alhaisia ja elvytys estää taantumat" tuntuu voittavan. Jos tuo olisi totta niin toki osakkeista voisi maksaa enemmänkin. Narratiiveilla on vain tapana mennä osakekurssien perässä.
- Puhumme yllättävän vähän siitä, kuinka ihmeessä alamme vähentää alijäämiä - puhumattakaan maksamaan velkoja takaisin. Tämä johtunee siitä, ettei varsinkaan jälkimmäiseen enää pystytä. Tämä ratkaistaan jatkuvalla keskuspankkielvytyksellä, mitä ihmiset eivät oikein ymmärrä. Samoin puhumme hyvin vähän siitä, että olemme liukumassa taloudelliseen liittovaltioon Euroopassa. On jännää, että yhteiskunnassa keskustellaan enemmän jostain parin miljoonan maskihankinnasta kuin oikeasti oleellisista asioista.
- Optimismia on ilmassa melko paljon. Ei ehkä niinkään sijoittajien puheissa, mutta kun katsoo mitä markkinoilla tapahtuu. Olemme kuitenkin aika normaalissa osakepainossa (>30%). Pelkään suunnilleen yhtä paljon melt-uppia kuin korjausta, joten en näe oikein syytä olla osakkeista kovin negatiivinen. Ei kannata sotkea liikaa ajatuksia siitä, mikä olisi omasta mielestä järkevää, ja mitä luultavasti oikeasti tapahtuu.
En ole superinnoissani tästä ympäristöstä, vaikka varmaan omanlaisia tilaisuuksia tarjoaakin. Olen kerännyt shorttisalkkuun osakkeita jotka ovat joko huuhaa tai hyvin kallis kategoriaa (Kodakit, Nikolat yms). Kun tätä menoa katsoo, niin tuntuu, että on liian aikaisessa. Longin puolelta löytyy kyllä sekä pitkiä että lyhyempiaikaisia ideoita, mutta kaikki on aika suhteellista. Enemmän mietin, että mikä nyt pärjäisi seuraavan kuukauden aikana, koska varsinaisia absoluuttisesti hyvän hintaisia osakkeita on vaikea löytää.
Jotenkin tuntuu, että parhaiten pärjäisi kun ottaisi Matrixin sinisen pillerin eikä punaista. Eli unohtaisi uhat ja arvostukset, ja pelaisi peliä. Paljon asioita, missä imo ei paljon järkeä, mutta tuskin järkevää lyödä vetoa, että asiat järkevöityy ihan heti.
Eli unohtaisi uhat ja arvostukset, ja pelaisi peliä. Paljon asioita, missä imo ei paljon järkeä, mutta tuskin järkevää lyödä vetoa, että asiat järkevöityy ihan heti.
Eli nousuun mukaan vaan. Kun järjellä ajattelevat sijoittajatkin järkeilee, ettei enää kannata fundamenttipohjalta ajatella, vaan järkevintä on unohtaa riskit ja uhat ja pelata tyhmän sijoittajan mukaan, on se selkeä osotus, että markkina on täysin irtaantunut todellisuudesta.
Tähän tilanteeseen on päästy keskuspankkien järjettömällä elvytyksellä. FIAT-raha on nykyän kuplahinnoiteltua. Sitä painetaan nykyään ihan surutta, mutta inflaatiota ei synny rakenteellisista seikoista johtuen. Koska julkinen velkaantuneisuus on synnyttänyt tilanteen, jossa veroja pidettävä korkeena ja toisaalta julkisen puolen palkankorotukset ovat mahdottomia, niin eihän se inflaatio millään pääse tavalliseen kulutukseen. Jossain vaiheessa se pato kuitenkin aukee ja rahan arvo lähtee romahtamaan ja romahduttaa reaalitalouden mukanaan.
Kuitenkin kaikki ne omaisuuserät, joihin ihmiset käyttää velkarahaa on noussut huomattavasti. Melko harva alkaa leipää ostamaan kaupasta velaksi, vaikka saisitkin negatiivisella korolla lainaa. Ainakin siihen käyttäytymismalliin on vielä matkaa. Tätä menoa tollanenkin tilanne saavutetaan jossain vaiheessa: nytkin osa kaupoista tarjoaa jo 3 vuoden korotonta maksuaikaa mm. Elisa. Reaalisesti sulle siis maksetaan, että maksat vasta myöhemmin. Monet autoliikkeetkin jo tarjoaa autoon koronta lainaa 5 tai 6 vuodeksi. Eihän tässä kohta kannata edes töitä tehdä, kun kohta kaiken saa kuitattua inflaatiolla. Ostaa vain osamaksulla. Sitten ihmetellään, kun porukka ei käy enää töissä, kun valtio maksaa runsaat tuet ja voi entistä enemmän elää velaksi.
Kun lainaraha on halpaa, niin tuotteen hintaa voidaan laskea ja silti tehdään sama voitto kuin aiemmin. Olishan se nyt nurinkurista, jos kilpailutilanteessa halvan lainarahan vaikutus ei näkyisi laskevina hintoina. Koska yritykset operoi huomattavasti enemmän velaksi kuin yksityiset, niin lainarahan hinta näkyy enemmän tarjontapuolella kuin kysyntäpuolella.
Leipää ei välttämättä suoraan osteta lainalla, mutta mitä veikkaatte, kuinka paljon löytyy porukkaa, jotka ovat ostaneet uusiokohteen ja käyttävät taloyhtiölainen lyhennysvapaat kulutukseen? Varmaan vähemmistö, mutta veikkaisin, että ihan kohtuullinen määrä tällaisiakin löytyy.
Pidemmällä aikavälillä korkotaso on nostanut asuntojen hintaa. Ensiasunnonostajat ovat joutuneet säästämään entistä enemmän. Nyt on niin pitkään menty nollakoroilla, että varmaannkin suurin osa asuntolainoista on otettu 0-korkoympäristössä. Suurimmat hyötyjät ovat siis ne, jotka osti asunnot alhasemmalla hinnalla korkemmassa korkoympäristössä. Laskevat korot lisää toki kulutusta, koska korkomenot laskee. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, joissa korkomenot ei voi enää laskea. Ennemminkin lainakulut kasvaa, koska lainaa joudutaan ottamaan asuntoon entistä enemmän.
Yhtiölainojen ensimmäisten vuosien lyhennysvapaa on jo pitkään ollut tapana, joten jos asuntoja myydääm vuodesta toiseen suunilleen sama määrä, niin lyhennysvapaiden määrä olisi melkein vakio ja buustia kokonaiskulutukseen ei tuosta saa. Tässäkin toimii se mikä korkopolitiikassa yleensäkin: lyhyellä aikavälillä vaikutus on voimakasta, mutta pidemmällä aikavälillä se menee vain hintoihin.
