10.3.20 yle julkaisi kolmen ekonomistin haastattelun koronan vaikutuksista asuntomarkkinoihin.
"Miten tilanne vaikuttaa asuntomarkkinoihin?
Juhana Brotherus: Siinä on kaksi vastakkaista voimaa, jotka taistelevat keskenään
Jos koko talous menee selkeästi taantumaan koronaviruksen ja sen vastatoimien takia, työttömyys kasvaa ja silloin tietysti asuntojen hinnat tulevat alas. Asuntojen hinnat eivät ole immuuneja tämänkaltaiselle kehitykselle.
Toisaalta epävarmuuden oloissa ihmiset suuntaavat kulutuksen hyödykkeisiin, jotka ovat välttämättömiä. Asuminen on yksi välttämättömyyshyöydykeistä, koska ihmisten on aina asuttava jossakin.
Elina Pylkkänen: Tässä tilanteessa se ei juuri vaikuta asuntomarkkinoihin. Korkotaso on edelleen matala, samoin inflaatio.
Heidi Schauman: Ei tällä ole suuria vaikutuksia. Tietysti, jos yleinen epävarmuus lisääntyy, moni voi siirtää suunnitelmia eteenpäin. En usko, että tämä vaikuttaa asuntojen hintoihin."
Itse näen, että koronan kokonaistalousvaikutusskenaarioita (kohtuullisen pitkä sana) on kolme: lievä, keskivaikea ja vaikea.
Yllä mainitut nuorehkot ekonomistit näyttävät valinneen pääosin vaihtoehdon lievä: varsin nopeasti ohimenevä häiriö, selviämme tästä "kuin koira veräjästä".
Keskivaikealla vaihtoehdolla, jollaisen kriisin näkisin 1990-alun mukaiseksi, tilanne olisi paljon synkempi. Pörssi notkahtaa ensin ja reaalitalous tulee perässä. Jos konkurssit ja työttömyys lisääntyvät voimakkaasti, pakkohuutokaupat alkavat ja isoja rakennusfirmoja kaatuu. 1990-luvun alussa asuntojen hinnat esim. pääkaupunkiseudulla putosivat vuoden 1990 alusta vuoden 1992 kesään noin 54 %. Muualla maassa hiukan vähemmän. Tilanne nyt on sikäli erilainen, että korot ovat aivan toista luokkaa, mutta myös lainoitus on aivan toista luokkaa ja vivutusaste uudemman asuntokannan osalta on päästetty järkyttävän korkeaksi..
"Fiva on viime vuosina kovistellut pankkeja asuntolainojen myöntämisessä ja ilmaissut usein huolensa suomalaisten velkaantumisen noususta. Suomessa kotitalouksien velkaantuminen on noussut ennätystasolle viime vuosina."
Timo Ritakallio, jolla luulisi olevan maan parhaita tilanteen kokonaisnäkemyksiä, tänään Kauppalehden markkinaraadissa:
”Jos omaa elinaikaani katson, ja olen 60-luvulla syntynyt, niin monessa mielessä voidaan sanoa, että tämä on elinaikani pahin kriisi. Jos ajatellaan vähän vanhempia ihmisiä, niin kyllä luulen, että sota-aika oli vielä hankalampi kriisi”, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo Kauppalehden Markkinaraadissa.