49
forum
|

Heikin Ashi

+2712
Liittynyt:
9.2.2019
Viestejä:
898

10.3.20 yle julkaisi kolmen ekonomistin haastattelun koronan vaikutuksista asuntomarkkinoihin.

"Miten tilanne vaikuttaa asuntomarkkinoihin?

Juhana Brotherus: Siinä on kaksi vastakkaista voimaa, jotka taistelevat keskenään

Jos koko talous menee selkeästi taantumaan koronaviruksen ja sen vastatoimien takia, työttömyys kasvaa ja silloin tietysti asuntojen hinnat tulevat alas. Asuntojen hinnat eivät ole immuuneja tämänkaltaiselle kehitykselle.

Toisaalta epävarmuuden oloissa ihmiset suuntaavat kulutuksen hyödykkeisiin, jotka ovat välttämättömiä. Asuminen on yksi välttämättömyyshyöydykeistä, koska ihmisten on aina asuttava jossakin.

Elina Pylkkänen: Tässä tilanteessa se ei juuri vaikuta asuntomarkkinoihin. Korkotaso on edelleen matala, samoin inflaatio.

Heidi Schauman: Ei tällä ole suuria vaikutuksia. Tietysti, jos yleinen epävarmuus lisääntyy, moni voi siirtää suunnitelmia eteenpäin. En usko, että tämä vaikuttaa asuntojen hintoihin."

 

Itse näen, että koronan kokonaistalousvaikutusskenaarioita (kohtuullisen pitkä sana) on kolme: lievä, keskivaikea ja vaikea.

Yllä mainitut nuorehkot ekonomistit näyttävät valinneen pääosin vaihtoehdon lievä:  varsin nopeasti ohimenevä häiriö, selviämme tästä "kuin koira veräjästä".

Keskivaikealla vaihtoehdolla, jollaisen kriisin näkisin 1990-alun mukaiseksi, tilanne olisi paljon synkempi. Pörssi notkahtaa ensin ja reaalitalous tulee perässä. Jos konkurssit ja työttömyys lisääntyvät voimakkaasti, pakkohuutokaupat alkavat ja isoja rakennusfirmoja kaatuu. 1990-luvun alussa asuntojen hinnat esim. pääkaupunkiseudulla putosivat vuoden 1990 alusta vuoden 1992 kesään noin 54 %. Muualla maassa hiukan vähemmän. Tilanne nyt on sikäli erilainen, että korot ovat aivan toista luokkaa, mutta myös lainoitus on aivan toista luokkaa ja vivutusaste uudemman asuntokannan osalta on päästetty järkyttävän korkeaksi..

"Fiva on viime vuosina kovistellut pankkeja asuntolainojen myöntämisessä ja ilmaissut usein huolensa suomalaisten velkaantumisen noususta. Suomessa kotitalouksien velkaantuminen on noussut ennätystasolle viime vuosina."

Timo Ritakallio, jolla luulisi olevan maan parhaita tilanteen kokonaisnäkemyksiä,  tänään Kauppalehden markkinaraadissa:

”Jos omaa elinaikaani katson, ja olen 60-luvulla syntynyt, niin monessa mielessä voidaan sanoa, että tämä on elinaikani pahin kriisi. Jos ajatellaan vähän vanhempia ihmisiä, niin kyllä luulen, että sota-aika oli vielä hankalampi kriisi”, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo Kauppalehden Markkinaraadissa.

 

20.3.2020 - 11:11

Aki Pyysing

+13716
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7052

Asuntomarkkinoiden kehityksen lyhyehkölä tähtäyksellä (=vuosi) ratkaisee tuleeko kiinteistörahastoista bank run, eli rahan suunta muuttuu. Jos ne joutuvat väkisin myymään asuntoja, ei markkina niitä sovinnolla ota. Veikkaisin, että virta on ollut maaliskuussa negatiivinen. 

Pitemmällä tietysti joudutaanko pahaan lamaan. Olen valtavirtaekonomistien kanssa samaa mieltä, eli jos lockdownit eivät veny loputtomiin, paluu normaaliin kituuttamiseen on nopeahko.

Nollakorot eivät kuitenkaan lähde mihinkään, ja jostain täytyy keskuspankkibiljoonien etsiä tuottoa. Eli nettotuotot eivät nouse ainakaan pitkäksi aikaa.

Eli koronan kehitystä joutuu seuraamaan tälläkin sektorilla.

 

 

20.3.2020 - 12:27

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Heikin Ashi kirjoitti:

Tilanne nyt on sikäli erilainen, että korot ovat aivan toista luokkaa,

Korkotason (oli yli 10%) lisäksi eroa 1990-laman ajan asuntojen hinnan romahtamiseen on myös siinä, että nyt pankit myöntävät lyhennysvapaita (esim. 1 vuosi), joten ei ole samanlaista pakkomyyntiä kuin 1990-luvulla.

Heikin Ashi kirjoitti:

mutta myös lainoitus on aivan toista luokkaa ja vivutusaste uudemman asuntokannan osalta on päästetty järkyttävän korkeaksi..

Tämä totta. Mutta eikö tätä kompensoi jonkin verran laina-aikojen pidentyminen? Nyt saa laina-aikaa tuplasti sen mitä 1990-luvulla. Ja lyhennysvapaita välivuosiakin saa, ei niiitä ollut 1990-luvulla. Silloin vakuutena ollut asunto meni nopeasti realisoitavaksi hinalla millä hyvänsä (taisi pari rästissä ollutta kuukaiserää riittää lainan irtisanomiseen). Tarjontaa oli enemmän kuin kysyntää, joten hinnat luonnollisesti romahtivat. Silloin oli ostajan markkinat.

 

20.3.2020 - 20:30

Merta

+337
Liittynyt:
12.3.2020
Viestejä:
230

Itse olen jo aikaa sitten ymmärtänyt ymmärtäväni sellaisen asian väärin, kun että lainaa pitäisi maksaa takas kun se otetaan EKP:lta. Ensin kuvitteöin ohjauskorkojen laskun nollaan olevan merkki tulevasta euroalueen kuolemasta (tai sen tekohengityksestä ja pitkittämisestä), mutta vanhana kyynaamana en tajunnut, että sitten ekp aloittaakin näiden ylilainoitettujen pankkien väkisin markkinaan työntämien lainapapereiden (aka ARVOpapereiden) takaisinosto-ohjelman, jolloin syntyy kehä, jossa EKP pelaa makroilla isosti ja korot ei koskaan nouse ja lainoja ei tarvi koskaan maksaa takaisin, kun setelipaino toimii. Siinä kun nukkeministeri ilmoittaa, että myönnetään 15 miljardin tukipaketti, niin maalikko varmaan kuvittelee, että Marin on tehnyt asian eteen jotain tai että suomen talouspoltiikalla olisi euroalueen toiminnan kannalta enää mitään suurempaa merkitystä. Ei ole. Marin marionettina toimii ison koneiston äänenä ja loputtoman, tuhanaia milhardeja markkinaan painavan setelikoneen sedät ja tädit siellä mesenoi miten homma hoidetaan. 1990-luvulla ei ollut edellytyksiä eikä kyvykkyyttä kenelläkään edes etäisesti unelmoida tällaisesta, joskin katkeroituneet velalliset huutelivat valtiota apuun - turhaa. Ja turhaa se olisi nytkin, jos olisimme kiinni normaalin kansantalouden realiteeteissa. Mutta ei hätää, EKP keksi yksisarvisen niin loputon runsauden sarvi jakaa lahjaansa ajasta ikuisuuteen, jollei inflaatio/deflaatio sitten jossain välissä ilmesty kiusimaan. 

20.3.2020 - 21:04

Rogue

+177
Liittynyt:
9.10.2015
Viestejä:
256

Uudiskohteissa on jonkin verran asukkaita ja "sijoittajia", joiden vipu koostuu olennaisesti taloyhtiölainoista ja vuokratonteista. Näitä ei täysimääräisesti ole huomioitu pankkien tekemissä luottoriskiarvioissa ja kuvittelisin että tällaisten henkilöiden osalta pakkomyyntejä tulee tapahtumaan. Toki nämä eivät muodosta vielä ymmärtääkseni erityisen suurta osaa koko asuntokannasta, joten muitakin tarvitaan mukaan pakkomyyntitalkoisiin jotta kunnollinen romahdus tapahtuisi. 

21.3.2020 - 06:52

Bobo36

+132
Liittynyt:
5.10.2019
Viestejä:
231

Rogue kirjoitti:
Toki nämä eivät muodosta vielä ymmärtääkseni erityisen suurta osaa koko asuntokannasta, joten muitakin tarvitaan mukaan pakkomyyntitalkoisiin jotta kunnollinen romahdus tapahtuisi.

Yksittäisissä kohteissa näillä voi olla suurikin merkitys...

16.4.2020 - 19:02

Heikin Ashi

OP
+2712
Liittynyt:
9.2.2019
Viestejä:
898

USA:ssa  National Association of Home Builders (NAHB) Housing Market Index (HMI) täräytti pöytään suurimman kuukausipudotuksen indeksin historiassa eli putosi kuin kivi. Se kertoo rakentajien käsityksestä tulevasta asuntojen myynnistä. Vanhastaan - ennen algoja - tämä on hyvin ennakoinut, mitä osakemarkkinoilla tapahtuu. Korrelaatio osakemarkkinaan on ollut perinteisesti noin 80 %. FED voi tätä nyt jonkin aikaa sotkea. 

 

 

 

 

17.4.2020 - 06:22

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287

Kuulin kahdelta työmaalta, että työt seis. Toisessa työntekijät eivät tulleet töihin ja toisessa koronassa. Molemmat Virosta pääosa porukasta. Eri lähteet näissä täysin ja kokoluokka myös.

Rakentamiseen tulee väistämättä myöhästymisiä. Tämä tarkoittaa rakennuttajille kovia aikoja, enkä luottaisi hirveästi siihen, että pankit auttaa. 2009 nähtiin jo rakennuttajien pakkomyyntejä ja nyt niitä tulee lisää.

Pk-seudun asuntotuotanto on mennyt pitkälti sijoittajille, jotka ovat vuokranneet ne maahanmuuttajille. Siis nettomääräisesti. Hesassa väestönkasvusta 80 % on tullut maahanmuutosta ja väittäisin, että suunnilleen sama osuus tuotannosta mennyt sijoittajille joskaan jälkimmäisestä ei ole kuin perstuntuma.

Asuntomarkkinamuutos tulee Suomeen siis tarjonnan kautta ensin edellä mainituista syistä. Tarjonta supistuu voimakkaasti. Kysyntä on suurempi kysymysmerkki. Esimerkiksi saako osakemarkkinoiden epävarmuus siirtämään rahoja asuntoihin.

 

 

17.4.2020 - 08:44

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Arto kirjoitti:

Hesassa väestönkasvusta 80 % on tullut maahanmuutosta ja väittäisin, että suunnilleen sama osuus tuotannosta mennyt sijoittajille joskaan jälkimmäisestä ei ole kuin perstuntuma.

Olen tästä jyrkästi eri mieltä. Ei sijoittajien osuus ole läheskään noin suuri ole kokonaistuotannosta. Sitä paitsi sijoittajille kelpaa vain pienet asunnot ja asuntorakentamisen massasta on suuriakin asuntoja enemmän kuin 20%. Ja Helsingin kaupungin ARA vuokra-asuntojen osuuskin on 13%. Näitähän rakennettaan kiihtyvällä tahdilla koko ajan.

" Kaupungin ara-vuokra-asunnoissa asui vuoden 2018 alussa runsaat 46 300 asuntokuntaa ja niissä noin 89 600 henkeä.

Näiden asuntojen keskipinta-ala oli 59,3 neliötä, mikä oli hieman vähemmän kuin Helsingin koko asuntokannan keskiarvo (63,3 neliötä). Asumisväljyys oli 32 neliötä henkeä kohti, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin koko asuntokannassa (34 neliötä). "

 

https://asuminenhelsingissa.fi/fi/content/katsaus-rakentamiseen-nelj%C3…

Asuntotuotannonssa kolmannella neljänneksellä valmistui 1068 asuntoa, aloitettiin 1 507 asunnon rakentaminen ja rakennuslupia myönnettiin 716 asunnon rakentamiseksi. Asuntotuotantoluvuissa on mukana uustuotannon ja laajennusten lisäksi käyttötarkoituksen muutokset. Vaikka muualla Suomessa rakentaminen on jo hiljentymässä, Helsingissä on edelleen aloitettu ja rakenteilla ennätysmäärä asuntoja.  Myönnetyissä rakennusluvissa on kuitenkin nähtävissä tasoittumista. Koko vuonna tähän mennessä on valmistunut 4 413 asuntoa, aloitettu 4 750 asuntoa ja myönnetty rakennuslupia 4 940 asunnolle.

Syyskuun lopussa oli rakenteilla 10 137 asuntoa uudistuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina. Asuntorakentamisen taso on noussut yhä edelleen jo vuoden ajan ja on korkeammalla tasolla kuin Helsingissä on ollut vuosikymmeniin.

17.4.2020 - 09:41

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370
Arto kirjoitti:

Pk-seudun asuntotuotanto on mennyt pitkälti sijoittajille, jotka ovat vuokranneet ne maahanmuuttajille. Siis nettomääräisesti. Hesassa väestönkasvusta 80 % on tullut maahanmuutosta ja väittäisin, että suunnilleen sama osuus tuotannosta mennyt sijoittajille joskaan jälkimmäisestä ei ole kuin perstuntuma.

Asuntomarkkinamuutos tulee Suomeen siis tarjonnan kautta ensin edellä mainituista syistä. Tarjonta supistuu voimakkaasti. Kysyntä on suurempi kysymysmerkki. Esimerkiksi saako osakemarkkinoiden epävarmuus siirtämään rahoja asuntoihin.

Asuntomarkkinoilla kysynnän hiipuminen vaikuttaa selvältä. 

Siihen syynä on maahanmuuton tyrehtyminen. Suomessa nettomaahanmuutto oli viime noin 17000 henkeä. Tämä piti Suomen väestön kasvussa. Nyt kuitenkin maahanmuutto tyrehtyy nopeasti, joksikin aikaa lähelle nollaa. Tämä kiihdyttänee taantuvien alueiden hiljentymistä.

Helsingin seudun kasvu varmaan hidastuu myös vähäksi aikaa, maaliskuun suomalaisten paluumuutto voi kyllä tehdä piikkiä, mutta sen jälkeen lienee paljon hiljaisempaa. Kun ei ole töitä tarjolla ja maahanmuutto on seis väestönkasvu hiipunee. Vaikka Helsingin seudulla väestö kasvaa luonnollisesti  asuntomarkkinoiden taantuminen näyttää aika todennäköiseltä kun asuntopula alkaa helpottaa.

Sitä miten Helsingin seudun asuntojen todennäköisesti parantuva saatavuus vaikuttaa kotimaiseen muuttoliikkeeseen on vaikea ennustaa, kysymys on siitä, jäävätkö muualla valmistuvat opiskelijat työttöminä odottamaan kotipaikkakunnille vai lähtevätkö isompiin kaupunkeihin koittamaan onneaan. Nuorisotyöttömyys voi kohta hyvin olla 20%-30%. 1993 nuorisotyöttömyys oli 34% ja nuoret karistivat pienten paikkakuntien pölyt jaloistaan kiihtyvällä tahdilla, lamasta ja töiden niukkuudesta huolimatta.

Asuntojen hintojen voisi olettaa nyt laskevan merkittävästi jos tämä sotku ei selviä nopeasti. Alueellista kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa.

17.4.2020 - 10:51

Miika Vuorensola

+16
Liittynyt:
22.3.2020
Viestejä:
8
petteri kirjoitti:

Asuntomarkkinoilla kysynnän hiipuminen vaikuttaa selvältä. 

Siihen syynä on maahanmuuton tyrehtyminen. Suomessa nettomaahanmuutto oli viime noin 17000 henkeä. Tämä piti Suomen väestön kasvussa. Nyt kuitenkin maahanmuutto tyrehtyy nopeasti, joksikin aikaa lähelle nollaa. Tämä kiihdyttänee taantuvien alueiden hiljentymistä.

Helsingin seudun kasvu varmaan hidastuu myös vähäksi aikaa, maaliskuun suomalaisten paluumuutto voi kyllä tehdä piikkiä, mutta sen jälkeen lienee paljon hiljaisempaa. Kun ei ole töitä tarjolla ja maahanmuutto on seis väestönkasvu hiipunee. Vaikka Helsingin seudulla väestö kasvaa luonnollisesti  asuntomarkkinoiden taantuminen näyttää aika todennäköiseltä kun asuntopula alkaa helpottaa.

Sitä miten Helsingin seudun asuntojen todennäköisesti parantuva saatavuus vaikuttaa kotimaiseen muuttoliikkeeseen on vaikea ennustaa, kysymys on siitä, jäävätkö muualla valmistuvat opiskelijat työttöminä odottamaan kotipaikkakunnille vai lähtevätkö isompiin kaupunkeihin koittamaan onneaan. Nuorisotyöttömyys voi kohta hyvin olla 20%-30%. 1993 nuorisotyöttömyys oli 34% ja nuoret karistivat pienten paikkakuntien pölyt jaloistaan kiihtyvällä tahdilla, lamasta ja töiden niukkuudesta huolimatta.

Asuntojen hintojen voisi olettaa nyt laskevan merkittävästi jos tämä sotku ei selviä nopeasti. Alueellista kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa.

Olen tästä jokseenkin eri mieltä. En mitenkään näe, että kasvukeskusten (PK-seutu & Tampere) väestönkasvu tyssäisi korontakia. Toisaalta en myöskään usko, että väestönkasvu kasvaisi koronan takia. Uskon, että kun arki normalisoituu, niin kasvukeskusten vetovoima pysyy entisellään. Tuoreen kyselyn perusteella Tampere on yhä ykkönen ja Helsinki kakkonen muuttokohteina. Työpaikat ja palvelut keskittyvät jatkossakin näihin paikkoihin.

https://twitter.com/timoaro/status/1250413296638926849

PK-seudulle on jatkuvasti rakennettu aivan liian vähän väestönkasvuun nähden. Vuoteen 2035 Helsingin seudulle ennustetaan muuttavan 268 000 asukasta lisää. Eli yhden tampereellisen verran :)

Asuntomarkkinat ovat todella epälikvidit ja psykologia vaikuttaa vahvasti (omat pitää saada pois) -> asuntoja ei vain myydä kun hinnat laskee. Tämän vuoksi hintatilastotkaan eivät niiaa niin pahasti kuin osakemarkkinat, vaikka todellisuudessa asuntojen arvo olisikin laskenut. Jos nyt on _pakko_ myydä, huomaa sen alempana myyntihintana. Muutoin tilastoissa tämä näkyy laskeneena volyymina ja hiukan laskeneina hintoina. (Huom. puhun nyt pelkästään PK-seudun ja Tampereen asuntomarkkinoista.)

Samoin rahoituksen saatavuus heikkenee ja rahan hinta nousee. Tämän päälle työmaiden käytännön haasteet ja sumuinen näkymä -> uusia asuntoja tullaan aloittamaan aika paljon vähemmän kuin viime vuosina.

Kun asuntoja valmistuu vähemmän, mutta jos ihmiset yhä haluavat asua asunnoissa ja kasvukeskuksissa, niin vuokrien ja hintojen nousuahan siitä seuraa pitemmän päälle.

Summa summarum: vuoden sisään asuntokauppavolyymi laskee runsaasti, hinnat vain vähän. Viiden vuoden sisään volyymi voi palautua hieman, mutta vuokrat jatkavat nousua, samoin hinnat.

17.4.2020 - 10:57

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370

Ruotsista tietoa asuntomarkkinoiden kehityksestä. Tukholmassa bostadrättien eli suomalaisittain käytännössä asunto-osakkeiden hinnat maaliskuussa laskivat 1,7%  ja Malmössä 1,5%. Koko maassa laskua 1% bostadrätt-omistusasunnoissa. 

https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/pandemin-har-lett-till-sjunkande-bostadspriser

Tämä on aika raju reaktio, yleensä asuntomarkkinoiden seisahtuessa hinnat ensin pysyvät paikallaan tai jopa nousevat kun vain parhaat ja usein vähän keskihintaa kalliimmat asunnot käyvät kaupaksi. Toisaalta korona on myös vaikuttanut vain osan kuukaudesta.

Suomestakin varmaan kohta tulee tilastoja.

17.4.2020 - 11:49

hauturi

+3264
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2384

Jenkeissähän on jo puhuttu, että kun ihmiset ja firmat ovat keksineet etätyön toimivan, niin porukka haluaakin mieluummin pieniin kaupunkeihin. Samoin Suomessa on nähty jälleen kommentteja Vanhasen lanseeraaman "Nurmijärvi-ilmiön" puolesta. Itse olen ollut jo pidempään sitä mieltä että etätyön lisääntyessä kaupungistumisen megatrendi saattaa jopa kääntyä (toki asiaan vaikuttaa moni muukin asia), varsinkin Suomessa missä "maalla" asuminen on monelle paljon tutumpaa jo valmiiksi. Korona saattaa hyvinkin olla tätä kiihdyttävä tekijä.

17.4.2020 - 12:31

Jack Reacher

+698
Liittynyt:
8.3.2017
Viestejä:
408
hauturi kirjoitti:

Jenkeissähän on jo puhuttu, että kun ihmiset ja firmat ovat keksineet etätyön toimivan, niin porukka haluaakin mieluummin pieniin kaupunkeihin. Samoin Suomessa on nähty jälleen kommentteja Vanhasen lanseeraaman "Nurmijärvi-ilmiön" puolesta. Itse olen ollut jo pidempään sitä mieltä että etätyön lisääntyessä kaupungistumisen megatrendi saattaa jopa kääntyä (toki asiaan vaikuttaa moni muukin asia), varsinkin Suomessa missä "maalla" asuminen on monelle paljon tutumpaa jo valmiiksi. Korona saattaa hyvinkin olla tätä kiihdyttävä tekijä.

Korona varmasti luo halukkuutta muuttaa väljemmille alueille. Sopivasti ajankohtainen 5g luo siihen myös uusia mahdollisuuksia. En kylläkään usko, että tämä toteutuisi suuressa mittakaavassa. Moni kuitenkin huomannee karanteenissaan, että ei sinne keskustan ruuhkiin oikeasti välttämättömiä menoja niin paljon olekaan. Mutta olisihan se aika villi skenaario jos keskiluokka / ns. paremmin tienaavat - siis ne joilla keskimäärin on mahdollisuus etätöihin - jättäisivät Helsingin ja vastaavasti duunaria pukkaisi tilalle. Kalliit alueet halpenisivat ja halvimmat kallistuisivat(?).

17.4.2020 - 12:53

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287
Tinggeli kirjoitti:

 

Arto kirjoitti:

Hesassa väestönkasvusta 80 % on tullut maahanmuutosta ja väittäisin, että suunnilleen sama osuus tuotannosta mennyt sijoittajille joskaan jälkimmäisestä ei ole kuin perstuntuma.

 

Olen tästä jyrkästi eri mieltä. Ei sijoittajien osuus ole läheskään noin suuri ole kokonaistuotannosta. Sitä paitsi sijoittajille kelpaa vain pienet asunnot ja asuntorakentamisen massasta on suuriakin asuntoja enemmän kuin 20%. Ja Helsingin kaupungin ARA vuokra-asuntojen osuuskin on 13%. Näitähän rakennettaan kiihtyvällä tahdilla koko ajan.

" Kaupungin ara-vuokra-asunnoissa asui vuoden 2018 alussa runsaat 46 300 asuntokuntaa ja niissä noin 89 600 henkeä.

Näiden asuntojen keskipinta-ala oli 59,3 neliötä, mikä oli hieman vähemmän kuin Helsingin koko asuntokannan keskiarvo (63,3 neliötä). Asumisväljyys oli 32 neliötä henkeä kohti, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin koko asuntokannassa (34 neliötä). "

 

https://asuminenhelsingissa.fi/fi/content/katsaus-rakentamiseen-nelj%C3%...

Asuntotuotannonssa kolmannella neljänneksellä valmistui 1068 asuntoa, aloitettiin 1 507 asunnon rakentaminen ja rakennuslupia myönnettiin 716 asunnon rakentamiseksi. Asuntotuotantoluvuissa on mukana uustuotannon ja laajennusten lisäksi käyttötarkoituksen muutokset. Vaikka muualla Suomessa rakentaminen on jo hiljentymässä, Helsingissä on edelleen aloitettu ja rakenteilla ennätysmäärä asuntoja.  Myönnetyissä rakennusluvissa on kuitenkin nähtävissä tasoittumista. Koko vuonna tähän mennessä on valmistunut 4 413 asuntoa, aloitettu 4 750 asuntoa ja myönnetty rakennuslupia 4 940 asunnolle.

Syyskuun lopussa oli rakenteilla 10 137 asuntoa uudistuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina. Asuntorakentamisen taso on noussut yhä edelleen jo vuoden ajan ja on korkeammalla tasolla kuin Helsingissä on ollut vuosikymmeniin.

Tarkoitin nettomäärästä eli kun kaupungissa asuntojen määrä kasvaa vuodessa 7000:lla, niin sijoittajien omistamien asuntojen määrä kasvaa 5600:lla.

17.4.2020 - 12:55

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287
Jack Reacher kirjoitti:

Korona varmasti luo halukkuutta muuttaa väljemmille alueille. Sopivasti ajankohtainen 5g luo siihen myös uusia mahdollisuuksia. En kylläkään usko, että tämä toteutuisi suuressa mittakaavassa. Moni kuitenkin huomannee karanteenissaan, että ei sinne keskustan ruuhkiin oikeasti välttämättömiä menoja niin paljon olekaan. Mutta olisihan se aika villi skenaario jos keskiluokka / ns. paremmin tienaavat - siis ne joilla keskimäärin on mahdollisuus etätöihin - jättäisivät Helsingin ja vastaavasti duunaria pukkaisi tilalle. Kalliit alueet halpenisivat ja halvimmat kallistuisivat(?).

Syy asua keskustoissa on siinä, että siellä asuvat kaveritkin ja sinkuilla isoimmat markkinat. Useimmat ovat niin sosiaalisia, että valitsevat elämäntapansa sosiaalisten kontaktiensa perusteella.

17.4.2020 - 12:56

mskomu

+1429
Liittynyt:
31.3.2019
Viestejä:
708

En usko, että etätyöilmiö riittäisi kääntämään tällaista trendiä. En myöskään usko, että ns. kukaan asuu työmatkan takia kehä 1:n sisällä. Kantakaupungissa asutaan viihteen ja viihtyvyyden takia. Etätyötrendi saattaisi näkyä tiiviin asutuksen ulkopuolella, josta on kuitenkin hyvät yhteydet. En siis usko, että etätyön takia juuri kukaan muuttaisi kantakaupungista Nurmijärvelle, mutta vaikkapa Vantaanlaaksosta ehkä voisikin muuttaa.

17.4.2020 - 12:57

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287
Miika Vuorensola kirjoitti:

 

PK-seudulle on jatkuvasti rakennettu aivan liian vähän väestönkasvuun nähden. Vuoteen 2035 Helsingin seudulle ennustetaan muuttavan 268 000 asukasta lisää. Eli yhden tampereellisen verran :)

 

petteri mainitsi Suomen nettomaahanmuutoksi 17 000 vuodesa. 15 vuodessa se olisi 255 000. Maahanmuuttajat tuppaavat valumaan pk-seudulle, vaikka ensin muualle tulisivatkin. Hesan väestönkasvu on siis mitä suurimmassa määrin maahanmuuton varassa. Maahanmuutto loppunee nyt tykkänään ainakin vuosiksi.

17.4.2020 - 13:00

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287

Helsingin kaupungin tilastovuosikirjan mukaan 18,4 % ei-suomen tai -ruotsinkielisistä asui omistusasunnossa, kun suomen- tai ruotsinkielisistä vähän yli puolet. Kun samalla maahanmuuton osuus väestönkasvusta on luokkaa 70-80 % pk-seudulla, niin kyllähän tuosta saa sen, että 80 % nettomääräisestä asuntotuotannosta menee sijoittajille, oli se sijoittaja sitten kaupunki tai yksityinen.

17.4.2020 - 13:53

Miika Vuorensola

+16
Liittynyt:
22.3.2020
Viestejä:
8
Arto kirjoitti:

petteri mainitsi Suomen nettomaahanmuutoksi 17 000 vuodesa. 15 vuodessa se olisi 255 000. Maahanmuuttajat tuppaavat valumaan pk-seudulle, vaikka ensin muualle tulisivatkin. Hesan väestönkasvu on siis mitä suurimmassa määrin maahanmuuton varassa. Maahanmuutto loppunee nyt tykkänään ainakin vuosiksi.

Tuo 17 000 per vuosi on kyllä aivan liian korkea luku nettomaahanmuutoksi. Ao. kuvan perusteella about 40% Helsingin väestönkasvusta tulee maahanmuutosta. Jos tuo määrä laskee nyt vaikkapa puoleen, niin aika runsasta kasvua Helsinki yhä nauttii.

Edit: niin petteri puhui siis Suomen nettomaahanmuutosta. Ei sitä voi verrata Helsingin väestönmuutokseen suoraan.

Kuva

 

17.4.2020 - 13:58

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287

noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista.

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/nykytilanne

Sama luku pätee pk-seudulle yleisestikin. Ero "maahanmuutttajien" ja "ulkomaalaistataustaisten" välillä on se, että maahanmuuttajat muuttavat eri puolille Suomea aluksi, mutta valuvat sitten noin viidessä vuodessa pk-seudulle.

Käytännössä 3/4 pk-seudun väestökasvusta on Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta johtuvaa.

Helsingissä maahanmuuttajien osuus on nyt 100 000 eli noin 1/6 ja kasvaisi 2000-luvun trendillä 1/3:een 20 vuodessa.

17.4.2020 - 14:06

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287

Helsingin kaupungin omassa väestöennusteessa 2020-2035 maahanmuuttajien määrä lisääntyy 100 000:lla 15 vuodessa.

Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035, Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisuja 2019:3

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/vaestoennuste

Koko Helsingin väestön kaupunki itse uskoo kasvavan 113 000:lla 2020-2035:

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_… (sivu 40)

Helsingin kaupunki siis on kaavoittanut ja investoi (tänä vuonna 1047 miljoonaa euroa) sillä oletuksella, että Helsingin kaupunki kasvaa 113 000:lla seuraavan 15 vuoden aikana ja näistä 100 000 on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia.

Aikamoinen äkkipysäys on odotettavissa Helsingin kasvuun.

17.4.2020 - 14:13

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Arto kirjoitti:

Tarkoitin nettomäärästä eli kun kaupungissa asuntojen määrä kasvaa vuodessa 7000:lla, niin sijoittajien omistamien asuntojen määrä kasvaa 5600:lla.

Kuulostaa sekin epäuskottavalta. Esim minä muutin 4 vuotta sitten uuteen taloyhtiöön jossa on 22 asuntoa. Yhtäkään näistä ei omista sijoittaja.

Lisäksi Helsingissä rakennetaan paljon Hitas asuntoja, joiden uudet säännöt taklaavat melko hyvin sijoittajat pois. Toki ykstyishenkilöllä on mahdollisus omistaa yksi Hitas asunto ja laittaa se vuokralle, mutta hänen tulee itse asua jossain muussa kuin Hitas asunnossa, koska saa omistaa vain yhden Hitas asunnon. Lisäksi usein huoneistojen ostajat vielä valitaan arpomalla ja lapsiperheillä on etusija.

https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/hitas/ost…

Viime vuonna Hitas asuntoja valmistui 528 kpl mikä on yli 10% valmistuneista asunnoista. Hitas säänetlyn piirissä on käsittääkseni kaikkiaan noin 12000 asuntoa Helsingissä.

https://www.hel.fi/static/kv/asunto-osasto/hitas-asunnot-lkm.pdf

17.4.2020 - 14:25

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Arto kirjoitti:

petteri mainitsi Suomen nettomaahanmuutoksi 17 000 vuodesa. 15 vuodessa se olisi 255 000.

..........

Maahanmuuttajat tuppaavat valumaan pk-seudulle, vaikka ensin muualle tulisivatkin.

Onko sinulla tähän joku luotetatava lähde? Muistelisin lukeneeni tilastoja, joissa asiaa ei ihan noin jyrkästi tuotu esiin. Toki osa muuttaa, mutta suuri osa ei.

Viime vuonna Helsingin väkiluku kasvoi 3453 asukkaalla. Koko pääkaupunkiseudun kasvoi 10543 asukaalla. Pääkaupunkiseutu sai tammi-heinäkuussa 2019 muuttovoittoa yhteensä 8 547 henkeä, josta puolet tuli kotimaasta ja puolet ulkomailta. Siis noin 4300 maahanmuuttajaa ulkomailta (sisältänee myös maahan palaavia Suomalaisia koko joukon).

17.4.2020 - 14:27

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Arto kirjoitti:

Kun samalla maahanmuuton osuus väestönkasvusta on luokkaa 70-80 % pk-seudulla,

Mutta tämä luku ei pidä paikkansa, vai onko sinulla joku luotettava lähde?

17.4.2020 - 14:36

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
Arto kirjoitti:

noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista.

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/nykytilanne

Sama luku pätee pk-seudulle yleisestikin. Ero "maahanmuutttajien" ja "ulkomaalaistataustaisten" välillä on se, että maahanmuuttajat muuttavat eri puolille Suomea aluksi, mutta valuvat sitten noin viidessä vuodessa pk-seudulle.

Käytännössä 3/4 pk-seudun väestökasvusta on Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta johtuvaa.

Helsingissä maahanmuuttajien osuus on nyt 100 000 eli noin 1/6 ja kasvaisi 2000-luvun trendillä 1/3:een 20 vuodessa.

Tuossa sinun lähteessä on huomiotavaa se, että tuohon 100000 asukkaan joukkoon sisältyy myös Suomessa syntyneet 2. ja 3. jne polven ulkomaalaistaustaiset.  Esimerkiksi maahanmuuttaja Neil Hardwickilla on poika. Kumpikin, Neil ja hänen Suomessa syntynyt poika Sam, lukeutuvat näihin maahanmuuttajien lukuihin. En tiedä luekutuvatko Helsingin lukuihin, kun en tiedä missä he tällä hetkellä asuvat.Suomen lukuihin kuitenkin.

17.4.2020 - 14:47

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370
Tinggeli kirjoitti:

Viime vuonna Helsingin väkiluku kasvoi 3453 asukkaalla. Koko pääkaupunkiseudun kasvoi 10543 asukaalla. Pääkaupunkiseutu sai tammi-heinäkuussa 2019 muuttovoittoa yhteensä 8 547 henkeä, josta puolet tuli kotimaasta ja puolet ulkomailta. Siis noin 4300 maahanmuuttajaa ulkomailta (sisältänee myös maahan palaavia Suomalaisia koko joukon).

Nyt sinulla on väärät luvut. 

Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väestö kasvoi vuonna 2019 20100 asukkaalla. Pääkaupunkiseudun osuus oli tästä 17700.

https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/vaesto/vaestonmuutos/vakiluvun…

Jonkin verran tämä luku tipahtaa lopullisissa tilastoissa, ehkä 1500-2000 henkeä. 

17.4.2020 - 14:58

Tinggeli

+3014
Liittynyt:
30.1.2020
Viestejä:
1939
petteri kirjoitti:

Nyt sinulla on väärät luvut. 

Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun väestö kasvoi vuonna 2019 20100 asukkaalla. Pääkaupunkiseudun osuus oli tästä 17700.

https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/vaesto/vaestonmuutos/vakiluvun-...

Jonkin verran tämä luku tipahtaa lopullisissa tilastoissa, ehkä 1500-2000 henkeä. 

Sitten lehdistöllä on väärät luvut jutussaan. Nappasin luvut (löysin helpoten) lehden uutisesta.

17.4.2020 - 16:11

Arto

+95
Liittynyt:
31.3.2020
Viestejä:
287

Helsingin kaupunki tilastoi maahanmuuttajia pelkästän näiden ilmoittaman virallisen kielen perusteella. Siis kantaväestöä ovat suomen- ja ruotsinkieliset ja muut "maahanmuuttajia". Tästä ei tosiaan selviä se, milloin maahan on tultu. Ei edes sukupolvi. Voi tietysti olla, ettei maahanmuuttajan lapsetkaan osaa suomea ja viralliseksi kielekseen tulee joku muu kuin suomi tai ruotsi. Tällaisia ei luulisi montaa kuitenkaan olevan.

Minä tarkastelen Helsingin asuntomarkkinoita puhtaasti kysyntä- ja tarjontapaineen kautta. Kysynnän muutoksesta 70-80 % on nettomääräisesti maahanmuuttoperäistä, josta vain viidennes ostaa asunnon eli tästä saan tuloksen, jonka mukaan Helsingin nettomääräinen asuntolisäys menee maahanmuuttajille ja omistajina ovat sijoittajat.

Asumisväljyys toki jää tässä täysin huomioimatta, mutta käytettävissä olevien tilastojen perusteella sitä on erittäin vaikeaa yhdistää näihin muihin tietoihin.

Helsingin asuntomarkkinoiden iso kysymys on, miten Suomen nettomaahanmuutto kehittyy, koska se muodostaa vähintäänkin suuren osan Helsingin asuntojen kysynnän lisäyksestä.

2019 Helsingin väestökasvu puolittui. Voi olla, että on pysyvää, mutta rakentamispäätökset on tehty aiemman trendin perusteella, joka on tupla.

 

17.4.2020 - 16:32

petteri

+1492
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
1370

Helsingin seutu on yksi asuntomarkkinakokonaisuus, Helsingin osuus seudun väestöstä riippuu pitkälti siitä kuinka paljon annetaan rakentaa lähelle ydintä. Käytännössä kaikki mitä rakennetaan Kehä I:n sisään täytetään kuitenkin ensimmäiseksi. Ihmiset keskimäärin mieluummin Oulunkylässä kuin Korsossa, myös kaupunkimaantieteellisistä syistä.

Maahanmuuton väheneminen ilman muuta laskee asuntojen kysyntää Helsingin seudulla. Toisaalta muuttovirtaa muualta maasta hillitsee nykyään asuntopula. Miten paljon kotimainen muuttoliike muuttuu on ihan arvoitus, asuntoväljyys samoin ja ehkä pienempänä muutoksena Airbnb ja kakkosasunnot.

Jos tilanne pitkittyy on myös ehkä mahdollista, että väestöä vaihtuukin, sosiaalista elämää haluavat ja koronaa pelkäämättömät lähtevät muualta maasta Helsingin seudulle ja koronaa pelkäävät muuttavat maalle. Jos rajoitteita yritetään pitää pidempään voimassa syntyy Helsingin seudulla alakulttuureja, joihin on vetoa muualta.