Mie huomasin vasta tänään Economistiä lukiessa, että Biden's Bounce on muuallakin käytetty termi. Mie kutsuin tiistaiyön nousua "Bidenin pompuksi" ilman alkulähteitä. Eli ehkä Economist poimi sen miun twitteristä?
Myös vuonna 2016 tein kaikenlaisia liian pieniä siirtoja, ja usein vähän hätäisesti. Mutta en sentään jäänyt kokonaan tuleen makaamaan. Onko tällä viikolla vuoristoradassa myös nousuja, on vielä epäselvää.https://t.co/vXKeIEuQED
Välillä on hyvä vilkaista,mitä on aiemmin tullut tunaroitua. Mitä ilmeisimmin on selkeä bias suuntaan "liian vähän, liian aikaisin". Vähän pelkään, etten pääse tästä enää eroon.
Osakkeiden myymistä ja ostamista kurssiliikahdusten perusteella "arvauspeliksi" kutsuvat useimmiten ne, jotka eivät sitä juurikaan tee😎. Tekniseksi analyysiksi taas yleensä ne, jotka tekevät tosi paljon. Miun puolesta kaikki saavat kutsua miksi haluavat. T. #spekulanttihttps://t.co/YO3xp3xBXI
En varsinaisesti ole innostunut siitä, että omaa viitekehystään kutsuu mahdollisimman arvostavalla nimellä. Joskin se on aika inhimillistä. Iskä joskus kutsui pokeriammattilaisuuttani "kännisiltä varastamiseksi". En viitsinyt huomauttaa, että olen jonkun verran urallani antanut alkoholitasoitusta itsekin.
Kommentoin lyhyesti parin päivän takaista blogiasi:
"Tosin pankit ovat kiristäneet kiinteistöyhtiöiden rahoitusta. Jos Hufvudstadsbladetin tämän päivän juttuun on uskominen, ei alle viiden asunnon osakeyhtiöille myönnetä lainkaan rahoitusta. Tämä kuulostaa järjettömältä, mutta uskottavalta. Pankit ovat historiallisesti aina olleet tyrkyttämässä rahaa niille, jotka eivät sitä tarvitse, ja vetävät rahoitusta kireämmälle sitten kun hinnat ovat jo laskeneet. Tietenkin jokainen taloyhtiö pitäisi käsitellä erikseen eikä vetää mitään yleislinjanvetoja."
Tämä Hufvudstadsbladetin tieto on ja ei ole totta. Istun hallituksessa yhdessä alle viiden osakkaan taloyhtiössä, jossa on käynnistymäisillään massiivinen remontti. Aikaisemmin juuri mitään ei ole remontoitu ja nyt sitten tehdäänkin putket, julkisivu, katto jne... yhdellä rykäisyllä. Hinta/neliö tulee pyörimään n. 2500e hujakoilla tälle remontille (sisältäen siis myös suunnittelun, valvonnan yms... eikä "vain" remonttia, joka toki on n. 90 % kustannuksista). Rahoitusta haettiin neljästä pankista ja kahdesta saatiin sitten loppuviimein tarjous. Toinen tarjous oli n. 2,5 % vuosittainen kiinteä korko (kiinteän koron osuus n. 1 % riippuen laina-ajasta ja marginaali 1,5 %) ja pankilla on myös oikeus tarkistaa marginaalia kolmen vuoden välein. Toinen lainatarjous oli 0,55 % marginaali sidottuna joko Euribor 6kk tai 12kk osakkaiden halun mukaan. Muutoin ehdot ja laina-ajat olivat samat, paitsi kalliimman tarjouksen antanut pankki vaati myös jokaiselta osakkaalta henkilökohtaisen lainahakulomakkeen täyttöä, missä käytiin pääasiassa läpi osakkaiden tulot, menot, varallisuus ja velat. Tätä ei paremman tarjouksen antanut pankki vaatinut. Kahdesta pankista emme tosiaan saaneet lainkaan tarjousta ja käsitykseni (isännöitsijän käsitys) on, että myös niissä pankeissa, joista emme kysyneet, olisi ollut kovin vaikeaa.
Näiden lainatarjousten saaminen vaati sitä, että osakkaat tallettivat AsOy tilille n. 40 % remontin kokonaiskustannuksista ja pankki sitten lainoittaa jäljelle jäävän n. 60 %. Kyseinen taloyhtiö sijaitsee Helsingissä nk. arvoalueella, jossa 2,5 k neliöhintoja asunnoilla ei ole nähty varmaan 90-luvun jälkeen. Näin ollen Höblän juttu on varmaan pääasiassa oikein, ainakin mitä kauempana ollaan Helsingin Stockmannista. Vielä on kuitenkin neuvottelutilaa pankkien kanssa hyvillä paikoilla sijaitsevilla AsOy:illä, mutta paljon se osakkailta vaatii ja pankeissakin on tällä kokemuksella valtavia eroja. Toki meidän remonttimmekin on massiivinen ja ei näin täysin verrannollinen johonkin yksittäiseen isoon remonttiin (putket, julkisivu, katto).
Onhan siinä. Esim. jos kyseessä on joku 80-100 vuotta vanha ns. arvotalo. Saatttaa olla vielä niin, ettei sitä saa edes purkaa tai ettei edes julkisivua muttaa.
Tietysti jos on 60...80-luvulla rakennettu elementtitalo, niin sitten ei ole järkeä. Niitähän on Helsingissä purettu jo aika paljon, viimeksi Itä-keskuksessa (Kauppakartanonkaru 16). Taisi olla 1970-luvun lopulla tehty 4 kerroksinen kohde ja meni pari viikkoa sitten purkuun.
Onhan siinä. Esim. jos kyseessä on joku 80-100 vuotta vanha ns. arvotalo. Saatttaa olla vielä niin, ettei sitä saa edes purkaa tai ettei edes julkisivua muttaa.
Tietysti jos on 60...80-luvulla rakennettu elementtitalo, niin sitten ei ole järkeä. Niitähän on Helsingissä purettu jo aika paljon, viimeksi Itä-keskuksessa (Kauppakartanonkaru 16). Taisi olla 1970-luvun lopulla tehty 4 kerroksinen kohde ja meni pari viikkoa sitten purkuun.
Niin, aivan totta. Ajattelin ettei arvotaloa päästetä niin huonoon jamaan et tarvitsee 2500e/m2 rempan, mutta toki joissakin tilanteissa kannattaa.
Onhan siinä. Esim. jos kyseessä on joku 80-100 vuotta vanha ns. arvotalo. Saatttaa olla vielä niin, ettei sitä saa edes purkaa tai ettei edes julkisivua muttaa.
Tietysti jos on 60...80-luvulla rakennettu elementtitalo, niin sitten ei ole järkeä. Niitähän on Helsingissä purettu jo aika paljon, viimeksi Itä-keskuksessa (Kauppakartanonkaru 16). Taisi olla 1970-luvun lopulla tehty 4 kerroksinen kohde ja meni pari viikkoa sitten purkuun.
Niin, aivan totta. Ajattelin ettei arvotaloa päästetä niin huonoon jamaan et tarvitsee 2500e/m2 rempan, mutta toki joissakin tilanteissa kannattaa.
No siellä arvotalossa on voinut asua ne 70-100-vuotiaat jäärät, jotka ovat estäneet kaikki toimet joilla peruskorjauksia olisi hoidettu.
Todennäköisin vaihtoehto tekstin huomioiden on silti jokin museoviraston lausunto, joka estää puskutraktorin kutsumisen paikalle. Näitähän riittää, ja julkinen puoli ei kustannuksista huolehdi.
Ajattelin ettei arvotaloa päästetä niin huonoon jamaan et tarvitsee 2500e/m2 rempan, mutta toki joissakin tilanteissa kannattaa.
Välttämättä kyse ei ole siitä, että päästetään huonoon kuntoon. Samalla saatetaan tehdä hyvin paljon hankkeita joilla kiinteistön tekniikka ja turvallisuus tuodaan tälle vuosituhannelle. Yksi melko yleinen hanke on, että asennetaan hissit porraskäytäviin. Koska kyseessä on todennäköisesti ns. "kivitalo" (vaikka seinät on ns. kananpaskaseiniä kanaverkoon tehtynä) ja raput on kivestä ja aika ahtaat, niin hissin sovittaminen rappukäytvään ei ole kovin helppo / halpa toimenpide. Joskus joudutaan tekemään ulkopuolelle (sisäpihan julkisivuun sovitettuna). Tätä hissin lisäämistä myös Helsingin kaupunki tukee, koska sillä helpotetaan ikäihmisten asumista omassa kodissa se taas helpottaa kaupungin taloutta. Samalla mm. ilmanvaihto voidaan parantaa, kun tuodaan kaukojäähdytys. Sähköremontissa vanhat paperieristeiset sähköjohdot (jos vielä on) vaihdetaan nykyisiin. Usein myös muuten rakennusta täytyy paloturvallisuuden kannalta päivittäää. Kun merkittävässä hankkeessa täytyy hakea rakennuslupa, niin samalla lupaehdoiksi voidaan laittaa (lue: laitetaan) mm. palo-osastointien rakentaminen nykymääräysten mukaisiksi, kiinteistöön pitää rakentaa automaatttinen savunpoisto (rmm. appukäytävät ja ullakko) jne ja huonekohtaiset palovaroittimet pitää kytkeä 230 Vac verkkon jne. jne.
Julkisivuremontin teko vanhaan taloon ei myöskään ole ihan yhtä halpaa kuin betonielementtisen talon.
Noista nyt vaan tulee kustannuksia ja kun rakennusta ei saa purkaa, niin juurikaan vaihtoehtoja ei ole. Pitää vain kaivaa taskunpohjia syvemmältä. Siksi huoneistojen nelihinnat on aika pilvissä, jos on ostamassa asuntoa tuollaisesta talosta.
Noista nyt vaan tulee kustannuksia ja kun rakennusta ei saa purkaa, niin juurikaan vaihtoehtoja ei ole. Pitää vain kaivaa taskunpohjia syvemmältä. Siksi huoneistojen nelihinnat on aika pilvissä, jos on ostamassa asuntoa tuollaisesta talosta.
Erinomaisen ansiokasta ja selkeästi asiantuntevaa analyysia.
Tähän viimeiseen nillittäisin, että neliöhinnat ovat pilvissä, koska kysyntää näihin riittää. Syy siis ei ole remontin kalleus.
Rahoitusta haettiin neljästä pankista ja kahdesta saatiin sitten loppuviimein tarjous. Toinen tarjous oli n. 2,5 % vuosittainen kiinteä korko (kiinteän koron osuus n. 1 % riippuen laina-ajasta ja marginaali 1,5 %) ja pankilla on myös oikeus tarkistaa marginaalia kolmen vuoden välein. Toinen lainatarjous oli 0,55 % marginaali sidottuna joko Euribor 6kk tai 12kk osakkaiden halun mukaan. Muutoin ehdot ja laina-ajat olivat samat, paitsi kalliimman tarjouksen antanut pankki vaati myös jokaiselta osakkaalta henkilökohtaisen lainahakulomakkeen täyttöä, missä käytiin pääasiassa läpi osakkaiden tulot, menot, varallisuus ja velat. Tätä ei paremman tarjouksen antanut pankki vaatinut. Kahdesta pankista emme tosiaan saaneet lainkaan tarjousta ja käsitykseni (isännöitsijän käsitys) on, että myös niissä pankeissa, joista emme kysyneet, olisi ollut kovin vaikeaa.
Näiden lainatarjousten saaminen vaati sitä, että osakkaat tallettivat AsOy tilille n. 40 % remontin kokonaiskustannuksista ja pankki sitten lainoittaa jäljelle jäävän n. 60 %. Kyseinen taloyhtiö sijaitsee Helsingissä nk. arvoalueella, jossa 2,5 k neliöhintoja asunnoilla ei ole nähty varmaan 90-luvun jälkeen. Näin ollen Höblän juttu on varmaan pääasiassa oikein, ainakin mitä kauempana ollaan Helsingin Stockmannista. Vielä on kuitenkin neuvottelutilaa pankkien kanssa hyvillä paikoilla sijaitsevilla AsOy:illä, mutta paljon se osakkailta vaatii ja pankeissakin on tällä kokemuksella valtavia eroja. Toki meidän remonttimmekin on massiivinen ja ei näin täysin verrannollinen johonkin yksittäiseen isoon remonttiin (putket, julkisivu, katto).
Tämä palautti uskoani ihmiskuntaan ja pankkeihin. Tuollaisissa lehtijutuissa jää tyypillisesti vaille huomiota, jos yhtiöllä on joku spesifi ongelma.
Olisi todella kummallista, jos solidi asunto-osakeyhtiö ei saisi pikkulainaan edes tarjousta mstään pankista jollain systemaattisella syyllä, tilanteessa jossa pankit joutuvat maksamaan tileillään seisovasta rahasta.
Tähän viimeiseen nillittäisin, että neliöhinnat ovat pilvissä, koska kysyntää näihin riittää. Syy siis ei ole remontin kalleus.
Kyllä, kysynnän ja tarjonnan laki. Helsingin keskustan "arvoasuntoja" kun ei tule lisää. Tämä laki toimii muuten myös osakekaupoissa. Tuntuu että tällä hetkellä tarjonta ylittää kysynnän
Ei kai tuossa alun perin puhuttu välttämättä kerrostalosta ensinkään. Itselleni tuli mielikuva lähinnä korjausikäisestä rivarista keskustan lähisaaristossa tai rannassa kauempanakin.
Alkuperäisen viestin pointti oli siis lähinnä valottaa, että kyllä sitä lainaa vielä jotenkuten saa pankeista pienillekin AsOy:ille, varsin mittaviinkin projekteihin, mutta yleisenä kommenttina vielä ks. projektista kun se näemmä herättää jonkin verran mielenkiintoa:
En osaa sanoa mitä uudisrakennus olisi maksanut vrt. nykyinen remontti, se ei oikeastaan koskaan ollut vaihtoehtona pöydällä. Lopputulema on kuitenkin melko sama kun käytännössä kaikki taloyhtiössä uusitaan ja/tai rakennetaan uudestaan. Alueen kiinteistönvälitystä jonkin verran seuraavana uskoisin, että tehdyt remontit menevät aika hyvin asuntojen arvoihin alueella. Toki remontin pitää vielä onnistua. Rakennus on ainakin omasta mielestäni ja uskoakseni myös osakkaiden mielestä varsin hyvä esimerkki oman aikansa (hyvästä) arkkitehtuurista ja osakkailla ei ollut halua lähteä taloa purkamaan. En ole tarkistanut onko kohde suojeltu vai ei, mutta saattaa olla. Kuten monissa tällaisissa taloissa, asukkaat vaihtuvat harvoin ja oikeastaan kaikilla osakkailla on pitkäaikainen tunnesidos taloyhtiöön. Grynderi olisi ehkä valinnut toisin, mutta taloyhtiön osakkaat eivät koostu gryndereistä vaan henkilöistä, jotka asuvat taloyhtiössä nyt ja näillä näkymin myös tulevaisuudessa. Remontti on kallis, mutta jos alkaa ynnäilemään putkiremontin+julkisivun ja katon remontteja ja muita pienempiä palasia mitä tässä projektissa tehdään, niin harvemmin näistä halvalla selviää. Sama karu totuus on kaikkialla, Helsingissä tällaisessa projektissa on kuitenkin ainakin välillä järkeä. Kilpailutus tehtiin ainakin omasta mielestäni pieteetillä ja halvimman ja kalleimman tarjouksen välilläkin oli eroa kuin yöllä ja päivällä, vaikka suurin osa tarjouksista aika hyvin tonttiin osuikin. Tällä remonttirupeamalla porskutetaan toivottavasti taas seuraavat vuosikymmenet.
Ei millään pahalla kovaäänisille osakesijoittajille, mutta todella ahdistavaa katsottavaa kun hihhuloitte "ostakaa lisää osakkeita, nyt on upea aika sijoittaa", kun käsillä kansainvälinen terveyskriisi ja epidemia, joka ravistelee kansakuntia ja koettelee kansantalouksia.
— Jessikka Aro ☡ Putinin trollit (@JessikkaAro) March 11, 2020
Kannattaisi yleensä avautua suurelle yleisölle - jollainen Jessikka Arolla on - lähinnä aiheista, joista ymmärtää jotakin.
Toki kyseessä ei ole likikään ensimmäinen osakesijoittajien demonisoija, ei siinä mitään.
"Lisäksi "ostaminen" ei myöskään näytä olevan mitenkään järin vastuullinen neuvo: EKP-johtaja Lagarde EU:lle: Eurooppa vaarassa ajautua täyteen talouskriisiin – Nyt tarvitaan määrätietoisia koronatoimia" Ei kannata ostaa on muuten myös sijoitusneuvo.
Lisäksi se on vastuuttomampi kuin "osta", koska useammin väärässä. Tätä eivät tuomasmaliset ikinä tule ymmärtämään.
Jessikkaaroilla nyt ei ole mitään käsitystä, mistä puhuvat, joten annettakoon heille anteeksi. Ainakin ne jotka pystyvät. Anteeksianto ei ole hyvien ominaisuuksieni listassa.
Tokihan Jessikka mitä ilmeisimmin oli tänään oikeassa ja mie väärässä.
Vasemmalla kädellä sijoitusten hoitaminen on vaarallista. Koronan kehityksestä olin kartalla petterin ansiosta, mutta pörssi ottaa osumaa enemmän kuin luulin. Tämä oli huonosti luultu.
Jäin pohtimaan yhtiömurheita, kuten Ovaro ja Aspire, enkä juuri välittänyt makrosta ja markkinapsykologiasta. Enkä siitä, että kun indeksirahastoista karkaa raha, painetaan tosiaankin kaikkia. Mikään näistä ei ole miulle mitenkään epäselvä ilmiö, on näitä nähty. Melko huonosti vedetty tämä kierros.
Näin sitten Black Mondayn, vahvan markan kuopan, teknokuplan puhkeamisen ja finanssikriisin lisäksi vielä koronakuopankin. Osuma oli tällä kertaa pahempi kuin kahdessa viimeisimmässä, koska turvasatamatkin tarjosivat hyvin maltillisesti turvaa.
Jos olisin ollut indeksisijoittaja, olisin pärjännyt luultavasti paremmin, koska jossain vaiheessa olisin ymmärtänyt tyhjentää koko hivakan, luulen. Tosin melko varmasti olisin jo ottanut ainakin osan virheellisesti takaisin.
Parhaana suorituksenani pidän, että heräsin tänään vähän huonosti nukkuneena, ostin vähän jotain pientä, kävin lääkärissä näyttämässä pientä ihottumaa, tulin takaisin ruudulle ja otin reilun tunnin päikkärit. 90-luvulla ei olisi uni tullut.
Totesin markkinan roikahtaneen vielä reilusti lisää, ostin reilusti lisää ja markkinoiden suljettua lähdin salille. Rankaisen itseäni minimum level of alcoholilla ja maximum level of exercisellä lähiviikkoina, mikäli terveenä pysyn.
Suurimpia murheitani on, että sali mennee vielä kiinni, ja olen pitkästä aikaa nousevassa (joskin huonossa) salikunnossa.
Toisilla on huoli sijoittaa ja säästää,
kova halu omistaa.
Jätkä turhat paineet taivaan tuuliin päästää,
kadunkulmaa somistaa.
Rahamiesten murheet ovat optioissa.
Pörssikurssi prässäilee.
Sorbus-marinointi savusilakoissa,
niillä jätkä mässäilee.
Vexi Salmi kirjoitti tällaista lyriikkaa vuonna 1988. Vexi on nero. Optiotkin hyvin tuore asia Suomessa.
Tämänpäiväinen näytti puolen tunnin vilkaisulla hyvin potentiaaliselta kuolleen kissan pompulta. Mutta mistä näitä tietää. Myin osan eilen ostamistani Telioista ja Sammoista pois, että pääsee maanantaina ostamaan edes jotain myytyjä halvemmalla takaisin, jos silloin jatketaan syöksyä. Henkisestä hyvinvoinnistaan onkin hyvä pitää huolta.
Pystyn elämään itseni kanssa, jos pystyn tekemään edes vajaamittaisia oikeita liikkuja. Kuten pelata pokeribuumin aikaan paljon, mutta liian pientä pokeria. Nyt olen ainakin tehnyt eilen ja tänään jotain oikein.
Kaikin voimin kurkottelet pohjaa
Vimmattu hulluus toimiasi ohjaa
Rautaisin kourin sinua ruhjoo
Aina alaspäin
Syöksylaskijoita kaikki tyynni
Ismo Alankohan oli jo 19-vuotias sanoittaessaan tämänkin helmen.
"Toki Katri Kulmuni antoi lohdutusta yrittäjille: ”Tuloverotuksen ennakkoveroja voidaan alentaa, kun tulosodotukset pienenevät, ja arvonlisävero maksetaan vain, kun myyntiä on. Yritykset voivat hakea verottajalta alennusta ennakkoveroihin, jos ennakoitu tulos heikkenee.”"
Mahtava vatiovarainministerin muistutus systeemiin valmiiksi sisäärakennetusta kaikenkattavasta taloudellisesta antivirusautomaatista. Toisin on kehitysmaa Ruotsissa, jossa tukirahoista joudutaan päättämään ihan erillispäätöksellä, mikä johtaa luonnollisestikin pöyristyttävän suureen turhaan rahantuhlailuun.
Kiitos Aki taas hyvästä kirjoituksesta. Korona ei ole vain maailmanlopun ennustajien tilipäivä vaan myös tyhmiksi tekeytyvien.
Pahoitin mieleni katsomalla aamulla twitteriä. Päivästä toiseen ihan fiksut ihmiset tekeytyvät tyhmiksi.
Kansanedustaja Harkimo, joka on melko hyvässä asemassa saamaan ihan pätevää tietoa kyselee mm. ”onko puolustusvoimat varautuneet” – johon viime viikolla tuli vastauksia monelta taholta, että ovathan he. Tänään tuli ”miksi kouluja ei suljeta” – ja onhan sekin selitetty jo monta kertaa. Hän teki oman ratkaisunsa ja otti lapsensa pois koulusta, hienoa niin. Mutta tunteepa hän myös henkilökohtaisesti vaikkapa Vapaavuoren joka muilta kiireiltään voisi varmasti kertoa Harkimolle miksi kouluja ei suljeta. Ja varmaankin jos koulut päätetään sulkea, niin sitten ne olisi pitänyt sulkea jo aikaisemmin.
Mikko Kiesiläinen, kovin seurattu, kokenut ja fiksu ihminen hänkin – samaa huutaa hänkin ”en ymmärrä miksei kouluja suljettu jo”. Ivan Puopolo – sarkastisia pointteja suomen viranomaisten osaamisesta. Osmo Soininvaara – useita tietäväisiä twiittejä karanteeneista ja miten ne pitäisi asettaa. Lisäksi kummaksuu miksei Oy:t voi lain mukaan pitää yhtiökokouksia etänä (paitsi että voi). Mikael Jungner – tietää kuinka paljon ja ketkä tulisi testata (sekä useampi muu besserwisser -twiitti).
Martin Paasi, Nordnetin hieno Veikkaus-kriitikko ja markkinantuntija ei myöskään ymmärrä miksi toimitaan kuten toimitaan. Tuskin muuten haluaisi ymmärtää vaikka selitettäisiin.
Akinkin mainitsema Malinen sentään pysyy kannassaan eikä lähde massan mukaan. Hän kun on huutanut kriisiä jo vuosia ja sellainen tulee niin onhan siitä iloittava. Kun kuulin Malisen olleen eduskunnan kuultavana, toivoin että he kuuntelevat myös muita ekonomisteja. On hyvä kuulla kaikenlaisia mielipiteitä ja vasta sitten tehdä omat johtopäätöksensä.
Joka tapauksessa on näköjään muodikasta heittää kysymys ilmoille kriisistä ja hakea tykkäyksiä. Laajan (tyyliin ”miksei tehdä mitään”) twiitin jälkeen harvoin jäädään keskustelemaan lisää vaan edetään juoksuhaudan seuraavaan mutkaan heittämään kranaatteja (vaikka itse sanonkin niin mielestäni hieno vertaus näin Talvisodan muistoissa).
Tuon enempää en pysty tänä aamuna twitteriä lukemaan. Pohdin myös onko ko. henkilöitä vielä seurattava kun saavat näin ärtyneeksi. Mutta toisaalta on vältettävä kehittämästä itselleen kuplaa ympärille kuuntelemalla vain samanmielisiä. Itseä vain harmittaa kovin, kun arvostamani henkilöt tekeytyvät tyhmiksi.
Mie ostinkin sitten lisää Nordeaa @4,5 ja myydyt Sammot takaisin @22,70. Sammon pienellä liikulla paikkasin ehkä 0,2% koronakuopasta tulleesta osumasta. Mutta apu se on pienikin apu.
Pörssin sulkeminen olisi lähinnä tyhmää. Kun kolaroit auton, auttaako tilannetta sen parkkeeraminen pressun alle talliin? Osakkeiden arvot muuttuvat riippumatta siitä onko pörssi auki vai kiinni ja varmasti syntyy harmaata kauppaa, jos markkinat eivät ole auki.
Miun kannalta tosin olisi kuitenkin ollut tosi hyvä, jos pörssit olisivat olleet kiinni koko maaliskuun.
Mie ostinkin sitten lisää Nordeaa @4,5 ja myydyt Sammot takaisin @22,70.
Sampo on kieltämättä ainakin näennäisesti houkuttelevissa hinnoissa, mutta hieman pelkään että voisiko karkkipaperin sisällä hyvin ikävä yllätys vakuutuskorvauksien muodossa. En oikein alaa tunne muuten kuin että vakuutukset ovat kalliit eivätkä keskimäärin korvaa mitään. Mutta esim. yritysten vastuuvakuutusten ja keskeyttämisvakuutusten (epidemia on useimmiten eriteltynä korvattavissa) menot nousevat tällä menolla todella roimasti lähitulevaisuudessa, mutta mikä niiden vaikutus / kokoluokka kokonaisuuden kannalta on? Mitään ajatuksia tästä?
Mie ostinkin sitten lisää Nordeaa @4,5 ja myydyt Sammot takaisin @22,70.
Sampo on kieltämättä ainakin näennäisesti houkuttelevissa hinnoissa, mutta hieman pelkään että voisiko karkkipaperin sisällä hyvin ikävä yllätys vakuutuskorvauksien muodossa. En oikein alaa tunne muuten kuin että vakuutukset ovat kalliit eivätkä keskimäärin korvaa mitään. Mutta esim. yritysten vastuuvakuutusten ja keskeyttämisvakuutusten (epidemia on useimmiten eriteltynä korvattavissa) menot nousevat tällä menolla todella roimasti lähitulevaisuudessa, mutta mikä niiden vaikutus / kokoluokka kokonaisuuden kannalta on? Mitään ajatuksia tästä?
Se mikä vähän ihmetyttää on, että kullan hinta on pikemminkin laskussa kuin nousussa.
Tällaisissa tilanteissa tyypillisesti myydään salkusta sitä, mitä siellä on. Osalla se on kulta. Sitten kun savu alkaa vähän hälvetä, ruvetaan pohtimaan vähän muitakin asioita, kuten valuaatioita ja muita humputuksia.
Mutta esim. yritysten vastuuvakuutusten ja keskeyttämisvakuutusten (epidemia on useimmiten eriteltynä korvattavissa) menot nousevat tällä menolla todella roimasti lähitulevaisuudessa, mutta mikä niiden vaikutus / kokoluokka kokonaisuuden kannalta on? Mitään ajatuksia tästä?
Sori jos menee väärään ketjuun, saa tarvittaessa siirtää. Mutta nykytilanteen tuloksena juuri pari päivää sitten ko. asiasta pamahti sähköpostiini oman vakuutusyhtiömme (LähiTapiola) tiedote. Yritysvakuutus ja sen keskeytysturva eivät korvaa mahdollisten karanteenien ja epidemian aiheuttamia keskeytyksiä, nämä on rajattu vakuutusehdoissa ulos. LähiTapiolan tiedotteen mukaan sama koskee kaikkia suomalaisia vakuutusyhtiöitä. Pitivät myös erittäin epätodennäköisenä, että kukaan tulevaisuudessakaan suunnittelisi vakuutustuotetta, johon nämä sisältyisivät.
Kuulostaa sikäli loogiselta, että kyseinen riski voi olla vakuutusyhtiöllekin hiukan vaikea hinnoitella ja ennen kaikkea hallita. Siinä vaiheessa kun pandemia iskee ja koko Suomi/Eurooppa/maailma on kiinni 3kk, niin miltä tahansa vakuutusyhtiöltä loppuvat aika äkkiä varat maksella noita keskeytyskatteita ja palkkoja koko asiakaskunnalle.
Äkkiseltään en usko, että tästä pandemiacasesta tulisi vakuutusyhtiöille merkittäviä korvauskuluja ainakaan yritysasiakkaiden kautta. Vaikka tilanne pahenisi oleellisestikin, niin en näe että ainakaan edustamani valmistavan teollisuuden yritys tuolta mitään saisi.
En niinkään hajauta ajallisesti, vaan kurssitason muutosten mukana. Ostin siis tänään roikahtaneita Aspirea, Cityconia ja Kindrediä vähän lisää. Lisäksi myin yhdestä pienestä margin callin paikkeilla haparoivasta salkusta Bilotit pikahudalla pois. Markkinan sulkeutuessa teki mieli vähän keventää jotain eilisiä ostoksia, mutta jäi nappi painamatta. Tällä hetkellä näyttää oikealta päätökseltä, kun Jenkit jäivät yli viisi pinnaa plussalle. Aamulla tilanne voi olla jo toinen.
Sanoin puhelimessa iskälle, etten uskonut pystyväni koskaan häviämään näin paljon rahaa kuin tässä kuussa on mennyt. Lisäksi yritin painostaa vanhempiani olemaan käymättä kaupassa (pirttiviljelyn tuotoksia samoilla kylillä yllin kyllin) ja luulen saavuttaneeni menestystä käyttämällä hyväkseni lapsenlapsien joukkopainostusta. Lisäksi vetosin olevani kerrankin samaa mieltä demaripääministerin kanssa. Jälkeläisten kaikki alle 70-vuotiaat olivat sitä mieltä, että kauppaan ei mennä. Tätä vanhemmat olivat toista mieltä, mutta väittivät suostuvansa. Suhtaudun tähän lupaukseen vähän epäluuloisesti.
Suvun whatsup-ryhmä on muuten näppärä kapistus. Kunhan ei ala siellä kinastelemaan pikkuveljiensä kanssa vanhempiensa nähden.
Demarieläkeläisten Pallon osasto oli myös samaa mieltä, että Rinteen vaihtaminen oli hyvä asia. "Hyvin hyö tytöt hoitaa", taisi olla kommentti. Mikael Jungner sanoi twitterissä, että turha ilkkua Antille, kukaan ei tiedä, miten se olisi selvinnyt. Ei tiedä ei, mutta kyllä meillä tähänastisten suoritustensa perusteella ihan valistunut arvaus on.
Suvun whatsup-ryhmä on muuten näppärä kapistus. Kunhan ei ala siellä kinastelemaan pikkuveljiensä kanssa vanhempiensa nähden.
Digimaailmahan porskuttaa tässä kriisissä, koska peinteinen viirus ei siihen ulotu vaan päinvastoin vilkastuttaa sitä. Sen huomaa esim.elisan kurssista, joka toki on laskenut mutta vain maltillisesti. Digimaailmaahan ei ollut olemassa spanish flun eikä 2.maailmansodan aikana. Aamu tv:ssä nörtit hehkuttivat digimaailman hienoutta ja kaikkivoipaisuutta. Eli toivottavasti digiviirusta tai vastaavaa ei tule tämän perinteisen viiruksen aikana. Mutta ennustaa voi, että didgiviiruskin tulee iskemään jossain vaiheessa. Ehkä tämän kriisin jälkeen, kun kaikki mahdollinen toiminta on siirretty nettipohjaiseksi juuri siksi, että halutaan suojautua seuraavalta perinteiseltä viirukselta.
