Mites kun käyt noita hienoja kouluja, niin mitä arvelet opetuksen tasosta? Saisitko saman tietomäärän istumalla koneella ja käymällä matskua läpi kaverin kanssa?
Ihan muutama luento vasta takana, mutta sanoisin proffien olevan karismaattisempia ja kiinnostavampia kuin mihin olen tottunut. Tää mainitsemani vapaaehtoinen 9 päivän kurssi on jaettu kahteen osaan, Accounting ja Finance. Tänään alkoi 8 tunnin päivä accounting-osuudella ja proffana on Accounting PhD, joka tekee tutkimusta International Accounting Standards Boardille (IASB). IASB on siis luonut IFRS-kirjanpitostandardin, joka poislukien jenkit on käytössä suurimmassa osassa maailmaa. Hän kävi läpi paljon mielenkiintoisia tosielämän esimerkkejä luennon aikana esim. finanssikriisistä ja Enronista. Sitten maisteriohjelmani director Ken Lee on ennen LSEhen tuloa tehnyt lähes 20v uran sijoituspankkiirina ja vikat 8 vuotta Barclaysin Head of Equity Research EMEA. Vetää valuation and security analysis -kurssia, jonka aion ehdottomasti ottaa. Veti meille welcome presentationin ja vaikutti hauskalta tyypiltä. Hankenilla iso osa proffista taisi olla viettänyt koko uransa akateemisessa maailmassa, niin kivaa vaihtelua tää hieman käytännöllisempi opetustapa. Niin joo ja kurssivalinnassa on tullut huomattua, että usealla kurssilla kurssin proffa on sama henkilö kuin se, joka on kirjoittanut kurssikirjan.
Yritin ennen Hankenia opetella rahoituksen perusteita suoraan kirjasta, mutta mun mielestä oli ainakin helpompaa oppia ne koulussa kun oli selkeä struktuuri ja hyvät harjoitustehtävät vastauksineen. Aiemmin oisin sanonut, että parin koulussa käydyn kurssin jälkeen ois yhtä helppoa oppia jutut yksin himassa, ja sitä isoksi osaksi tein kun skippasin käytännössä vikan vuoden kaikki ei-pakolliset luennot. Mutta nyt en oo ihan varma. Saattaa olla, että LSEn proffat tuovat opetukseen mukaan jotain sellaista, mitä ei kirjoista opita.
Laskupäivä kirjoitti:
Koetko että olet samallalailla kuin David Goggins ns. messenger-asemassa jossa tuot maapallolle tietoutta mikä on ihmiskunnalle mahdollista omalla mielenkiinnon alueellasi?
Heh en, mä tykkään vaan kirjoittaa. Oon ihan pokeriurani alkuvaiheista asti tehnyt tätä ja se on jotenkin terapeuttista. Toki en sulje pois sitä mahdollisuutta, että blogiseurannasta saattaa olla vielä joskus hyötyä jollain tapaa.
Anton kirjoitti:
Kiinnostavaa hyvää tekstiä. Kiitos siitä!
Olen huomannut että esim jenkeissä nämä VC-firmat ottavat isoja riskejä missä riski laskee greater fool theorylla ja monella mahdollisela exit strategialla. Tuntuu siltä että monella olisi jopa pump and dump strategia iso osa teesiä. Formula: Hype + liikevahdon kasvu = suurempi valuaatio
Ei väliä vaikka siihen käytettäisiin $2 että saisi $1 lisää liikevaihtoa eikä mitään varmuutta että tämä lopulta johtaa oikeisiin tuottoihin tulevaisuudessa. "We will focus on profitability later"
Sijoittajan kannalta tässä ei tietenkään väliä jos pystyy dumppamaan voitolla ennenkuin saadaan selville jos yritys oikeasti pystyy tuottamaan.
Suomessa vähän eri rakenne miten rahaa voi kerätä ja mitkä exit strategiat ovat. Onhan jenkkeihin verratuna paljon samaa mutta täällä vähemmän rahaa ja silmiä vaikka tällä hetkellä löysää rahaa on paljon liikenteessä.
Joo paljon on tuollaista on varmasti liikkeellä. Hyvä esimerkki olisi, että myisi 100 euron seteileitä 95 euron hintaan, niin liikevaihto lähtisi erittäin kovaan kasvuun. Vaikka toiminta olisi tappiollista, niin sijoittajille voisi näyttää käyrää liikevaihdon rähäjdysmaisesta kasvusta ja selitellä miten tuotot tulevat myöhemmin ja siten jatkuvasti saada lisää rahoitusta. Kunnes sitten lopuksi ei enää.
Anton kirjoitti:
Oliko sulla tällainen suomalainen kartta (rahoitus/exit mahdollisuudet) lähtökohtana pääsä/paperilla kun sijoitit Pro Farmaan ja jos oli niin se olisi kiinnostava kuulla? Puhuit ainakin tuista joten jotain ajatusta oli.
Ei, eikä Pro Farmin tapauksessa saatu valtion tukia. Yksinkertaistettuna ajatus oli hyvinkin yksinkertainen: Jos aine toimii yhtä hyvin kuin mitä testitulokset ja ensimmäiset asiakkaat antavat ymmärtää niin myynti tulee räjähtämään käsiin.
Harri Holderi kirjoitti:
Jens, linkkisi Mandatumin hinnastoon on rikki, kaksoispiste puuttuu https:n jälkeen.
Mandatumin tarjonta vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Pohjois-Amerikan markkinoiden hinnoittelu on jo erittäin jees. Ainoa mikä vähän hämmentää on se että Mandatumin sivuilta ei kohtalaisella etsimisellä löytynyt tietoa tarjousdatan saatavuudesta. 15min viive ei henkilökohtaisesti juuri haittaa, mutta suomalaisia microcappeja ahdistaisi kyllä ostaa jos myyntilaidassa näkyy vain yksi taso ja siinä se iänikuinen robon 1 osakkeen tarjous. Viisi tasoa on tälläisillä markkinoilla aika välttämätön minimi, ellei välityspalkkioon saa jotain prosentin kattoa.
Katos kiitti. Oon nähnyt reaaliaikaisen pörssidatan hinnoittelusivun aikaisemmin mutta en onnistunut itsekään pikaisella haulla löytämään, laitoin kyselyä.
Nordnet Suomi kirjoitti:
Tähän lisäyksenä vielä se, että aktiiviset kaupankävijät käy meillä kauppaa volyymiin perustuvalla henkilökohtaisella palvelupaketilla ja hinnoittelulla. Active Trader -tasolle pääsee kun tekee 100 kauppaa tai vaihto on 1 M€ kuukaudessa – varmaan moni tällä palstalla täyttää toisen näistä ehdoista. Active Trader -hinnoittelu on 0,055 % min. 3 € ja tästä vielä alaspäin kaupankäyntiaktiivisuuden mukaan. Jos kauppaa ei tule ihan näin paljon, mutta kuitenkin vähintään 11 kuukaudessa, niin silloin osuu tasolle 2, missä on 5 € minimi.
Kannattaa myös huomioida ilmaiset reaaliaikaiset kurssit pohjoismaihin (ja myös saksaan/jenkkeihin reaaliaikaiset snapshotit), mahdollisuus edulliseen lainoitukseen, shorttaukseen yms.
Joo kiitti täsmennyksestä, vertasin omaa tilannettani kun omat kaupankäyntivolyymini ei useimpina kuukausina riittäisi Active Trader tai edes Taso 1:lle. Vaikka laitoin linkin hinnastoon, josta noi selviää niin tasavertaisuuden nimissä olisin voinut tuoda esille erikseen teidän parhaan tason. Siitäkin on tosin matkaa 0,03% kaupankäyntikuluihin mutta toki en tiedä kuinka paljon tuosta 0,055% vielä joustatte alaspäin.
Jensin kämpästä inspiroituneena Nordnet päätti tänään ohjata käyttäjät uudelle sivulle. Kaikki UI- ja UX-katastrofit vielä korjaamatta, joten eiköhän Mandatum saa tästä abt. kaikki Plus-hintaan osuvat palstalaiset. Lisätoimeksiantoa pukkaa traderacen jälkeen kun markkinointikampanjasta tulee niin kovin onnistunut ;)
Hyvä kun tulee hintakilpailua. Osakesäästötilin osalta olisi mukava tietää onko hinnoittelu samanlaista Mandatumilla kuin tavallisilla tileillä?
Todennäköisesti varsin vähän kauppaa tekevänä ja kotimarkkinoilla pysyvänä superluoton käyttäjänä pidän pääsalkun Nordnetissa, mutta pitää harkita tilannetta jos kaupankäyntivolyymi ja/tai summat kasvavat.
Kamux on käytettyjen autojen myyntiin erikoistunut autoliikeketju, joka tarjoaa myös rahoitusta ja vakuutusta kaupan yhteydessä. Kuulostaa just sopivan tylsältä ja epäseksikkäältä mun sijoitusmakuun. Vähän lukuja alkuun:
Liikevaihto kasvaa kovaa vauhtia:
eikä ole syytä olettaa, etteikö tahti jatkuisi. 2019 ensimmäisen puoliskon liikevaihdon kasvu jatkui hyvänä, +17%. Oikaistu liikevoitto kasvoi tosin vaan 4,6% (Q1 -3%, Q2 +10,7%). Q1 liikevoiton tasoa seliteltiin erityisen isoilla panostuksilla kasvuun, mikä kyllä sinänsä kuulostaa uskottavalta ja Q2 liikevoiton kasvu korjaantui.
Kamux pyrkii avaamaan uusia myymälöitä niin mukaan kun vaan ehtii kouluttaa henkilökuntaa:
Kasvu on myös ollut kannattavaa sellaista:
2019 ensimmäisen puoliskon EPS on 0,2e kun viime vuonna oli 0,13e kasassa tähän mennessä vuotta. Inderes ennustaa tälle vuodelle EPS 0,44e, joka vaikuttaa mun mielestä realistiselta, jopa hieman konservatiiviselta. Tämä antaisi 5,34 euron ostohinnallani 2019 P/Eksi 12,1. Tässä Inderesiltä toteutuneet ja ennustetut EPS:
Koska vaihto-omaisuuden kiertonopeus (~50 päivää) on korkea niin päästään melko alhaisella ~4% EBIT-marginaalilla kovaan oman ja sijoitetun pääoman tuottoon (vuonna 2018, 2017, 2016):
Luvut näyttävät siis erittäin hyviltä. Harvoin saa ostettua näin halvalla tällaisella vauhdilla kasvavaa yhtiötä. Kiinnostuin Kamuxista kun hyvä ja odotukset ylittävä 2019Q2-raportti tuli ulos mutta kurssi silti painettiin samantien takas alas viiteen euroon. Tutustuin keissiin tarkemmin ja selvisi, että pari isoa myyjää olivat myyneet pää märkänä omistustaan koko tän vuoden ajan. Viime viikkoina Carneige ja SEB tykitti laitaan yhteensä jopa jotain 200-1000k euron edestä lappua per päivä, joka on hemmetisti 212 markkina-arvon yhtiössä. Tästä syystä tällaisessa pienemmässä ei niin likvidissä yhtiössä hinta on väkisin joutunut joustamaan alemmas sellaiselle tasolla, jossa ostopuoli ei vaan voi vastustaa tilaisuutta. Kamuxin Suurimmat omistajat -sivulta selviää, että hallintarekisteröidyt myivät 1037k osaketta tänä vuonna tammikuusta elokuun loppuun, joka on jo ihan reipas tahti, mutta nyt sitten syyskuussa tykittivät yhden kuukauden aikana -1281k kpl osaketta eli 6,5+ miljoonan euron edestä lappua laitaan. Koska niiltä näytti loppuvan laput jo 23.9 maanantaina niin tämä tekee keskimäärin yli 400 tuhatta euroa myyntejä per kaupankäyntipäivä. Ei ihme, että hinta pysytteli alhaalla viiden euron kohdilla vaikka tuntui erittäin halvalta. Tämän lisäksi tänä vuonna OP-Suomi -sijoitusrahasto myi koko omistuksensa 1075k kpl eli ~5,5me+ ja sai juuri viimeiset myynnit tehtyä viime kuussa. Myös Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond myi tän vuoden aikana noin puolet omistuksistaan -575k eli 3me+.
Toki on mahdollista, että isot myyjät tietävät jotain mitä me muut emme, mutta koska sisäpiirikin ostaa niin reippaasti niin pidän tätä epätodennäköisempänä. Ja vaikka tietäisivät niin ei tuollaisessa myyntitahdissa olisi mitään järkeä, mitä viime kuussa nähtiin.
Tää on muuten hyvä esimerkki miksi ei kannata sijoittaa näihin pankkien Small Cap -fundeihin. Ne eivät pääse eroon omistuksistaan ilman, että joutuvat myymään 10-20% alennuksella markkinahintaan.
Mutta mutta! Koska luvut näyttävät niin hyviltä niin on parempi keskittyä siihen, mikä voi mennä pieleen:
Riskit
- Poliittiset riskit Suomessa. Jonkin näköinen autoveron muutos on Suomessa sähköautojen yleistyessä lähes pakosti tulossa 2020-luvulla, jossa siirrytään auton verotuksesta enemmän auton käytön verotukseen. Autoveron poisto olisi biitti Kamuxille. Vaihto-omaisuutta oli Q2-raportin mukaan 79,2 miljoonaa euroa, jonka oletan koostuvan lähes kokonaan autoista. Suomen osuus liikevaihdosta on tyyliin 75%. Jos olettaisi autojen omistusten menevän samassa suhteessa niin Suomen Kamux omistaisi noin 60 millillä autoja. Ehkä joku muu osaa tarkemmin sanoa miten suuri osuus näiden kauppahinnasta on keskimäärin autoveroa, mutta jos heitettäisiin vaikka 15-30% niin tällainen skenaario olisi Kamuxille 9-18 miljoonan euron biitti. Se on merkittävä summa 212 miljoonan euron markkina-arvon yhtiölle, mutta ei mikään maailmanloppu. Pitää muistaa, että Kamux tekee ennen veroja ~20 millin tulosta per vuosi, joten nopeasti tuo kuoppa saataisiin paikattua. Sen lisäksi tällainen veromuutos saattaisi ajaa monia pienempiä autokauppiaita ongelmiin ja autojen pakkomyynteihin, josta Kamux voisi hyötyä. Voisi myös ajatella autokaupan vilkastuvan tällaisen muutoksen jälkeen, kun kaikki autot olisivat halvempia, tosin vaikutus olisi varmaan suurempi uusien autojen kaupassa. Jos verouudistus kuitenkin tulee niin mun mielestä on paljon todennäköisempää, että se on jonkinnäköinen porrastettu verojen alentaminen vuosi vuodelta. Toki yhtä kalliiksi se tulee Kamuxin vaihto-omaisuuden arvonalenemisen kautta, mutta tasoittuisi ainakin paremmin useammalle vuodelle. Iso riski olisi kanssa, että hallitus vihjailisi autoveron muutoksesta mutta ei tekisi mitään, mikä voisi pysäyttää autokaupan hetkellisesti.
- itseohjautuvien autojen riski. Tämä kehitys tulee varmasti pikkuhiljaa syömään Kamuxin bisnestä. Tulee tosin varmaan vikana Suomen kaltaiseen maahan, jossa on lunta iso osa vuodesta ja tiet eivät välttämättä ihan optimaalisesti tehty robottiautoja varten. Sen lisäksi kun ne joskus tulee niin kestää vielä hyvin pitkään, että ne olisivat merkittävä osa autoista liikenteessä.
- Uber ja Lyftin kaltaiset toimijat saattavat vähentää auton omistamisen tarvetta. Tähän mennessä ovat tosin huomattavasti huomattavasti lisänneet liikennettä isoissa kaupungeissa, ja näidenkin toimijoiden kuskien pitää ostaa autonsa jostain.
- Suomen autokauppa Oy kasvaa hirmuvauhtia ja on haastaja Kamuxille:
Toki kertoo myös sen, että markkinaosuutta on selvästi vielä myös Kamuxille vietäväksi.
Mahdollisuudet
Tosin jos katsotaan kolikon toista puolta niin tulee mieleen paljon positiivistakin:
- Kamux on Suomessa markkinajohtaja 8% markkinaosuudella. Markkina on siis hyvin fragmentoitunut ja tilaa kasvaa on vielä reippaasti. Ruotsissa ja Saksassa tietenkin vielä paljon enemmän tilaa, mutta luotan eniten Suomen kasvuun, joka on Kamuxin kotikenttää.
- Sisäpiiri ostaa osaketta kovaa tahtia. Erityisesti toimitusjohtaja Kalliokoski on ostanut tasaisesti suuria määriä osakkeita ja omistaa 14% yhtiöstä. Toki suhteessa hänen 30 miljoonan euron omistukseensa eivät edes nämä hänen tekemät ostokset ole niin isoja, mutta lisää ehdottomasti luottoa yhtiöön isojen rahastojen myydessä. Ja voi ainakin luottaa siihen, että hän pyrkii maksimoimaan osakkeenomistajien edun. Kalliokosken tän vuoden kaupat:
- Uusien autojen kauppa on hyvin syklistä, mutta Kamuxin bisnes saattaa olla yllättävän defensiivinen. Kun uusien autojen kauppa hidastuu monet siirtyvät käytetyn ostamiseen. Myös muut epävarmuudet saattavat johtaa samaan lopputulokseen. Viime osarin yhteydessä Kallliokoski kertoi:
“Automarkkina on muutoksessa, johon vaikuttaa useampi tekijä: teknologiamurros, käyttövoima- ja ilmastokeskustelu, päästömittausmuutokset ja autoiluun sekä auton käyttöön liittyvät verolinjaukset, joita on vaikea ennakoida. Nämä kaikki yhdessä ovat luoneet kuluttajiin epävarmuutta, ja tämä epävarmuus on heijastunut erittäin selkeästi uusien autojen kauppaan. Käytettyihin autoihin keskittyvänä toimijana Kamuxin asema muutoksessa on erilainen. Markkinahäiriöstä huolimatta ihmisten liikkumisen tarve ei kuitenkaan ole muuttunut, ja olemme pystyneet vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin uuden auton kauppaa joustavammin. Olen erittäin tyytyväinen Kamuxin hyvään kehitykseen tässä toimintaympäristössä, jossa strategiamme vahvuus nousee esiin.“
- Myyjillä on pieni peruspalkka ja iso provikkapalkka ja Kamux on liikkeissä vuokralla. Lisää kulurakenteen joustavuutta silloin kun hommat eivät kulje.
- Ruotsi ja Saksa näyttävät lupaavilta. Liikevaihdot kasvoivat hurjaa vauhtia edellisvuoden H1 verrattuna. Ruotsissa 23,3me->38me eli 63,5% ja Saksassa 13,6me->21,5me eli 58,4%. Liikevoittoa ei ikävä kyllä juurikaan tullut vielä kummastakaan maasta, mutta sen verran kova kasvuvaihe siellä päällä, että ei kannata vetää liian nopeita johtopäätöksiä vaan jää vielä nähtäväksi miten kannattavaa tämä kasvu tulee olemaan.
- Ehkä joku lukijoista tietäisi enemmän tästä, mutta tuli mieleen, että voisikohan Kamxilla olla tässä valuutta ja veroarbitraasin mahdollisuus? Suomalainen asiakas tilaa auton Saksan Kamuxin liikkeestä jos tulee halvemmaksi tai Ruotsin kruunun heiketessä tarpeeksi, voisi sen takia olla kannattavaa tuoda Ruotsin liikkeestä auto suomalaiselle asiakkaalle Suomeen?
Jouduin äsken vielä tankkaamaan lisää Kamuxia kun sain nää ajatukset kunnolla paperille. Tavoitehinta 6,5-7e.
-Ensinnäkin autoveron poistamisestahan on Suomessa nähty skenaarioita EU:n ottaessa kantaa suureen autoveron määrään, sekä muun muassa Bernerin esitys, joka ei saanut kovin suurta kannatusta. Suomen päättäjät ovat tähän asti ainakin olleet sen verran konservatiivista porukkaa, että autoveron äkillistä poistamista tuskin tulee. Poistaminen portaittaankin on epätodennäköistä, näytteleehän autovero osaansa valtion verotuloissa.
Verotusta tullaan todennäköisesti siirtämään vähitellen kohti käytön verotusta, mutta toisaalta on huomioitava hybridi- ja sähköautojen jatkuva lisääntyminen, joissa autoveron osuus on todella pieni. Mentäessä ajassa hieman eteenpäin tuo 15-30% autoveron määrä tulee siis pienenemään huomattavasti. Esimerkiksi Norjassa uusien autojen määrästä sähköautojen osuus on joinakin kuukausina tänä vuonna ollut jo yli 50%. Muut maat seuraavat perässä.
-itseohjautuvista autoista on ollut paljon hälyä, mutta esimerkiksi Elon Musk myönsi haastattelussa alan olevan hyvin haastava ja on todennäköistä, etteivät itseohjautuvat autot yleisty liikenteessä ainakaan lähivuosina. Toki pidemmällä aikahorisontilla mitä tahansa voi tapahtua.
-Plussana se, että entistä enemmän autokaupasta siirtyy vähitellen käytettyjen autojen markkinoille hyvien vaihtoehtojen lisääntyessä. Kamuxhan tarjoaa esimerkiksi avaimet käteen-palvelua, jossa ostaja tilaa auton vaikkapa Saksasta ja Kamux hoitaa kaiken tuoden auton kotiovelle asti. Suuren tuontivolyymin ansiosta myöskin tuontimaksut per auto ovat melko pieniä. Näin normaalin suomalaisenkin mahdollisuus saada helposti auto ulkomailta kasvaa huomattavasti ja onhan se turvallisen tuntuista tuotattaa auto isolla ja tunnetulla yrityksellä. Luonnollisesti mahdollisuus saada paremmin varusteltu auto esim. Ruotsista tai Saksasta vastaavalla hinnalla, kuin Suomesta enemmän karvalakin on aina olemassa.
mutta toisaalta on huomioitava hybridi- ja sähköautojen jatkuva lisääntyminen, joissa autoveron osuus on todella pieni. Mentäessä ajassa hieman eteenpäin tuo 15-30% autoveron määrä tulee siis pienenemään huomattavasti.
Hyvä pointti. Veron keskimääräinen osuus vaihto-omaisuuden arvosta laskee tietty vuosi vuodelta, eli veromuutoksen riskin suuruus pienenee kokoajan. Oon ollut siinä ymmärryksessä, että autoveroa oltaisiin laskemassa/poistamassa, mutta en oo seurannut tarpeeksi viime aikaista poliittista keskustelua aiheesta. Sinänsä Suomen "autovero-ongelma" korjaantuu ajan myötä itsestään hybridien ja sähköautojen tulon myötä, eikä ongelmalle siksi välttämättä tarvitse tehdä mitään. Jossain vaiheessa vaan lisätään jonkinlainen auton käyttöön perustuva vero.
aavikonpuuma kirjoitti:
Esimerkiksi Norjassa uusien autojen määrästä sähköautojen osuus on joinakin kuukausina tänä vuonna ollut jo yli 50%. Muut maat seuraavat perässä.
Norjaan ei kannata verrata, siellä valtio tukee älyttömän paljon sähköautoilua sekä rahallisesti, että muilla tavoilla, esim. saa ajaa sähköautolla bussikaistalla.
aavikonpuuma kirjoitti:
-itseohjautuvista autoista on ollut paljon hälyä, mutta esimerkiksi Elon Musk myönsi haastattelussa alan olevan hyvin haastava ja on todennäköistä, etteivät itseohjautuvat autot yleisty liikenteessä ainakaan lähivuosina. Toki pidemmällä aikahorisontilla mitä tahansa voi tapahtua.
Muistat varmaan väärin. Elon Musk on jatkuvasti "ollut ylioptimistinen" itseohajutuvien autojen suhteen ja saattaa olla viimeinen henkilö, jota kannataa kuunnella tässä kehityksessä. Lainausmerkit siksi, että en usko hänen tällä kertaa edes itse uskovansa tähän robotaxi-juttuunsa vaan se on hänen perus hypetyskusetusta. Tätä hän alkoi jännästi väittämään just Teslan edellisen osakeannin yhteydessä. Löisin itse ainakin isosti vetoa, ettei tule toteutumaan. Itseasiassa lukuisan eri lähteen mukaan Tesla on viimeisimmillä sijoilla autonvalmistajista itseohjautuvien autojen kisassa.
Yksi hauska esimerkki on, että vuonna 2016 Musk arvioi, että vuoden 2017 loppuun mennessä Teslan auto pystyy ajamaan itsensä Los Angelesista New Yorkiin. Vaikea ymmärtää, miten ennustukset voi mennä niin vituiksi.
Muuten olen samaa mieltä sun kanssa siitä, että itseohjautuvat autot eivät yleisty lähivuosina. Monet alan asiantuntijat ovat viime aikoina myöntäneet, että ongelma on vaikeampi kuin mitä aluksi oletettiin. Aluksi ne tulee geo-fenced alueille kaupunkeihin, joissa on selkeät tiet eikä lunta. Esimerkiksi Googlen Waymolla on jo itseohjautuva taksipalvelu meneillään Phoenixissa Arizonassa. Toki ihminen istuu vielä ratin takana mahdollisten vaaratilanteiden takia.
Jeans]esim. saa ajaa sähköautolla bussikaistalla.[/quote kirjoitti:
Vastaavaahan on Suomessakin (esim. länsiväylällä saa ajaa bussikaistaa jos päästöt on alle 80g/km), muttei toki pelkästään sähköautoille eikä yleispätevästi.
Vastaavaahan on Suomessakin (esim. länsiväylällä saa ajaa bussikaistaa jos päästöt on alle 80g/km), muttei toki pelkästään sähköautoille eikä yleispätevästi.
Tästä tuli mieleen, että kun Vegasista ajaa Los Angelesiin niin ison osan ajasta matkan varrella on kaistoja, joilla saa pelkästään ajaa ajoneuvot, joissa on vähintään kaksi henkilöä kyydissä. Ihan mielenkiintoinen ratkaisu ruuhkan pienentämiseksi.
Lukujen puolesta kamuxilla on nousuvaraa, mutta tulevaisuudessa riittää haasteita. Kamuxin toimintamalli on todettu erittäin toimivaksi. Niin toimivaksi, että sitä kopioidaan innolla (mm. SAKA, autolle.com) kamuxin kilpailuetu vain pienenee kun vierellä kilpailee ei niin salonki kelpoiset listaamattomat yritykset.
Suurin haaste tulevaisuudessa tulee olemaan sähköautojen yleistyminen. Sähköautoja tullaan myymään isolla profiililla uutena. Maahantuojat kilpailevat markkinaosuuksista ja autoja myydään 0% rahoituksilla. Mikäli ilmastonmuutos trendi pysyy muodissa se tulee nostamaan sähkö/hybridiautojen tukia, mikä sataa uusien autojen myyntiin.
Näkisin myös että sähköautojen kanssa auton vaihtotarve on pienempi. Sähköautot ovat niin paljon luotettavampia, kuin fossiililla kulkevat. Riikkoontuvia osia on huomattavasti vähemmän. Kamuxin tulos perustuu volyymiin ja se volyymi on tulevaisuudessa laskussa. Tulos tehdään rahoituksilla eikä matalat korot jatku ikuisuuteen. Auton omistaminen tulee myös tulevaisuudessa vähenemään. Jo nyt monet tarjoaa yksityiselle leasing-sopimuksia, jossa auto vuokrataan 1-vuoden sopimuksella mihin kuuluu kaikki paitsi vakuutus ja bensat. Toimintaympäristö tulee vain pienenemään ja hankaloitumaan tulevaisuudessa kamuxin ostalta.
Lukujen puolesta kamuxilla on nousuvaraa, mutta tulevaisuudessa riittää haasteita. Kamuxin toimintamalli on todettu erittäin toimivaksi. Niin toimivaksi, että sitä kopioidaan innolla (mm. SAKA, autolle.com) kamuxin kilpailuetu vain pienenee kun vierellä kilpailee ei niin salonki kelpoiset listaamattomat yritykset.
Tämä tulee olemaan isoin kysymysmerkki. SAKA on kasvanut pelottavan kovaa tahtia, mutta samaan aikaan näiden välinen kilpailu on ollut meneillään jo useamman vuoden ja Kamux on pärjännyt hyvin. SAKAn liikevaihto kasvoi 2016->2017 66m eurolla ja 2017->2018 69m eurolla. Jos Kamuxilla on Suomessa 420m euron liikevaihdolla 8% markkinaosuus niin Kamuxilla ja SAKAlla on yhteensä 11% markkinaosuus. Kun katsoo näiden yhtiöiden viime aikaista kasvutahtia niin ei ole nähtävissä hyytymisen merkkejä vaan vaikuttaa siltä, että vielä on kummallekkin hyvin tilaa kasvaa.
Kuten sanoit toimintamalli toimii hyvin, mikä tekee Ruotsin ja Saksan kasvuoptiosta mielenkiintoisen. Onko Kamux mahdollisesti yksi ensimmäisiä, joka vie toimintamallin niihin maihin? Kasvulukujen perusteella näyttäisi siltä, että näin voi olla, ja siellä potentiaalinen markkina on moninkertainen. Käytettyjen autojen markkinan koko: Suomi 0,5 miljoonaa, Ruotsi 1,2 miljoona ja Saksa 7,3 miljoonaa myytyä autoa vuodessa.
ktee kirjoitti:
Suurin haaste tulevaisuudessa tulee olemaan sähköautojen yleistyminen. Sähköautoja tullaan myymään isolla profiililla uutena. Maahantuojat kilpailevat markkinaosuuksista ja autoja myydään 0% rahoituksilla. Mikäli ilmastonmuutos trendi pysyy muodissa se tulee nostamaan sähkö/hybridiautojen tukia, mikä sataa uusien autojen myyntiin.
Suomessa myydään muistaakseni hieman yli 100k uutta autoa vuodessa. Jos tämä kasvaisi käytettyjen autojen kustannuksella muutamaksi vuodeksi todella paljon, vaikka 50 prosentilla, se olisi silti vaan tyyliin -10% käytettyjen autojen markkinaan (500k autoa) siksi aikaa. Toki tekisi Kamuxille kipeää, mutta muutaman vuoden kuluttua nämä uudet autot alkaisivat jo tulemaan Kamuxille myytäväksi.
ktee kirjoitti:
Näkisin myös että sähköautojen kanssa auton vaihtotarve on pienempi. Sähköautot ovat niin paljon luotettavampia, kuin fossiililla kulkevat. Riikkoontuvia osia on huomattavasti vähemmän. Kamuxin tulos perustuu volyymiin ja se volyymi on tulevaisuudessa laskussa. Tulos tehdään rahoituksilla eikä matalat korot jatku ikuisuuteen. Auton omistaminen tulee myös tulevaisuudessa vähenemään. Jo nyt monet tarjoaa yksityiselle leasing-sopimuksia, jossa auto vuokrataan 1-vuoden sopimuksella mihin kuuluu kaikki paitsi vakuutus ja bensat. Toimintaympäristö tulee vain pienenemään ja hankaloitumaan tulevaisuudessa kamuxin ostalta.
Mä en osaa nähdä näitä hirveän vakavina riskeinä. Mitä itse oon seurannut vierestä niin useimmiten auton vaihdon syy ei ole ollut se, että auto on mennyt rikki. Aina tekee mieli vaihtaa uudempaan ja parempaan malliin, eikä se varmasti ole muuttumassa tulevaisuudessakaan. Voi olla, että aliarvioin sitä, kuinka moni ostaa vasta pakosta uuden käytetyn auton kun oma auto on mennyt rikki, ja kuinka tärkeitä nämä asiakkaat ovat Kamuxille.
Korot tulevat todennäköisesti jatkumaan matalina vielä pitkään. Ja vaikka nousisivat muutaman prosentin niin eiköhän ne auton rahoitukset mene vieläkin kaupaksi.
Auton omistaminen vähenee tulevaisuudessa, mutta luultavasti hyvin hidasta vauhtia suhteessa Kamuxin kasvutahtiin.
Mutta nähtäväksi jää! Oon Mäkisen kanssa samoilla linjoilla siitä, että laput saattavat lentää hyvinkin nopeasti pois salkusta jos kehitys alkaa näyttämään hyytymisen merkkejä.
Saattais muuten tällä hetkellä hieman ahdistaa omistaa pientä käytettyjen autojen autoliikettä.
Näkisin myös että sähköautojen kanssa auton vaihtotarve on pienempi. Sähköautot ovat niin paljon luotettavampia, kuin fossiililla kulkevat. Riikkoontuvia osia on huomattavasti vähemmän.
Tässä on myös hyvä huomioda, miten kaukaisessa tulevaisuudessa tällaisella olisi oikeasti väliä. Heitetään vaikka bensa-auton kestävän 10-20 vuotta ennen kun se "menee rikki" ja se joudutaan kokonaan vaihtamaan, ja sähkö-auton kestävän 20-30 vuotta. Vuonna 2030-2040 siis tänään ostettu bensa-auto menisi rikki ja omistaja ostaisi tavallisesti Kamuxilta uuden käytetyn vanhan auton, mutta koska kyseessä onkin sähköauto tämä ostos tapahtuu vasta vuonna 2040-2050. Vaikutus alkaisi siis näkymään joskus 2030-2040 aikoihin, mutta kuitenkin tosi marginaalisesti, koska tällä hetkellä sähköautojen osuus kaikista myydyistä autoista on tyyliin muutaman prosentin luokkaa. On ennustettu, että 2040 hieman yli 50% kaikista autoista (tosin jos Suomessa ei autoverotukseen tule muutoksia niin täällä varmaan lähemmäs 100%), jotka myydään ovat sähköautoja. Eli ehkä vuonna 2050-2060 tämä effekti alkaisi selvästi vaikuttamaan Kamuxiin.
Ja mulla on muuten vahva epäilys siitä, ettei tänään ostettu Tesla tule kestämään tänään ostettua laadukasta bensa-autoa kauempaa.
Olen samaa mieltä. Tulevaisuudesta pitää pitää silmät auki mutta realistisesti. Jokaisesta omaisuusluokasta voidaan löytää tulevaisuudesta tekijöitä ja skenaarioita minkä takia niitä ei kannata mahdollisesti omistaa ja se kuuluu omistamisen riskiin. Metsäsijoitukset korventuvat ilmastonmuutoksen edetessä, Neste Oil haetaan konkurssiin seuraavan akkusukupolven tullessa markkinoille ja autot leijuvat ilmassa joten Nokian Renkaille ei ole enää kysyntää.
Ja mulla on muuten vahva epäilys siitä, ettei tänään ostettu Tesla tule kestämään tänään ostettua laadukasta bensa-autoa kauempaa.
Samaa mieltä. Jos vaikka miettii omaa läppäriä, niin uutena sen akku kesti 8h ja nyt 2 vuotta vanhana 2h. Veikkaan myös, että jos sähköautot olisivat niin luotettavia niin armeija käyttäisi niitä. En ole itse ainakaan kuullut, että Yhdysvaltain armeijalla olisi yhtäkään Teslaa. Toki armeijakin kehittelee sähkö ja hybridiautoja, mutta muutos tapahtuu kyllä vasta hamassa tulevaisuudessa.
Itse näkisin, että iso driveri Kamuxille on miten suomalaisten asenne auton vaihtamiseen muuttuu, vai muuttuuko ollenkaan. Jos vaikka esim. suomalaiset rupeaisivat keskimäärin vaihtamaan autoa 2 vuodenvälein, eikä 3, niin silloinhan markkina kasvaisi 50 %.
Mielestäni myös Suomen erittäin vanha autokanta luo riskin. Autokanta on jo yli kymmenenvuoden ajan vanhentunut vuosivuodelta. Haluaako valtio tukea tätä kehitystä vai yrittää, etenkin ilmastoasioita mielessä pitäen, kannustaa ihmisiä hankkimaan uusia autoja.
Jens, linkkisi Mandatumin hinnastoon on rikki, kaksoispiste puuttuu https:n jälkeen.
Mandatumin tarjonta vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Pohjois-Amerikan markkinoiden hinnoittelu on jo erittäin jees. Ainoa mikä vähän hämmentää on se että Mandatumin sivuilta ei kohtalaisella etsimisellä löytynyt tietoa tarjousdatan saatavuudesta. 15min viive ei henkilökohtaisesti juuri haittaa, mutta suomalaisia microcappeja ahdistaisi kyllä ostaa jos myyntilaidassa näkyy vain yksi taso ja siinä se iänikuinen robon 1 osakkeen tarjous. Viisi tasoa on tälläisillä markkinoilla aika välttämätön minimi, ellei välityspalkkioon saa jotain prosentin kattoa.
Katos kiitti. Oon nähnyt reaaliaikaisen pörssidatan hinnoittelusivun aikaisemmin mutta en onnistunut itsekään pikaisella haulla löytämään, laitoin kyselyä.
Olin unohtanut tän kokonaan, pahoittelut. Olin jo viikko sitten saanut vastauksen:
"Esimerkiksi Trader GOssa ja PROssa reaaliaikasten kurssien tilaukset löytyvät seuraavan polun takaa:
Tili > Muut > Tilaukset
Ei-ammattimaisille asiakkaille osake- ja ETF-markkinoiden 1-tason reaaliaikaisten hintojen maksu hyvitetään takaisin, jos asiakas on tehnyt kalenterikuukauden tilauskohtaisen minimimäärän verran toteutuneita toimeksiantoja. Toteutuneiden toimeksiantojen tilauskohtainen minimäärä on 4 kappaletta ja Australian pörssissä 6 kappaletta.
Esimerkiksi OMX Nordic -tilauksessa riittää, että käy kalenterikuukauden aikana yhteensä 4 kauppaa Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä. Hyvitykset maksetaan aina kvartaalin lopussa."
Mulle ei jostain systä TraderPROssa toiminut, mutta GOssa näytti. Näyttää tältä:
Sen verran pitkä lista, etten kaikkia lähde laittamaan tänne. Noi pitäisi mun mielestä ehdottomasti olla nähtävissä ilman rekisteröimistä, vaikuttavathan ne samalla tavalla välittäjän valintaan kuin kaupankäyntikulut. Pitää mainita asiasta Mandatumille.
Mukava on lukea tätäkin blogia. Mie tykkään! Oma elämä, kun melkein loppu, ennen kuin oikeastaan alkoikaan. Vaan eteenpäin on yritetty mennä. Hieno menestys tarina!
Kiitti Jens, tämä oli varsin avaava vastaus. Tuo datan määrä ja se mistä se löytyy onkin varmaan ihan hyvä syy sille miksi Mandatum ei pidä näitä sivuillaan, hintarivejä on tolkuttomasti, ne on jossain Saxon syövereissä ja mitään järkevää APIa ei ole yhteistyökumppaneille, mikä tekee hintatietojen esilläpidosta painajaismaisen vaikeeta. Toivottavasti korjaavat jossain vaiheessa, sillä se mikä on todennäköisesti Saxon kehityspuolen priorisointiongelma näyttää ikävältä kumppanien julkisia hinnastoja selatessa.
Täytyy sitten kai se tili avata. UX:stä on kovat odotukset!
Itse tulee joskus pelattua pokeria netissä ihan huvinvuoksi, mutta pienillä panoksilla. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten sinulla hermot kestää ja pysyt niin rationaalisena ja jatkat vaan sitä omaa peliä, pelatessasi pokeria? Näin että jossain kuvassa olit ollut 300k miinuksella, mutta olit kumminkin onnistunut nousemaan 700k plussalle puolenvuoden sisällä. Luulisi myös tästä kylmähermoisuudesta olevan hyötyä myrskyisessä sijoitusympäristössä.
Netissä kun katsoin, joku oli vääntänyt 12 pöytää kerrallaan. Kun itse pelaat, niin onko sinulla joku optimi määrä pöytiä mitä kerralla pyörität. Omasta mielestäni saa nimittäin kyllä olla aika nopea laskemaan ja analysoimaan jos nyt vaikka "vain" 4 pelaa kerrallaan. Ei onnistuisi minulta :D.
LSEn kampusalue on näkemisen arvoinen. Se on kuin pikkukylä, josta löytyy paikallisia pubeja sun muuta, mutta joka sijaitsee keskellä kiireisintä Lontoon keskustaa:
Musta neliö on missä asun ja punainen neliö LSEn kampusalue, joka zoomattuna näyttää tältä:
Noi kirjainyhdistelmät ovat lyhennyksiä eri rakennusten nimistä. Tähän mennessä mulla on ollut luentoja NAB, OLD, PAR ja PAN -rakennuksissa.
LSE on selvästi tunnettu paikallisten keskuudessa, sillä usein kun opiskeluni ovat tulleet puheeksi niin reaktiot ovat olleet "oikeesti?" "Miten pääsit sisälle" -tyylisiä. Kirjoitin joskus aiemmin hieman samoja juttuja koulusta, mutta 26% kaikista kerroista kun taloustieteen Nobel-palkinto on myönnetty, vastaanottajana on ollut LSEläinen. LSEläisiä arvostetaan työmarkkinoilla, etenkin jos kiinnostaa hommat arvostetuimmissa sijoituspankeissa:
*En tarkistanut tarkemmin lähteen paikkansapitävyyttä, mutta olen törmännyt samantyylisiin lukuihin aiemminkin.
Jos tätä lukee joku lukiolainen, jolla on jo tällaiset urasuunnitelmat tähtäimessä niin suosittelen ehdottomasti jo kandiksi hakemista LSEhen, jos löytyy opinnoille rahoittajaa/stipendiä. Oon tutustunut yhteen suomalaiseen, joka on tehnyt juuri näin ja tän hetkisenä tokan vuoden kandiopiskelijana on jo kunnon hakuprosessit meneillään sijoituspankkeihin. Jos on jo suomalaisen kauppiksen kandiopiskelija eikä saanut kandivaiheessa internshipiä niin kannattaa harkita vuoden maisteria täällä ja duunin uudelleenhakua kahden vuoden sijasta Suomessa. Vuosi säästyy ja mahdolliset saada internship todennäköisesti paranevat. Maisterilinjalle sisäänpääsy vaatii tosin GMATin, jonka harjoittelemiseen menee aika paljon aikaa.
Samalla tavalla kuin työharjoittelussa jenkeissä treidausfirmassa, täällä meidän maisterilinjalla puolet tai hieman yli ovat aasialaisia. Hauskaa miten suurin osa niistä ovat niin samanlaisen kohteliaita ja hiljaisia. Ottavat jokaisella luennolla niin hemmetisti ahkerasti muistiinpanoja, että itsellä tulee melkein syyllinen olo. Kun luennoitsija ottaa katsekontaktin niin esittävät aina todella kiinnostunutta, nyökyttävät kovasti jutuille ja hörähtävät jopa proffan paskimmille vitseille. Selvästi kotona on opetettu arvostamaan opettajaa. Yhdellä luokkalaisella on Facebookin vanhana profiilikuvana tällainen :
Saattaa tosin olla joku läppä.
Toissapäiväisen luennon alkaessa selailin twitteriä ja vastaan tuli video Hong Kongista, jossa protestoija ilmeisesti viiltää veitsellä poliisin kaulaa:
Ted Cruz came to Hong Kong in black, a huge support for violent protesters. This afternoon, a rioter slashed a police officer’s neck. If Cruz still has a conscience, he should openly condemn such a brutal action. @tedcruzpic.twitter.com/HpQ534GcNi
Yllätyksekseni takanani istuva aasialainen kiihtyi ja alkoi selittämään mulle miten tuo oli niin oikein. Kertoi olevansa Hong Kongista ja selitti miten kytät ovat täysin Kiinan puolella ja tapattavat salaa protestoijia. Kysyin eikö tällainen vaan pahenna kriisiä entisestään, johon hän vastasi, että ihan sama kunhan saavat kostettua protestoijien kokemat vääryydet. Esitteli viereisen kaverinsa, joka oli myös Hong Kongista ja oli asiasta samaa mieltä. Jännä nähdä miten pahaksi tilanne voi vielä eskaloitua, kun tällaiset nuoret LSEläiset, joiden pitäisi ollaa hongkongilaisista sieltä järkevimmästä päästä, ajattelevat tilannetta niin tunteella.
On tullut hengailtua enemmän yhden paikallisen ja yhden singaporelaisen opiskelijan kanssa. Paikallinen asuu vieläkin vanhempiensa luona kauempana Lontoosta ja tulee joka aamu tunnin junalla kouluun. Singaporelainen on 27-vuotiaana pari vuotta mediaaniopiskelijaa vanhempi ja selvisi siellä pakollisen varusmiespalveluksen kestävän kaksi vuotta, uff. Hän on sitä mieltä, että Lontoon kelit on Singaporen kelejä paremmat, koska Singaporessa on aina niin kuuma.
Kamuxista sen verran, että viiden euron hinnassa kun tankkasin sitä pääsalkkuuni pidin sitä naurettavan halpana. 5,34e kun ostin sitä Traderace-salkkuun, pidin sitä vielä halpana. Jos loppuvuosi sujuu hyvin näen tän helposti 7 eurossa, mutta samalla downsiden riski on kasvanut. Eli jos löytyy salkusta ylipainossa niin mun mielestä voi olla hyvä spotti keventää, mutta pidän kyllä vielä 5,8 euron hinnassakin hyvänä betsinä.
Nykissä opiskelijat suorittavat Specialized High School Admissions Testin (SHSAT), jonka tulosten perusteella valitaan ketkä pääsee yhteen kaupungin yhdeksästä julkisesta eliittikoulusta. 30000 testin tekijästä 5000 valitaan näihin kouluihin, jotka sitten avaavat ovet huippuyliopistoihin. Jutussa haastatellaan tummaihoista Lennox Thomasia, joka on saanut hyviä arvosanoja koulussaan mutta ei sitten pärjännyt testissä tarpeeksi hyvin. Syyksi hän väittää järjestelmän suosivan rikkaita, joiden vanhemmat voivat maksaa lapsilleen kalliita testin preppauskursseja. Hän on liittynyt Teens Take Charge -organisaatioon, joka väittää testin johtavan rotuerotteluun kouluissa. Ainoastaan yksi kymmenestä paikasta tarjottiin afrikkalais- tai latinalaisamerikkalaiselle, vaikka nämä ryhmät muodostavat 70% julkisten koulujen opiskelijoista:
Tämä nähdään todisteena siitä, että testi suosii rikkaita ja etuoikeutettuja ja se pitää poistaa. Ratkaisuksi ehdotetaan sen sijaan, että valitaan paras 7% opiskelijoista jokaisesta erillisesti julkisesta koulusta, jolloin tilanne tasoittuisi jonkin verran kuten kuvion oikealta reunalta nähdään.
Tämä on äärimmäisen vaarallista vasemmistolaista ajattelua, jossa ei mietitä tarpeeksi tilanteen juurisyitä. Kunhan päästään uhoamaan omaa agendaa rotusorrosta ja satoja vuosia vanhoista moraalisista veloista. Ei ihme, että juttu sai vahvaa kritiikkiä kommenttiosiossa. Kysymyksiä, joita pitäisi esittää:
Ovatko sitten muka Nykin aasialaiset niin rikkaita ja etuoikeutettuja? Voiko olla, että kulttuurien erot ovat noin isojen erojen pääsyy? Aasialaiselle perheelle lapsen koulumenestys on äärimmäisen tärkeä asia. Tummaihoisten lapsista taas yli 60% kasvaa yksinhuoltajaperheessä. Miltä mahtaisi tuntua aasialaiselta, jonka köyhät vanhemmat on laittanut ahkerasti pänttämään kouluun koko lapsuutensa ajan ja joka ansaitsisi paikan yhdessä parhaimmasta koulusta, mutta jolle sanotaan että, sori, ihonvärisi on väärä ja siksi paikkasi on jo varattu jollekkin toiselle. Eikö juuri se jos jokin ole rasismia?
Kun äo-testien testituloksia on tutkittu niin esim. aasialaiset ovat pärjänneet keskimääräistä paremmin. En ota itse aiheeseen kantaa, mutta näin sivuhuomiona mielestäni on erikoista, että hyväksytään yleisesti kaikenlaiset ihmisrotujen erilaisuudet meisselin koosta maratonin juoksemisen taitoon, mutta sitten ilman minkäänlaisia tieteellisiä todisteita ollaan sataprosenttisen varmoja siitä, ettei ole minkäänlaista mahdollisuutta, että rotujen välillä voisi olla eroja aivojen suorituskyvyssä. Tämä on kuitenkin sen verran myrkyllinen aihe, etten lähde siihen sen syvällisemmin ja uskon ylipäätänsä aiheen tutkimisen aiheuttavan maailmaan enemmän haittaa kuin hyötyä.
Seurattuani sivusta esim. aasialaisten toimintaa jenkeissä treidausfirmassa ja täällä LSEssä, oon vahvasti sitä mieltä, että he ovat paikkansa ansainneet omalla ahkeruudellaan ja älykkyydellään, eikä millään rahalla ja etuoikeuksilla, vaikka joku voisi tilastoista vetää sellaiset johtopäätökset. Erityisesti LSEhen veikkaan heillä olleen vaikeampaa päästä sisään kuin muiden, koska huippuyliopistot arvostavat tällä hetkellä kovasti "diversity"a, eli kulttuurista monimuotoisuutta, jolla pääsevät myös korkeammalle eri ranking-listoilla. Jenkeissä treidausfirmassa taas olen varma, ettei niitä kiinnosta vittuakaan ihosi väri, kunhan sulla on potentiaalia tehdä heille mahdollisimman paljon rahaa. Kumpikin köyhästä perheestä tulleita aasialaisia; meidän deskin harjoittelijakollegani Steven oli päässyt stipendillä opiskelemaan MIThin ja meidän 26v esimies Ryan lähetti jokaisesta palkkasekistään osan vanhemmilleen, joita hän itsensä lisäksi elätti.
Pointti tällä kirjoituksella oli, että pitää olla erittäin tarkkana kun lähdetään säätämään erilaisia kiintiöitä tasa-arvoisuuden nimissä. On perehdyttävä juurisyihin, eikä pelkästään tuijottaa tilastoja, joissa ryhmä x on aliedustettuna. Esim. Jordan Petersonilla löytyy tästä hyvää matskua naisten kiintiöihin bisnesmaailmassa.
Nopeasti lukemalla en ymmärrätänyt missä kohtaa vaadittiin rotukiintiöitä? Eikö ajatus kuitenkin ollut että edeltävän kouluasteen paras 7% pääsisi rodusta riippumatta?
Kai se kuitenkin on oikea ongelma, jos testit ovat sellaisia, että ne läpäistääkseen pitää suorittaa (kalliita) preppauskursseja? Ei tuo ehdotettukaan varmaan paras ratkaisu ole, mutten oikein osaa nähdä sitä vaarallisena vasemmistolaisena ajattelunakaan.
Nopeasti lukemalla en ymmärrätänyt missä kohtaa vaadittiin rotukiintiöitä? Eikö ajatus kuitenkin ollut että edeltävän kouluasteen paras 7% pääsisi rodusta riippumatta?
Lopputulos muutoksella olisi efektiivisesti sama. Tilastoista voi päätellä, että koulut, joissa pärjätään keskimäärin huonommin testeissä ovat niitä, joissa keskiarvoa isompi osuus on afrikkalais- ja latinalaisamerikkalaisia. Muutoksen jälkeen esim. aasialaisen siis kannattaisi vaihtaa tällaiseen kouluun päästäkseen helpommin sisään eliitti High Schooliin sen sijaan, että kilpailee niistä 7% paikoista koulussa, jossa enemmistö on aasialaisia.
hauturi kirjoitti:
Kai se kuitenkin on oikea ongelma, jos testit ovat sellaisia, että ne läpäistääkseen pitää suorittaa (kalliita) preppauskursseja? Ei tuo ehdotettukaan varmaan paras ratkaisu ole, mutten oikein osaa nähdä sitä vaarallisena vasemmistolaisena ajattelunakaan.
Lue kirjoitukseni uudestaan. Toki en väitä, etteikö myös tämä ole ongelma kaikenlaisissa sisäänpääsytesteissä, mutta en usko tämän olevan lähellekkään se pääsyy.
Kai se kuitenkin on oikea ongelma, jos testit ovat sellaisia, että ne läpäistääkseen pitää suorittaa (kalliita) preppauskursseja?
On, jos asia todella olisi näin. Yleensä preppauskursseja käymättömät rannallejääneet syyttävät juuri tätä. Ketä kurssit käyneet ja silti ulos jääneet syyttävät, on epäselvää. Mie valmennuskursseja käymättömänä mutta kouluun ensimmäisellä yrityksellä päässeenä toki helposti päädyn ylipainottamaan näkemystä "Kun on halu, on myös tie". Tilasin kyllä prujut ja myin kopioita kavereillekin ja jäin projektista voitolle ja tekijänoikeusrikoskin on vanhentunut.
Kun koulujen taso Jenkeissä vaihtelee radikaalisti, olisi aika hassua ottaa sisään paras 7% jokaisesta koulusta ilman sisäänpääsykokeita..
Sekaannuksena varmaan se, että tuo oikeanpuoleisin pylväskaavio kuvaa siis nimenomaan kunkin koulun parasta 7%:a? Kun tuo testi ei sisällä mitään sen subjektiivisempaa kuin tekstin arviointi (ja testattavien nimet varmaankin sokkoutetaan?) niin eikö ole aika selvää, että SHSAT kuvaa tällöin paljon paremmin kaupungin parasta 7%:a kuin kunkin koulun paras 7%? Jos ruvetaan parhaan osaamisen sijaan arvottamaan monimuotoisuutta, ollaan siellä äärivasemmalla ja se ei ole hyvä paikka.
Sekaannuksena varmaan se, että tuo oikeanpuoleisin pylväskaavio kuvaa siis nimenomaan kunkin koulun parasta 7%:a? Kun tuo testi ei sisällä mitään sen subjektiivisempaa kuin tekstin arviointi (ja testattavien nimet varmaankin sokkoutetaan?) niin eikö ole aika selvää, että SHSAT kuvaa tällöin paljon paremmin kaupungin parasta 7%:a kuin kunkin koulun paras 7%? Jos ruvetaan parhaan osaamisen sijaan arvottamaan monimuotoisuutta, ollaan siellä äärivasemmalla ja se ei ole hyvä paikka.
Just näin. Vasen pylväs kuvaa koko populaatiota, keskimmäinen pylväs nykytilannetta eli koko populaation parasta 7% ja oikeanpuolinen sitä, miltä näyttäisi jos jokaisesta yksittäisestä koulusta sen sijaan otettaisiin paras 7%.
Ja en toki myöskään yritä sanoa, että tilanne olisi kaikkien kannalta täysin reilu. Voitaisiin esim. varmasti panostaa paljon enemmän resursseja köyhien alueiden kouluihin ja siihen, että oppilaat saavat ylimääräistä tukea, jos sitä ei näytä kotoa heruvan yms. Mutta tällaiset kiintiöt eivät ole se oikea ratkaisu.
Joo, siis tietenkään ei ole oikea ratkaisu ottaa joka koulusta paras 7%, jos jossain koulussa kärki on saman tasoista kuin toisen jonkun toisen koulun keskitaso. Sen sijaan, jos esim. arvosanat olisivat vertailukelpoisia koulujen välillä, voisi ihan hyvin laittaa kaikki oppilaat esim. keskiarvon mukaan järjestykseen ja ottaa kärjestä 7% (ja tätä nopeasti lukemalla luulin tarkoitetun).
Joo, siis tietenkään ei ole oikea ratkaisu ottaa joka koulusta paras 7%, jos jossain koulussa kärki on saman tasoista kuin toisen jonkun toisen koulun keskitaso. Sen sijaan, jos esim. arvosanat olisivat vertailukelpoisia koulujen välillä, voisi ihan hyvin laittaa kaikki oppilaat esim. keskiarvon mukaan järjestykseen ja ottaa kärjestä 7% (ja tätä nopeasti lukemalla luulin tarkoitetun).
Eiköhän se ole melko universaali ilmiö, että huonossa koulussa hyvien arvosanojen saaminen on helppoa. Vertailukelpoisuus toki onnistuu ja saataisiinkin tasoitusta Afrikkalaisille hakijoille.
Jutussa käydään läpi kasvusijoittajan mallisalkkua ja osinkosijoittajan mallisalkkua. En tarkoita tätä jutun henkilöihin liittyen vaan noin yleisesti kun tuli tästä jutusta taas mieleen, mutta ihmetyttää aina kun joku profiloituu just esim. kasvu- tai osinkosijoittajaksi. Miksi? Eikö tavoitteena pitäisi olla saavuttaa mahdollisimman korkea riskikorjattua tuotto sille riskitasolle, jota itse pystyy sietämään? Miksi siis valita vaan yhdenlaiset osakkeet ja siten sulkea pois iso osa mahdollisuuksista? Mulle ei ole väliä kasvaako osake kovaa tahtia vai maksaako se hyvää osinkoa, kunhan koen sen olevan aliarvostettu.
Itse tulee joskus pelattua pokeria netissä ihan huvinvuoksi, mutta pienillä panoksilla. Olisi mielenkiintoista tietää, että miten sinulla hermot kestää ja pysyt niin rationaalisena ja jatkat vaan sitä omaa peliä, pelatessasi pokeria? Näin että jossain kuvassa olit ollut 300k miinuksella, mutta olit kumminkin onnistunut nousemaan 700k plussalle puolenvuoden sisällä. Luulisi myös tästä kylmähermoisuudesta olevan hyötyä myrskyisessä sijoitusympäristössä.
Netissä kun katsoin, joku oli vääntänyt 12 pöytää kerrallaan. Kun itse pelaat, niin onko sinulla joku optimi määrä pöytiä mitä kerralla pyörität. Omasta mielestäni saa nimittäin kyllä olla aika nopea laskemaan ja analysoimaan jos nyt vaikka "vain" 4 pelaa kerrallaan. Ei onnistuisi minulta :D.
Kiitti. Nykyään pelejä on niin vähän ja harvoin, etten saa lähellekkään niin montaa pöytää pelattua kuin haluaisin. Aikoinaan joku 10 rinkipöytää kerrallaan oli sopiva määrä ja katselin useimmiten vielä telkkarisarjaa samalla. Esim. koko The Wire, Breaking Bad, Sopranos ja Game of Thrones -sarjat tuli katsottua samaan aikaan grindatessa. Monesti ei-pokeritutut ovat ihmetelleet samaa, mutta se näyttää oikeasti paljon vaikeammalta kuin mitä todellisuudessa on. Ihminen tottuu kaikkeen kun saa tarpeeksi toistoja alle ja yli 95% päätöksistä ovat kokeneelle pokeripelaajalle jotakuinkin automaattisia. Sit tietenkin jos jotkut isot 100/200+ nosebleed-tasot pyörivät, niin jätin suosiolla sarjan katsomisen pois ja tiputin pöytämäärää, jotta oikeasti pystyin keskittymään kunnolla jokaiseen päätökseen.
Vaikka pokeriammattilaisuus on välillä ollut henkisesti hyvinkin raskasta, niin on pakko joskus ottaa hetki ja olla kiitollinen siitä, miten onnekas oli, että sattui löytämään tän pelin.
Ripelein kirjoitti:
Kiinnostavaa juttua tässä blogissa. Voisitko laittaa listan/kuvan mitä kirjoja luette?
Kiitti! Voisin jossain vaiheessa kirjoittaa vähän enemmän itse opinnoista ja samalla vastata tähän.
