Mitkä ovat keskeisimmät Libran ja kryptojen väliset erot?
Ihan niinkun sen puritaanisen näkemyksen mukaan kryptojen pitäisi olla avoimia, keskittämättömiä, rajattomia ja sensuurivapaita. Olikohan vielä joku viides, mutta en nyt saa ainakaan päähäni. Noissa nykyisissä avoimissa kryptoissa annetaan vähän tuossa keskittämättömyydessä periksi skaalautuvuuden vuoksi joissain projekteissa. Eli lähinnä noissa nykyisissä PoS mekanismia käyttävissä ketjuissa. Libra ei ole noista oikein mitään, paitsi ehkä näennäisesti.
Libra ei ole ensinnäkään täysin avoin. Libra Association ylläpitää Libra-ketjun kehitystä ja he on myös taho joka hyväksyy, sekä tarkastaa koodin, jokaiselta uudelta palvelulta, joka haluaa liittyä Libra-ketjuun. Eli jos minä vaikka haluaisin koodata pikavippi-palvelun, joka käyttää Libra kolikoita ja toimii Libra-ketjussa, niin minun pitäisi saada siihen lupa Libra Associationilta. Jos haluan rakentaa sen Bitcoinin, Ethereumin, EOS:n, NEO:n, Stellarin, Tronin, Cardanon jne. päälle, niin voin sen tehdä kysymättä keneltäkään lupaa.
Libra ei ole myöskään keskittämätön. Ainakaan vielä. Heillä on tavoite, että viiden vuoden päästä alettaisiin siirtymään keskittämättömämpään konsensusmekanismiin, mutta sekin olisi kuulemma käytännössä DPoS, eli sama mitä esim. EOS käyttää. Nyt julkaistaessa tarkoitus on, että ketjua ylläpitää sadasta yhteistyökumppanista koostuva ryhmä ja jokainen ylläpitää yhtä nodea. Tässä porukassa on siis nuo 28 jo julkaistua yhteistyökumppania ja uusia on tarkoitus saada 72 ennen julkaisua. Nämä on siis noita isoja yrityksiä. DPoS-mekanismiin siirryttäessä aika varmasti myös suurin osa noista sadasta jatkaa, koska silloin käyttäjät äänestää ketjun ylläpitäjiä, ja noilla on varmaan jo hyvä jalansija siihen jne.
Libra ei myöskään ole rajaton. Eli englanniksi borderless. Tai Libra käytännössä on, mutta koska palveluiden ylläpitäjät on tunnettuja, niin heitä voidaan blokkailla eri maissa. Myös muut maat voi vaatia blokkailemaan joitain tiettyjä maita, esim. Irakin. Näistä syistä esim. Facebookin Calibra lompakkoa ei voi käyttää Kiinassa ja Intiassa. Tuskin myöskään siirtämään Libroja Irakiin. Toki ketjun ylläpitäjät toivovat, että näissä maissa kehitettäisiin omat lompakot Libra-kolikoille ja sitä kautta niitä pystyisi käyttämään, mutta koska palveluiden ylläpitäjät on tunnettuja, niin niiltä voidaan vaatia noita siirtoestoja.
Sama on tuon sensuurivapauden kanssa. Libra Association pystyy muuttamaan ketjun sääntöjä ja blokkailemaan lähetyksiä. Ja palvelut on edelleen tunnetuilla toimijoilla, niin niille voidaan asettaa rajoituksia ja he voivat sulkea käyttäjien tilejä, sekä estää rahansiirtoja. Kukaan ei kuitenkaan voi estää esim. Bitcoinin tai Ethereumin siirtoja.
Pidän kyllä hyvänä ideana, että Facebook on lähtenyt kehittämään noita digiraha-palveluita, mutta paras ja helpoin ratkaisu (todennäköisesti heillekkin) olisi ollut tehdä Ethereum-ketjuun Libra ERC20 tokeni ja auttaa kehittämään skaalautuvuusratkaisuja, sekä palveluita Ethereumin päälle. Jos ja kun Ethereum nyt parin vuoden sisään saa nuo skaalautuvuusratkaisut kehiteltyä, niin hyvin todennäköistä on, että he joutuvat sen Libran sinne ketjuun kuitenkin laittamaan. Tai keksimään ratkaisuja, millä heidän ketju keskustelee muiden ketjujen kanssa.
En ole vielä itse kerennyt lukemaan läpi, joten en pysty kommentoimaan sisältöä vielä.
Ihan mielenkiintoista settiä vaikka ei kauhean syvälle mennyt. i-money vaikuttaa niin loogiselta kehitykseltä, että olisin yllättynyt ellei sitä tulevaisuudessa olisi käytössä reippaasti. Siinä siis tokenisoidaan private investment fundi, kuten money market fundi tai indeksirahasto, ja käytetään näitä tokeneita rahana. Halutessaan tokenin omistaja voi muuttaa tokeninsa fiat-valuutaksi. Ei siis koskaan tarvitsisi myydä osake- tai velkakirjaomistuksiaan vaan niitä voisi käyttää rahana. Tokeni arvostettaisiin jatkuvasti nykyiseen markkina-hintaansa eri valuuttoja vastaan. Käteinen (=tokenit) siis tuottaisi kokoajan, vaikka lojuisi vaan pankkitilillä. Riskisietokyvyn mukaan voisi sitten valita haluaako i-moneyna käyttää esim. S&P500-tokenia tai valtion velkakirjarahasto-tokenia. Olettaen siis, että nykyinen korkotilanne vielä jonain päivänä normalisoituu. Negatiivisen tuoton valtion velkakirja-tokeni olisi tietenkin turha olettaen, että on mahdollista omistaa tavallista fiat-valuuttaa.
Käsitykseni mukaan jokainen bitcoin (tai vastaava) myynti on Suomen verotuksessa aina pääomatuloveron alaista voiton osalta. Kun ostat Bitcoinilla pitsan, niin sinulle syntyy luovutusvoittoa tai -tappiota (voi mennä tasankin). Tämä hidastanee/estänee bitcoin-tyyppisten maksuvälineiden käyttöä. Etenkin nyt kun verottaja tutkiaa bitcoin-omistajien tilejä korostetusti.
En ole vielä itse kerennyt lukemaan läpi, joten en pysty kommentoimaan sisältöä vielä.
Ihan mielenkiintoista settiä vaikka ei kauhean syvälle mennyt. i-money vaikuttaa niin loogiselta kehitykseltä, että olisin yllättynyt ellei sitä tulevaisuudessa olisi käytössä reippaasti. Siinä siis tokenisoidaan private investment fundi, kuten money market fundi tai indeksirahasto, ja käytetään näitä tokeneita rahana. Halutessaan tokenin omistaja voi muuttaa tokeninsa fiat-valuutaksi. Ei siis koskaan tarvitsisi myydä osake- tai velkakirjaomistuksiaan vaan niitä voisi käyttää rahana. Tokeni arvostettaisiin jatkuvasti nykyiseen markkina-hintaansa eri valuuttoja vastaan. Käteinen (=tokenit) siis tuottaisi kokoajan, vaikka lojuisi vaan pankkitilillä. Riskisietokyvyn mukaan voisi sitten valita haluaako i-moneyna käyttää esim. S&P500-tokenia tai valtion velkakirjarahasto-tokenia. Olettaen siis, että nykyinen korkotilanne vielä jonain päivänä normalisoituu. Negatiivisen tuoton valtion velkakirja-tokeni olisi tietenkin turha olettaen, että on mahdollista omistaa tavallista fiat-valuuttaa.
Menee vielä mielenkiintoisemmaksi sitten kun noita aletaan laittamaan myös Makerin tapaisiin systeemeihin panteiksi ja sitä vastaan annetaan lainaa stable coineina. Sillon se S&P500 tokeni tuottaisi itsessään kokoajan, mutta myös lisää lainan panttina ja siitä tulee DAI stable coineja käyttöön. Tuossa lisää uudistuksesta: https://medium.com/fluidity/introducing-the-tokenized-asset-portfolio-7710e4239ab6
Linkki ei näytä toimivan. Siis eikö S&P500-tokenin pantiksi antanut ja lainan stable coineissa vastaanottanut ole se, joka maksaa korkoa? Ja miten käy tuossa tilanteessa kun pantiksi annetun S&P500-tokenin arvo laskee tarpeeksi? Margin call?
Okei, eli pantattua tokenia vastaan saa DAIta, jotka voi vaihtaa dollareiksi ja lainata ulos korkoa vastaan? Tuossa ei sinänsä oo sen kummempaa ilmaista lounasta, vaan nyt kannetaan sekä pantatun assetin riski että lainan riski, ja sitä vastaan saadaan sekä pantatun assetin tuotto, että lainan korkotuotto? Vähän niin kuin joku strukturoitu tuote, jossa kannetaan kahta eri tyyppistä riskiä saadaksemme korkeampaa tuottoa. Ja tuli vastaus tokaankin kysymykseen. Tarkoitus on näköjään myös, että suurimmaksi osaksi pantattaisiin vaan Yhdysvaltojen valtion velkakirjoja, jotta pantatun assetin arvo ei laske alle lainan määrän, koska vaaditaan vaan 110% collateralia suhteessa lainan kokoon. Ja jos assetin arvo laskee alle lainan määrän, seuraa automaattinen liquidation event. Tämä nopeahkolla selailulla, korjaa jos ymmärsin jotain väärin.
Hyvin pitkälti noin. Tuo velkakirja panttaus on siis noiden oma suunnitelma, muut voi käyttää muitakin kun multi collateral dai systeemit rakentuu. Ethereum ketjussa on esim. wrapped bitcoin tokeneita, jotka on siis bitcoin tokeneita backed by bitcoin. Ja niitäkin voi tarvittaessa käyttää. Mikä onkin huvittavaa, koska bitcoinistit on suurimpia ethereumin arvostelijoita, mutta ethereum tekee oikeasti käyttökelpoisia tuotteita ja käyttötarkoituksia bitcoinille. Tuli vielä vastaan kirjoitus tuosta isommasta kokonaisuudesta (https://medium.com/@TrustlessState/ethereum-the-digital-finance-stack-4ba988c6c14b). Mutta DAI:lla on todella iso merkitys Ethereum ketjussa ja sen päälle rakennettavissa palveluissa ja tuo koko DeFi systeemi alkaa olla aika mielenkiintoinen. Minä en tosin noista saa irti läheskään sitä, mitä sinä saat, koska minulta puuttuu kaupallinen koulutus ja osaaminen siltä puolelta ei ole niin vahvaa kuin teknologian ymmärryksen puolelta. Ja todella mielelläni kuuntelen noista sinun näkemyksiä, jos vaan sinä niitä jaksat ja haluat lukea ja kommentoida.
Tämä vaikuttaa sellaiselta paikalta, jossa XRP:stä ja Ripplestä olis mahdollista saada asiallista keskustelua aikaan. Onko joku tutkinut tätä projektia? Onko perusteltuja mielipiteitä?
Itse olen todella kiinnostunut tämän meiningeistä.
Monella tapaa tämä ui vastavirtaan muuta kryptomaailmaa. Luultavasti tämä on syypäänä siihen negaan mitä XRP:tä kohtaan huomaa kansalla olevan.
Siinä missä erityisesti BTC maksimalistien ideologia perustuu pankkien ja fiat-rahan syrjäyttämiseen, niin Ripple/XRP lähestyy ongelmaa rahoitusmaailman sisältä ulos. Tästä todisteena yhteistyösopimukset +200 rahoituslaitoksen kanssa (mm. Nordea, SEB, AMEX, R3, SAP, SBI) sekä yhteistyö sääntelijöiden kanssa.
Itse näen XRP:ssä todella paljon nousuvaraa, koska käyttötarkoitukselle näyttää olevan kysyntää.
Olin itsekin Ripplestä innoissani, ennen kuin perehdyin asiaan enemmän :
Omia mietteitä
1) xrp tokeneita on mieletön määrä ja Ripple myy jatkuvasti itselleen ilmaiseksi luomiaan tokeneita netoten aina myymällä tokeneita ja tämä pitää Xrpn kurssia 30snt tuntumassa
2) Ripple maksaa yhteistyöpankeille yhteistyöstä, eli se että pankki on suostunut yhteistyöhön on ennenminkin Ripplen maksama mainos saadakseen lisää sijoittajia voidakseen taas myydä tokeneitaan kalliimmalla
3) Alalla riittää kilpailua, eikä ole mun mielestä mitään erityistä syytä olettaa, että vaikka Ripplen teknologia olisi kilpailijoita parempi ja Xrp tokenia alettaisiin pankkien toimesta käyttämään "välivaluuttana" maiden välisissä siirroissa että Xrp:n arvo nousisi jonnekin korkeuksiin - miksi sen tulisi nousta?
4) uskoisin että moneygramin osake nousi koska Ripple maksoi valtavan preemion ostamastaan Moneygrammin osakekannasta .
5) Koko cryptoissa selvästi maksetut mainostajat mm . youtube kanavat ja Reddit mikä toimii yritysten mainoskanavana herättää musta aika suuria epäluuloja - jos joku on liian hyvää ollakseen totta niin sitä se useimmiten on, eli fuulaa tavalla tai toisella.
Ihan älyttömän tarkasti en ole Ripplen ja XRP:n kehityksen viimeaikaisesta kulusta mukana, mutta laittelen viimeiset omat tiedot ja joku tietävämpi voi korjata (esim. THAIMING, joka varmaan seuraa tarkemmin).
Eli ensinnäkin Ripple ja XRP on täysin eri asioita. Ripple on yritys, joka tarjoaa maksu- ja rahansiirtopalveluita. XRP on token heidän palveluissaan, joka toimii työkaluna näissä rahansiirroissa. XRP tokenilla ei kuitenkaan omista osuutta Ripplestä, eikä heidän tuotoistaan. Synergia on vähän samanlainen kuin esim. Finnarilla ja Finnair pisteillä. Eli Finnairia omistetaan heidän osakkeilla ja niillä saadaan hyöty myös yrityksen menestyksestä, mutta Finnair piste on pelkästään työkalu heidän palveluissaan. Eli kaikki uutiset, jotka koskevat Rippleä, koskee pääasiassa Ripple yritystä.
XRP-tokenin alkuperäinen käyttötarkoitus oli estää ketjun spämmäys. Eli jokaisessa rahansiirrossa vaadittiin pientä määrää XRP-tokenia, koska ilmaisina siirtoina niitä voitaisiin tehdä rajattomasti ja tukkia ketju. Tämä kulutus siirroissa suhteessa tokenien kokonaismäärään, oli ihan absurdi ja se olisi kestänyt satojatuhansia vuosia ennen kuin näillä olisi ollut hintaan joku merkitys.
Nyt XRP-token tarjoaa kuitenkin likviditeettiä rahansiirroissa eri valuuttojen kesken. Eli jos pankin asiakas Turkissa haluaa lähettää rahaa serkulle Brasiliaan, niin raha siirtyy TRY->XRP->BRL. Mutta aiemmin ainakin siirto myös tapahtui nopeinta reittiä, eli varsinkin isojen valuuttojen välillä sen oli tarkoitus mennä suoraan esim. EUR->USD, ilman XRP:tä välissä, jos vaan noissa rahapareissa oli keskenään tarpeeksi likviditeettiä. Tähän asian on voinut tulla viimeaikoina muutos, että kaikki siirrot kulkee XRP:n kautta. En tiedä, mutta fiksua se olisi näin tehdä.
XRP:n kurssi perustuisi silloin tässä tilanteessa rahaliikenteen merkittävään määrään ja sitä kautta XRP:n tarpeeseen. Itse en sitä kovin järkevänä nää, koska siirron jälkeen se sama XRP:hän palautuu takaisin sinne markkinoille. Toki alussa liikenteen kasvu voi nostaa kurssia.
Vielä ei myöskään ole ihan täysin varmaa miten Yhdysvalloissa sääntelijät suhtautuu XRP:hen. Siellä on ollut siitä puhetta, että se todennäköisesti on security sääntelijöiden mielestä ja tällöin siihen tulisi tiukempi sääntely.
Tuo on lähinnä oman tiedon taso tällä hetkellä tilanteesta. En sitä kummemmin seuraa, kun itseä se ei ainakaan houkuttele sijoituksena, eikä teknologiana. Mutta tosiaan, muut tietää varmaan paremmin kertoa enemmän jos on jotain korjattavaa/lisättävää.
Kahteen edelliseen viestiin ei ole lisättävää. Tiivistää hyvin tilanteen enkä usko, että se juurikaan tulee muuttumaan ellei tosiaan voluumit ala kasvamaan huomattavasti.
Omaa XRP positiota olen keventänyt paljon ja yrittänyt ostella BTC/ETH dipeistä.
Oma käsitykseni tilanteesta on, että likviditeettiä eri valuutoille on pyritty luomaan myymällä xrp:tä laajalti eri valuutoilla pelaaville liquidity providorseille. Toki siinä kestää vielä että koko xrp ekosysteemi saadaan toimimaan Ripplen vision mukaisesti. Tähän mennessä hommat näyttäs menevän enemmän ja enemmän suotuisaan suuntaan: https://twitter.com/tenitoshi/status/1159242630116462592/photo/1
Olen kuitenkin joskus 80-90-lukujen vaihteessa hokenut "bra det, Jouko Brade".
Jouko ei muuten hehkuttanut omia yhtiöitään tai ainakaan välittämiään osakkeita, vaan veti itse asiassa listoilta pois Medical Investment Trustin eli MITin, kun kulut ja noteeraus eivät miellyttäneet.
Onko tämäkin pelkkää fuulaa ja maksettua mainosta?
Tämähän ei nyt millään tavalla uutta ole että Ripple ostaa/sijoittaa rahojansa. Moneygramin ja muiden rahansiirtofirmojen omistaminen ei kuitenkaan XRP hintaan vaikuta. Lähinnä Ripplen omistajat näistä hyötyvät, joka on taas ihan eri asia kuin XRP tokenin omistaminen.
Ehkä haastattelun perustelut hiukan vajaat ja haastattelija ei hirveen innokkaalta vaikuttanut juuri tuossa, mutta toisaalta et voi väittää että kaikki argumentit oli ihan huuhaata.
Se, että Bitcoin ei korreloi osakemarkkinan kanssa ei tee siitä turvasatamaa. Sitäpaitsi bitcoin ja SPX korreloivat. 100pv closing hintojen korrelaatio on tällä hetkellä -0,26. Viiden vuoden aikana se on vaihdellut -0,33:n ja +0,25:n välillä. Tosin korrelaation tarkastelu on tässä yhteydessä tyhjänpäiväistä, sillä asiat eivät juuri liity toisiinsa. Jos korreloimattomuus on se kantava turvasatama-argumentti, voi samalla ajatusketjulla sanoa vaikkapa pitkävedon tai kasinolla rullan pelaamisen olevan safe haven osakkeille. Hyödyllisistä korrelaatioista voi lukea lisää täältä https://www.tylervigen.com/spurious-correlations
Myös sanan hedge syvintä olemusta olisi syytä pohtia hieman lisää. Tai sitten opetella englannin kieltä.
Hedgen tai turvasataman pitäisi korreloida negatiivisesti yksityisen kulutuksen kanssa. Osakkeet kun korreloivat positiivisesti yksityisen kulutuksen kanssa. Ihmisen elämässä kun todennäköisyys jäädä työttömäksi ja osakkeiden arvot laskevat molemmat keskimäärin taantumassa.
